13.6.2007

Vaatimukset

A on vaatinut Levyosa Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle työsopimuslain 12 luvun 1 §:n perusteella vahingonkorvauksena vuosilta 2002 - 2005 saamatta jäänyttä palkkaetuutta yhteensä 3.103,44 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.4.2005 lukien.

Perusteet

A on työskennellyt Levyosa Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. A:n työsuhteeseen sovelletaan teknologiateollisuuden työehtosopimusta, jonka mukaan täysiaikainen työaikamuoto on 40 työtuntia viikossa (8 tuntia vuorokaudessa). Jotta työsopimus osapuolten välillä oli syntynyt, oli A joutunut sopimaan osa-aikaisesta työaikamuodosta eli 37,5-tuntisesta työviikosta (7,5 työtuntia päivässä).

Vaikka työnantaja on palkannut uusia työntekijöitä samankaltaisiin töihin, ei työnantaja ole tarjonnut A:lle työsopimuslain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla täysiaikaista työaikaa. Se, että A:n kohdalla on ollut kysymys osa-aikaisesta työstä, käy ilmi Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Metallityöväen Liiton (PK, RP, TKV, TL) muistion 13.5.2002 sivulta 2 kohdasta 4., jossa todetaan, että kysymyksessä on osa-aikainen päivätyö, kun työtä tehdään päivittäin, mutta säännöllinen vuorokautinen työaika on 8 tuntia lyhyempi.

Työnantajan menettelyn seurauksena A ei ole saanut teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaista työajan tasaamislisää, jota suoritetaan työehtosopimuksen 13 §:n 6 momentin perusteella ainoastaan täysiaikaisessa työaikamuodossa työskenteleville työntekijöille. A on joutunut eriarvoiseen asemaan verrattuna 40-tuntista työviikkoa tekeviin työntekijöihin, jotka ovat saaneet käytännössä vuositasolla 0,8 prosenttia pidempää työaikaa tehden vähintään 6,3 prosenttia paremman palkan tehdyltä työtunnilta työajan tasaamislisänä.

Työsopimus, jossa työajaksi on sovittu 37,5 tuntia viikossa, on tehty työehtosopimuksen kiertämistarkoituksessa, koska tosiasiallinen vuosittainen työaika on 40 tuntia työviikossa ja 37,5 tuntia viikossa tekevillä työntekijöillä käytännössä sama. Tämä johtuu siitä, että työajan tasaamisen kautta 40-tuntinen työviikko vuositasolla lyhenee siten, että se oli vuonna 2003 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa, vuonna 2004 36,6 tuntia viikossa ja vuonna 2005 36,6 tuntia viikossa.

Työsuhteen alusta noin neljän vuoden ajan (1998 - 2002) A on tosiasiassa työskennellyt 40-tuntisessa työaikamuodossa, vaikka työsopimuksessa työajaksi on määritelty 37,5 tuntia viikossa. A työskenteli laserkoneen käyttäjänä. A:n työsuhteen alussa yhtiössä on ollut näitä laitteita kolme. Työtä on tehty jossain vaiheessa kolmessa vuorossa, jossa kussakin on ollut yksi laserleikkaaja. Näin ollen jokainen työntekijä on joutunut vuorokaudessa työskentelemään 8 tuntia. Kaikki lasertyöntekijät tekivät vuorot täsmälleen samalla tavoin eli he tekivät työtä 8 tuntia ja ruokailivat työn lomassa. Lasertyössä olevilla kahdella muulla työntekijällä työaikamuodoksi oli sovittu 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Vaikka kaikki tekivät täsmälleen samanlaista työtä ja työpäivää eli 8 tuntia vuoroa kohti siten, että ruokailu tapahtui työn lomassa, saivat 40 tunnin viikkotyöaikasopimuksella olleet työajan tasaamiskorvaukset, joita A:lle ei maksettu.

Vuoden 2002 paikkeilla A:lle määrättiin uusi työaikajärjestelmä, jossa hän työskenteli edelleen 8 tuntia, mutta tämän sisään oli määrätty puolen tunnin ruokatauko. A:n työajaksi tuli siten 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. A menetti tämän vuoksi päivässä puolen tunnin palkan. Kahdeksan tunnin työaikaa tekeville työntekijöille määrättiin puolen tunnin ruokatauko pidettäväksi 8 tunnin päälle. Työntekijät olivat kuitenkin oikeutettuja työajan tasaamislisään. A on joutunut hyväksymään muutokset työpaikan säilyttämisen vuoksi.

Vastaus kannevaatimuksiin

Levyosa Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen työajan tasaamista koskeva järjestelmä koskee ainoastaan 40 tunnin viikoittaista työaikaa tekeviä työntekijöitä. A on tehnyt vapaaehtoisesti työsopimuksen 37,5 tunnin viikoittaisesta työajasta, jota on pidettävä kokoaikaisena työaikana. Sopiminen 37,5 tunnin viikoittaisesta työajasta ei ole syrjivää, eikä se muutoinkaan loukkaa A:n oikeuksia.

Teknologiateollisuuden työehtosopimus ei määrittele kokoaikaista työaikaa. Työehtosopimuksessa ei myöskään määritellä rajaa sille, milloin työaikamuoto on osa-aikainen ja milloin se on kokoaikainen. Teknologiateollisuudessa yleisesti käytetyt kokoaikaiset työajat ovat 37,5 tuntia viikossa (7,5 tuntia vuorokaudessa) ja 40 tuntia viikossa (8 tuntia vuorokaudessa). Teknologiateollisuuden työehtosopimus ei rajoita mahdollisuutta käyttää 37,5 tunnin viikoittaista työaikaa myös tuotannon töissä. Mainittua työaikaa on siten pidettävä työehtosopimuksen sallimana kokoaikaisena työaikana. Useiden työehtosopimusten, muiden ohella teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan 37,5 tunnin viikoittaista työaikaa pidetään kokoaikaisena työaikana. Myös työtuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan 37,5 tunnin viikoittaista työaikaa on pidettävä kokoaikaisena työaikana (TT:2006-53).

Koska A:n työskentelyä 37,5 tuntisessa työviikossa on pidettävä kokoaikaisena työskentelynä, ei työnantajalla ole ollut velvollisuutta tarjota A:lle työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaisesti 40-tuntista työviikkoa, vaikka yritys olisi palkannut uusia työntekijöitä tekemään tämän pituista työaikaa.

Yhtiön palveluksessa työskentelee Tammelan yksikössä tuotannossa yli 80 työntekijää 37,5 tunnin viikoittaisella työajalla ja vain kahdeksan henkilöä 40 tunnin viikoittaisella työajalla. Töiden tarkoituksenmukainen järjestäminen on ratkaissut käytettävän työajan. Työnantaja ei ole palkannut uusia työntekijöitä työhön 40 tunnin viikoittaisella työajalla.

Koska A ei ole työskennellyt osa-aikatyössä ja koska yrityksen palveluksessa on koko ajan ollut kymmeniä muitakin työntekijöitä samanlaisessa viikoittaisessa työajassa, ei työnantaja ole syrjinyt A:ta suhteessa muihin työntekijöihin. A ei ole siirtynyt pois työajan tasaamisjärjestelmän piiristä, eikä hänelle ole voinut syntyä vahinkoa hänen sopiessaan työsuhteensa alussa 37,5 tunnin viikoittaisesta työajasta.