5.10.2006

Vaatimukset

Palkansaajajärjestö Pardia ry on pyytänyt työtuomioistuinta vahvistamaan rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikamääräysten 2 §:n 2.2. kohdan (Partioinnin työaika) oikeaksi sisällöksi tässä tapauksessa sen, että vanhempi rajavartija A:lle ja vanhempi rajavartija B:lle luetaan vuorokautiseksi työajaksi 16 tuntia ja vuorokautiseksi varallaolokorvauksin korvattavaksi lepoajaksi 8 tuntia 15 - 21.7.2003 väliseltä ajalta, jolloin he molemmat ovat olleet partiossa Raja-Joosepin rajavartioasemalla.

Palkansaajajärjestö Pardia ry on vaatinut vahvistettavaksi, että

vanhempi rajavartija A:n RVLTAS:n 2 §:n 2.2. kohdan mukainen partiointi on alkanut hänen asunnostaan 15.7.2003 kello 13.00 ja päättynyt hänen asuntoonsa 21.7.2003 kello 16.55. Näin A on oikeutettu sanottuna aikana lukemaan työajakseen 99 tuntia 55 minuuttia ja saamaan sidotun varallaolon korvausta 48 tuntia.

vanhempi rajavartija B:n RVLTAS:n 2 §:n 2.2. kohdan mukainen partiointi on alkanut hänen virkapaikaltaan 15.7.2003 kello 15.30 ja päättynyt hänen virkapaikalleen 21.7.2003 kello 13.35. Näin B on oikeutettu sanottuna aikana lukemaan työajakseen 102 tuntia 5 minuuttia ja saamaan sidotun varallaolon korvausta 40 tuntia.

Lisäksi Palkansaajajärjestö Pardia ry on vaatinut, että rajavartiolaitos velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Lapin rajavartioston Muonion rajavartioalueella säännöllisesti työskentelevät vanhempi rajavartija A ja vanhempi rajavartija B komennettiin 15. - 21.7.2003 väliseksi ajaksi Ivalon rajavartioalueen Raja-Joosepin rajavartioasemalle tukemaan siellä suoritettavaa rajavalvontaa ja rajatarkastuksia. Komennukset toteutettiin virkamatkoina siten, että A aloitti partiovirkamatkansa kotoaan ja päätti sen kotiinsa. B puolestaan aloitti partiovirkamatkansa virkapaikaltaan ja päätti sen virkapaikalleen.

Ivalon rajavartioalue suunnitteli komennettujen päivittäiset työskentelyajat ja ilmoitti ne Muonion rajavartioalueen työjaksosuunnitelmaan vahvistettaviksi. Työvuoroluetteloon A:n ja B:n työajoiksi oli merkitty 15.7. kello 15.00 - 23.00, 16 - 20.7. kello 6.45 - 21.30 sekä 21.7. kello 7.00 - 15.00.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen työaikamääräysten 2 §:n 2.2. kohdan mukaan partiointi voi alkaa vain virkamiehen virkapaikalta tai hänen asunnostaan ja päättyä virkapaikalle tai asunnolle. Oleellista on kuitenkin, että partiointi yleensä suoritetaan liikkuvana virkatehtävänä rajavalvonnan tai pelastus- tai avustustehtävän toteuttamiseksi. Tällainen liikkuva virkatehtävä voi sisältää rajavalvonnan ohella tai yksinomaan myös rajatarkastusta liikkuvassa kulkuvälineessä taikka rajanylityspaikalla. Partioinnin tunnusmerkkien täyttymistä arvioitaessa ei ole merkitystä sillä, että matka Muoniosta Raja-Jooseppiin tapahtuu sisämaassa eikä myöskään sillä, että A:n ja B:n päivittäiset partiokäskyt oli annettu vasta Raja-Joosepissa.

Tähän tapaukseen verrannollisessa, rajavartija C:tä koskeneessa tapauksessa C oli komennettu työskentelemään Värtsilän rajavartioasemalta Närsäkkälän rajavartioasemalle ajaksi 23. - 27.2.1998. Rajavartiolaitoksen esikunta oli antanut tapauksessa määräyksen 25.2.1999 (535/17/1999), jonka mukaisesti Pohjois-Karjalan rajavartiosto maksoi C:n suorittamasta partioinnista kanteessa tarkoitetut korvaukset. Rajavartiolaitoksen esikunta oli myös edellyttänyt, että Pohjois-Karjalan rajavartiosto oikaisee muiden vastaavanlaisten partiomatkojen osalta työaikamerkinnät vastaamaan C:n tapausta. Näiden tapausten pohjalta rajavartiolaitoksen työaikamääräyksiin kirjattiin erillinen huomautus, jonka mukaan partiointia on myös partioinnin toteuttamiseksi tehty virkamatka toiselle rajavartioasemalle niin kauan kuin sopimuskohdan 2.2.1. edellytykset täyttyvät. Myös Kaakkois-Suomen rajavartiostossa on vuoden 2005 aikana tehty ainakin 105 sellaista yli vuorokauden mittaista partiovirkamatkaa Imatran rajavartioasemalle, joissa partiointiajaksi on luettu omalta virkapaikalta lähdön ja sinne palaamisen välinen aika.

Vastaus kannevaatimuksiin

Rajavartiolaitos on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A ja B on määrätty virkapaikaltaan Muoniosta Ivaloon Raja-Joosepin rajavartioasemalle opettelemaan rajatarkastustehtäviä. A on aloittanut virkamatkan kotoaan ja B virkapaikaltaan ja heille on matkan ajalta maksettu matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virka- ja työehtosopimuksen mukaiset korvaukset. Rajavartijat ovat tehneet työvuorolistaan merkityt työvuorot Raja-Joosepissa ja olleet muut ajat vapaalla.

Rajavartiolaitoksen virkamiesten työajoista tehdyn sopimuksen (työaikasopimus) 2 §:n 2 kohdan mukaisessa partioinnissa virkamies suorittaa partiokäskyssä määrätyt tehtävät. Partio sisältää tyypillisesti rajavalvontaa käskyn mukaisella reitillä taikka rajatarkastustehtäviä rajanylityspaikalla. Työaikasopimuksen 2 §:n 2.2. kohdan toisessa huomautuksessa todetaan, että virkamatkaan liittyvän partioinnin osalta noudatetaan partiointiin liittyviä määräyksiä. Tällä tarkoitetaan sitä, että virkamies on oikeutettu matkakustannuksia koskeviin, virka- ja työehtosopimuksen mukaisiin korvauksiin virkamatkan alusta lukien. Kun virkamies aloittaa partiokäskyn mukaisen partioinnin, on hän oikeutettu myös työaikasopimuksessa määriteltyihin partioinnista saataviin etuisuuksiin siltä ajalta kun partioinnin työaikasopimuksen 2.2.1. kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät.

Myös virkapaikaltaan partioinnin aloittaviin sovelletaan kohdan 2.2.1 mukaisia partioinnin edellytyksiä. Käytäntö, jossa virkamatkalla oleva virkamies saisi oleskellessaan virantoimituspaikalla varallaolokorvausta sellaiselta ajalta, jolloin partioinnin edellytykset eivät täyty, kohtelisi kyseisen virkapaikan omia virkamiehiä epäoikeudenmukaisesti, koska he eivät ole oikeutettuja varallaolokorvaukseen vastaavalta ajalta.

A:n ja B:n jokainen päivittäinen työvuoro Raja-Joosepin rajavartioasemalla on ollut erillinen partio. A ja B suorittivat virkamatkansa aikana päivittäin rajatarkastustehtäviä Raja-Joosepin raja-asemalla kello 6.45 - 21.30 välisenä aikana, tulo- ja lähtöpäiväänsä lukuun ottamatta. Nämä ajat he ovat olleet partiossa. Vuorokautiseksi työajaksi tulee lukea kyseisiltä päiviltä ainoastaan todelliset työtunnit. A ja B eivät ole oikeutettuja sidotun varallaolon korvauksiin, koska kyseisistä työvuoroista ei muodostu kohdan 2.2.2. mukaista yhden tai useamman kokonaisen vuorokauden kestävää partiota. Komennetut rajavartiomiehet ovat noudattaneet virkamatkan aikana normaaleja työvuoroja, eikä heitä ole käsketty sidottuun varallaoloon.

Periaatteessa on mahdollista, että partiointi alkaa virkamiesten virkapaikalta tai kotoa. Tämä on mahdollista, jos virkamies määrätään suorittamaan esimerkiksi rajavalvontatehtäviä jo virantoimituspaikalle matkustettaessa. Nyt käsiteltävässä tapauksessa näin kuitenkaan ei ole määrätty, eikä se olisi edes ollut mahdollista, koska Muonion ja Raja-Joosepin välinen matka tapahtuu sisämaassa, ei rajavyöhykkeellä tai sen välittömässä läheisyydessä. Vastaajan käsityksen mukaan työntekopaikalle siirtyminen ilman, että matkustettaessa suoritetaan määrättyä virkatehtävää, ei voi täyttää partioinnin edellytyksiä.

Rajavartija C:n tapauksessa pääsopimuksen mukainen neuvottelumenettely alkoi epäselvyydestä, joka koski työajan merkitsemista virkapaikan ja virantoimituspaikan väliseltä matka-ajalta. Asiasta käydyt paikallisneuvottelut päätettiin tuloksettomina 19.2.1999. Käydyissä ns. pöydänpuhdistusneuvottelussa kuitenkin sovittiin, että työnantaja tekee useista eri kiistoista itseoikaisun. Tämä menettely oli tarpeen, jotta uusi virkaehtosopimus saatiin solmittua ja työrauha turvattua rajavartiolaitoksen hallinnonalalla.

Kaakkois-Suomen rajavartiostossa ylikulkupaikoille on suunnattu tukea rajavalvontaa suorittavilta rajavartioasemilta partioperusteisesti siten, että partio on alkanut omalta rajavartioasemalta ja jatkunut Pelkolassa kello 23.00 saakka. Tämän jälkeen virkamiehet on toiminnallisten tarpeiden takia määrätty yön ajaksi sidottuun varallaoloon. Aamulla he ovat aloittaneet uuden partion ylikulkupaikalla. Kyseinen menettely on työaikasopimuksen mukainen.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Lapin rajavartioston Muonion rajavartioalueella säännöllisesti työskentelevät vanhemmat rajavartijat A ja B ovat Lapin rajavartioston esikunnan 30.6.2003 antaman määräyksen perusteella työskennelleet 15. - 21.7.2003 Ivalon rajavartioalueen Raja-Joosepin rajavartioasemalla. Raja-Joosepissa A ja B ovat suorittaneet rajatarkastustehtäviä sikäläisen rajavartioaseman laatiman päivittäisen työvuorolistan mukaisesti. Osapuolten välillä vallitsee työajan laskentaa koskeva erimielisyys siitä, onko A:n ja B:n virkamatka katsottava yhdeksi yhtäjaksoiseksi, Muoniosta alkaneeksi ja sinne päättyneeksi partioinniksi vai onko jokainen rajavartijoiden Raja-Joosepissa suorittama työvuoro ollut erillinen partio.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu Pardian nimeämänä Päällystöliiton puheenjohtajaa D:tä ja Rajavartioliiton pääluottamusmiestä E:tä. Rajavartiolaitoksen nimeäminä on kuultu everstiluutnantti F:ää ja Lapin rajavartioston henkilöstötoimiston toimistopäällikköä majuri G:tä. Kirjallisena todisteena Pardia on vedonnut rajavartija C:tä koskeneen erimielisyysasian asiakirja-aineistoon.

D on kertonut olleensa mukana rajavartijoiden virkaehtosopimusneuvotteluissa vuodesta 1993 lähtien. Partiointia koskevat määräykset oli uudistettu vuonna 1997 ja ne olivat aiheuttaneet paljon tulkintaongelmia. Tämän vuoksi työaikamääräyksiä tarkennettiin vuonna 1999. Tuolloin sovittiin muun ohella siitä, että partiointi voi alkaa virkapaikan lisäksi myös kotoa. Rajavartija C:tä koskeneessa, vuosiin 1997 ja 1998 ajoittuneessa erimielisyydessä oli ollut kysymys samankaltaisesta asiasta kuin nyt eli siitä, alkaako toiselle virkapaikalle työtehtäviin määrätyn rajavartijan partiointi jo omalta virkapaikalta tai kotoa. C oli määrätty työtehtäviin omalta virkapaikaltaan noin tunnin matkan päässä olevalle toiselle rajavartioasemalle. Näiden Pohjois-Karjalan rajavartioalueella sijaitsevien naapurirajavartioasemien välinen matka tapahtui raja-alueen tiestöä pitkin. Työnantaja oli neuvotteluiden jälkeen itseoikaisuna maksanut C:lle yhdenjaksoisen partioinnin mukaiset korvaukset. D:n mukaan virkapaikan ja määrätyn viranhoitopaikan välinen etäisyydellä tai matka-ajan pituudella ei ollut merkitystä arvioitaessa virkamatkan partiointiluonnetta. Teoreettisesti oli mahdollista että Lapista Suomenlahdelle työtehtäviin määrätyn rajavartijan virkamatka oli kokonaisuudessaan eli myös matka-ajan osalta partiointia. Partiokäskyn merkityksestä D totesi, että käskyt olivat monasti varsin yleisluonteisia ja vaikka partiokäsky määrittelee partion sisällön, se ei ratkaise työaikamääräysten soveltamista.

E on kertonut olleensa mukana rajavartijoiden virkaehtosopimusneuvotteluissa vuodesta 1990 lähtien. E on kertonut partiointia koskeneista tulkintaongelmista ja niiden vaikutuksesta sopimusmääräysten uudistamiseen samoin kuin D. E:n mukaan viime vuosien aikana Lapin alueella on ollut muutamia partiointia koskevaa tulkintaongelmia, jotka on sittemmin ratkaistu työntekijäliiton kannan mukaisesti. Kaakkois-Suomen alueella on ollut yhteensä satoja tukipartiomatkoja, joissa rajavartijoita on määrätty Pitkäpohjan ja Kolmikannan rajavartioasemilta tukemaan rajatarkastustyötä Pelkolan rajavartioasemalle. Työnantaja on E:n mukaan maksanut näissä tapauksissa rajavartijoiden palkan partiointia koskevan määräyksen mukaisesti koko virkamatkan ajalta siitä riippumatta, oliko heille määrätty matka-ajaksi rajavalvontatehtäviä tai oliko heitä erikseen määrätty sidottuun varallaoloon. Myöskään sillä, että virkamiehet ovat saaneet varsinaiset päivittäiset partiointikäskyt vasta viranhoitopaikalla, ei ole ollut merkitystä. E:n mukaan partioinnin edellytyksiä arvioitaessa ratkaisevaa oli se, oliko rajavartija myös matkustusaikana työnantajan käytettävissä. Todistaja katsoi, että toiselle virkapaikalle matkustaminen ei täytä partioinnin edellytyksiä silloin, kun matkan tarkoitus on esimerkiksi huoltotehtävien suorittaminen.

F on kertonut työskentelevänsä rajavartiolaitoksen esikunnan palvelussuhdeyksikössä ja olleensa mukana rajavartijoiden virkaehtosopimusneuvotteluissa. F:n mukaan partiointi suoritetaan partiokäskyn perusteella ja sen mukaisesti. Kun rajavartija on määrätty työtehtäviin toiselle raja-asemalle, partiointi voi alkaa jo omalta virkapaikalta lähdettäessä, jos määräyksessä näin todetaan ja toimipaikat ovat lähellä toisiaan. Partioinnin aloittamista suoraan virkamiehen kotoa F piti teoreettisena vaihtoehtona, koska rajavartijoiden aseita ja muita varusteita säilytetään virkapaikalla ja partioon lähdetään yleensä toisen virkamiehen kanssa. Todistajan mukaan vuosina 1998-1999 käytiin läpi ja ratkaistiin yksittäistapauksina kymmeniä erimielisyysasioita, jotta tulevien virkaehtosopimusneuvotteluiden ilmapiiri saatiin paremmaksi. Ratkaisuilla ei pyritty luomaan soveltamiskäytäntöä. Työaikasopimuksen kohdan 2.2. alla olevat huomautukset on kirjattu työaikasopimukseen mainittujen yksittäistapausten pohjalta, jotta vastaavilta ongelmilta vältyttäisiin jatkossa. Ensimmäinen huomautus liittyy päivärahaperusteisiin ja toisen tarkoitus on täsmentää varallaolokorvausten maksamisedellytyksiä siten, ettei korvausta makseta, elleivät operatiiviset tehtävät edellytä varalla olemista. Nyt käsiteltävässä tapauksessa rajavartijat ovat suorittaneet Raja-Joosepissa heille määrätyt aikaan ja paikkaan sidotut yksilöidyt tehtävät työvuorojensa aikana ja olleet muun ajan vapaalla. Sen vuoksi oli vieras ajatus, että A:n ja B:n virkamatka olisi voinut olla yhtäjaksoinen, Muoniosta alkanut ja sinne päättynyt partiointimatka.

G on kertonut, että hiljaisemmilta raja-asemilta komennetaan ajoittain rajavartijoita vilkkaammille virantoimituspaikoille muun muassa matkailusesonkien ajaksi. Komennukset voivat olla muutaman viikon tai parin kuukauden pituisia. Muualta Suomesta tehdään komennuksia myös pääkaupunkiseudulle, jolloin komennusjaksot voivat olla kuukausien tai jopa yli vuoden pituisia. Lähettävä rajavartioasema antaa rajavartijalle vain määräyksen ilmoittautua virantoimituspaikalla tiettynä ajankohtana. Komennuksen aikana vastaanottava rajavartioasema suunnittelee ja määrää rajavartijan tehtävät. Rutiininomaisten rajatarkastustehtävien suorittamiseksi ei anneta erikseen partiointikäskyä, mutta rajavalvontatehtävistä tällainen käsky annetaan. Viranhoitopaikalla annettavat päivittäiset partiokäskyt perustuvat rajatilanteeseen, keliin ynnä muihin muuttuviin tekijöihin. Partiointi alkaa vasta partiointikäskyn antamisesta.

Arviointi ja johtopäätökset

Partioinnin työajoista on sovittu osapuolten välisen tarkentavan virkaehtosopimuksen liitteenä olevan työaikasopimuksen 2 §:n kohdassa 2.2. Partiointi määritellään alakohdassa 2.2.1. Sen mukaan partioinnilla tarkoitetaan palvelusta, jota rajavartiomies suorittaa yleensä liikkuvana virkatehtävänä rajavalvonnan tai pelastus- taikka avustustehtävän toteuttamiseksi. Määritelmää täydentää tekstiin vuonna 1999 lisätty huomautus, jonka mukaan partiointia on myös partioinnin toteuttamiseksi tehty virkamatka toiselle rajavartioasemalle niin kauan kuin kohdan 2.2.1. edellytykset täyttyvät. Huomautustekstin perusteella kanteessa tarkoitettua virkamatkaa voitaisiin pitää yhtenä yhtäjaksoisena partiointina edellyttäen, että kohdassa 2.2.1. tarkoitetut partioinnin tunnusmerkit täyttyvät.

D, E ja F ovat kertoneet yhdensuuntaisesti huomautustekstin laatimiseen vuonna 1999 johtaneista syistä. Kertomuksista ilmenee, että partioinnin alkamisajankohdasta oli ollut epäselvyyttä nimenomaan sellaisissa tilanteissa, joissa rajavartija oli määrätty työtehtäviin toiselle rajavartioasemalle. Tapausten ongelmanasettelu on siten pääpiirteissään sama kuin nyt käsiteltävässä asiassa. Tuolloisista tulkintaongelmista esimerkkinä esitetyn rajavartija C:tä koskeneen asian tosiseikasto poikkeaa kuitenkin nyt käsiteltävästä asiasta. C oli komennettu työtehtäviin virkapaikkansa lähellä sijaitsevalle toiselle itärajan rajavartioasemalle, ja toimipisteiden välinen lyhyehkö matka oli kuljettu raja-alueella. Selvitystä ei ole esitetty siitä, miten C:n tehtävät oli yksilöity. A ja B puolestaan on määrätty virkapaikaltaan Muonion rajavartioalueelta Länsi-Lapista virkatehtäviin Raja-Joosepin rajavartioasemalle Itä-Lappiin. Toimipisteet ovat eri puolilla Lappia ja niiden välinen matka kulkee Lapin halki raja-alueiden ulkopuolella.

Pardia on kanteensa tueksi vedonnut myös Kaakkois-Suomen rajavartiostossa vuonna 2005 noudatettuun tulkintakäytäntöön. E:n kertomuksesta on ilmennyt, että Pitkäpohjan ja Kolmikannan rajavartioasemilta oli määrätty rajavartijoita Imatran Pelkolan rajavartioasemalle tukemaan siellä suoritettavaa rajatarkastustyötä ja että heille oli maksettu partiointikorvaus omalta virkapaikalta lähdön ja sinne paluun väliseltä runsaan vuorokauden pituiselta ajalta. Tapausten ongelmanasettelu on siten samantapainen kuin nyt käsiteltävässä asiassa. Toisaalta myös Kaakkois-Suomen tapauksissa kysymyksessä on kuitenkin ollut verrattain lyhyt matka rajavartijoiden virkapaikan lähellä sijaitsevalle toiselle kaakkoisrajan rajavartioasemalle, ja matka on kulkenut raja-alueella tai sen tuntumassa.

A:n ja B:n matka Muoniosta Raja-Jooseppiin on tapahtunut sisämaassa, ja työtehtäviään koskevat päivittäiset partiomääräykset he ovat saaneet virantoimituspaikalla Raja-Joosepissa. Kanteessa vahvistettavaksi vaaditun tulkinnan mukaan heidän partiointinsa olisi alkanut jo lähtöpaikalta Muoniosta ja päättynyt vasta heidän palattuaan takaisin Muonioon. Tulkinta johtaisi työtuomioistuimen käsityksen mukaan tilanteeseen, jossa partiointi- ja työajaksi luettaisiin matka-aika riippumatta siitä, onko sitä käytetty tai edes voitu käyttää partiointitehtäviin. Edelleen tulkinta merkitsisi sitä, että työajaksi luettaisiin 16 tuntia vuorokaudessa riippumatta vastaanottavalla rajavartioasemalla määrätyistä tehtävistä ja työvuoroista, ja loppuaika olisi sidottua varallaoloa todellisesta työhön sidonnaisuudesta riippumatta.

Kanteessa esitetty tulkinta ei työtuomioistuimen mielestä ole sopusoinnussa virkaehtosopimuksessa olevan partioinnin määritelmän kanssa. Sopimuskohdassa edellytetään, että partioinnin aikana suoritetaan rajavalvonta-, pelastus- tai avustustehtäviä. A ja B eivät ole suorittaneet tällaisia tehtäviä matkallaan Raja-Jooseppiin tai sieltä takaisin eivätkä myöskään Raja-Joosepissa heille määrättyjen työvuorojen ulkopuolella. Virkamiesten lepoaikoina heidän oleskeluaan ja liikkumistaan ei ole näytetty rajoitetun siten kuin virkaehtosopimuksessa on määrätty sidotusta varallaolosta.

Esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei kanteessa tarkoitettua virkamatkaa voida pitää työaikasopimuksen 2 §:n kohdassa 2.2.2. tarkoitettuna yhdenjaksoisena, useamman kokonaisen vuorokauden kestävänä partiointina. Näin ollen työtuomioistuimella ei ole perusteita hyväksyä kanteessa esitettyä vahvistusvaatimusta.

Oikeudenkäyntikulut

Palkansaajajärjestö Pardia on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n perusteella velvollinen korvaamaan rajavartiolaitoksen oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja siitä aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on tuhat euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palkansaajajärjestö Pardia velvoitetaan korvaamaan rajavartiolaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Niskanen, Saipio, Vertanen ja Lounasmaa jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.

Tuomio on yksimielinen.