18.2.2005

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

tuomitsee Kesnet Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan ammattiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Kesnet Oy on vuosina 2001-2004 käyttänyt ulkopuolista työvoimaa antamatta työehtosopimuksessa edellytettyä selvitystä yrityksessä toimivasta ulkopuolisesta työvoimasta seuraavissa töissään:

vuonna 2001 valokaapeleiden jatkamistyöt yhteysväleillä Kannus-Ylivieska, Ylivieska-Oulainen, Oulainen-Raahe, Raahe-Oulu ja Muurasjärvi-Haapajärvi,

vuonna 2001 valokaapeleiden auraustyöt yhteysvälillä Kannus-Ylivieska, Ylivieska-Oulainen, Oulainen-Raahe, Raahe-Oulu, Muurasjärvi-Haapajärvi, Haapajärvi-Nivala, Nivala-Ylivieska, Jyväskylä-Vaajakoski, Vaajakoski-Hankasalmi, Hankasalmi-Jari-Pekan huoltoaseman risteys, Jari-Pekan risteys-Suonenjoki, Suonenjoki-Vehmasmäki, Vehmasmäki-Kuopio, Suonenjoki-Pieksämäki ja Joutsa-Heinola,

27.8.2002-31.12.2002 taajamien välinen kuitu-urakka vt 13-Toivakka kuitukaapeli,

27.3.2002-31.1.2003 taajamien välinen kuitu-urakka Iisalmi-Haapajärvi,

8.4.2002-30.9.2003 taajamien välinen kuitu-urakka Kangasniemi-Mikkeli,

4.11.2002-29.12.2003 taajamien välinen kuitu-urakka Pieksämäki Lampolahdenkatu-Keskuskatu,

29.3.2004- taajamien välinen kuitu-urakka Uurainen-Äänekoski,

8.6.2004- taajamien välinen kuitu-urakka tukiasemat Hankasalmi-Kuopio-Pieksämäki,

14.6.2004- taajamien välinen kuitu-urakka Vaasa,

24.5.2004- taajamien välinen kuitu-urakka tukiasemat Muurasjärvi-Ylivieska,

27.5.2004- taajamien välinen kuitu-urakka Iisalmi-Haapajärvi mastot ja

12.8.2004- taajamien välinen kuitu-urakka Ylivieska Elisa.

Vuoden 2001 valokaapeleiden jatkamistöistä ja valokaapeleiden auraustöistä on ilmoitettu liian myöhään, auraustöiden osalta edellä mainitulle yhteysvälille Muurasjärvi-Haapajärvi asti. Muista vuoden 2001 auraustöistä ei sen sijaan ollut ilmoitettu ollenkaan. Ylivieskan kuitu-urakan osalta pääluottamusmies A:lle oli tullut ilmoitus vasta 14.10.2004.

Kesnet Oy on vuoteen 2000 saakka antanut asianmukaiset ilmoitukset. Työehtosopimuksen tieten rikkomista osoittaa yhtiön laatima kaavake, jota on käytetty vuoteen 2000 saakka ja jota yhtiö on käyttänyt kolmessa edellä mainitussa tapauksessa, kuitenkin vasta töiden jo alettua. Muista tapauksista esitystä ei ole annettu. Työnantaja on yksipuolisesti muuttanut tulkintaansa sopimusmääräyksistä.

Täyttääkseen selvitysvelvollisuutensa yhtiön olisi pitänyt antaa selvitykset etukäteen, ennen ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Selvitysvelvollisuuden luonteesta seuraa, ettei sen syntyminen ole voinut edellyttää pääluottamusmiehen esittämää vaatimusta selvitysten antamisesta. Tiedot ovat olleet pääluottamusmiehelle tarpeen, koska pääluottamusmies ylläpitää työrauhaa sekä välittää tietoa työnantajan ja työntekijöiden välillä. Pääluottamusmiehen tehtävät eivät rajoittuneet vain työvoiman vähentämistilanteisiin. Työmaalla oli ollut alihankkijan työntekijöitä, joista ei ollut ollut mitään tietoa. Yhtiön laiminlyönti on estänyt pääluottamusmiestä toimimasta työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla.

Työnantajaliitto on tukenut työnantajan työehtosopimuksen vastaista menettelyä ja on tällä teollaan laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ja Kesnet Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimus ei sisällä määräyksiä siitä, missä muodossa ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat tiedot on annettava yrityksen pääluottamusmiehelle. Työehtosopimuksen kohdassa 8.4 on todettu, että tiedot on annettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mutta siinä ei ole edellytetty, että ne annetaan ehdottomasti ennen töiden alkamista.

Kesnet Oy:ssä on ollut käytössä kanteessa mainittu lomake, jolla ulkopuolisen työvoiman käytöstä on ilmoitettu yrityksen pääluottamusmiehelle. Koska tiedot annetaan pääluottamusmiehelle työehtosopimuksen mukaan nimenomaisesti hänen tehtäviensä hoitamista varten, tietojen antamatta jättäminen ei ole työehtosopimuksen vastaista silloin, kun kyseessä olevalla ulkopuolisen työvoiman käytöllä ei ole vaikutusta pääluottamusmiehen tehtävien hoitamiseen tai ylipäätään yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön asemaan.

Kesnet Oy:ssä on pyritty käyttämään ensisijaisesti omaa henkilöstöä kaapelointiurakoissa. Ulkopuolisia urakoitsijoita ja ulkopuolista työvoimaa on käytetty vain silloin, kun omia työntekijöitä ei ole ollut kiinnitettävissä riittävästi tai lainkaan urakkaan sisältyviin asennustöihin. Yrityksen palveluksessa ei ole lainkaan esim. koneurakointia tekevää henkilöstöä.

Kanteessa esitetty luettelo työkohteista, joiden osalta vastaajayhtiön katsotaan laiminlyöneen työehtosopimukseen perustuvan tiedonantovelvollisuutensa ulkopuolisen työvoiman käytöstä, on eräiltä osin olennaisesti virheellinen, koska ulkopuolista työvoimaa ei ollut joko käytetty lainkaan tai sitä oli käytetty vain tehtäviin, joita yhtiön oma henkilöstö ei lainkaan suorita. Yhdessä kohteessa kysymys on ollut projektipäällikkötyön myymisestä asiakkaalle palveluna eikä siis ulkopuolisen työvoiman käytöstä.

Kannus - Ylivieska, syyskuu 2001 - tammikuu 2003, ilmoitus tehty 17.10.2001

Ylivieska - Oulainen - Raahe - Oulu, elokuu 2001 - tammikuu 2003, ilmoitus tehty 17.10.2001

Taajamien välinen kuitu-urakka vt 113 - Toivakka kuitukaapeli, elokuu 2002 - joulukuu 2002, ei käytetty ulkopuolista työvoimaa (käytetty vain koneurakoinnissa)

Taajamien välinen kuitu-urakka Iisalmi - Haapajärvi, maaliskuu 2002 - tammikuu 2003, ei käytetty ulkopuolista työvoimaa (käytetty vain koneurakoinnissa)

Taajamien välinen kuitu-urakka Pieksämäki, marraskuu 2002 - joulukuu 2003, Lampolahdenkatu - Keskuskatu, ei käytetty ulkopuolista työvoimaa kuitu-urakassa (käytetty vain koneurakoinnissa)

Taajamien välinen kuitu-urakka Uurainen - Äänekoski, maaliskuu 2004, ei käytetty ulkopuolista työvoimaa kuitu-urakassa (käytetty vain koneurakoinnissa)

Taajamien välinen kuitu-urakka Hankasalmi - Kuopio - Pieksämäki, toukokuu 2001 - tammikuu 2003, KPY teki oman osuutensa kuitujatkot

Taajamien välinen kuitu-urakka tukiasemat Muurasjärvi - Ylivieska, toukokuu 2004 -, ei käytetty ulkopuolista työvoimaa (käytetty vain koneurakoinnissa)

Taajamien välinen kuitu-urakka Iisalmi - Haapajärvi mastot, toukokuu 2004 -, ei käytetty ulkopuolista työvoimaa (käytetty vain koneurakoinnissa)

Taajamien välinen kuitu-urakka Ylivieska, ei asennustyötä, myyty projektipäällikkötyö.

Yhtiössä ei ole irtisanottu tai lomautettu ainuttakaan työntekijää alihankinnan käyttämisestä johtuen eikä alihankintaa koskevia tietoja ole jätetty antamatta pääluottamusmiehelle, mikäli hän on niitä pyytänyt. Pääluottamusmies A ei ole viime vuosien aikana ottanut kertaakaan yhteyttä työnantajan edustajiin ko. tietoja saadakseen. Hänellä on ollut pääsy yhtiön ns. työkohdetietokantaan ja kustannuslaskentaan. Lisäksi hän on ollut mukana kuitu-urakkatiimeissä, joissa on jaettu tietoa eri hankkeiden sisällöstä. Häneltä ei ole evätty mitään tietoja.

Koska yhtiön omat työntekijät eivät tehneet niitä töitä, joiden osalta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ei ollut ilmoitettu, tiedottamatta jättämisellä ei ole ollut käytännössä merkitystä eikä siitä ole aiheutunut minkäänlaista haittaa A:n pääluottamusmiestehtävän hoitamiselle. Kyse ei siten ole ollut luottamusmiestehtävien hoitamista varten tarpeellisista tiedoista, jotka tulee työehtosopimuksen mukaan antaa pääluottamusmiehelle.

Liitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, koska työnantajayhtiö oli menetellyt sopimusmääräysten mukaisesti ja koska asia oli tullut liiton tietoon vasta jälkikäteen.

Perustelut

Erimielisyys

Tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan työehtosopimuksen liitteenä noudatettavan yleissopimuksen 8.4 kohdan mukaan pääluottamusmiehelle annetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehtäviensä hoitamista varten tiedot yrityksessä toimivasta ulkopuolisesta työvoimasta.

Asiassa on erimielisyyttä siitä, edellyttääkö yleissopimus edellä tarkoitettujen tietojen antamista ennen ulkopuolisen työvoiman käyttöä ja mitkä tiedot ovat tarpeen pääluottamusmiehen tehtävän hoitamista varten.

Tietojen antamisesta esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa kantajan nimeämänä tietoliikenneasentaja, pääluottamusmies A:ta ja vastaajan nimeämänä todistajana verkonrakennuksen päällikkö B:tä. Kirjallisena todisteena on kantajan taholta vedottu yhtiössä käytössä olevaan kaavakkeeseen, jolla ilmoitetaan ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Kaavakkeella ilmoitetaan työkohde, työn arvioitu kestoaika, alihankkijan nimi ja osoite, alihankinnassa mukana olevien vieraiden työntekijöiden määrä, sovellettava työehtosopimus ja alihankkijan käyttämisen peruste.

A on kertonut toimineensa yhtiössä pääluottamusmiehenä vuodesta 1981 alkaen ja edustavansa 59 asentajaa. Todistaja oli ollut vuosina 1983-2004 myös alan työehtosopimusneuvottelukunnan jäsen ja mukana laatimassa erimielisyyden kohteena olevan yleissopimuksen tekstiä. Yhtiössä oli jo 1980-luvun lopulta alkaen käytetty ulkopuolisia kaivuriurakoitsijoita omien työntekijöiden mukana. Ulkopuolisen työvoiman käytön lisäännyttyä oli vuonna 1994 laadittu edelleen yhtiössä käytössä oleva kaavake, jolla ilmoitetaan muun muassa työmaan kesto ja henkilömäärä. Vuoden 2000 loppuun asti ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoitettiin sovitun mukaisesti, mutta uuden verkkopäällikön aloitettua vuoden 2000 lopulla ilmoituksia ei enää tehty kuten ennen. 1990-luvulla oli ilmoitettu maanrakennustöistäkin. Todistaja oli kesäkuussa 2001 kysynyt verkkopäällikkö B:ltä, miksei ilmoituksia ollut tehty. B oli ilmoittanut, ettei asia häntä kiinnostanut. Elokuussa 2001 todistaja oli keskustellut myös yhtiön toimitusjohtajan kanssa asiasta, ja elo-syyskuussa 2001 olikin tullut yksi ilmoitus. Kaikkiaan vuonna 2001 oli tullut kolme ilmoitusta, vaikka työkohteita oli ollut enemmän. Ilmoituskäytäntö muuttui olennaisesti vuoden 2001 alusta alkaen. Keväällä 2001 oli käyty läpi silloin tiedossa olleet työt ja todettu, etteivät omat resurssit riittäneet niihin, mutta ilmoituksia ei näistäkään ole tehty.

A:n mukaan Elisa oli tilannut yhtiöltä haastehakemuksessa mainitun elokuussa 2004 Ylivieskassa olleen kuitu-urakan, ja yhtiö oli puolestaan tilannut asennustyön alihankintana Pohjois-Pohjanmaan Puhelinosuuskunnalta. Tästäkään urakasta ei ole ilmoitettu. Ilmoituksia on antamatta sekä koneurakoista että valokaapeleiden jatkamis- ja päättämistöistä. Nykyisin ilmoituksia on tehty pienemmistä tehtävistä. Todistajalla ei ole pääsyä yhtiön kustannuslaskentaan, eikä muistakaan käytettävissä olevista tiedostoista saa kaavakkeella ilmoitettavia tietoja toteutettavista urakoista.

A:n mukaan tieto kaikesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä yhtiössä on tarpeen pääluottamusmiehelle, jotta hän voi hahmottaa, paljonko yhtiössä on työtä. Jos henkilöstöä vähennettäisiin tulevaisuudessa, pääluottamusmiehen olisi vaikea keskustella asiasta ilman tietoa kokonaisuudesta. Myös työntekijät kyselivät häneltä näkemistään ulkopuolisista työntekijöistä, minkä vuoksi luottamusmiehellä tulisi olla tieto ulkopuolisen työvoiman käytöstä.

B on kertonut tulleensa yhtiön palvelukseen marraskuussa 2000. Yhtiössä on käytetty ulkopuolista työvoimaa koneurakoinnissa jo 1980-luvulta alkaen ja kuitutöissä 2000-luvulla kiireisinä aikoina. Pääluottamusmiehelle on ilmoitettu sellaisista alihankintatöistä, joita myös oma henkilökunta tekee. Koneurakoinnista ilmoittaminen on ollut satunnaisempaa, koska asia tulee ilmi projektin yhteydessä muutoinkin. Yhtiön ilmoittamiskäytäntö ei ole muuttunut. Pääluottamusmiehellä ei ole ollut huomautettavaa ilmoitusmenettelyyn. Todistaja oli vuonna 2001 keskustellut projekteista pääluottamusmiehen kanssa, mutta ei sen jälkeen. Todistajalla ei ollut tietoa siitä, mitä tietoja pääluottamusmies tarvitsee. Tarvittavat tiedot saa yhtiön tietokannoista, minkä lisäksi tietoa voi aina kysyä. Ylivieskan kuitu-urakassa vuonna 2004 oli myyty vain projektipäällikkötyö Elisalle, joka oli puolestaan sopinut Pohjois-Pohjanmaan Puhelinosuuskunnan kanssa alihankinnasta asennustyön osalta. Vuoden 2001 jälkeen oli tehty kymmeniä ilmoituksia ulkopuolisen työvoiman käytöstä.

Todistajien mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttö ei ole yrityksessä johtanut oman työvoiman vähentämiseen.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen mukaan ulkopuolisen työvoiman käytöllä tarkoitetaan muun muassa aliurakointisopimuksia ja työvoiman vuokrausta, joiden perusteella ulkopuolinen työvoima tulee tekemään tietoliikennealan tai siihen läheisesti rinnastettavia alan töitä. Edelleen sopimuksen mukaan pääluottamusmiehelle annetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehtäviensä hoitamista varten tiedot yrityksessä toimivasta ulkopuolisesta työvoimasta. Selvityksessä tulee ilmetä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Asiassa on riidatonta, että kanteessa tarkoitetut työt ovat olleet tietoliikennealan töitä.

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevasta ilmoitus- ja neuvottelumenettelystä säädetään myös yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa. Sen 9 §:n 1 momentin mukaan työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta, yrityksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevasta sopimuksesta asianomaisen henkilöstöryhmän edustajalle. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Pykälän 2 momentissa säädetään ulkopuolisen työvoiman käyttöä edeltävästä viikon neuvotteluajasta. Määräaikaa ei ole kuitenkaan noudatettava muun muassa silloin, kun tarkoituksena on ulkopuolisella työvoimalla teettää työtä, jota asianomaisen yrityksen henkilöstö ei vakiintuneen käytännön mukaan suorita (3 mom.). Ilmoitus on näissäkin tapauksissa tehtävä 1 momentin mukaisesti. Lain 14 §:n mukaan työehtosopimuksin ei ole mahdollista poiketa 9 §:n säännöksistä.

Yhteistoimintalain 9 §:stä ilmenee, että ulkopuolisen työvoiman suunnitellusta käytöstä on tehtävä ilmoitus etukäteen. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä niitä tapauksia, joissa yrityksen oma henkilöstö vakiintuneesti suorittaa asianomaisia töitä, että tapauksia, joissa työt eivät kuulu oman henkilöstön suoritettaviin (ks. myös Laatunen-Savonen-Äimälä, Yhteistoimintalaki, 2002, s. 114). Työtuomioistuin ei pidä perusteltuna tulkita työehtosopimusta toisella tavoin. Yhteistoimintalaki tosin koskee vain työvoiman vuokrausta, kun taas työehtosopimuksen määräykset kattavat työvoiman vuokrauksen ohella alihankinnan. Asiassa ei ole kuitenkaan selvitetty, että osapuolet olisivat tarkoittaneet työehtosopimuksen määräyksiä tulkittavan alihankinnan yhteydessä toisin kuin työvoimaa vuokrattaessa. Työehtosopimuksen mukainen ilmoitus ulkopuolisen työvoiman käytöstä on näin ollen tehtävä etukäteen ja myös sellaisista töistä, joita ei normaalisti teetetä yrityksen omalla henkilöstöllä.

Työehtosopimuksessa on lisäksi maininta tietojen antamisesta pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista varten. Tietojenantovelvollisuuden ulkopuolelle voivatkin työtuomioistuimen mielestä jäädä esimerkiksi tiedot yritysten välisen alihankintasopimuksen ehdoista. Työehtosopimuksessa käytetyllä ilmaisulla ei sen sijaan työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole tarkoitettu jättää työnantajan harkinnan varaan, onko tietoa ulkopuolisen työvoiman käytöstä joissakin tapauksissa ollenkaan annettava vai ei. Ilmoitus voitaisiin jättää tekemättä vain, jos ulkopuolisen työvoiman käyttö ja sen yhteydessä työehtosopimuksen mukaan ilmoitettavat seikat ovat jossakin tapauksessa aivan ilmeisesti muutenkin pääluottamusmiehen tiedossa. Näin ei ole esillä olevassa asiassa selvitetty olleen. Kun pääluottamusmiehellä ei ole ollut selvää käsitystä ulkopuolisen työvoiman käytön laajuudesta Kesnet Oy:ssä, ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksen kannalta riittävänä ei myöskään voida pitää, että tarvittavat tiedot annettaisiin vain pääluottamusmiehen niitä erikseen pyytäessä. Ilmoitus on siten tehtävä työnantajan aloitteesta.

Esitetyn selvityksen mukaan yhtiö on vuoden 2000 loppuun asti ilmoittanut asianmukaisesti ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Yhtiö on myöntänyt, ettei se ole vuodesta 2001 alkaen kaikilta osin ilmoittanut ulkopuolisella urakoitsijalla teettämistään auraustöistä yleissopimuksen määräysten mukaisesti. Myöskään muista kanteessa mainituista töistä ilmoituksia ei ole selvitetty tehdyn sovitulla tavalla. Elokuussa 2004 Ylivieskassa tehdystä taajamien välisestä kuitu-urakasta on kuitenkin jäänyt selvittämättä, että kysymyksessä olisi ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu ulkopuolisen työvoiman käyttö, jossa Kesnet Oy on ollut työn tilaajana.

Näin ollen yhtiö on vuosina 2001-2004 rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä jättäessään tekemättä kanteessa mainitut, yleissopimuksen mukaiset ilmoitukset ulkopuolisen työvoiman käytöstä lukuunottamatta edellä kerrottua Ylivieskan kuitu-urakkaa.

Valvontavelvollisuus

Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että työnantajaliitto olisi tiennyt erimielisyyden kohteena olevasta ongelmasta sen ollessa ajankohtainen. Näin ollen Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI :n ei ole näytetty laiminlyöneen työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Kesnet Oy on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 2 500 euroa. Vaadittujen kulujen määrä on riidaton.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Kesnet Oy:n työehtosopimuslain 7, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa Sähköalojen ammattiliitto ry:lle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2 500 euroa.

Kesnet Oy velvoitetaan korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2 500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:hyn kohdistettu hyvityssakkovaatimus valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hylätään.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, Virtanen, Raitoharju ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.