28.6.2004

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Fortek Oy:n on tullut soveltaa paperiteollisuuden toimihenkilösopimusta huoltoinsinöörien A:n, B:n ja C:n työsuhteissa.

Toimihenkilöunioni TU on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A, B ja C toimivat Fortek Oy:n palveluksessa Oulussa huoltoinsinöörin nimikkeellä. Heidän pääasiallisena tehtävänään on paperin profiilinmittauspalkkien ja järjestelmien käyttö- ja huoltotehtävät. He suorittavat palkkeihin liittyvät käytännön asennustyöt, kuten laakerien, hihnojen ja anturien vaihdot ja puhdistukset sekä ylläpitävät tähän liittyvää tietojärjestelmää. He ylläpitävät laitteistoa, millä paperin laadullisia ominaisuuksia seurataan. Lisäksi he suorittavat vianilmaisupalkkeihin liittyviä ja muitakin prosessitietokoneiden huolto- ja korjaustoimia.

Toimihenkilösopimus ei koske henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja jotka vastaavat yhtiössä tai sen merkittävässä osassa jostakin hallinnollisesta, taloudellisesta tai toiminnallisesta alueesta. A, B ja C ovat PTK-huoltoryhmän jäseniä ja he tekevät normaalia huolto- ja ylläpitotyötä huoltopäällikön välittömän johdon ja valvonnan alaisena. Näin ollen he eivät ole sopimusmääräyksen tarkoittamalla tavalla itsenäisessä vastuuasemassa. Heillä on kaikilla toimiensa vastuualueilla vain osittainen tai avustava vastuu.

Työehtosopimuksen ylärajan ylitys edellyttää huomattavan suurta vastuuta ja itsenäisyyttä päätöksenteossa. Se käy erityisesti ilmi soveltamisalamääräyksestä, jonka mukaan sopimuksen yläpuolisia ovat keskisuuressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisaatiossa ns. "osastopäällikkötasoon" luettavat henkilöt, joilla on edellä mainittu asema. Osastopäällikkötaso-maininta viittaa paitsi siihen, että henkilöllä on alaisia myös siihen, että hänellä on joku toiminnallinen kokonaisuus johdettavanaan tai vastattavanaan. A:lla, B:llä ja C:llä ei ole alaisia. Heillä ei ole myöskään kokonaisuutta vastattavanaan. Soveltamisalamääräys sulkee pois myös niin sanotut spesialistit, joilla ei ole alaisia mutta jotka ovat erityisasiantuntijoita omalla alallaan. Tällaisessa asemassa olevan henkilön sulkeminen pois työehtosopimuksen soveltamisalalta edellyttää kuitenkin, että kyse on samalla organisatorisesti vähintään osastopäällikköön rinnastettavasta henkilöstä. Työehtosopimuksessa edellytetään, että tällaisella spesialistilla on huomattavan itsenäinen asema. Kukaan kanteen tarkoittamista toimihenkilöistä ei ole tällaisessa erityisasemassa. He ovat normaaleja kunnossapitotehtävissä toimivia toimihenkilöitä, joiden organisatorinen asema ei ole niin korkea kuin sopimuskohta edellyttää. Heidän asemansa ei ole sopimusmääräyksessä tarkoitetulla tavalla itsenäinen.

Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen pöytäkirjamerkintä 1:n mukaan soveltamisala on tehtäväkohtainen. Tästä johtuu, ettei toimihenkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä tai palkan maksutavalla ollut ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä siitä, minkä sopimuksen piiriin henkilö kuuluu. Edelleen pöytäkirjamerkinnän mukaan korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai muun erityisen koulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen piiriin, mikäli toimi sisältönsä perusteella kuuluu tämän sopimuksen piiriin. Näin ollen A, B ja C kuuluvat myös koulutuksensa puolesta työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen pöytäkirjamerkintä 3:n mukaan tämän työehtosopimuksen soveltamisala on sama kuin paperiteollisuuden runkosopimuksen 1998 - 1999 ja metsäteollisuuden yleissopimuksen 1998 - 1999 soveltamisala. Paperiteollisuuden runkosopimukseen 1998 - 1999 sisältyneen palkka- ja työaikapöytäkirjan yleisissä soveltamisohjeissa oli tehty ammattiryhmittely palkkaryhmämäärittelyä varten. Tietojenkäsittelylaitteistojen huolto- ja korjaustehtävissä tekniset toimihenkilöt suorittavat palkkaryhmässä B monimutkaisten järjestelmien laitteistohuoltotehtäviä ja sellaisten vikojen korjauksia, joita testit eivät paljasta, sekä toimivat huoltokurssin ohjaajina, laativat vikatilastojen huoltotoimenpideohjeita ja osallistuvat järjestelmäkohtaiseen täydennyskoulutukseen. Vaativampaan palkkaryhmään A kuuluvat huoltotehtävissä toimivat tekniset toimihenkilöt, jotka ovat konesarjakohtaisia asiantuntijoita, avustavat muita huoltoteknikoita vaikeissa vikatilanteissa sekä valvovat ja raportoivat konesarjakohtaisesti laitteistokäyttäytymistä. Tehtävä voi olla esimiestehtävä. A:n, B:n ja C:n tehtävät ovat pääasiallisesti sellaisia, että ne kuuluvat palkkaluokka B:n määritelmän sisään. Osa tehtävistä saattoi olla palkkaryhmä A:han kuuluvia. Kaikki tehtävät ovat kuitenkin tämän teknisten toimihenkilöiden palkkaryhmittelyn mukaisia ja siten työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Oulun paperitehtaan muilla osastoilla on vastaavassa asemassa olevia ylläpito-osastojen toimihenkilöitä, joiden asema ei poikennut A:n, B:n ja C:n asemasta. Nämä toimihenkilöt kuuluvat riidattomasti työehtosopimuksen soveltamisalaan. Stora Enso Oyj konserniin kuuluvilla Stora Enson Imatran tehtailla ja Fortek Oy:n Veitsiluoden yksikössä samanlaista toimenkuvaa hoitavat henkilöt on katsottu riidattomasti työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluviksi. Kaikkien tehtävien pääsisältö on tuotantolaitoksen prosessitietokoneiden yllä- ja kunnossapitotehtävät sekä toiminnan kehittäminen. Toimihenkilöiden tehtävänimike Veitsiluodossa on tietokonehuoltoteknikko ja Imatralla huoltoteknikko. Riidanalaisessa Oulun yksikössä tehtävänimike on huoltoinsinööri. Tämä nimike-ero ei kuitenkaan voi olla perusteena erilaiselle työehtosopimuksen soveltamiselle. A:n, B:n ja C:n tehtävät ovat työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla paperiteollisuuden toimihenkilötehtäviä.

Asiassa ei ollut päästy yksimielisyyteen paikallisissa eikä liittojen välisissä neuvotteluissa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry, jonka puolesta lausuttuun Fortek Oy on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Toimihenkilöunioni TU:n velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Fortek Oy:n Oulun tulosyksikön prosessiyksikön tietokoneosaston nykyisten huoltoinsinöörien tehtävät suoritettiin aikaisemmin alihankintana. Koska tehtävät olivat keskeisiä tuotteen laadun kannalta, ryhdyttiin tehtäviä suorittamaan kesällä 2000 Fortek Oy:n Oulun tulosyksikön omalla henkilöstöllä, jolloin yhtiö palkkasi kolme huoltoinsinööriä. Tehtävään otetuista huoltoinsinööreistä B oli tehnyt samoja huoltoinsinöörin tehtäviä muutokseen asti samassa työpaikassa Oulun tehtailla, kuitenkin Metso Paper Oy:n henkilöstöön kuuluvana. Metso Paper Oy:ssä hän oli ollut vuodesta 1989 alkaen ylempi toimihenkilö. Metso Paper Oy kuten myös Fortek Oy olivat aikaisemmin sidottuja keskusjärjestöjen välillä solmittuun runkosopimukseen ja myöhemmin Metso Paper Oy metallin toimihenkilöiden työehtosopimukseen ja Fortek Oy paperiteollisuuden toimihenkilösopimukseen. Kaikkien sopimusten soveltamisalamääräykset olivat olennaisilta osiltaan saman sisältöiset. Tämän vuoksi B:n jatkettua entisissä tehtävissään oli hänen siirtyessään Fortek Oy:n Oulun tulosyksikön palvelukseen sovittu, että hän on myös jatkossa ylempi toimihenkilö. Siirron yhteydessä B:n tehtävän vastuuta vielä laajennettiin käsittämään tehtaan muiden prosessinohjausjärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät tehtävät. Myös kaksi muuta huoltoinsinööriksi palkattua A ja C olivat aikaisemmissa tehtävissään olleet ylempiä toimihenkilöitä. Kaikki kolme huoltoinsinööriä olivat katsoneet tekevänsä asemansa ja tehtäviensä perusteella ylemmän toimihenkilön tehtäviä.

Huoltoinsinöörin tehtäviksi oli toimenkuvauksessa todettu prosessitietokone-, automaatio- ja sähkötekniikan huolto-, ylläpito-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävät. Tehtävät ovat niin sanottuja järjestelmäinsinöörin tehtäviä eli huolto-, korjaus- ja ohjelmointitöitä. Työajasta noin puolet on erilaisten prosessinohjausjärjestelmien tilan analysointia, huoltoa, korjausta ja ohjelmointia. Toisen puolen muodostavat kehittäminen, suunnittelu ja projektoinnit. Työstä noin 80 prosenttia tehdään toimistossa tietokoneella. Työ on asiantuntijan ja kehittäjän työtä. Se ei ole työnjohtotehtävä.

Huoltoinsinöörit vastaavat itsenäisesti 16 laatumittaus- ja raportointijärjestelmän toiminnasta ja kehittämisestä. Huoltoinsinöörin päätehtävänä on vastata paperin laatua mittaavien ja säästävien järjestelmien toimivuudesta. Tehtävät sisältävät järjestelmien tilan ja mittaustarkkuuden analysointia. Kukin huoltoinsinööri osallistuu edellä mainittujen lisäksi noin 10 erilaisen prosessinohjausjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen. Vaikka huoltoinsinöörien tehtäväkuvat oli laadittu keskenään samanlaisiksi, heillä kullakin on omat päävastuualueensa ja he toimivat toistensa sijaisena. Huoltoinsinöörin lomasijaisena toimii tarvittaessa myös huoltopäällikkö.

Huoltoinsinöörin tehtävä on erittäin itsenäinen. Asiantuntevia palveluyrityksiä ei ole, joten Fortek Oy:n Oulun tulosyksikön ulkopuolista asiantuntemusta on vain laitteistovalmistajilla. Toimenkuvissa ei ollut yksityiskohtaisesti kuvattu tehtäviä, koska huoltoinsinöörien vahvaa osaamista voidaan käyttää laajasti paperitehtaalla ja sen ulkopuolella muilla Oulun tehtaiden tuotantolaitoksilla. Huoltoinsinööri toimii tehtävässään yhteistyössä suoraan asiakkaan tuotanto-organisaation kanssa. Huoltoinsinööri raportoi töistään huoltopäällikön lisäksi suoraan Stora Enso Oyj:n Oulun paperitehtaan tuotantoinsinöörille. Häiriöt laatumittausjärjestelmissä vaikuttavat välittömästi paperin laatuun ja määrään, joten järjestelmien toimivuus ja huoltoinsinöörin sekä tuotanto-organisaation välinen yhteistyö on elintärkeä tehtaan tuotannolle. Koska huoltoinsinöörillä on vastuualueensa paras tietämys, kukin huoltoinsinööri vastaa osaltaan oman osastonsa toiminnan kehittämisestä. Paperin laatuvaatimukset lisääntyvät jatkuvasti muun muassa sen vuoksi, että Oulun paperitehtaan tuottamaa taidepainopaperia ostavien asiakkaiden painokoneiden nopeudet ovat kasvaneet.

Huoltotehtäviin käytetään Fortek Oy:n omia asentajia tai tarvittaessa ulkoa ostettuja palveluja. Asentajan tarve on noin yksi tunti viikossa. Mikäli asentajaa ei ole ollut saatavissa, huoltoinsinöörit tekevät huoltotyön itse. Fortek Oy:n työkulttuurin mukaisesti suorittaviin korjaustöihin saattoi osallistua tarpeiden vaatiessa myös huoltopäällikkö ja jopa Fortek Oy:n Oulun tulosyksikön päällikkö.

Huoltoinsinööriltä edellytetään vähintään insinöörin koulutusta. Toimessa tarvitaan mittaustekniikan osalta fysiikan ja elektroniikan vahvaa osaamista. Lisäksi tarvitaan prosessitekniikan ja tietotekniikan erityisosaamista sekä mekaniikan osaamista. Vaikka koulutustasolla ei ollut ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä siitä, minkä sopimuksen piiriin henkilö kuului, oli teollisuudessa yleisesti katsottu, että insinöörin koulutusta edellyttävät tehtävät olivat vaativuutensa ja vastuunsa vuoksi yleensä ylemmän toimihenkilön tehtäviä. Vastaavasti teknikon koulutuksen saaneisiin henkilöihin on sovellettu pääsääntöisesti toimihenkilösopimusta.

Kanteessa tarkoitettuja vastaavia kunnossapitotiimien toimihenkilöitä ovat kunnossapitoteknikon ja ennakkohuoltoteknikon nimikkeillä työskentelevät henkilöt, jotka kuuluvat toimihenkilösopimuksen piiriin. Kunnossapitoteknikot toimivat sekä tiiminvetäjinä että tiimiasiantuntijoina. Heidän työtehtävänsä painottuvat operatiivisiin kunnossapitotehtäviin. Tiiminvetäjä vastaa tiimin toiminnasta ja työn suorittamisesta asiakkaalle. Tiimiasiantuntijan päätehtävä on valmistella ja aikatauluttaa työt sekä hankkia materiaalit töihin. Ennakkohuoltoteknikon tehtäviin kuuluu kunnonvalvontatyön suunnittelu, johtaminen ja valvonta sekä kunnossapitoteknikkojen seisokkitöiden sijaisuudet. Edellä mainituissa työtehtävissä kehittäminen kohdistui omaan työhön ja toimintamalleihin. Huoltoinsinööri sen sijaan seuraavat asiakkaan prosessin laaduntekokykyä. Huoltoinsinöörit rinnastuvat Fortek Oy:ssä esimerkiksi ylempänä toimihenkilönä toimivaan ennakkohuoltoinsinööriin. Hänen tehtävänään on luoda, ylläpitää ja kehittää ennakkohuoltojärjestelmiä ja -toimintaa ensisijaisesti Oulun paperitehtaan alueella. Hän toimii mittaavan kunnonvalvonnan asiantuntijana vastuualueenaan ensisijaisesti Oulun paperitehtaan kunnonvalvontajärjestelmän seuranta, ylläpito ja kehitys sekä tarjoaa asiantuntija-apua tarvittaessa myös muille asiakkaille. Hänelläkään ei ole alaisia.

Runkosopimuksen 1998 - 1999 mukainen palkkausjärjestelmä on vanha. Se on ollut tuossa muodossaan ainakin vuodesta 1988 alkaen. Tietojenkäsittelyä koskevat työtehtävät olivat muuttuneet niin erilaisiksi, että sopimuksesta on vaikea saada tulkinta-apua. Sopimusmääräysten sanamuodosta on kuitenkin pääteltävissä, että B ryhmässä korostuu suorituspainotteisuus. A ryhmässä korostuu valvonta ja raportointi eli työn operatiivinen puoli, mutta siinä ei ollut kehittämisnäkökulmaa mukana.

Se, että toimihenkilösopimusten palkkaluokittelut ja soveltamisalaa koskevat määräykset olivat pysyneet muuttumattomina vuosikaudet on saanut aikaan toimihenkilön ja ylemmän toimihenkilön rajavedon vakiintumisen. Vakiintuminen on tapahtunut sekä koko Suomen teollisuuden tasolla että paperiteollisuuden tasolla ja myös tehdastasolla. Historialliset ja toiminnalliset syyt olivat aiheuttaneet sen, että eri toimipaikoissa saattoi olla erilaisia vakiintuneita käytäntöjä. Tehtävien tarkkaa vertailua toisiin yksiköihin oli sen vuoksi vaikea tehdä. Esimerkiksi Kymenso Oy:n Anjalankosken tehdaspalvelutoimintojen sähkö- ja säätöteknisellä osastolla toimivat kaksi huoltoinsinööriä olivat jo vakiintuneen toimintamallin mukaan olleet ylempiä toimihenkilöitä. Toinen heistä oli ollut nykyisessä tehtävässään vuodesta 1994 ja toinen huoltoinsinööri oli palkattu tehtäväänsä yhtiön ulkopuolelta vuonna 1996. Koko tämän ajan he ovat olleet ylempiä toimihenkilöitä. Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtailla tietokonehuoltoteknikko-nimikkeellä työskenteleviin henkilöihin sovelletaan toimihenkilösopimusta. Huoltoteknikot sijaistivat toistensa lisäksi työnjohtajaa. Myös Imatralla huoltoteknikko-nimikkeellä työskenteleviin toimihenkilöihin sovelletaan toimihenkilösopimusta. Organisaatiorakenne Veitsiluodossa ja Imatralla on erilainen kuin Oulussa.

Fortek Oy:ssä toimihenkilösopimuksen soveltamisalaa ei ole tulkittu tiukemmin kuin muissa yhtiöissä. Fortek Oy:n Oulun tulosyksikössä 23 prosenttia toimihenkilöistä on ylempiä toimihenkilöitä. Koko Fortek Oy:ssä vastaava osuus oli 27 prosenttia. Kunnossapitoyhtiö Varenso Oy:ssä oli ylempien osuus 27 prosenttia ja Kymenso Oy:ssä 25 prosenttia. Stora Enso Oyj:n konsernissa ylempien osuus oli 34 prosenttia ja koko paperiteollisuudessa 37 prosenttia. Vastaavasti ylempien toimihenkilöiden osuudet koko henkilöstöstä olivat Fortekin Oulun yksikössä 6 prosenttia, koko Fortek Oy:ssä 8 prosenttia, Varenso Oy:ssä 10 prosenttia, Kymenso Oy:ssä 6 prosenttia, Stora Enso Oyj:ssä 11 prosenttia ja koko paperiteollisuudessa 9 prosenttia.

Työehtosopimuksen 1 §:n toinen kappale määrittelee seikat, jotka oli otettava huomioon toimihenkilön ja ylemmän toimihenkilön rajavedossa. Huoltoinsinööreillä on itsenäinen asema ja toiminnallinen vastuu koko paperitehtaan laatujärjestelmistä. He edustavat myös ylintä asiantuntemusta omalla alallaan eli ovat alansa spesialisteja. Tehtävässä vaaditaan syvää erikoisosaamista. Huoltoinsinöörit vastaavat itsenäisesti siitä, että laitteet ovat kunnossa, koska vastaavantasoista tukea ei ollut. Edellä mainituilla perusteilla Fortek Oy Oulun tulosyksikön huoltoinsinöörejä oli pidettävä ylempinä toimihenkilöinä.

Perustelut

Erimielisyys

Fortek Oy palkkasi kesällä 2000 A:n, B:n ja C:n yhtiön Oulun tulosyksikköön huoltoinsinööreiksi. Erimielisyydessä on kysymys siitä, olisiko A:n, B:n ja C:n työsuhteissa Fortek Oy:n palveluksessa heidän työtehtävänsä huomioon ottaen tullut soveltaa paperiteollisuuden toimihenkilösopimusta. Työnantajan tulkinnan mukaan mainitut huoltoinsinöörit ovat paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksessa tarkoitettuja spesialisteja, jotka edustavat asiantuntemusta erikoisalallaan laadunmittauksessa ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puolesta jäävät työehtosopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle.

Huoltoinsinöörien työtehtävät

Työtuomioistuimelle esitettyjen A:n, B:n ja C:n 29.11.2000 päivättyjen samansisältöisten toimenkuvausten mukaan huoltoinsinöörin toimen tarkoitus on suorittaa yhtiön Oulun tehtaalla prosessitietokone-, automaatio- ja sähkötekniikan huolto-, ylläpito-, kehittämis- ja asiantuntijatehtäviä. Edelleen toimenkuvauksen mukaan huoltoinsinööri toimii PTK-huoltoryhmässä vastuualueenaan ensisijaisesti Oulun paperitehtaan laitteet, mutta tarjoaa palveluksia myös muille asiakkaille. Huoltoinsinöörin toimeen vaaditaan automaatio/ATK-insinöörin koulutus ja yli kolmen vuoden työkokemus sekä erityisosaamisena teollisuuden prosessien, ohjausjärjestelmien, prosessiautomaation ja prosessitietokonejärjestelmien ja niiden kunnossapidon tuntemus Huoltoinsinöörin vastuualueina ovat muun muassa Oulun paperitehtaan sähkö-/automaatiolaitteiden ja prosessitietokoneiden kunnossapito, tulososaston toiminnan kehittäminen ja pääasiakkaiden prosessien, niiden ohjausjärjestelmien, sähköistyksen automaation ja prosessitietokonetekniikan kehittäminen.

Fortek Oy:n Oulun tulosyksikön huoltoinsinöörien tehtävistä on kuultu kantajan nimeäminä todistajina kunnossapitoasiantuntijoita D:tä ja E:tä sekä työnantajapuolelta huoltopäällikkö F:ää ja henkilöstöpäällikkö G:tä sekä lisäksi toimihenkilösopimuksen soveltamisesta huoltoinsinöörien tehtäviin muilla paperitehtailla varatuomari H:ta ja henkilöstöpäällikkö I:tä.

D ja E ovat kertoneet, että Fortek Oy:n Oulun tulosyksikön organisaatiossa toimitusjohtajan alaisena toimii tulosyksikön päällikkö ja hänen alaisenaan toimivat kunnossapitopäälliköt ja huoltopäälliköt. Tehtaan kunnossapitopäälliköt ja huoltopäälliköt ovat organisatorisesti osastopäällikkötasolla. Huoltoinsinöörit ovat huoltopäällikön alaisia ja kunnossapitoasiantuntijat ovat puolestaan kunnossapitopäällikön alaisia. Huoltoinsinöörit ja kunnossapitoasiantuntijat ovat siten samalla organisaatiotasolla. D:n mukaan mentäessä osastopäällikkötason alle tehtävät ovat toimihenkilötehtäviä. Kunnossapitoasiantuntijan, joka vastaa esimerkiksi tehtaan hydrauliikkahuollosta, tulee tuntea koneiden hydrauliikka. Vastaavasti huoltoinsinöörin on tunnettava laadunmittausjärjestelmät. Huoltoinsinöörit eivät kuitenkaan voineet pelkästään tällä perusteella olla toimihenkilösopimuksen tarkoittamia spesialisteja, koska huoltoinsinöörien päätehtävänä ei esimerkiksi ollut prosessinohjauslaitteiden kehittäminen. Huoltoinsinöörin tehtävät ovat ylläpitotehtäviä linjaorganisaatiossa eivätkä ne eroa muiden kunnossapidon toimihenkilöiden tehtävistä. E:n kertoman mukaan huoltoinsinöörit ovat varsin kapealle alalle keskittyneitä toimihenkilöitä, jotka huoltavat laadunvalvontapalkkeja, joilla mitataan paperin laatua. Kunnossapitoasiantuntija puolestaan hoitaa prosessiautomaatiota. Kunnossapitoasiantuntijan ja huoltoinsinöörin tehtävissä erona on vain laitekanta. Näiden tehtävien toimenkuvat eivät eroa toisistaan.

F on kertonut, että hän on tehtaan huoltopäällikkönä huoltoinsinöörien esimies. Aiemmin tehtaalla oli muun muassa laatumittausjärjestelmien ylläpitopalvelut ostettu alihankintana. Tehtaalla oli tuolloin ollut myös kunnossapitoinsinöörin tehtävä. Nämä mainitut toiminnat oli yhdistetty perustamalla PTK-yksikkö, johon kanteessa mainitut huoltoinsinöörit palkattiin ja jonka erikoisosaamista arveltiin jatkossa tarvittavan entistä enemmän erityisesti tietotekniikka- ja automaatiopuolella.

F:n mukaan huoltoinsinöörin tehtävänä on vastata asiakkaan paperin laaduntekokyvystä eli niistä laitteista ja järjestelmistä, jotka mittaavat paperin laatua. Hänen tulee myös seurata, miten tässä onnistutaan verrattuna esimerkiksi laboratoriomäärityksiin. Huoltoinsinöörien työ on itsenäistä ja heillä jokaisella on oma vastuualueensa. He toimivat suorassa yhteydessä asiakkaan tuotantoinsinööriin ja kehitysprojekteissa myös sen tutkimus- ja tuotekehitysosastoon. He myös ottavat toimeksiantoja vastaan suoraan asiakkaalta.

Edelleen F:n mukaan ongelmatilanteet ovat yleensä erikoistapauksia, joiden ratkaiseminen edellyttää päättely- ja ongelmanratkaisukykyä. Huoltoinsinöörin tehtävä on selvästi kehitystehtävä ja siinä varsinainen kunnossapito on toisarvoinen seikka. Tehtävä edellyttää vähintään insinöörin mutta mieluummin diplomi-insinöörin koulutusta. Vertailukohtana esitetyistä tehtävistä kunnossapitoteknikon tehtävä on työnjohtajan tehtävä. Oulussa kunnossapitotyönjohtaja on sekä tiiminvetäjä että asiantuntija, joka valmistelee seisokkityöt. Ennakkohuoltoteknikon nimikkeellä oleva henkilö toimi aikaisemmin työnjohtotehtävissä, mutta hän on tällä hetkellä projektiluonteisessa tehtävässä rakentamassa ennakkohuoltotoimintaa sellutehtaalle. Ennakkohuoltoinsinöörin tehtävä on asiantuntijatehtävä ja siihen kuuluu kunnossapitojärjestelmien ylläpito, kehitys ja tämän kaltaiset asiat. Huoltoinsinöörin asema tehtaassa vastaa vertailukohdaksi esitetyistä nimikkeistä lähinnä ennakkohuoltoinsinöörin asemaa. Muualla maassa olevista yksiköistä todistajalla ei kertomansa mukaan ollut kovin tarkkaa kuvaa. Veitsiluodossa huoltoteknikot sijaistavat työnjohtajia ja sitä kautta ovat lähinnä heihin rinnastettavissa. Saman kaltainen malli on käytössä ilmeisesti myös Imatralla. Sen sijaan todistajan mukaan Anjalankoskella kehitysnäkökulma on huoltoinsinöörien tehtävässä suuressa roolissa.

G:n kertoman mukaan yksikköön palkatuista kolmesta insinööristä yksi oli jo aiemmin tehnyt työpaikalla samoja tehtäviä, mutta eri työnantajan lukuun. Hän oli tuossa tehtävässä ylempi toimihenkilö ja oli luontevaa, että hän myös Fortek Oy:n palveluksessa jatkoi ylempänä toimihenkilönä. Kun kaksi muuta insinööriä tulivat tekemään aivan samoja tehtäviä, luonnollisesti myös he olivat ylempiä toimihenkilöitä. Huoltoinsinöörin tehtävä Oulun tehtaalla on todistajan mukaan Fortek Oy:ssä selvästi erikoisala. Se edellyttää syvällisempää erikoisosaamista kuin mekaaninen kunnossapito, siihen sisältyy tavanomaiseen työnjohto- ja asiantuntijatehtävään verrattuna selvästi enemmän kehittämistyötä ja se on erittäin itsenäinen tehtävä.

H on kertonut tehneensä selvityksen työehtosopimuksen soveltamisesta eri tuotantolaitoksilla. UPM:n Suomen tuotantolaitoksilla toimii huoltoinsinöörin nimikkeellä neljä henkilöä, joista kaksi on Voikkaan paperitehtaalla ja kaksi Kaukaan paperitehtaalla. Kaukaan molemmat huoltoinsinöörit ovat ylempiä toimihenkilöitä. Voikkaalla huoltoinsinöörit ovat alunperin kuuluneet runkosopimuksen piiriin, kun taas Kaukaalla he ovat jo alunperinkin olleet ylempiä toimihenkilöitä. Todistajan arvion mukaan Kaukaan huoltoinsinöörin toimenkuva on lähempänä Fortek Oy:n kuin Voikkaan huoltoinsinöörin toimenkuvaa. Todistaja on edelleen kertonut, että muissa tehtaissa huoltoinsinöörin tehtäviä vastaavia tehtäviä on hoitanut esimerkiksi automaatioinsinööri tai kunnossapitoinsinööri. Heidät on luettu ylempiin toimihenkilöihin. Muutoinkin saamansa selvityksen mukaan jos huoltoinsinöörin tehtäviin kuuluu selvästi sekä huoltoon että suunnitteluun liittyviä tehtäviä, se määriteltäneen käytännössä ylemmän toimihenkilön tehtäväksi.

I:n kertoman mukaan Stora Enson Anjalankosken tehtaalla on työssä kaksi Kymenson palveluksessa olevaa huoltoinsinööriä. Toisen tehtävänä on laatujärjestelmien kehittäminen ja koordinointi Anjalankosken, Summan ja Kotkan tehtailla ja toinen toimii käyttöjärjestelmä- /erikoisasiantuntijatehtävissä. Huoltoinsinöörit ovat ylempiä toimihenkilöitä. Huoltoinsinöörien tehtävät ovat olleet erikoistehtäviä, jotka ovat vaatineet erityisosaamista. Heillä ei ole yhtään alaista, mutta tehtävän itsenäisyys ja erityisosaaminen tekevät siitä ylemmän toimihenkilön tehtävän. Todistajan arvion mukaan Anjalankosken huoltoinsinöörien tehtävät ehkä vielä enemmän kuin Fortek Oy:n Oulun tehtaan huoltoinsinöörien tehtävät edellyttävät erityisosaamista ja ne ovat siten vielä korostetummin asiantuntijatehtäviä.

Toimiehtosopimuksen sisällöstä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on toimiehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sisällöstä kuultu todistajina Toimihenkilöunionin TU:n työsuhdeasiamies J:tä ja Metsäteollisuus ry:n asiamiestä K:ta.

J on kertonut, että paperiteollisuuden toimihenkilösopimus syntyi syksyllä 1999 sellaisen sopimusluonnoksen pohjalta, jossa käytettiin pohjana teollisuustoimihenkilöiden yleissopimuksen tekstiä ja jota täydennettiin paperiteollisuuden runkosopimuksen palkka- ja työaikapöytäkirjan teksteillä. Sopimuksen ulottuvuus määriteltiin pääsääntöisesti yleissopimuksen sanontojen pohjalta ja linjaus tehtiin niin sanottuun osastopäällikkötasoon. Toimihenkilön koulutuksella tai tutkinnolla ei ollut merkitystä työehtosopimuksen soveltamisalan osalta. Spesialisti-käsite otettiin sopimukseen vuonna 1983 ja spesialistit asettuivat osastopäällikkötasoon tai sen yläpuolelle. Ne olivat yrityksen johtoon kuuluvia henkilöitä, jotka eivät olleet varsinaisesti linjaorganisaatiossa. Heitä olivat esimerkiksi tehtaan lääkäri, työterveyshoitaja ja lakimies.

K:n mukaan noin neljä vuotta sitten alalla yhdistettiin teknisten ja konttoriväen toimihenkilösopimukset. Soveltamisalamääräys perustui pääosin runko- ja yleissopimuksen soveltamisalamääräykseen. Yleissopimuksen soveltamisalamääräykseen oli vuonna 1983 otettu määräys sopimuksen yläpuolella olevista spesialisteista, jotka rinnastettiin teollisuuden keskisuuren yrityksen osastopäällikkötasoon. Ylimestari oli paperiteollisuudessa ollut korkein vakanssi, joka oli ollut runkosopimuksen piirissä. Spesialistin tehtävät olivat vaativuustasoltaan ylimestarin tehtäviä vaativampia. Henkilön koulutuksella ei ollut merkitystä, vaan tehtävä ratkaisi työehtosopimuksen soveltamisen. Spesialistilla ei tyypillisesti ole lainkaan alaisia, mutta hänen tehtävänsä ovat niin vaativia ja koulutusta edellyttäviä, että ne ovat keskeisessä asemassa yrityksen tuotannon ja toiminnan kannalta. Spesialistit voidaan sen vuoksi rinnastaa johtavassa asemassa oleviin henkilöihin.

Arviointi ja johtopäätökset

Toimihenkilösopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sopimus ei koske keskisuuressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisaatiossa niin sanottuun osastopäällikkötasoon luettavia henkilöitä. Yritysorganisaatiossa voi myös olla sanotulla tasolla tai sitä ylemmällä henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edustavat asiantuntemusta tietyllä erikoisalalla ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puolesta rinnastetaan edellä mainittuihin henkilöihin.

Esitetyn selvityksen mukaan A, B ja C ovat huoltoinsinööreinä toimineet Fortek Oy:n Oulun tulosyksikössä PTK-huoltoryhmässä eli prosessitietokone-, automaatio- ja sähkötekniikan huolto-, ylläpito-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä. He eivät ole olleet esimieasemassa. Ryhmä on toiminut huoltopäällikön alaisuudessa.

A, B ja C ovat edellä todetuin tavoin vastanneet omilla päävastuualueillaan laatumittaus- ja prosessinohjausjärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. Tehtävät ovat esitetyn selvityksen mukaan sisältäneet merkittävässä määrin erityisosaamista vaativia huolto- ja kehittämistehtäviä. Tehtävien laadun vuoksi huoltoinsinöörin sijaisena ovat toimineet toiset huoltoinsinöörit ja tarvittaessa tässä tehtävässä on toiminut myös huoltopäällikkö. Huoltoinsinöörit ovat voineet erityisesti kiireellisissä häiriötapauksissa joutua tekemään itse myös varsinaista huoltotyötä, johon tarvittaessa myös huoltopäällikkö on saattanut käytännössä osallistua. Tämän työn ajallinen osuus huoltoinsinöörin tehtävästä on kuitenkin ollut vähäinen.

Työn luonteesta ja sisällöstä esitetyn selvityksen perusteella huoltoinsinöörien tehtävää voidaan pitää myös varsin itsenäisenä. He raportoivat oman esimiehensä lisäksi asiakkaan tuotantoinsinöörille, ja heidän tehtävässään korostuu muutoinkin suora yhteydenpito asiakkaan tuotanto- ja kehitysorganisaation kanssa. Laatumittaus- ja prosessinohjausjärjestelmien toimivuus on keskeisessä asemassa tehtaan tuotannon kannalta ja sen takaaminen edellyttää välitöntä yhteyttä huollon ja asiakkaan välillä. Huoltoinsinööri on huollon puolelta tässä yhteistyössä vastuualueellaan keskeisessä asemassa.

Huoltoinsinöörin tehtävä on toimenkuvauksen mukaan edellyttänyt insinöörin koulutusta ja perehtymistä teollisuuden prosessi- ja laadunvalvontajärjestelmiin. Koulutustasolla ei toimihenkilösopimuksen soveltamisalamääräykseen liittyvän pöytäkirjamerkinnän mukaan tosin ole sopimuksen soveltamisen kannalta ratkaisevaa merkitystä. Myös insinöörin koulutuksen saanut henkilö voi olla toimihenkilösopimuksen piirissä, jos hänen tehtävänsä sitä edellyttävät. Tässä tapauksessa vaatimus insinöörin koulutuksesta on työtuomioistuimen käsityksen mukaan ollut kuitenkin tehtävän vaatima ja sellaisena yksi osoitus tehtäväkokonaisuuden edellyttämästä tavanomaista toimihenkilötehtävää syvällisemmästä asiantuntemuksesta.

Toimihenkilösopimuksen mukaan sen soveltamisala on tehtäväkohtainen. Huoltoinsinöörien nimikkeellä toimivien henkilöiden toimenkuvat ovat voineet olla erilaisia tai aikaa myöten muotoutua erilaisiksi eri tuotantoyksiköissä ja yrityksissä. Tämän vuoksi huoltoinsinöörin tehtävien perusteella on voinut joissakin tapauksissa olla perusteltua katsoa, että ne kuuluvat toimihenkilösopimuksen piiriin. Kuitenkin tässä tapauksessa ottaen huomioon A:n, B:n ja C:n tehtävien sisällöstä ja luonteesta esitetty selvitys ja toisaalta toimihenkilösopimuksen 1 §:n 2 momentissa sovitut soveltamisalarajaukset on jäänyt näyttämättä, että heidän työsuhteissaan olisi sovellettava paperiteollisuuden toimihenkilösopimusta.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että sillä ei ole perusteita hyväksyä kanteessa esitettyä vahvistusvaatimusta.

Oikeudenkäyntikulut

Toimihenkilöunioni TU on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Fortek Oy:n oikeudenkäyntikulut. Korvausvaatimuksen määrä 3 796,45 euroa on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Toimihenkilöunioni TU velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Fortek Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 3 796 eurolla 45 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Sulkunen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Vuorio, jonka lausuntoon jäsen Sulkunen yhtyi, lausui:

Toimihenkilösopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sopimus ei koske keskisuuressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisaatiossa niin sanottuun osastopäällikkötasoon luettavia henkilöitä. Yritysorganisaatiossa voi myös olla sanotulla tasolla tai sitä ylemmällä henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edustavat asiantuntemusta tietyllä erikoisalalla ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puolesta rinnastetaan edellä mainittuihin henkilöihin.

Esitetyn selvityksen mukaan A, B ja C ovat huoltoinsinööreinä toimineet Fortek Oy:n Oulun tulosyksikössä PTK-huoltoryhmässä eli prosessitietokone-, automaatio- ja sähkötekniikan huolto-, ylläpito-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä. He eivät ole olleet esimiesasemassa ja ovat työskennelleet osastopäällikkönä toimineen huoltopäällikön alaisuudessa.

A:n, B:n ja C:n tehtävät ovat esitetyn selvityksen mukaan sisältäneet merkittävässä määrin erityisosaamista vaativia huolto- ja kehittämistehtäviä ja keskittyneet kapeammalle alalle kuin esimerkiksi toimihenkilötehtävissä työskennelleiden kunnossapitoasiantuntijoiden työtehtävät.

Työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalarajauksen mukaan yrityksen erityisasiantuntijoiden rajaaminen sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle edellyttää kuitenkin, että erityisasiantuntijat ovat yritysorganisaatiossa vähintään osastopäällikkötasolla. Linjaorganisaation ulkopuolella voi olla erityisasiantuntijatehtäviä, kuten yrityksen lakimiehen tai lääkärin tehtäviä, jotka tehtävien sisällön perusteella rajautuvat sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Esitetyn selvityksen perusteella A:n, B:n ja C:n kohdalla ei ole kuitenkaan kysymys tällaisista ulkopuolelle rajatuista tehtävistä, minkä vuoksi vahvistan, että heidän työsuhteissaan on sovellettava paperiteollisuuden toimihenkilösopimusta.

Kanteen hävitessään Metsäteollisuus ry on velvollinen korvaamaan Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut kohtuullisiksi arvioimallani 800 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 § 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.