3.11.2006

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Skycold Oy:n suorittamaan A:lle teknologiateollisuuden irtisanomissuojasopimuksen 2 ja 3 §:n nojalla irtisanomisajan palkkaa kahdelta viikolta 960 euroa ja lomakorvausta irtisanomisajalta 192 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 10.6.2005 lukien,

velvoittaa Skycold Oy:n suorittamaan A:lle teknologiateollisuuden luottamusmiessopimuksen 4 §:n 5 kohdan mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta purkamisesta 24 kuukauden palkkaa vastaavat 48 672 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, ja

tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n maksamaan hyvityssakkoa Metallityöväen Liitolle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Metallityöväen Liitto on lisäksi vaatinut Teknologiateollisuus ry:n ja Skycold Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A oli työskennellyt Skycold Oy:n palveluksessa 25.1.2005 lukien. Hänet valittiin pääluottamusmieheksi 17.2.2005. Työnantaja purki A:n työsopimuksen 10.6.2005.

Kirjallisessa purkuilmoituksessa työsopimuksen purkuperusteeksi ilmoitettiin, että A oli 25.5.2005 tahallisesti asettanut leikkaamansa uretaanipalan levyntyöstökeskus Trumatic 120:n käyttötuolin hissitoiminnon käyttövipuun lukitakseen vivun auki-asentoon. Lisäksi A oli kertonut piilottaneensa koneen kynsien käyttöpolkimen ja tuonut tilalle vanhan toimimattoman polkimen. Näiden toimenpiteiden seurauksena hänen esimiehensä B loukkaantui 26.5.2005 istuttuaan työtuoliin. B teki asiasta rikosilmoituksen poliisille. Virallinen syyttäjä nosti A:ta vastaan syytteen pahoinpitelystä, jonka Lahden käräjäoikeus hylkäsi.

A:n tarkoitus tehdessään mainitun kepposen ei ollut aiheuttaa kenellekään vammaa. Hän ei ollut edes mieltänyt, että kepponen saattaisi aiheuttaa jonkun vahingoittumisen. A oli itse joutunut samanlaisen kepposen kohteeksi eikä hän ollut millään tavoin loukkaantunut. Hän oli peukaloinut työtuolia olettaen, että tuolille istuisi hänen työtoverinsa eikä esimiehensä. A:n menettely on ollut ajattelematonta, mutta ei sellaista, että pääluottamusmiesasemassa olleen A:n työsopimus olisi sen vuoksi voitu purkaa. Työnantajalla ei ole ollut edes irtisanomisperustetta, koska se ei ollut hankkinut irtisanomiselle niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita A edusti.

A:n työsopimuksen päättäminen on aivan ilmeisesti johtunut siitä, että hän oli pääluottamusmiehenä joutunut puuttumaan työntekijöiden palkkauksen työehtosopimuksen vastaisuuteen. Töiden vaativuusryhmittelyn edellyttämiä työnkuvauksia ei ollut tehty eikä henkilökohtaista palkanosuutta määritelty. Työntekijät olivat myös vastustaneet palkkiopalkkausjärjestelmän käyttöönottoa. A oli käynyt palkkaneuvottelut työntekijöiden puolesta. Lisäksi hän oli joutunut selvittämään ongelmia vuokratyövoiman käytössä sekä tykes-projektin toteuttamisessa. Luottamusmiestehtävien hoitaminen oli siten ollut todellisuudessa syynä A:n työsopimuksen purkamiseen eikä hänen tekemänsä sinänsä harmiton kepponen.

Teknologiateollisuus ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kun se ei ole huolehtinut siitä, että Skycold Oy olisi peruuttanut A:n työsopimuksen purkamisen. Teknologiateollisuus ry:n olisi täytynyt ymmärtää, että A:n tekemä kepponen ei oikeuttanut purkamaan eikä edes irtisanomaan pääluottamusmiehen työsopimusta.

A on työsuhteensa päättymisen jälkeen saanut Metallityöväen Työttömyyskassalta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 54,72 euroa päivässä. A oli työttömänä 1.8.2005 saakka.

A:n työsopimuksen purkamisesta on neuvoteltu paikallisesti 16.6.2005 ja liittojen välillä 8.11.2005. Neuvottelut päättyivät erimielisinä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Skycold Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Skycold Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Skycold Oy on Hollolassa sijaitseva suurtalouskeittiötuotteita valmistava yritys, jonka palveluksessa on yhteensä 14 henkilöä. A:n pääasiallinen työtehtävä oli ollut toimia levyntyöstökeskuksen Trumatic 120 -koneen pääkäyttäjänä. Lisäksi hän oli käyttänyt särmäyskonetta. Yhtiön logistiikkavastaavana oli toiminut B, jonka tehtäviin olivat kuuluneet myös tuotannon esimiestehtävät. B:n ja A:n välillä oli ollut erimielisyyttä työn ja tuotannon organisoinnista. A ei ollut myöskään pitänyt siitä, että B oli hänen ohellaan käyttänyt levyntyöstökeskusta. A olikin 23.5.2005 käynyt valittamassa yhtiön toimitusjohtajalle B:n toiminnasta.

Työnantajalla oli ollut peruste purkaa A:n työsopimus. A oli 26. - 27.5.2005 ollut Helsingissä Metallityöväen Liiton tilaisuudessa. Ennen lähtöään Helsinkiin A oli virittänyt ansan levyntyöstökeskukselle lukitsemalla uretaanipalalla keskuksen korkean käyttötuolin hissitoiminnon käyttövivun auki-asentoon. Kun vipu jätettiin tällä tavoin auki, oli itsestään selvänä seurauksena, että jonkun istuessa tuolille tuolin istuinosa putoaisi äkillisesti alaspäin ja aiheuttaisi lähes varmasti tapaturman tuolille istuvalle henkilölle. Lisäksi A oli piilottanut levyntyöstökeskuksen käyttöpolkimen ja tuonut sen tilalle vanhan toimimattoman polkimen. Kun A:n lisäksi ainoastaan B on käyttänyt tai ylipäätään osannut käyttää levyntyöstökeskusta, A:n virittämät ansat eivät olleet kohdistuneet kehenkään muuhun kuin B:hen.

B oli 26.5.2005 istunut käyttötuolille ja tuolin pudotessa alaspäin hän oli horjahtanut eteenpäin ja hänen selkänsä oli tärähtänyt. B oli tutkinut tuolia ja havainnut A:n virittämän uretaanipalan ja piilotetun polkimen. B oli työskennellyt tuona päivänä kello 15.30 saakka. Kotona hänen selkänsä oli alkanut kipeytyä. B kävi lääkärissä 30.5. ja sai vamman johdosta sairauslomaa 3.6.2005 saakka.

B, yhtiön toimitusjohtaja ja työsuojeluvaltuutettu olivat 29.5.2005 käyneet tapahtunutta läpi. Lisäksi he ovat olleet yhteydessä työnantajaliiton edustajaan ja poliisiin. A oli myöntänyt menetelleensä edellä todetulla tavalla ja myös ymmärtäneensä, että vivun lukitseminen auki-asentoon aiheuttaisi tuolin putoamisen. A ei ollut maininnut, että ansan kohteena olisi ollut C, vaan tämä väite tuli esiin vasta rikosoikeudenkäynnissä.

Työnantaja oli järjestänyt työsuhteen päättämistä koskevan kuulemistilaisuuden 9.6.2005 ja purkanut A:n työsopimuksen 10.6.2005. A:n oli tullut tietää, ettei hän ollut voinut tahallaan tai törkeällä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta ja aiheuttaa muille vammoja. A:n käytös oli osoittanut sellaista vastuuttomuutta, ettei työnantajan ollut voitu kohtuudella edellyttää jatkavan työsuhdetta.

A:n pääluottamusmiesasemalla tai luottamusmiestehtävien hoitamisella ei ole ollut mitään vaikutusta työsopimuksen purkamiseen. Yhtiön toimitusjohtajalla ja A:lla ei ollut mitään riitoja tai ongelmia keskinäisissä neuvottelusuhteissaan. Toimitusjohtaja oli päin vastoin ollut tyytyväinen, että pääluottamusmieheksi oli valittu asioista perillä oleva henkilö. Väitteet siitä, että työntekijöiden palkkaus olisi ollut työehtosopimuksen vastainen tai että vuokratyövoiman käytön suhteen olisi ollut riitoja tai ongelmia, olivat perättömiä.

Mikäli A:n työsopimuksen purkaminen katsottaisiin työehtosopimuksen vastaiseksi, vaadittu 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus oli määrällisesti liian suuri. Korvauksen määrään alentavasti vaikuttaa A:n työsuhteen lyhyt kesto ja myös se, että hän oli ollut työttömänä alle kaksi kuukautta. Lisäksi korvauksen määrässä oli otettava huomioon A:n oma myötävaikutus työsopimuksen päättämiseen. Määrällisesti oikea korvaus olisi luottamusmiessopimuksen mukainen minimikorvaus eli 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Teknologiateollisuus ry ei asian laatu huomioon ottaen ole jäsenyrityksensä menettelyn hyväksyessään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

A on työskennellyt Skycold Oy:n palveluksessa särmäys- ja levyntyöstökoneiden käyttäjänä. Yhtiö on purkanut A:n työsopimuksen 10.6.2005. Purkuilmoituksen mukaan "A on osoittanut täydellistä välinpitämättömyyttä aiheuttaen tahallisen tapaturman kanssatyöntekijälleen. Lisäksi hän on törkeästi laiminlyönyt työturvallisuutta ja käyttänyt väärin työaikaansa aiheuttaessaan tahallisesti loukkaantumistilanteen työpaikalla." A oli asettanut leikkaamansa uretaanipalan levyntyöstökoneen käyttötuolin hissitoiminnon käyttövipuun lukiten vivun auki-asentoon aiheuttaen esimiehensä loukkaantumisen tämän istuttua työtuoliin, joka oli äkillisesti ja odottamatta pudonnut ala-asentoon. Lisäksi A oli piilottanut koneen kynsien käyttöpolkimen ja tuonut sen tilalle vanhan toimimattoman polkimen.

A on työsopimuksensa purkamisen aikaan toiminut työpaikan työntekijöiden pääluottamusmiehenä.

Työsopimuksen purkamiseen johtaneet tapahtumat

A:n työsopimuksen purkamiseen johtaneista tapahtumista on työtuomioistuimessa kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään ja työnantajapuolelta yhtiön toimitusjohtajaa D:tä. Todistajina on työnantajapuolelta kuultu A:n esimiehenä toiminutta logistiikka-avustajaa B:tä ja työsuojeluvaltuutettu, kylmäkoneasentaja E:tä.

A on myöntänyt toimineensa purkuilmoituksessa kerrotulla tavalla tarkoittamatta kuitenkaan aiheuttaa kenellekään vammoja. A:n mukaan työpaikalla oli usein tehty kepposia työtovereille esimerkiksi laittamalla vaseliinia koneiden polkimiin tai työkäsineisiin. Hänelle itselleenkin oli tehty samanlainen tuolikepponen, jonka hän puolestaan 25.5.2005 oli virittänyt työtoverilleen. Työtuoli siihen istuttaessa vajosi alaspäin noin 25 senttiä. A ei ollut tarkoittanut aiheuttaa kepposellaan kenenkään luokkaantumista eikä ollut edes ymmärtänyt, että joku olisi voinut loukkaantua tuoliin istuessaan. A:lla oli tosin ollut erimielisyyksiä esimiehensä B:n kanssa muun muassa tuotannon organisoinnista ja töiden keskeyttämisistä, mutta A:n tarkoituksena ei kuitenkaan ollut kohdistaa tuolikepposta B:hen, vaan erääseen toiseen työtoveriin, jota A oli perehdyttänyt työskentelemään kyseisellä koneella.

A:n kertoman mukaan hän oli joutunut pääluottamusmiehenä puuttumaan työntekijöiden puolesta muun muassa työaikakysymyksiin ja käytössä olleen palkkausjärjestelmän puutteisiin. Hän oli edelleen joutunut luottamusmiestehtäviä hoitaessaan selvittämään yhtiön vuokratyövoiman käyttöä ja työministeriön valvoman niin sanotun tykes-projektin toteutumista. Työsopimuksen purkamisen todellinen syy oli A:n käsityksen mukaan luottamusmiestehtävien hoitaminen eikä mainittu tuolikepponen.

D:n mukaan levyntyöstökonetta osasivat yhtiössä käyttää vain A ja hänen esimiehensä B. Työtuolin asettaminen virheelliseen asentoon ja koneen käyttöpolkimen vaihtaminen eivät siten voineet kohdistua muihin kuin konetta käyttäneeseen B:hen. A arvosteli usein esimiehensä B:n työskentelyä levyntyöstökoneella ja myös hänen ammattitaitoaan tuotannon aikataulutuksessa. Työsuojelutarkastuksessa 31.5.2005 A kertoi virittäneensä työtuolin käyttövivun auki-asentoon ja vaihtaneensa koneen käyttöpolkimen toimimattomaan polkimeen. Yhtiössä ei ole tehty kepposia työtovereille muualla kuin A:n osastolla. A on ollut pääluottamusmiehenä mukana muun muassa työntekijöiden palkkausta ja vuokratyövoiman käyttöä koskevissa neuvotteluissa. Neuvottelusuhteet A:n kanssa ovat olleet ongelmattomat. Hänen pääluottamusmiesasemallaan ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta työsuhteen päättymiseen.

Edelleen D:n mukaan A:n menettely on ollut sopimatonta ja aiheuttanut esimiehen loukkaantumisen. Tämän vuoksi työnantaja oli päätynyt purkamaan A:n työsopimuksen. Tapahtuman vakavuudesta johtuen työnantaja oli katsonut, ettei A:n työskentely yhtiössä voinut jatkua edes irtisanomisajan pituista aikaa.

B ja E ovat kertoneet tapahtumien kulusta pääpiirteittäin samalla tavalla kuin D. E:n mukaan asia katsottiin poliisiasiaksi, koska kysymys oli loukkaantumiseen johtaneesta ilkivallasta. Eri painoiset henkilöt olivat kokeilleet tuolia jälkeenpäin. Se putosi vapaasti noin 25 senttimetriä, joten voi hyvinkin kuvitella, että yllättäen pudotessa siinä voi loukkaantua. Koetilanteessa ei kukaan ollut loukannut itseään. Kuultaessa henkilöstöä siitä, oliko työpaikalla käytäntönä tehdä piloja toisille työntekijöille oli käynyt selville, että sellaista oli tapahtunut ainoastaan levynleikkauksessa.

Arviointi ja johtopäätökset

A:n työsuhteessa noudatettavan teknologiateollisuuden luottamusmiessopimuksen 4 §:n 5 kohdan mukaan luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan mainitun lainkohdan mukaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyömistä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

A oli myöntämänsä mukaan 25.5.2005 virittänyt levyntyöstökoneen käyttötuolin hissitoiminnon niin, että tuoli siihen istuttaessa putosi ala-asentoon. Hän oli lisäksi vaihtanut koneen käyttöpolkimen toimimattomaan polkimeen. A:n esimiehen B:n istuttua 26.5.2005 tuoliin se oli pudonnut noin 25 senttiä alaspäin, jolloin B oli loukannut selkänsä.

Työnantajan antaman purkuilmoituksen mukaan työsopimuksen päättäminen on johtunut A:n edellä todetusta menettelystä. Näyttämättä on jäänyt, että A:n työsopimuksen purkaminen olisi ilmoitetun päättämisperusteen asemesta tai lisäksi johtunut hänen toiminnastaan luottamusmiehenä.

Työtuomioistuin pitää sille esitetyn selvityksen valossa uskottavana, että A:n kiusanteon mahdollisena kohteena on ollut hänen esimiehensä B, joka A:n ohella oli tuolloin ainoa levyntyöstökoneen ohjelmointitaitoinen henkilö ja joka käytti tarvittaessa konetta sen pääkäyttäjänä olleen A:n ollessa estyneenä. A:n ja B:n keskinäiset välit eivät ole olleet hyvät. A:n on selvitetty olleen tyytymätön erityisesti siihen, että B on käyttänyt kyseistä levyntyöstökonetta tavalla, jonka A on kokenut sitä vahingoittavaksi.

A:n, E:n ja D:n kertomukset osoittavat, että vastaavanlaista kiusantekoa tai pilailua on työpaikalla muutoinkin harrastettu, tosin ilmeisesti lähinnä vain levynkäsittelyssä, jossa A on työskennellyt. Sitä ei kuitenkaan ole tiettävästi aiemmin kohdistettu esimiehiin eikä siitä ole aiheutunut kenenkään loukkaantumista.

A:n menettely on ollut ajattelematonta. Hänen olisi tullut ottaa lukuun se mahdollisuus, että tuolin virittäminen edellä kerrotulla tavalla voi vaarantaa työturvallisuutta. Moitittavuudesta huolimatta A:n yksittäistä tekoa ei työtuomioistuimen mielestä voida kuitenkaan pitää hänen ja työnantajan välillä noudatettavien sopimusvelvoitteiden niin vakavana rikkomuksena, että työnantaja olisi ensimmäisenä toimenpiteenään joutunut purkamaan A:n työsopimuksen. Esitetyn selvityksen valossa ei ole perusteita päätellä, etteikö työnantajalta olisi kohtuudella voitu edellyttää A:n työsuhteen jatkamista ainakin irtisanomisajan pituisen ajan.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei työnantajalla ole ollut luottamusmiessopimuksessa edellytettyjä perusteita purkaa A:n työsopimusta päättymään välittömästi. A:n työsopimuksen irtisanominen olisi puolestaan edellyttänyt niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita A on pääluottamusmiehenä edustanut. Kun A:n edustamien työntekijöiden suostumusta ei ole pyydetty, työnantajalla ei olisi ollut oikeutta edes irtisanoa A:n työsopimusta.

Irtisanomisajan palkka

Skycold Oy on purkanut A:n työsopimuksen vastoin luottamusmiessopimuksen määräyksiä. A ei ole saanut hyväkseen teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen edellyttämää kahden viikon pituista irtisanomisaikaa. Tämän vuoksi A on oikeutettu vaatimaansa irtisanomisajan palkkaan ja lomakorvaukseen irtisanomisajalta. Vaatimusten määriä ei ole kiistetty.

Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Koska Skycold on päättänyt pääluottamusmiehenä toimineen A:n työsopimuksen luottamusmiessopimuksen vastaisesti, on yhtiö velvollinen suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti. Huomioon on työsopimuksen päättämisen syystä riippuen otettava muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen sekä työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Korvauksen määrä on vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka.

A:n työsuhde oli sen purkamiseen mennessä jatkunut hieman alle puoli vuotta. Työsuhteen päättymisen jälkeen A on ollut työttömänä 1.8.2005 asti. A:lle tuomittavan korvauksen määrään vaikuttaa alentavasti A:n itsensä antama aihe työsopimuksen purkamiseen. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on 21 000 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan edellä tarkoitetusta korvauksesta, siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, on vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta ansioon sidotusta työttömyyspäivärahasta. Metallityöväen työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan A:lle on maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa irtisanomisajan päätyttyä 31.7.2005 saakka yhteensä 1 149,12 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 21 000 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia 1 149,12 eurosta eli 861,85 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 20 138,15 euroa. Skycold Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän 861,85 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Valvontavelvollisuus

A:n menettelyn ja siitä aiheutuneiden seuraamusten johdosta on ollut jossakin määrin tulkinnanvaraista, onko työnantajalla ollut riittävät perusteet A:n työsopimuksen päättämiselle. Tämän vuoksi Teknologiateollisuus ry:n ei voida jäsenyrityksensä menettelyn hyväksyessään katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan työehtosopimuslaissa tarkoitetulla tavalla.

Oikeudenkäyntikulut

Skycold on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut. Vaadittua määrää 5 866,57 euroa ei ole riitautettu.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Teknologiateollisuus ry saa vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Skycold Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkkana 960 euroa ja lomakorvauksena irtisanomisajalta 192 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 10.6.2005 lukien sekä korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 21 000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 31.1.2006 lukien.

Skycold Oy velvoitetaan lisäksi maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) korvauksesta vähennetty rahamäärä 861 euroa 85 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Teknologiateollisuus ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Skycold Oy velvoitetaan korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 5 866 eurolla 57 sentillä, jolle on maksetava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Teknologiateollisuus ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Ahokas ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevan jäsen H. Rautiaisen lausunto:

Jutussa on näytetty, että A:n teon kohteena on ollut nimenomaisesti hänen esimiehensä B. Hän on virittänyt levyntyöstökoneen käyttötuolin hissitoiminnan sen tietäen, että B oli hänen ohellaan ainoa koneen ohjelmointitaitoinen henkilö ja että vain B käytti tarvittaessa konetta. A on myös sijoittanut tekonsa siten, että tiesi itse olevansa koneen mahdollisena käyttöpäivänä pois työpaikalta.

A:n menettely on ollut tahallista. Hänen olisi tullut ymmärtää, ottaen myös huomioon hänen asemansa pääluottamusmiehenä, se mahdollisuus, että tuolin virittäminen edellä kuvatuin tavoin voi vakavalla tavalla vaarantaa hänen esimiehensä B:n työturvallisuutta. Katson, että A:n teko on ollut hänen ja työnantajan välillä noudatettavien sopimusvelvoitteiden niin vakava rikkomus, että työnantajalla on ollut erityisen painava syy purkaa A:n työsopimus.

Näillä perusteilla katson, että Skycold Oy:llä on ollut luottamusmiessopimuksen tarkoittama peruste purkaa A:n työsopimus päättymään välittömästi.

Edellä olevilla perusteilla hylkään kanteen.

Jutun näin päättyessä katson, että jutun osapuolet saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.