23.2.2005

Vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että M-real Oyj:n Joutsenon BCTMP-tehtaan työntekijöille sovittuja henkilökohtaisia osaamislisiä on korotettava 10.3.2003 ja 8.3.2004 lukien paperiteollisuuden työehtosopimuksen numero 42 allekirjoituspöytäkirjan 2 kohdassa sovitulla tavalla ja

velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja M-real Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun perustuvan paperiteollisuuden työehtosopimuksen numero 42:n allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu palkkojen korotuksesta erikseen vuoden 2003 ja vuoden 2004 osalta. Vuoden 2003 korotusten osalta on määritelty kausipalkkojen tuntipalkkojen senttimääräinen yleiskorotus, joka tuli muiden korotusten tavoin voimaan 10.3.2003. Lisäksi on sovittu muun muassa ammattitaitoon perustuvien euromääräisten henkilökohtaisten lisien korottamisesta 10.3.2003 lukien 2,7 prosentilla. Vuotta 2004 koskien on sovittu vastaavat määräykset kuitenkin siten, että palkkojen korotukset astuivat voimaan 8.3.2004 ja että henkilökohtaisia lisiä korotetaan 2,2 prosentilla. Edellä mainitut lisien korotusmäärät vastaavat tulopoliittisen ratkaisun korotusvaikutusta paperiteollisuudessa. Korotuksen tarkoitus on ollut, että mainitut lisät korottuvat kausipalkkojen perusteena olevaan tuntipalkkaan tulevan korotuksen päälle. Samalla tavalla on korotettu myös pöytäkirjan 6 kohdassa tarkoitettuja lisiä.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan vallitseva palkkausmuoto on kausipalkkana maksettava aikapalkka. Kausipalkat sovitaan tehtaissa ja palkat ovat niin sanottuja vakanssipalkkoja eli kaikille samaa työtehtävää eri työvuoroissa tekeville työntekijöille maksetaan samansuuruinen palkka. Kausipalkan määräämisen pohjana käytetään kausipalkan tuntipalkkatekijää, johon tuntipalkan yleiskorotus kulloinkin lisätään. Tuntipalkkatekijästä saadaan kausipalkka kertomalla se työehtosopimuksen 13 §:n 2 kohdan mukaisella kertoimella.

Vakanssipalkkausta on täydennetty liittojen välillä 14.6.1995 allekirjoitetulla pöytäkirjalla, jonka mukaan peruslähtökohtana on edelleen se, että samasta ja samanarvoisesta työstä sovitaan tehdaskohtaisesti samantasoinen palkka. Pöytäkirjassa on todettu, että henkilökohtaisen osaamisen vaikutus palkkausperusteisiin sovitaan paikallisesti ammattiryhmittelyn ja yhteisesti sovittujen arviointiperusteiden avulla. Tällä määräyksellä on vahvistettu, että samaakin työtehtävää voidaan tehdä erilaisella ammattitaidolla. Henkilökohtaisen osaamisen vaikutus voidaan ottaa huomioon kausipalkan peruspalkan päälle tulevana palkan osana, kunhan henkilökohtaisen osan maksamisen perusteista on paikallisesti sovittu.

Liittojen välisen pöytäkirjan periaatteista on sovittu paperiteollisuuden työehtosopimuksen numero 37 allekirjoituspöytäkirjassa, joka on allekirjoitettu 4.1.1995. Valtakunnansovittelijan sovintoesityksen pohjalta sovittiin silloin muun muassa seuraavat lauseet sisältävistä määräyksistä: "Alalla sovitaan paikallisesti liittojen välisen työryhmän työn jälkeen elokuun loppuun 1995 mennessä ammattiryhmittelyuudistuksesta ja mahdollisen henkilökohtaisen palkanlisän käyttöönotosta. Mahdollisen henkilökohtaisen lisän soveltuvuutta ja toimivuutta testataan erikseen sovittavilla työpaikoilla." Nämä sanamuodot osoittavat selvästi yhteyden, joka vallitsee allekirjoituspöytäkirjoihin vuodesta 1998 asti sisältyneen henkilökohtaisen lisän korottamista koskevan määräyksen ja vuoden 1995 pöytäkirjan perusteella sovittujen henkilökohtaisten lisien välillä.

M-realin Joutsenon BCTMP-tehdas aloitti toimintansa vuonna 2001. Tehtaan käynnistyessä allekirjoitettiin 6.7.2001 käynnistyssopimus, jonka 2 kohdassa on sovittu kausipalkan tuntipalkkojen muodostamisen periaatteet sekä tehtaan aloittaessa noudatettavat tuntipalkat. Kausipalkan tuntipalkat muodostetaan sopimuksen mukaan perusosuudesta ja henkilökohtaisesta osaamisesta. Henkilökohtaisen osaamisen perusteet on lueteltu useiden eri osa-alueiden kohdalla erikseen. Kutakin osaamistasoa vastaa sovittu osaamiseen perustuva tuntipalkan lisä. Lisäksi määrätyistä erikoisosaamisen alueista maksetaan erillinen lisä. Käynnistyssopimuksessa on sovittu, että osana palkkaratkaisua sovittu kevään 2002 yleiskorotus toteutetaan siten, että osaamislisiä korotetaan 2,2 prosentilla. Tämä vastaa 15.12.2000 solmitun työehtosopimuksen numero 41 allekirjoituspöytäkirjan mukaista henkilökohtaisten lisien korotusta 11.3.2002 alkaen. Vaatimus perustuu myös paikallisiin välipuheisiin Joutsenon tehtailla sekä käytäntöön yhtiön maksettua korotukset vuonna 2002.

Käynnistyssopimukseen on lisätty lause, jonka mukaan tätä ei katsota ennakkotapaukseksi ratkaistaessa myöhemmin vastaavia soveltamistapauksia. Työntekijäpuolen käsityksen mukaan lause otettiin siihen työnantajapuolen esityksestä siksi, että työnantaja toivoi työehtosopimuksen sanamuodon muuttuvan heidän kannaltaan vähemmän sitovaksi seuraavan työehtosopimusratkaisun yhteydessä. Tämä toive ei ole toteutunut.

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja M-real Oyj ovat yhteisessä vastauksessaan kiistäneet kanteen, vaatineet sen hylkäämistä kokonaisuudessaan ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

M-real Oyj:n Joutsenon BCTMP-tehtaan työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkaa on korotettu paperiteollisuuden työehtosopimuksen numero 42 allekirjoituspöytäkirjan 2 kohdassa sovitun mukaisesti 10.3.2003 lukien 25 sentillä ja 8.4.2004 lukien 24 sentillä. Tehtaan työntekijöiden kausipalkat muodostuvat 6.7.2001 paikallisen sopimuksen 2 kohdan mukaisesti "perusosuudesta ja henkilökohtaisesta osaamisesta". Sopimuksen mukaisesti tehtaan kullakin työntekijällä on sovittu henkilökohtainen kausipalkan tuntipalkka. Kausipalkan tuntipalkan lisäksi tai sen ohella tehtaalla ei makseta kanteessa esitettyä erillistä palkanlisää. Paikallisesti ei ole ylipäätään sovittu mitään sellaisia euromääräisiä lisiä, joiden korottamisesta on sovittu työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2(6) kohdassa.

Paikallisesti sovittava ammattitaitoon perustuva lisä on määritelty työehtosopimuksen ammattiryhmittelyn C-ryhmän (työntekijät kone-, sähkö-, mittari- ja autokorjausosastoissa) huomautus 5 -kohdassa siten, että lisän saadakseen työntekijän tulee itsenäisesti suorittaa elektroniikkalaitteiden, automaatiojärjestelmien tai tehoelektroniikkaan liittyvien laitteiden huoltoa tai kunnossapitoa, joissa edellytetään alan perusteellista koulutusta tai poikkeuksellisen korkeaa ammattitaitoa.

Tehtaalla on käynnissäpito-operaattorien (ammattiryhmittelyn A-ryhmä: työntekijät käyttö- ja valmistusosastoissa) kausipalkan tuntipalkkaan sisällytetty henkilökohtaisia osaamistekijöitä, mutta kysymyksessä ei ole ammattitaitoon perustuva henkilökohtainen euromääräinen lisä. Paikallisen sopimuksen mukaan kausipalkan tuntipalkkaan sisältyvä henkilökohtainen osuus on muodostettu sen mukaan, miten ao. työntekijän prosessiosaaminen, mekaaninen osaaminen ja/tai sähköosaaminen on arvioitu perustasolla, alemmalla ammattitasolla tai ammattitasolla. Henkilökohtaisena osaamistekijänä on myös monitaitoisuus: ensiapukyky, palosuojausosaaminen, hitsaustaito, työnopastuskyky, trukinkuljetustaito yms. Mikään näistä henkilökohtaisista osaamistekijöistä ei ole työehtosopimuksen huom. 5 kohdassa ja allekirjoituspöytäkirjan 2(6) kohdassa tarkoitettu erikseen prosentuaalisesti korotettava euromääräinen lisä.

Kun henkilökohtainen osaaminen on työntekijöillä erisuuruinen, työehtosopimuksen mahdollistama paikallinen ammattiryhmittely johtaa yksilöllisiin kausipalkan tuntipalkkoihin, joiden yleiskorotus on sovittu allekirjoituspöytäkirjan 2(1) kohdassa.

Työehtosopimuksen palkankorotusten korotusvaikutus 10.3.2003 alkaen sovittiin työehtosopimukseen osallisten välillä vuoden 2002 tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisesti. Osapuolet totesivat palkkatilastoyhteistyönä keskusjärjestöjen määrittämällä tavalla säännöllisen työajan keskituntiansioksi 13,63 euroa, joka sisältää myös henkilökohtaiset lisät. Tämän luvun perusteella sovittiin senttimääräiseksi muutettuina tulopoliittisen sopimuksen mukaiset palkankorotuserät seuraavasti: yleiskorotus 25 senttiä (1,8 prosenttia), liittoerä 11 senttiä (0,8 prosenttia) ja tasa-arvoerä 1,36 senttiä (0,1 prosenttia) eli yhteensä 37,36 senttiä (2,7 prosenttia). Kanteessa esitetty väite, että työehtosopimuksen kustannusvaikutus ei olisi toteutunut sovitulla 2,7 prosentilla, ei perustu tosiseikkoihin. Päinvastoin kanteen vaatimus tarkoittaa ylimääräistä, palkankorotusta kausipalkan tuntipalkkaan.

Perustelut

Erimielisyys

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen nro 42 allekirjoituspöytäkirjan mukaan työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja on tullut korottaa 10.3.2003 alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 25 senttiä ja 8.4.2004 alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 24 senttiä. Lisäksi työehtosopimuksen 22 §:n perusteella sovittuja ja ammattitaitoon perustuvia euromääräisiä henkilökohtaisia lisiä on sovittu korotettavaksi 10.3.2003 alkaen 2,7 prosentilla ja 8.3.2004 lukien 2,2 prosentilla.

M-real Oyj:n Joutsenon BCTMP-tehtaalla käynnissäpito-operaattoreille maksettava kausipalkan tuntipalkka koostuu paikallisen sopimuksen mukaisesti perusosuudesta ja henkilökohtaisesta osaamisesta. Työnantaja on työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti korottanut työntekijöiden kausipalkan tuntipalkkoja sovitulla senttimääräisellä yleiskorotuksella.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko työnantaja menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään korottamatta erikseen edellä tarkoitettua henkilökohtaisen osaamisen osuutta allekirjoituspöytäkirjassa sovituilla prosenttikorotuksilla.

Todistajat

Työtuomioistuimessa on paikallisesta sopimuksesta ja palkkojen korotuksista käydyistä neuvotteluista kuultu Paperiliiton nimeäminä todistelutarkoituksessa Paperiliiton puheenjohtajaa A:ta ja todistajina M-real Oyj:n Joutsenon BCTMP-tehtaan käynnissäpito-operaattoreita, pääluottamusmies B:tä, työsuojeluvaltuutettu C:tä ja työhuonekunnan puheenjohtajaa D:tä sekä työehtosopimusmääräyksistä todistajana Paperiliiton palkkasihteeriä E:tä. Vastaajapuolen nimeäminä todistajina on samoista seikoista kuultu Metsäteollisuus ry:n asiamiestä F:ää, M-real Oyj:n kehittämiskonsulttia G:tä ja M-real Oyj:n Joutsenon BCTMP-tehtaan henkilöstöpäällikköä H:ta.

Joutsenon BCTMP-tehtaan paikallinen sopimus

M-realin Joutsenon BCTMP-tehtaan 6.7.2001 allekirjoitetun käynnistyssopimuksen 2 kohdassa on sovittu kausipalkan tuntipalkkojen muodostamisen periaatteet sekä tehtaan toiminnan alkaessa noudatettavat kausipalkan tuntipalkat. Käynnissäpito-operaattoreiden kausipalkan tuntipalkat muodostuvat perusosasta ja henkilökohtaisesta osaamisesta. Henkilökohtaisen osaamisen perusteet on lueteltu osaamisalueittain siten, että kullakin osaamisalueella, joita ovat sähkötyöt, automaatio, mekaaninen ja prosessi, on eritelty osaamisen perustaso, välitaso ja ammattitaso. Kukin osaamistaso korottaa osaamiseen perustuvaa kausipalkkaa, kuten myös tietyt erikoisosaamisen alueet.

Edelleen käynnistyssopimuksen mukaan osana palkkaratkaisua on sovittu, että kevään 2002 työehtosopimuksen mukaisia osaamislisiä korotetaan 2,2 prosentilla ja ettei sopimusta katsota ennakkotapaukseksi ratkaistaessa myöhemmin vastaavia soveltamistapauksia.

Käynnistyssopimuksen pääasiassa neuvotelleiden A:n ja H:n kertomukset osoittavat, että sopimuksen tarkoituksena oli ollut luoda uudenlainen, monitaitoisuutta palkitseva palkkausjärjestelmä, jossa henkilökohtaisen osaamisen vaikutus palkkaan olisi tavanomaista suurempi. Neuvotteluissa oli A:n ja H:n mukaan ollut esillä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan palkankorotusmääräysten huono soveltuvuus tällaiseen palkkausjärjestelmään sekä yleiskorotusten ongelmallisuus osaamiseen perustuvan palkanosan osalta.

A:n mukaan osaamisesta maksettavaa palkan osaa tuli työehtosopimuksen mukaan korottaa prosentuaalisesti. Näin sovittiin meneteltäväksi myös tässä tapauksessa, mutta paikalliseen sopimukseen oli otettu varaus tulevista korotuksista sen vuoksi, että asiasta oli H:lla erilainen näkemys ja tehdas haluttiin saada käyntiin ilman enempää kädenvääntöä tästä asiasta. H oli ollut sitä mieltä, että työehtosopimuksen tekstiä oli tarpeen tältä osin muuttaa, mikä olisi myöhemmin ratkaissut asian. H on puolestaan kertonut, että työnantaja oli suostunut osaamislisien prosentuaaliseen korotukseen vuonna 2002 osana sitä hintaa, mitä sopimuksen syntymisestä ja tehtaan käynnistymisestä maksettiin. Koska prosentuaalisen korotuksen maksamisesta erikseen osaamislisään oli erimielisyys, kirjattiin sopimukseen vastaisen varalle, että kysymyksessä ei ollut ennakkotapaus. Paikallisen sopimuksen mukaan osaamistekijöiden vaikutus kausipalkkaan on noin 50-60 prosenttia, joten työntekijäpuolen tulkinnan hyväksyminen käytännössä olisi kaksinkertaistanut sovitut yleiskorotukset.

Käynnistyssopimuksen sanamuodon ja sopijaosapuolten sopimusneuvotteluista esittämän perusteella työtuomioistuin katsoo sopijapuolten tarkoittaneen rajata osaamislisien prosentuaaliset korotukset tuon sopimuksen perusteella koskemaan vain työehtosopimuksen mukaan keväälle 2002 sovittuja korotuksia. Muilta osin osaamislisien mahdollinen prosentuaalinen korottaminen on jäänyt paperiteollisuuden valtakunnallisessa työehtosopimuksessa sovitun varaan. Näin ollen vaadittujen korotusten suorittamisvelvollisuus riippuu kyseisen työehtosopimuksen puheena olevien määräysten tulkinnasta.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen tulkinta

Paperiteollisuuden työehtosopimusneuvotteluihin Paperiliiton edustajana osallistuneen E:n mukaan vuonna 1998 työehtosopimuksessa oli ensimmäisen kerran sovittu, että kaikkia henkilökohtaisia lisiä korotetaan samalla tavoin kuin siihen asti oli korotettu esimerkiksi olosuhdelisiä. Tarkoituksena oli, että lisien korottaminen tuli yleiskorotuksen päälle. Periaatteena oli, että kaikki palkanerät seuraisivat palkkakehitystä. Jos lisiä ei korotettaisi, niiden merkitys vähenisi ajan kuluessa. Paikallisen sopimisen piiriin on jätetty, minkälaisia tekijöitä otetaan huomioon henkilökohtaisessa lisässä. Noin joka kolmannella tehtaalla on erimuotoisia henkilökohtaisia lisiä, mutta senttimääräisiä lisiä on noin 15-16 tehtaassa. Lisiä on vuoden 1998 jälkeen korotettu kaikissa tehtaissa paitsi viime kerralla M-realin neljässä tehtaassa, joissa niitä oli kuitenkin aiemmin korotettu. Viimeisissä työehtosopimusneuvotteluissa ei ole neuvottelukysymyksenä ollut esillä lisien korottaminen.

Myös työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneen F:n mukaan Paperiliitto halusi aikanaan neuvotteluissa, että ammattitaitoon perustuvia lisiä, kuten elektroniikkalisää, tulee korottaa kuten olosuhdelisiä. Elektroniikkalisä on ollut erillinen ammattitaitoon perustuva lisä, jota on maksettu paperitehtaiden sähkömiehille, jos heillä on ollut erityistä elektroniikkalaitteiden huoltoon liittyvää osaamista. Työehtosopimustekstistä kuitenkin jätettiin pois esimerkkimaininta tästä e-lisästä. Määräys on työnantajapuolella ymmärretty siten, että lisää tulee suorittaa silloin, kun työntekijä on hankkinut erityistä ammatillista osaamista, joka edesauttaa hänen normaalia työtehtäväänsä. Lisää on käytännössä maksettu melko vähän. Allekirjoituspöytäkirjaan vuosina 1998-99 tullut maininta olosuhdelisien ja ammattitaitoon perustuvien lisien maksamisesta on tarkoittanut e-lisää ja siihen rinnastettavia lisiä. Työehtosopimus ei ole muuttunut tämän jälkeen.

F:n mukaan Joutsenon tehtaan palkkausjärjestelmä on ainutlaatuinen alalla. Kausipalkan tuntipalkka on laskettu kuukausipalkan kautta, ja kuukausipalkka sisältää erilaisia osaamisia henkilöstä riippuen. Henkilökohtaisen osaamisen lisä on osa kausipalkan tuntipalkkaa. Kausipalkan tuntipalkka vaihtelee työntekijöittäin eikä työtehtävittäin kuten yleensä. Palkkoja senttimääräisesti korotettaessa palkankorotukset kohdistetaan tehtäväkohtaiseen palkkaan, jolloin tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkan keskinäinen suhde muuttuu ajan kuluessa.

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen mukaan paperiteollisuudessa palkan yleiskorotukset on maksettu korottamalla senttimääräisesti kausipalkan tuntipalkkaa. Tämän lisäksi on sovittu työehtosopimuksen 22 §:n perusteella sovittujen ja ammattitaitoon perustuvien euromääräisten henkilökohtaisten lisien prosentuaalisesta korottamisesta. Ammattitaitoon perustuvien henkilökohtaisten lisien maksaminen on esitetyn selvityksen mukaan perustunut erityiseen koulutukseen tai tehtävässä edellytettyyn erityiseen ammattiosaamiseen. Esimerkkinä on mainittu elektroniikkalisä, jota alalla on voitu maksaa kausipalkan lisäksi eräistä tehtävistä, jotka edellyttävät elektroniikka-alan perusteellista koulutusta tai poikkeuksellisen korkeaa ammattitaitoa.

Työtuomioistuin on samaa sopimusmääräystä koskeneessa 7.12.2004 annetussa tuomiossaan TT 2004-119 todennut, että sellaisten palkan osien, jotka sisältyvät kausipalkkaan, prosentuaalinen korottaminen senttimääräisen korotuksen lisäksi johtaa vastaavasti kausipalkan tuntipalkan yleiskorotusta suurempaan korotukseen. Valtakunnallisen sopimuksen syntyhistoriasta ja määräyksen nykyisestä sanamuodosta on pääteltävissä, että tällaista ei ole tuolloin tai myöhemminkään yhteisesti tarkoitettu.

Työtuomioistuimella ei tämän asian yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella ole perusteita päätyä erilaiseen tulkintaan. Työnantajalla ei siten ole ollut työehtosopimuksen tai sen osana noudatettavan paikallisen sopimuksen perusteella velvollisuutta maksaa kausipalkan tuntipalkkojen senttimääristen yleiskorotusten lisäksi kanteessa vaadittuja prosenttimääräisiä korotuksia. Näin ollen työnantaja ei ole rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä eikä työnantajaliitto ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Paperiliitto on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n perusteella velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja M-real Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Vaadittu määrä 5 648,60 euroa on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Paperiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja M-real Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 5 648 eurolla 60 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, Niskanen, Vertanen ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.