2.11.2006

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, ettei Sähkö-Aro Oy ole voinut pätevästi tehdä työntekijöiden kanssa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan 7 §:n B kohdan 5.5 mukaista sopimusta ilman pääluottamusmiehen myötävaikutusta ja

tuomitsee Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Sähköalojen ammattiliitto on lisäksi vaatinut Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn ja Sähkö-Aro Oy:n velvoittamista korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Sähkö-Aro Oy:ssä oli syntynyt erimielisyys siitä, oliko työnantajalla ja kärkimiehellä ollut oikeus keskenään ilman pääluottamusmiehen osallistumista sopia poikettavan työehtosopimuksen 7 §:n B kohdan 5.1.2 pääsäännöstä. Erimielisyys koski Tiukula Pelastakaa Lapset ry:n uudisrakennustyömaata. Työnantajan edustajan ja työryhmän edustajana kärkimiehen tekemässä työmaasopimuksessa oli sovittu, että työ suoritetaan työehtosopimuksen pääsäännöstä poiketen työehtosopimuksen mainitun pykälän kohdassa 5.6.4 tarkoitettuna palkkiopalkkatyönä. Tämän johdosta seitsemän hengen työryhmän palkka kysymyksessä olevasta urakasta oli muodostunut noin 13 000 euroa pääsäännön mukaista menettelyä pienemmäksi.

Työehtosopimuksen 7 §:n B kohdan 5.5 sanamuoto osoitti yksiselitteisesti, että sopimuksen syntymisen edellytyksenä oli pääluottamusmiehen osallistuminen sopimuksen tekemiseen. Tästä huolimatta työnantajaliitto oli tukenut Sähkö-Aro Oy:n työehtosopimuksen vastaista menettelyä laiminlyömällä kehottaa yhtiötä noudattamaan työehtosopimuksen mukaista menettelyä. Työnantajapuoli oli vedonnut erimielisyyttä koskeneissa neuvotteluissa siihen, että yrityksessä oli ollut vakiintunut käytäntö, jonka mukaan pääluottamusmiehen osallistumista työehtosopimuksen 7 §:n B kohdan 5.5 mukaisen sopimuksen tekemiseen ei edellytetty. Tällaisella vakiintuneella käytännöllä ei kuitenkaan voitu alittaa työehtosopimuksen minimimääräyksiä. Työnantajaliitolle oli ollut täysin selvää, että työehtosopimuksen mukainen hinnoittelusäännöistä poikkeamista koskeva sopimus voitiin tehdä vain siten, että pääluottamusmies osallistui sopimuksen tekemiseen. Työehtosopimukseen osallisten yhdessä järjestämissä eri puolilla maata pidetyissä työehtosopimuksen neuvottelutulosten selvitystilaisuuksissa liitot olivat yksimielisesti selvittäneet asiaa tällä tavoin.

Paikallisissa eikä myöskään liittojen välisissä neuvotteluissa ollut päästy asiasta yksimielisyyteen.

Vastaus kannevaatimuksiin

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI on vastauksessaan, johon Sähkö-Aro Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI on lisäksi vaatinut Sähköalojen ammattiliiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sähkö-Aro Oy oli Helsingin seudulla toimiva sähkö-, tele- ja tietojärjestelmien palvelu- ja asiantuntijayritys, jonka toiminnan perustana oli aina ollut vakinainen henkilöstö. Henkilöstön määrä oli noin 140. Suurimman henkilöstöryhmän edustajana Sähkö-Aro Oy:n luottamusmies oli myös yrityksen johtoryhmän jäsen.

Sähkö-Aro Oy:ssä oli vuodesta 1996 lähtien eli siitä alkaen, kun paikallisen sopimisen mahdollisuus oli otettu työehtosopimukseen, noudatettu työn tuottavuutta ja työn organisointia kehittävää palkkausmuotoa ja paikallisen sopimisen kulttuuria. Palkkausmallia oli käytetty yli 400 projektin toteutuksessa. Myös uudisrakennustyömaa Tiukula Pelastakaa Lapset ry:tä koskevassa projektissa paikallisella sopimuksella oli sovittu poikettavaksi työehtosopimuksen 7 § B:n kohdan 5.1.2 mukaisesta pääsäännöstä. Paikallinen sopimus oli tehty työnantajan, työryhmän ja luottamusmiehen välillä.

Työehtosopimuksen 7 §:n B kohdan 5.5 mukaan ne yritykset, jotka ovat talotekniikka-alan työehtosopimukseen sidottuja ja joissa on pääluottamusmies, voivat paikallisesti sopien toteuttaa työn tuottavuutta ja työn organisointeja kehittävää palkkausmuotoa. Sopiminen tapahtuu yrityksissä työnantajan, pääluottamusmiehen ja työryhmien kesken. Työehtosopimuksessa ei edellytetä, että asiasta olisi sovittava kirjallisella työmaasopimuksella tai että asiasta olisi yleensä tehtävä kirjallinen sopimus. Työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevan 4 §:n mukaan paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti, mikäli toinen sopijaosapuoli sitä pyytää tai työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevassa määräyksessä edellytetään kirjallista sopimista. Työehtosopimuksen 4 §:ssä ei edellytetä, että työehtosopimuksen 7 §:n B kohdan 5.5 mukainen paikallinen sopimus työn tuottavuudesta ja työn organisointeja kehittävästä palkkausmuodosta olisi tehtävä kirjallisesti.

Koska kanteessa tarkoitettua uudisrakennustyömaata koskeva paikallinen sopimus työn tuottavuutta ja työn organisointeja kehittävästä palkkausmuodosta oli tehty työehtosopimuksen mukaisesti, ei Sähkö-Aro Oy ollut menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti. Näin ollen ei myöskään Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Perustelut

Erimielisyys

Sähkö-Aro Oy:ssä on työnantajan edustajan ja työryhmän kärkimiehen välillä solmittu Tiukula Pelastakaa Lapset ry:n uudisrakennustyömaata koskeva työmaasopimus, jossa on sovittu työn tekemisestä työehtosopimuksen 7 §:n B 5.6.4 kohdassa tarkoitettuna palkkiopalkkatyönä. Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko osapuolten välillä voitu pätevästi ilman pääluottamusmiehen osallistumista sopimuksen tekemiseen solmia edellä mainittu työmaasopimus, kun palkkausmuodoksi on sovittu työehtosopimuksen 7 §:n B kohdan 5.1.2 pääsäännöstä poikkeava palkkaustapa.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolesta todistajana yhtiön sähköasentajien luottamusmiehenä toimivaa sähköasentaja A:ta ja todistelutarkoituksessa yhtiön toimitusjohtajaa B:tä. Kantaja on viitannut kirjallisena todisteena työehtosopimukseen osallisten liittojen koulutusaineistoon sisältyvään työehtosopimuksen 7 §:n B 5.5 kohtaa selvittävään kalvoon. Työnantajapuoli on viitannut kirjallisena todisteena B:n ja A:n 12.4.2005 allekirjoittamaan työryhmän ja työnantajan välillä tehtyyn urakan taloudelliseen loppuselvitykseen.

B:n ja A:n kertoman mukaan palkkausmuotoa, joka Tiukula Pelastakaa Lapset ry:n uudisrakennustyömaata koskevan työmaasopimuksen mukaan on ollut käytössä työmaalla, on käytetty yhtiössä yleisesti tuohon aikaan vastaavilla työmailla. Palkkausmuoto on perustunut työpaikalla vuonna 1997 tehtyyn sopimukseen, jota tekemässä työntekijäpuolelta on ollut pääluottamusmiehenä tuolloinkin toiminut A. Tehty puitesopimus on irtisanottu vuonna 1998 työehtosopimuskauden vaihtuessa, mutta irtisanomisesta huolimatta palkkausmuotoa on tämänkin jälkeen käytetty yleisesti. A:n mukaan ennen nyt esillä olevan erimielisyyden syntymistä yleinen käytäntö yhtiössä on ollut se, että pääluottamusmies ei ole allekirjoittanut yksittäisiä työmaita koskevia työmaasopimuksia.

B:n ja A:n kertomuksista on edelleen käynyt ilmi, että kysymyksessä olevan työmaasopimuksen pätevyyttä koskeva erimielisyys yhtiössä oli syntynyt sen jälkeen, kun Sähköalojen ammattiliiton edustajat olivat käyneet työpaikalla ja ilmoittaneet kantanaan, että ollakseen pätevä kysymyksessä oleva työmaasopimus olisi edellyttänyt myös pääluottamusmiehen allekirjoitusta.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 7 §:n B kohta 4.1 sisältää työmaasopimuksen solmimista koskevat määräykset. Kohdan toisesta kappaleesta ilmenee, että osapuolten välinen työmaasopimus on tehtävä kirjallisesti ja että sen allekirjoittavat työnantajan edustaja ja työryhmän puolesta kärkimies sekä työryhmän valtuuttama työntekijä. Tiukula Pelastakaa Lapset ry:n uudisrakennustyömaata koskeva työmaasopimus on tehty kirjallisesti ja työntekijöiden puolesta sen on allekirjoittanut kärkimies.

Mainitussa työmaasopimuksessa käytettäväksi sovittu palkkausmuoto on ollut yhtiössä tuohon aikaan yleisesti vastaavilla työmailla noudatettu palkkausmuoto, joka on perustunut työnantajan edustajan ja pääluottamusmiehen välillä vuonna 1997 tehtyyn sopimukseen. Sopimuksen vuonna 1998 tapahtuneen irtisanomisen jälkeen sopimuksen mukaista palkkaustapaa on noudatettu lukuisilla eri työmailla. Pääluottamusmies, joka itse ei ole allekirjoittanut työmaasopimuksia, on hyväksynyt palkkaustavan käyttämisen yleensä ja myös nyt kysymyksessä olevassa työmaasopimuksessa.

Työehtosopimuksen 7 §:n B kohtaan 5 sisältyvät hinnoittelusääntöjä koskevat määräykset. Kohdan 5.1.2 mukaan uudisrakennustyöt tehdään sähköasennusalan urakkahinnoittelun mukaisella palkanmuodostusperiaatteella. Työehtosopimuksen 7 §:n B kohdassa 5.5 liitot ovat sopineet siitä, että talotekniikka-alan työehtosopimukseen sidotut yritykset, joissa on pääluottamusmies, voivat paikallisesti sopien toteuttaa työn tuottavuutta ja työn organisointeja kehittävää palkkausmuotoa. Tällainen sopiminen tapahtuu yrityksissä työnantajan, pääluottamusmiehen ja työryhmien kesken. Mainitussa kohdassa ei sopimiselle ole asetettu määrämuotoja. Sen sijaan kysymyksessä olevan määräyksen kolmannessa kappaleessa on todettu, että liittojen sopima poikkeus yleissitoviin hinnoittelusääntöihin on tehtävä siten, että työnantajan edustajalla on yksilöity kirjallinen esitys palkkaustavasta/palkkaustapavaihtoehdoista. Tässä kohdassa on edelleen todettu, että jos neuvottelussa ei synny tulosta eli ko. työmaata koskevaa työmaasopimusta, on neuvottelun lopputulos kuitenkin kirjattava ja se, miksi neuvottelutulosta ei syntynyt.

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, mikä on ollut osapuolten tarkoitus viimeksi mainitusta määräyksestä sovittaessa. Määräyksen sanamuoto viittaa kuitenkin työtuomioistuimen mielestä lähinnä niihin tilanteisiin, joissa on kysymys yksittäistä työmaata koskevasta poikkeuksesta työehtosopimuksen hinnoittelusääntöihin eikä neuvottelun tuloksena saada aikaan työmaasopimusta.

Työehtosopimuksen kohdassa 5.5 edellytetään, että pääluottamusmies sopii poikkeuksista hinnoittelusääntöihin. Määräyksen sanamuodosta ei työtuomioistuimen mielestä ole kuitenkaan saatavissa suoranaisesti tukea sille tulkinnalle, että yksittäinen työmaasopimus ollakseen pätevä edellyttäisi pääluottamusmiehen allekirjoitusta sellaisessa tilanteessa, jossa työmaasopimuksella on sovittu käytettäväksi palkkausmuotoa, joka perustuu pääluottamusmiehen ja työnantajan aikaisemmin tekemään sopimukseen ja pääluottamusmies on tämän käytännön hyväksynyt.

Kun Tiukula Pelastakaa Lapset ry:n uudisrakennustyömaalla käytetty palkkausmuoto on perustunut työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä aikaisemmin tehtyyn sopimukseen ja pääluottamusmiehen hyväksymään käytäntöön, on Sähkö-Aro Oy voinut tehdä kysymyksessä olevan työmaasopimuksen ilman, että sen pätevyys olisi edellyttänyt luottamusmiehen allekirjoitusta tai osallistumista muutoin tämän yksittäisen työmaasopimuksen solmimiseen.

Sähkö-Aro Oy ei ole kysymyksessä olevan työmaasopimuksen solmiessaan menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Näin olleen myöskään Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ei ole hyväksyessään työnantajan menettelyn laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Sähköalojen ammattiliitto on velvollinen korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n ja Sähkö-Aro Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 3 694,80 euroa. Kulujen määrä on riitautettu 3 300 euroa ylittävältä osalta. Ottaen huomioon asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi kulujen määräksi kantajan myöntämän määrän 3 300 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sähköalojen ammattiliitto velvoitetaan korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n ja Sähkö-Aro Oy:n oikeudenkäyntikulut 3 300 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Sutela, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.