2.11.2006

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Saarijärven kaupungin palveluksessa olevalla Herajärven koulun apulaisjohtajalla on 1.8.2001 alkaen oikeus kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen 2001 - 2002 liitteen 1 15 §:n 5 momentin, kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen 2003 - 2004 liitteen 1 8 §:n 4 momentin ja kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen 2005 - 2007 liitteen 1 10 §:n 2 momentin mukaiseen palkkaukseen,

tuomitsee Saarijärven kaupungin maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:lle kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:lle kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Saarijärven kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Saarijärven kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.5.2001 yhdistää Herajärven erityiskoulun, jossa olivat vuosiluokat 1-10, ja Sivulanpellon peruskoulun, jossa olivat yleisopetuksen vuosiluokat 1-6, Herajärven kouluksi. Samalla päätettiin, että koulussa toimii rehtori ja apulaisjohtaja. Apulaisjohtajan tehtäväksi määrättiin vastata koulun erityisluokkien opetuksesta ja lisäkorvaukseksi päätettiin 4 C -palkkaluokka kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen 2001 - 2002 15 §:n 4 momentin ja kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen 2003 - 2004 peruskoulua koskevan liitteen 1 8 §:n 3 momentin nojalla. Ennen yhdistymistä molemmilla kouluilla oli ollut oma toiminnasta vastaava rehtori.

Saarijärven kaupungin sivistyslautakunta oli edelleen 5.7.2001 ja 24.6.2003 päättänyt, että apulaisjohtajan tehtävästä maksetaan vain 4 C -palkkaluokan korotus. Yhdistetyssä Herajärven koulussa oli esimerkiksi lukuvuonna 2003 - 2004 449 oppilasta, joista yleisopetuksessa oli 402 oppilasta ja erityisopetuksessa 47 oppilasta. Palkkaperusteryhmien lukumäärä oli tuolloin 26, joten lisäkorvaus apulaisjohtajan tehtävästä olisi tullut olla kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen peruskoulua koskevan liitteen 1 8 §:n 4 momentin perusteella 7 C -palkkaluokka 4 C -palkkaluokan sijasta.

Kuluvana lukuvuonna 2005 - 2006 (1.8.2005 - 31.7.2006) koulussa oli 395 oppilasta, joista 1-6 vuosiluokkien yleisopetuksessa 351 oppilasta ja vuosiluokkiin sidotussa erityisluokkaopetuksessa 44 oppilasta. Koulu oli yleisopetuksen osalta kolmisarjainen eli rinnakkaisluokkia oli kolme. Erityisopetus oli jaettu mukautetun erityisopetuksen osalta vuosiluokkien 1-4, 6-7, 7-8 ja 9 opetukseksi. Koulussa toimi myös kaksi vuosiluokkien 1-10 opetusta antavaa harjaantumisluokkaa. Lisäksi koulussa toimii kaksi kiertävää erityisopettajaa ja yksi päätoiminen tuntiopettaja. Virkaehtosopimuksen mukaisia palkkaperusryhmiä oli kuluvana lukuvuonna edelleen 26.

Apulaisjohtajan palkkauksen osalta oli edellä mainituissa kunnallisissa opetusalan virka- ja työehtosopimuksen määräyksissä selkeästi eroteltu ala-asteen 1-6 koulun vuosiluokille määrätyn ja muun peruskoulun vuosiluokille määrätyn apulaisjohtajan palkkauksesta. Apulaisjohtajan palkkausta koskevien määräysten tarkoitus oli ollut, että mikäli koulussa annettiin opetusta myös muille kuin perusopetuksen vuosiluokille 1-6, niin apulaisjohtajan palkkaukseen sovelletaan aina virkaehtosopimuksen "muun peruskoulun/peruskoulujen apulaisjohtajaksi määrätyn" sopimusmääräyksiä.

Herajärven koulussa oli 1.8.2001 alkaen annettu opetusta luokille 1-10, joten kyseessä olevasta ajankohdasta lukien kyseessä ei enää ollut ollut virkaehtosopimuksessa sovitun mukainen vain ala-asteen 1-6 vuosiluokkia sisältävä koulu vaan "muu peruskoulu", joka apulaisjohtajaksi määrätyn osalta oikeutti korkeampaan palkkaukseen. Koska Herajärven koulussa toimii muun muassa erityisopetuksen luokat 1-10, koulussa annetaan 1-6 luokkien opetuksen lisäksi myös vuosiluokkiin sidottua yläasteen opetusta. Kyseisillä luokilla opiskeleville erityisopetuksen oppilaille annetaan muun muassa peruskoulun päästötodistus, joten kysymys ei ollut enää 1.8.2001 lähtien pelkästään 1-6 luokkien opettamisesta. Kyse oli niin sanotusta yhtenäiskoulusta, koska opetusta annettiin vuosiluokilla 1-10.

Muissa kunnissa vastaavanlaisissa tilanteissa, kun koulussa annetaan perusopetuslain mukaista opetusta vuosiluokilla 1-9 (10), apulaisjohtajan palkkaukseen sovelletaan aina "muun peruskoulun" virkaehtosopimusmääräyksiä.

Edellä mainittu Saarijärven kaupunki oli 1.8.2001 alkaen rikkonut tietensä kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa sovittuja peruskoulun apulaisjohtajan palkkausmääräyksiä, kun se ei ollut maksanut Herajärven koulun apulaisjohtajaksi määrätylle palkkaa kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen 2001 - 2002 peruskoulua koskevan liitteen 1 15 §:n 5 momentin, kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen 2003 - 2004 peruskoulua koskevan liitteen 1 8 §:n 4 momentin ja kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen peruskoulua koskevan liitteen 1 10 §:n 2 momentin mukaisesti. Tämän vuoksi Saarijärven kaupunki oli tuomittava maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:lle hyvityssakkoa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli laiminlyönyt kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden jättäessään ohjeistamatta Saarijärven kaupunkia maksamaan Herajärven koulun apulaisjohtajaksi määrätylle palkkaa kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa sovitun mukaisesti. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi viimeistään keskusneuvottelujen yhteydessä tullut havaita Saarijärven kaupungin menetelleen kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen vastaisesti ja antaa tuolloin Saarijärven kaupungille tätä koskevat ohjeet. Tämän laiminlyödessään kunnallisen työmarkkinalaitos oli laiminlyönyt samalla lainmukaisen valvontavelvollisuuden.

Asiasta oli käyty kunnallisen pääsopimuksen mukaiset keskusneuvottelut 15.12.2005.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Saarijärven kaupunki ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Saarijärven kaupunki ovat lisäksi vaatineet Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Saarijärven kaupungin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Saarijärven kaupunki päätti 14.5.2001 siirtää Herajärven koulun erityisopetuksen (1-10 luokat) Sivulanpellon koulun (1-6 vuosiluokat) yhteyteen 1.8.2001 lukien. Samalla koulun nimi muutettiin Herajärven kouluksi. Samalla päätöksellä lakkautettiin entinen erityisopetuksen Herajärven koulu 1.8.2001 lukien. Kaupunki määritteli apulaisjohtajan palkkion kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen 2001 - 2002 liitteen 1 15 §:n 3 momentin, kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen 2003 - 2004 liitteen 1 8 §:n 3 momentin ja kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen 2005 - 2007 liitteen 1 10 §:n 1 momentin mukaisesti.

Opetusalan virkaehtosopimusmääräykset ja niiden tulkinta rakentuivat keskeisesti koululainsäädäntöön ja sen käsitteisiin. Lainsäädäntö määritteli esimerkiksi käsitteet, joita käytettiin eri vuosiluokilla annettavasta opetuksesta ja minkälaisesta kouluyksiköstä tällöin oli kysymys. Virkaehtosopimuksen palkkausmääräyksillä oli puolestaan sovittu siitä, kuinka lisäpalkkiot määräytyivät tietynlaista opetusta antavassa koulussa. Toisin sanoen virkaehtosopimuksen palkkamääräykset oli tehty koululainsäädännössä säädetyn toiminnallisen rakenteen perusteella.

Koululainsäädäntöä oli sittemmin muutettu, mutta puheena olevan sopimusmääräyksen tulkinta perustui edelleen vanhassa lainsäädännössä määriteltyihin käsitteisiin ja toimintaan. Sopimusmääräyksen tarkoituksen mukaisesti oli katsottu, että ala-asteen koulu (1-6 vuosiluokat) ei muutu "muuksi kouluksi", vaikka siellä annettaisiin muutakin opetusta esimerkiksi erityisopetusta. Näin myös siinä tilanteessa, jossa erityisoppilaat olivat esimerkiksi vanhempia kuin alakoulussa (1-6 vuosiluokilla) tai luokassa oli niin sanottuja yläasteikäisiä (7-9 vuosiluokkalaisia).

Saarijärven kaupunki ei siten ollut rikkonut virkaehtosopimusta tieten eikä Kunnallinen työmarkkinalaitos ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuutta.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Saarijärven kaupunki päätti 14.5.2001 yhdistää Herajärven erityiskoulun, jossa olivat vuosiluokat 1-10, ja Sivulanpellon peruskoulun, jossa olivat yleisopetuksen vuosiluokat 1-6, 1.8.2001 alkaen Herajärven kouluksi. Samassa yhteydessä määrättiin, että Herajärven koulussa on rehtorin lisäksi apulaisjohtaja.

Asianosaisten välillä vallitsee tulkintaerimielisyys siitä, onko Herajärven koulun apulaisjohtajalla oikeus 1-6 vuosiluokkia käsittävän koulun vai muun kuin mainitun peruskoulun mukaan määräytyvään palkkaukseen. Kaupunki määritteli apulaisjohtajan palkkion katsoen Herajärven koulun 1-6 vuosiluokkia käsittäväksi kouluksi kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen 2001 - 2002 liitteen 1 15 §:n 3 momentin, virkaehtosopimuksen 2003 - 2004 liitteen 1 8 §:n 3 momentin ja virkaehtosopimuksen 2005 - 2007 liitteen 1 10 §:n 1 momentin mukaisesti. Kanteen mukaan Herajärven koulu on muu peruskoulu ja sen apulaisjohtajalla on oikeus virkaehtosopimuksen 2001 - 2002 liitteen 1 15 §:n 5 momentin, virkaehtosopimuksen 2003 - 2004 liitteen 1 8 §:n 4 momentin ja virkaehtosopimuksen 2005 - 2007 liitteen 1 10 §:n 2 momentin mukaiseen palkkaukseen.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu virkaehtosopimuksen palkkamääräysten tarkoituksesta ja soveltamisesta kantajan nimeäminä todistajina työmarkkina-asiamies A:ta ja pääluottamusmies B:tä sekä vastaajien nimeämänä todistajana työmarkkina-asiamies C:tä.

A on työtuomioistuimessa kertonut, että virkaehtosopimuksen apulaisjohtajan palkkiota koskevat määräykset rakentuvat siten, että on olemassa 1-6 luokkien koulu ja sitten niin sanottu muu koulu. Palkkaperusteiden jako perustuu palkkaperusteryhmiin, jotka 1-6 luokilla muodostuvat päätoimisten opettajien määristä ja 7-9 luokilla muodostuvat vuosiluokista jaettuna 32:lla sekä erityisopetuksessa ryhmäkokomääräyksistä. 1-6 luokkien koulun apulaisjohtajan palkkaperusteet lähtevät liikkeelle 30:stä palkkaperusteryhmästä. Muussa koulussa korotetut palkkaperusteet lähtevät liikkeelle 15:sta palkkaperusteryhmästä. Jaolla 1-6 luokkien kouluun ja muuhun kouluun on tarkoitettu korvata lisääntynyt työmäärä. Muussa koulussa on apulaisrehtorilla enemmän hallinnollisia tehtäviä kuin 1-6 luokkien koulussa. Muussa koulussa annetaan opetusta vuosiluokilla 7-9. Erityisopetus vuosiluokilla 7-9 ei rakenteeltaan eroa tavallisesta yleisopetuksesta. Erityisopetuksen oppilaat suorittavat peruskoulun aikana yleensä 9 vuodessa peruskoulun oppimäärän ja saavat peruskoulun päästötodistuksen. Erityisluokat lisäävät apulaisjohtajan työtä yhteistyönä muiden hallinnonalojen kanssa. Apulaisjohtajan lisä maksetaan itsenäisessä erityiskoulussa, jossa opetusta annetaan vuosiluokilla 1-9, muun koulun taulukon mukaan, koska siellä on 7-9 vuosiluokkien opetusta. Yhtenäinen peruskoulu on oppilaitos, jossa annetaan opetusta vuosiluokilla 1-9 sekä esiopetusta ja lisäopetusta. Yhtenäisessä peruskoulussa apulaisjohtajalle maksetaan korotettua palkkaa muun koulun määräysten mukaan, mikä on ollut valtakunnallinen soveltamiskäytäntö.

B:n mukaan Helsingin kaupunki yhdisti 1.8.2006 Hillerikujan erityiskoulun, jossa olivat vuosiluokat 1-9, ja Siilitien peruskoulun, jossa olivat vuosiluokat 1-6, yhtenäiseksi peruskouluksi, jossa toimivat nyt vuosiluokat 1-9. Tähän yhtenäiseen peruskouluun on määrätty apulaisjohtaja, jolle kaupunki on maksanut apulaisjohtajalisää virkaehtosopimuksen muu koulu -kohdan mukaan.

C:n mukaan virkaehtosopimuksen määräykset on aikanaan rakennettu koululainsäädännön pohjalle. Kun oli siirrytty peruskouluun, niin lainsäädännössä määrättiin, että peruskoulun yläasteelle ja erityiskouluun, joissa oli 15 perusopetusryhmää, sekä ala-asteen koulussa, jossa oli 30 perusopetusryhmää, tuli valita apulaisjohtaja. Peruskoulussa annetaan yleisopetusta, joka jakaantuu ala-asteen vuosiluokkien 1-6 ja yläasteen vuosiluokkien 7-9 opetukseen. Sen lisäksi peruskoulussa annetaan opetusta erityisluokilla, jotka eivät seuraa vuosiluokkia. Yhtenäinen peruskoulu tuli voimaan uuden koululainsäädännön myötä. Virkaehtosopimuksen rakennetta, joka pohjautui vanhaan lainsäädäntöön, ei kuitenkaan muutettu. Yhtenäinen peruskoulu syntyy vain kunnan hallinnollisella päätöksellä. Vain itsenäinen erityiskoulu on rinnastettu muuksi kouluksi apulaisjohtajan palkkauksessa. Jos vain hallinnollisesti siirretään opetusta jonkin koulun alaisuuteen, niin tämä päätös ei muodosta yhtenäistä peruskoulua. Ala-asteen koulu, jossa on vuosiluokat 1-6, ei muutu niin sanotuksi muuksi kouluksi, vaikka siellä annettaisiin erityisopetusta 7-9 vuosiluokkaisille oppilaille.

Kantaja on viitannut kirjallisena todisteena jättämäänsä Kuopion kaupungin Pohjantien koulun apulaisjohtajan palkkalaskelmaan, josta ilmenee, että kaupunki maksaa kannetta vastaavassa tilanteessa koulun apulaisjohtajalle apulaisjohtajan lisää.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Voimassa olevan virkaehtosopimuksen 10 §:n sanamuodon mukaan opettajanviran haltijalle voidaan määrätä 1-6 vuosiluokkia käsittävän koulun tai muun kuin mainitun peruskoulun apulaisjohtajan tehtävät ja sillä perusteella määräytyy apulaisjohtajan palkkaus. Sanamuodosta on saatavissa tukea sille kantajan esittämälle tulkinnalle, että mikäli koulussa annetaan opetusta myös muille kuin perusopetuksen vuosiluokille 1-6, apulaisjohtajan palkkaukseen sovelletaan virkaehtosopimuksessa olevia, muun peruskoulun apulaisjohtajaksi määrättyä koskevia sopimusmääräyksiä. Virkaehtosopimuksesta ei sen sijaan työtuomioistuimen mielestä saada tukea tulkinnalle, jonka mukaan muuta koulua koskevien määräysten soveltaminen edellyttäisi, että tällainen aiemmin kahtena yksikkönä toiminut koulu olisi perustettu hallinnollisella yhdistämispäätöksellä.

Määräyksen soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys osoittaa ainakin kahdessa vastaavankaltaisessa tapauksessa kunnan maksaneen koulun apulaisjohtajalle palkanlisää muun peruskoulun apulaisjohtajan kohdan perusteella.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan virkaehtosopimuksen tarkoittamassa muussa peruskoulussa apulaisjohtaja on enemmän hallinnollisia tehtäviä kuin 1-6 luokkien koulussa. Lisäksi peruskoulun erityisluokat lisäävät apulaisjohtajan työtä. Edelleen esitetyn selvityksen mukaan itsenäiset erityiskoulut on aina rinnastettu muiksi kouluiksi apulaisjohtajan palkkauksessa.

Kun otetaan huomioon virkaehtosopimusmääräyksen sanamuoto ja sen soveltamiskäytäntö, työtuomioistuin katsoo, että kanteessa esitettyä tulkintaa on pidettävä sopimusmääräyksen tarkoitusta muuta tulkintaa paremmin vastaavana. Näin ollen Herajärven koulun apulaisjohtajalla on oikeus virkaehtosopimuksen muun peruskoulun mukaiseen palkkaukseen.

Koska asia on ollut tulkinnanvarainen, ei Saarijärven kaupunki Herajärven koulun apulaisjohtajan palkkiota maksaessaan ole rikkonut virkaehtosopimusta kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:ssä tarkoitetuin tavoin. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ei myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että asianosaisilla on ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla määrää, että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n on jutun osittain voitaessaankin vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Saarijärven kaupungin palveluksessa olevalla Herajärven koulun apulaisjohtajalla on 1.8.2001 alkaen oikeus kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen 2001 - 2002 liitteen 1 15 §:n 5 momentin, kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen 2003 - 2004 liitteen 1 8 §:n 4 momentin ja kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen 2005 - 2007 liitteen 1 10 §:n 2 momentin mukaiseen palkkaukseen.

Kanne hylätään enemmälti.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, Vainio, Lehto ja Lounasmaa jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.