31.12.2004

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on rikkonut KVTES:n (2001-2002) palkkausta koskevan II luvun 3 §:n 1 momentin määräystä jättäessään määrittelemättä 1.2.2001 lukien sairaaloiden tutkimushenkilöstön (fyysikot, kemistit, mikrobiologit, solubiologit, biologit, geneetikot) peruspalkat ottamalla huomioon luonteeltaan samantyyppistä ja vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien vastaavien sairaaloiden lääkärien palkkauksen,

velvoittaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän maksamaan työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa kantajalle työehtosopimuksen määräysten tieten rikkomisesta,

velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa kantajalle työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkkahinnoittelua koskevat määräykset olivat 31.1.2001 saakka KVTES:n palkkahinnoitteluliitteeessä 4 (sosiaali- ja terveydenhuollon muu henkilöstö/ sairaaloiden tutkimushenkilöstö). Tutkimushenkilöstö siirrettiin 1.2.2001 voimaan tulleessa KVTES:ssä palkkahinnoittelun ulkopuoliseksi ryhmäksi, joten edellä mainitun henkilöstön peruspalkkoja ei enää määritelty KVTES:ssä. AKAVA-JS ry ei allekirjoittanut KVTES:iä (2001-2002) 13.12.2000, mutta yhtyi siihen myöhemmin 31.1.2001. KVTES tuli voimaan 1.2.2001.

Ennen kuin AKAVA-JS ry yhtyi muiden pääsopijajärjestöjen hyväksymään KVTES:iin, se edellytti, että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (jäljempänä KT) yleiskirjeellä 6/2001 annetaan täydentäviä soveltamisohjeita sairaaloiden tutkimushenkilöstön peruspalkan määrittämiseksi. Tämän mukaisesti KT:n yleiskirjeessä 6/2001, 1.2.2001 todetaan tästä asiasta seuraavaa: "Palkkahinnoittelusta on poistettu sairaaloiden tutkimushenkilöstö (sairaalafyysikot ja sairaalakemistit yms.). Edellä mainittujen viranhaltijoiden/työntekijöiden palkkauksesta päättää työnantaja noudattaen KVTES:n palkkausluvun 3 §:n 1 momentin soveltamisohjeen 4. kappaleen määräyksiä. Peruspalkan tasoa määriteltäessä käytetään apuna luonteeltaan samantyyppistä ja vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien viranhaltijoiden kuten vastaavien sairaaloiden lääkärien palkkausta ottaen huomioon se, että sairaalafyysikoiden ja sairaalakemistien yms. säännöllinen työaika on sairaaloiden lääkäreiden työaikaa lyhyempi."

Sopijaosapuolten kesken on vielä lisäksi laadittu paikallistason ohjeistamiseksi tutkimushenkilöstön palkkauksen määräytymistä koskeva neuvottelumuistio 15.2.2002. Neuvottelumuistiossa todetaan sopijapuolen valitsemasta viiteryhmästä ja sen merkityksestä seuraavaa: "KVTES:n 3 § 1 momentin soveltamisohjeeseen perustuen ovat sopijapuolet yleiskirjeessä 6/2001 todenneet, että määriteltäessä sairaaloiden tutkimushenkilöstön peruspalkkatasoa käytetään apuna luonteeltaan samantyyppistä ja vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien viranhaltijoiden kuten vastaavien sairaaloiden lääkärien palkkausta. Em. viiteryhmään sopijaosapuolet päätyivät sillä perusteella, että sairaaloiden tutkimushenkilöstö ja vastaavien alojen erikoislääkärit tekevät usein samoja tai samankaltaisia tehtäviä työskennellen rinnakkain ja myös em. viranhaltijoilta edellytetty koulutustaso vastaa toisiaan. Viime kädessä kuitenkin kunkin viranhaltijan/työntekijän tosiasialliset tehtävät -eikä yksinomaan esimerkiksi virka- tai tehtävänimike tai viranhaltijalla oleva koulutus - ratkaisevat mahdollisen viiteryhmän. Aina viiteryhmää ei edes ole löydettävissä. Sopijaosapuolten toteama viiteryhmä - vastaavat sairaaloiden lääkärit - on tarkoitettu nimenomaan tutkimushenkilön peruspalkkatason määrittämisen apuvälineeksi tilanteessa, jossa työ on luonteeltaan saman tyyppistä ja vaativuudeltaan samantasoista. Em. viiteryhmän esiin tuomisella osapuolet eivät tarkoittaneet, että sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkkauksen pitäisi määräytyä samalla lailla kuin sairaaloiden lääkärien. Tämä olisi käytännössä mahdotonta jo sopimusmääräysten eroista johtuen. Eri asia on, että saman työnantajan piirissä on perusteltua pyrkiä noudattamaan koko henkilöstöön mahdollisimman yhdenmukaisia palkkapoliittisia periaatteita, jotta työnantajan harjoittama palkkapolitiikka voidaan kokea oikeudenmukaiseksi."

KVTES:n II luvun 3 §:n 1 momentti velvoittaa työnantajaa peruspalkasta päättäessään ottaman huomioon sellaiset palkkahinnoittelun palkkaryhmät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna peruspalkkaa määrättäessä. Edellä esitetystä käy ilmi, että sopijaosapuolten yhteisen tulkinnan mukaan tällaisena tutkimushenkilöstön palkkauksen viiteryhmänä on pidettävä ensisijaisesti vastaavien sairaaloiden lääkäreitä. Ainoastaan niissä tapauksissa, joissa tämä ei paikallisesti ole mahdollista, esim. lääkärien puuttuessa, viiteryhmänä voidaan pitää muuta samantyyppistä tehtävien luonteen mukaista palkkahinnoittelun palkkaryhmää.

Sairaaloiden tutkimushenkilökunta on KVTES (2001-2002) voimaan tulosta 1.2.2001 lukien ollut KVTES:n palkkahinnoittelun ulkopuolella. Sopijaosapuolet ovat esittäneet yhteisen tulkintansa edellä todetusta määräyksestä KT:n yleiskirjeessä 6/2001. Tämän tulkinnan mukaan tutkimushenkilöstön peruspalkan tasoa määriteltäessä käytetään apuna luonteeltaan samantyyppistä ja vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien viranhaltijoiden kuten vastaavien sairaaloiden lääkäreiden palkkausta. Paikallinen viranomainen on siten ollut velvollinen KVTES:n II luvun 3 §:n 1 momentin ja sen soveltamisohjeen nojalla määrittelemään tutkimushenkilöstön peruspalkat käyttäen viiteryhmänä sopijaosapuolten yhteisen tulkinnan mukaisesti vastaavien sairaaloiden lääkärien peruspalkkoja.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palveluksessa olevat tutkimustyöntekijät ovat työsopimussuhteisia. Kuntayhtymä on laiminlyönyt määritellä tutkimushenkilöstön peruspalkat 1.2.2001 voimaan tulleen edellä todetun määräyksen mukaisesti. Kuntayhtymän olisi tullut määrittää tutkimushenkilöstön peruspalkat ottamalla huomioon sellaiset palkkahinnoittelun palkkaryhmät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna peruspalkkaa määritettäessä. Kuntayhtymän tiedossa on ollut, että sopijaosapuolten yhteisen tulkinnan mukaan tällaisena palkkahinnoittelun viiteryhmänä on pidettävä vastaavien sairaaloiden lääkärien palkkausta. Kuntayhtymä on laiminlyönyt ottaa huomioon tämän tulkinnan, eikä ole myöskään osoittanut mitään muutakaan viiteryhmää, jonka avulla tutkimushenkilöstön peruspalkka määriteltäisiin. Kuntayhtymä ei ole myöskään esittänyt mitään sellaista työ- ja virkaehtosopimukseen perustuvaa perusteltua syytä, jonka vuoksi se olisi voinut poiketa osapuolten yhteisestä tulkinnasta.

Asiassa on käyty keskusneuvottelut, jotka ovat päättyneet 8.10.2003. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi tullut viimeistään tuolloin havaita, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on toiminut KVTES:n vastaisesti tutkimushenkilöstön peruspalkan tasoa määriteltäessä. Jättäessään huolehtimatta siitä, että mainittu kuntayhtymä menettelee asiassa KVTES:n mukaisesti, Kunnallinen työmarkkinalaitos on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet ensisijaisesti kanteen tutkimatta jättämistä ja toissijaisesti sen hylkäämistä. Lisäksi vastaajat ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanne on yksilöimätön, epätarkka ja vaatimukset ovat epäselviä. Kanne kohdistuu ja sitä ajetaan samoin kuin edeltävissä paikallis- ja keskusneuvotteluissa. AKAVA-JS on todennut erimielisyyden koskevan sairaaloiden tutkimushenkilöstöä sellaisenaan, kohdentamatta sitä tarkemmin ja yksilöimättä vaatimuksiaan.

Luettelo fyysikot, kemistit, mikrobiologit, solubiologit, biologit ja geneetikot tarkoittaa erikoistumiskoulutuksia, joita tutkimushenkilöiltä, alan ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi esimerkinomaisesti heitä koskeneessa aikaisemmassa palkkahinnoittelussa edellytettiin. Kunnan/kuntayhtymän henkilöstön, samoin kuin sairaaloiden tutkimushenkilöstön määrä ja vakansseista käytetyt nimikkeet ja niissä edellytetyt erikoistumiskoulutukset riippuvat asianomaisista yksiköistä ja organisaatioista. Kunnallisen henkilöstörekisterin 2002 mukaan jo pelkästään fyysikoissa oli käytössä kahdeksan ja kemisteissä 20 erilaista nimikettä. Vuonna 2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tutkimushenkilöstön lukumäärä oli 36 ja käytössä 12 eri nimikettä. Kannetta ei ole lainkaan rajattu eikä kanteesta ilmene, mitä vaaditaan.

Kannetta ei ole perusteltu sillä, että KVTES:iä tai jotakin nimenomaista määräystä olisi rikottu. Kanteessa on sitä vastoin todettu ja myönnetty, että sairaaloiden tutkimushenkilöstö on kaikilta osin ollut ja on edelleen yksinomaan KVTES:n soveltamispiirissä. Näin ollen tähän henkilöstöön noudatettavat sopimusmääräykset määräytyvät yksinomaan KVTES:n mukaan. Erimielisyyttä ei siis ole siitä, että heihin sovelletaan yksinomaan KVTES:n sopimusmääräyksiä. Kanne tulisi edellä mainituilla perusteilla jättää kokonaan tutkimatta.

Syksyllä 2000 AKAVA-JS oli esittänyt KVTES:n 2001 - 2002 palkkahinnoittelua koskevat vaatimuksensa. Asiaa oli käsitelty neuvottelussa 27.10.2000 ja 7.12.2000. Järjestön vaatimuksiin ei suostuttu. Työntekijäjärjestö oli siis täysin tietoinen siitä, mitä KVTES:iä koskeva ehdotus tulisi sisältämään. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tarjous uudeksi KVTES:ksi palkkahinnoitteluineen annettiin kaikille pääsopijajärjestöille. Muiden kuin AKAVA-JS:n kanssa saavutettu neuvottelutulos hyväksyttiin 13.12.2000. Neuvottelutuloksen ja tarjouksen asiapapereissa palkkahinnoittelu -kohdassa on sairaaloiden tutkimushenkilöstöä koskeva "ohje yleiskirjeeseen". AKAVA-JS yhtyi 31.1.2001 KVTES:iin. Asiasta lähetetyssä yleiskirjeessä 6/2001 annettiin ohjeita palkkahinnoittelumuutoksista. Yleiskirjeen sivulla 2 olevaan kappaleeseen otettiin maininta sairaaloiden tutkimushenkilöstöstä, joka on samansanainen kuin KVTES-tarjouspaketissa ollut teksti. Yleiskirjeen muotoilu oli ollut AKAVA-JS:n tiedossa. Se oli nimenomaisesti vaatinut sanoja "kuten" ja "apuna" poistettavaksi, mihin Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut suostunut. Neuvottelutulos oli tullut kaikilta osiltaan hyväksytyksi eikä mitään epätietoisuutta sopimuksen sisällöstä ja soveltamisesta ollut ja se sitoi osapuolia AKAVA-JS mukaan lukien. Yleiskirjeessä annetut soveltamisohjeet eivät mene KVTES:n edelle tai edes voi olla ristiriidassa sopimuksen kanssa.

Erimielisyys alkoi nousta lääkärisopimuksen voimaantulon jälkeen. Lääkäriliitto hylkäsi lääkärisopimusta koskeneen sopimustarjouksen 31.1.2001 ja alkoi pitkä lääkärilakko, joka päättyi 17.8.2001. Uusi lääkärisopimus astui voimaan 1.9.2001. Palkantarkistukset ja muut sopimusmuutokset tapahtuivat kahtena ajankohtana 1.9.2001 ja 1.6.2002. Erimielisyyttä sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkkauksesta ei ollut ennen kuin lääkärisopimus oli ollut jo jonkin aikaa voimassa. Osittain lääkäripulasta seurannut hallitsematon palkkakilpailu johti lääkäreiden rajuun ja ennakoimattomaan palkkatason nousuun varsinkin pääkaupunkiseudulla ja suurimmilla paikkakunnilla. Paikallisneuvotteluissa AKAVA-JS ei yksilöinyt erimielisyysvaatimuksiaan, vaan esitti tutkimushenkilöstön rinnastamista lääkäreihin lääkärisopimuksen mukaisesti. Vasta 7.3.2003 AKAVA-JS antoi täsmällisen kirjallisen esityksen vaatimuksistaan.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja AKAVA-JS laativat neuvottelumuistion 15.2.2002 tilanteen selkeyttämiseksi. Neuvottelumuistio on yksimielinen. Muistiossa on yksiselitteisesti selostettu peruspalkkatason määrittämistä. Muistiossa on todettu, että sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkkauksen ei ole tarkoitettu määräytyvän sairaaloiden lääkäreiden palkkauksen mukaisesti.

KVTES:in palkkausluvun 12 §:n 2 momenttiin sisältyi aikaisemmin nimenomainen määräys rinnastusvirasta. Vuoden 1998 alusta määräys on poistettu. Rinnastus poistui kokonaan. Sen korvasi palkkausluvun 3 §:n soveltamisohjeteksti: "jollei palkkahinnoittelusta löydy tehtävään sopivaa palkkaryhmää (hinnoittelun ulkopuolinen), toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkasta ottaen huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelun palkkaryhmät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna peruspalkkaa määrättäessä". Sama soveltamisohjeen kohta on ollut sen jälkeen voimassa KVTES:ssä. Vuoden 1997 loppuun vallinneessa järjestelmässä, jos rinnastusvirka löytyi, kyseessä ei ollut palkkahinnoittelun ulkopuolinen, vaan palkkaus määräytyi yksinomaan kyseisen rinnastusviran kohdalta.

Tehtävien vaativuuden arviointi tulee tehdä siten kuin KVTES:n palkkausluvun 3 §:n 2 momentissa ja soveltamisohjeessa on todettu. Neuvottelut, valmistelut, ratkaisut ja päätökset tapahtuvat paikallisesti. Soveltamisohjeessa on kirjattu "ratkaistaan paikallisesti". Samoin paikallisen järjestelyvaraerän käyttämisestä noudatettavasta menettelystä on todettu allekirjoituspöytäkirjan 4 §:ssä: "pyritään yksimielisyyteen, mutta ellei päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää ratkaisusta".

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on noudattanut ja soveltanut oikein ja oikealla tavalla kaikilta osin KVTES:n määräyksiä sairaaloiden tutkimushenkilöiden palkkauksessa.

Käsittelyratkaisu

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen jättämistä yksilöimättömänä ja epäselvänä tutkimatta.

Oikeudenkäyntiväitteen johdosta työtuomioistuin toteaa, että esitetyn selvityksen mukaan sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkkauserimielisyyttä on käsitelty sekä paikallisissa neuvotteluissa että keskusneuvotteluissa. Keskusneuvottelupöytäkirjan mukaan neuvottelujen kohteena oli ollut muun muassa kysymys siitä, tuleeko työnantajan päättäessään tutkimushenkilöstön peruspalkasta rinnastaa tutkimushenkilöstö aina ensisijassa lääkäreihin, jos KVTES:n palkkausluvun 3 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa paikalliselle työnantajalle määrättyä oikeutta päättää hinnoittelun ulkopuolisen henkilöstön peruspalkasta on ollut tarkoitus rajoittaa. Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi työnantajan rikkoneen samaa työehtosopimusmääräystä jättäessään ottamatta huomioon tutkimushenkilöiden peruspalkkausta määriteltäessä samantyyppistä ja samanarvoista työtä tekevien vastaavien sairaaloiden lääkäreiden palkkauksen. Kanteessa on siten kysymys jo erimielisyysneuvottelujen yhteydessä yksilöidystä riidasta tutkimushenkilöstön peruspalkkauksen määräytymisen perusteista. Kantaja on esittänyt tätä koskevat yksilöidyt vaatimukset ja niille yksityiskohtaiset perusteet. Kanne on siten yksilöity työtuomioistuimesta annetussa laissa ja oikeudenkäymiskaaressa edellytetyllä tavalla.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin hylkää perusteettomana Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vaatimuksen kanteen jättämisestä tutkimatta.

Pääasiaratkaisu

Tausta ja erimielisyys

Sairaaloiden tutkimushenkilöstö oli 1.2.2001 lukien siirretty kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisen palkkahinnoittelun ulkopuoliseksi ryhmäksi. Kunnallinen työmarkkinalaitos (jälj. KT) oli kunnanhallituksille ja kuntayhtymille osoitetussa yleiskirjeessään 6/2001 1.2.2001 todennut, että sairaaloiden tutkimushenkilöstön peruspalkan tasoa määriteltäessä käytetään apuna luonteeltaan samantyyppistä ja vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien viranhaltijoiden kuten vastaavien sairaaloiden lääkärien palkkausta ottaen huomioon tutkimushenkilöstön lääkäreitä lyhyempi työaika. Sopijaosapuolten kesken laaditun neuvottelumuistion 15.2.2002 mukaan viiteryhmä sairaaloiden lääkärit on tarkoitettu tutkimushenkilöstön peruspalkkatason määrittämisen apuvälineeksi, mutta tarkoituksena ei ole ollut, että tutkimushenkilöstön palkkauksen pitäisi määräytyä samalla lailla kuin sairaaloiden lääkäreiden.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkat on määritelty KVTES:n palkkaluvun 3 §:n 1 momentin ja siihen liittyvän soveltamisohjeen mukaisesti ja rinnastamatta palkkoja suoraan sairaaloiden lääkäreiden palkkoihin.

Asiassa on kysymys siitä, onko työnantaja menetellyt virka- ja työehtosopimuksen vastaisesti määritellessään 1.2.2001 lukien sairaaloiden tutkimushenkilöstön peruspalkat.

Sopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Sopimusneuvottelujen osalta on kuultu todistajina kantajapuolelta neuvottelujohtaja A:ta, ylifyysikko B:tä ja sairaalafyysikko C:tä sekä vastaajapuolelta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäälliköitä D:tä ja E:tä sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinalakimiestä F:ää.

A on kertonut olleensa vuodesta 1984 Akavalaisten liittojen palveluksessa ja osallistuneensa myös vuonna 2000 tutkimushenkilöstön palkoista käytyihin neuvotteluihin. Ensimmäinen epävirallinen tapaaminen työnantajapuolen kanssa oli ollut 27.10.2000, jolloin paikalla olivat todistajan lisäksi olleet E, C ja B. Tapaamisen tarkoituksena oli ollut tuoda esille sairaalafyysikoiden palkkojen jälkeenjääneisyys. Ensisijaisena tavoitteena oli ollut, että sairaaloiden palveluksessa olevien fyysikoiden ja kemistien palkkauksesta sovittaisiin lääkärisopimukseen otettavalla liitteellä. KT:n edustajat eivät kuitenkaan olleet hyväksyneet lääkärisopimukseen liittämistä, ja ratkaisuksi oli esitetty koko tutkimushenkilöstön jäämistä pois palkkahinnoittelusta. Rinnastusviroiksi oli tässä yhteydessä sovittu sairaaloiden lääkärit, minkä vuoksi oli sovittu yleiskirjeen laatimisesta ohjeistukseksi. Yleiskirjeen teksti oli tarkentunut 13.12.2000, jolloin oli sovittu rinnastuksista esimerkiksi ylifyysikko - ylilääkäri ja sairaalafyysikko - osaston lääkäri, erikoislääkäri. KT:n edustajat olivat halunneet säilyttää yleiskirjeen tekstissä sanan "kuten" kohdassa "kuten vastaavien sairaaloiden lääkärien palkkausta", koska oli yksiköitä, joissa ei ollut lääkäreitä. Muusta viiteryhmästä kuin lääkärit ei ollut keskusteltu. Tarkoituksena oli sopia tavoitteesta, jota ei ollut mahdollista toteuttaa välittömästi, vaan jälkeenjääneisyys voisi poistua vähitellen.

Edelleen A on kertonut, että sopijaosapuolet olivat laatineet 15.2.2002 neuvottelumuistion, koska Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä oli tullut keskusneuvottelupyyntö yleiskirjeen epäselvän tulkinnan vuoksi. Muistio oli laadittu yhteisymmärryksessä työnantajapuolen kanssa, eikä keskusneuvotteluja ollut käyty. Muistion tarkoituksena oli ollut vain selventää yleiskirjettä muuttamatta mitään sovittua.

C ja B ovat kertoneet tapaamisesta 27.10.2000 samalla tavalla kuin A.

D on kertonut olleensa KT:n neuvottelupäällikkönä 13 vuotta. Hän oli hoitanut 1970-80 -luvuilla neuvottelut sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkkauksen osalta. Vuoteen 1995 asti sairaaloiden fyysikoiden ja kemistien palkkaluokat olivat olleet lähellä sairaaloiden erikoislääkäreiden palkkaluokkia, mutta vuonna 2000 palkkaluokkien erot olivat olleet lääkäreiden hyväksi ensimmäisessä kalleusluokassa 1.400 markkaa ja toisessa kalleusluokassa 1.700 markkaa. Tosiasiassa lääkäreiden ja tutkimushenkilöstön palkat eivät olleet olleet samoja kymmeneen vuoteen. Yleiskirjeessä mainittu viiteryhmä on sellainen, jota työnantajan on syytä pitää silmällä määritellessään tutkimushenkilöstön palkkoja. Viiteryhmä ei sensijaan ole normi, joka rajoittaisi työnantajan päätösvaltaa palkan määrästä. Todistaja ei ollut kuullut sovittavan rinnastuksesta lääkäreiden palkkoihin. Aiemmin käytössä olleella rinnastusviralla oli tarkoitettu eri nimikkeisiä virkoja, joissa oli kuitenkin ollut samankaltaiset tehtävät, jolloin myös palkkojen oli tullut määräytyä samojen perusteiden mukaisesti.

E on kertonut olleensa KT:ssa noin 20 vuoden ajan ja toimineensa vuonna 2000 pääneuvottelijana sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkkaneuvotteluissa. 27.10.2000 oli ollut epävirallinen keskustelutilaisuus, jossa olivat todistajan lisäksi olleet läsnä A ja luottamushenkilöitä. Tilaisuudessa oli tuotu esille sairaalafyysikoiden ansiokehitys. Yhtenä keinona palkkatason korjaamiseksi E oli ehdottanut palkkahinnoittelun ulkopuolelle jäämistä, mitä fyysikoiden edustajat olivat jääneet miettimään. Yleiskirjeen laatimisesta ei ollut tuolloin puhetta, vaan keskustelu oli ollut yleisluonteista. Neuvottelussa 7.12.2000 A:n kanssa oli käyty lyhyt keskustelu asiasta ja tehty hinnoitteluluonnoksia. Myös tekstiluonnosta oli katsottu ja "kuten" -sanasta oli keskusteltu. Todistajan mukaan "kuten" -sana korvaa sanan esimerkiksi. Tuossa yhteydessä ei ollut ajateltu sellaisia työpaikkoja, joissa olisi tutkimushenkilökuntaa mutta ei lääkäreitä, koska tällaisia sairaaloita ei todellisuudessa ole.

Edelleen E on kertonut, että yleiskirjeessä oli toistettu KVTES:n palkkausluvun 3 §:n soveltamisohje. Lääkärit viiteryhmänä oli tarkoitettu kädenojennukseksi ammattijärjestöille ja apuvälineeksi siirtymävaiheen palkanmäärittelyyn. KT:lla oli jo pitkään ollut verrokkiryhmiä, joiden palkkakehitystä se seurasi jatkuvasti. Yksi verrokkiryhmä oli sairaaloiden fyysikot ja kemistit suhteessa lääkäreihin. Ryhmien välinen palkkaero on säännöllisesti ollut 5-25 prosenttia. Neuvottelumuistio 15.2.2002 oli laadittu yhdessä A:n kanssa, kun Jyväskylästä oli tullut keskusneuvottelupyyntö. Muistio oli laadittu asiantilan selventämiseksi, mutta erimielisyyttä sopimuksen soveltamisalasta ei ollut ollut.

F on kertonut osallistuneensa neuvotteluun 27.10.2000. Tilaisuus oli ollut alustava keskusteltu seuraavaa neuvottelukierrosta varten. E oli ehdottanut sairaalafyysikoille palkkahinnoittelun ulkopuolelle jäämistä, mutta A oli ollut halukas pääsemään mukaan lääkärisopimukseen. Mitään asioita ei ollut tuolloin sovittu, eikä yleiskirjeestä tai tutkimushenkilöstön rinnastuksesta lääkäreihin ollut ollut puhetta.

Sopimuksen soveltamisesta esitetty selvitys

Sopimuksen soveltamisesta käytännössä on kuultu A:ta ja ylikemisti G:tä ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilöstöpäällikköä H:ta.

A on kertonut, että tutkimushenkilöstön palkkojen rinnastaminen lääkäreiden palkkoihin oli käytännössä tehty siten, että tutkimushenkilöstön tehtävät oli laitettu ryhmän sisällä keskenään vaativuusjärjestykseen ja paalutehtävien kautta oli päädytty rinnasteisesti lääkäreiden peruspalkkoihin. Pienissä ja keskisuurissa sairaanhoitopiireissä uudistus oli lähtenyt hyvin käyntiin, mutta suuret yliopistolliset sairaanhoitopiirit eivät olleet ottaneet rinnastusta käyttöön. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Jyväskylässä oli hyväksytty rinnastus, mutta ongelmia oli tullut tehtävien vastaavuuksien vertailussa. Siellä koko tutkimushenkilöstön palkkoja oli nostettu lääkäripalkkojen alarajoille, mutta muuten uudistuksen toteuttaminen oli jäänyt kesken. Todistaja ei osannut sanoa, paljonko tutkimushenkilöstön palkat olivat tällä hetkellä jäljessä lääkäreiden palkoista.

G on kertonut olleensa töissä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 29 vuotta ja siirtyneensä tämän vuoden huhtikuun alusta Savonlinnaan ylikemistin virkaan. Todistaja oli Pirkanmaalla toiminut muiden akavalaisten kuin lääkäreiden luottamusmiehenä yli 10 vuoden ajan ja osallistunut työnantajan kanssa käytyihin palkkaneuvotteluihin. 14.9.2001 oli käyty epävirallinen neuvottelu H:n kanssa, mutta työnantaja ei ollut suostunut tekemään yleiskirjeen mukaista peruspalkkojen rinnastusta lääkäreiden palkkoihin. Kemisteillä oli ollut ongelmia Pirkanmaalla, koska suurin osa heistä työskenteli liikelaitoksen palveluksessa eikä työn vaativuuden arviointiryhmiä ollut perustettu liikelaitoksen puolelle. Liikelaitos ei ollut välittänyt ohjekirjeistä. Joitakin yksittäisiä palkankorotuksia oli tehty, mutta eräiden kemistien palkat olivat vielä huomattavasti alempia kuin lääkäreiden palkat. Savonlinnan ylikemistin viranhakuilmoituksessa oli jo ollut mainittuna palkan rinnastaminen ylilääkärin palkkaan. Palkan määrityksen lähtökohtana oli lääkäreiden keskipalkat.

H on kertonut olleensa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilöstöpäällikkö vuodesta 1991 alkaen. Yleiskirjeessä 6/2001 mainittu viiteryhmä lääkärit on tarkoitettu ohjeelliseksi esimerkiksi. Rinnastusta lääkäreihin ei Pirkanmaalla ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi tehdä. Tutkimushenkilöstöllä ei ole ollut suoraa vertailuryhmää, vaan tehtävien luonne ja vaativuus ovat ratkaisseet vertailuryhmän. Pirkanmaalla tutkimushenkilöstön palkkauksen parantamiseen on käytetty kaikki KVTES:n korotusvarat, sekä vuonna 2002 epäkohtien korjaamiseen saatu yhden prosentin erä palkkasummasta että vuonna 2003 palkkasummasta saatu puolen prosentin erä. Näin on tutkimushenkilöstön palkkoja voitu korottaa merkittävästi. Esimerkiksi vuosina 2001-2004 yhden fyysikon palkka on noussut 27,19 prosenttia, yhden kemistin 12,53 prosenttia ja yhden ylikemistin 26,32 prosenttia. TVA on pantu täytäntöön tutkimushenkilöstön osalta.

Arviointi ja johtopäätökset

Sairaaloiden tutkimushenkilöstö on todistajien kertomuksista ilmenevin tavoin ollut tyytymätön palkkaustasoon, joka oli jäänyt jälkeen vastaavissa sairaaloissa ja vastaavan tasoisissa tehtävissä työskentelevien lääkäreiden palkoista. Palkkojen jälkeenjääneisyyttä oli tapahtunut erityisesti sen jälkeen, kun lääkärit 1990-luvulla siirtyivät oman virkaehtosopimuksen piiriin. Tilanteen korjaamiseksi tutkimushenkilöstö oli vuonna 2000 pyrkinyt irrottautumaan KVTES:stä ja siirtymään lääkärisopimuksen soveltamispiiriin. Kun tämä ei ollut osoittautunut mahdolliseksi sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen että lääkäreiden vastustuksen vuoksi oli päädytty siihen, että tutkimushenkilöstö irrotettiin KVTES:n mukaisesta hinnoittelusta, vaikka he muutoin jäivät tämän sopimuksen piiriin. Näin pyrittiin yhteisymmärryksessä työnantajapuolen kanssa luomaan hinnoittelujärjestelmää väljemmät mahdollisuudet tutkimushenkilöstön palkkaustason parantamiselle.

Sairaaloiden tutkimushenkilöstö on edellä todetun mukaisesti jäänyt 1.2.2001 lukien KVTES:n palkkahinnoittelun ulkopuoliseksi ryhmäksi. Tämä on tarkoittanut sitä, että heidän peruspalkoistaan ei ole enää sovittu virka- tai työehtosopimuksin, vaan se on jäänyt työnantajan päätöksen tai työsopimusosapuolten sopimuksen varaan. KVTES:n palkkausluvun 3 §:n 1 momentin mukaan toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkasta ottaen huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelun palkkaryhmät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna peruspalkkaa määrättäessä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut yleiskirjeessä nro 6/2001, 1.2.2001 tarkempia ohjeita siitä, miten tutkimushenkilöstön palkkaus määräytyy. Yleiskirjeen mukaan palkkahinnoittelusta poistetun sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkkauksesta päättää työnantaja käyttäen peruspalkan tasoa määrittäessään apuna luonteeltaan samantyyppistä ja vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien viranhaltijoiden kuten vastaavien sairaaloiden lääkärien palkkausta ottaen huomioon se, että sairaalafyysikoiden ja sairaalakemistien yms. säännöllinen työaika on sairaaloiden lääkäreiden työaikaa lyhyempi. Esitetyn selvityksen mukaan tutkimushenkilöstön edustajat ovat edeltäneissä neuvotteluissa pyrkineet saamaan yleiskirjeen sanamuodon siten tiukemmaksi, että työnantajia olisi ohjattu suoraan käyttämään vertailukohtina lääkäreiden palkkoja. Tähän Kunnallinen työmarkkinalaitos ei kuitenkaan ollut suostunut, ja yleiskirje annettiin edellä selvitetyn sisältöisenä.

Kun tutkimushenkilöstön palkkojen määräytymisestä oli aiheutunut tulkintaerimielisyyksiä, E Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajana ja A JUKOn edustajana olivat laatineet 15.2.2002 päivätyn muistion erimielisyyksien ratkaisemiseksi ja enempien riitaisuuksien välttämiseksi. Tässä muistiossa kohdassa 3.2 "Sopijapuolten valitsema viiteryhmä ja sen merkitys" on todettu, että viiteryhmä vastaavat sairaaloiden lääkärit on tarkoitettu apuvälineeksi tutkimushenkilöstön peruspalkkatason määrittämisessä. Tällä ei ollut kuitenkaan tarkoitettu, että sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkkauksen pitäisi määräytyä samalla lailla kuin sairaaloiden lääkärien. Edelleen muistion kohdassa 6 "Yhteenveto" on todettu, että ensivaiheessa pyritään sairaaloiden tutkimushenkilöstön peruspalkat saattamaan asteittain tehtävien vaativuuden mukaiseen suhteeseen toisiinsa nähden. Tähän kytkeytyvän palkkatason määrittämisen vuoksi on pyrkimyksenä todettu olevan löytää viiteryhmä, jonka palkkahinnoittelua voitaisiin käyttää tasoltaan ohjeellisena apuvälineenä määriteltäessä tutkimushenkilöstön peruspalkkatasoa.

Työnantajapuoli on edellä todetuin tavoin torjunut esitykset sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkkojen sitomisesta tai rinnastamisesta suoraan lääkäreiden palkkoihin. Sopimuksen ja sen tutkimushenkilöstöä koskevan soveltamisohjeen sanamuoto on tämän mukainen. Edellä mainitussa muistiossa 15.2.2002 sopijapuolten edustajat ovat yhteisesti todenneet, että lääkäreiden palkkoja käytetään apuvälineenä niissä tilanteissa, joissa työ on samantyyppistä ja vaativuudeltaan samantasoista, koska saman työnantajan piirissä on perusteltua pyrkiä noudattamaan koko henkilöstöön mahdollisimman yhdenmukaisia palkkapoliittisia periaatteita, jotta työnantajan harjoittama palkkapolitiikka voidaan kokea oikeudenmukaiseksi. Samalla muistiossa on tunnustettu, että riippuu paikallisesti käytettävissä olevista varoista, missä ajassa sairaaloiden tutkimushenkilöstön peruspalkat voidaan saattaa keskenään vaativuuden mukaiseen järjestykseen ja lisäksi huomioida vielä mahdolliset viiteryhmät. Työtuomioistuimessa esitetty todistelu osoittaa, että muistiossa esitetty vastaa sopijapuolten yhteistä tarkoitusta.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että osapuolten tarkoituksena olisi ollut sopia sitovalla tavalla tutkimushenkilöstön palkkojen sitomisesta lääkäreiden palkkoihin. Näin ollen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei ole rikkonut KVTES:n määräyksiä määritellessään edellä todetuin tavoin sairaaloiden tutkimushenkilöstön palkat 1.2.2001 lukien.

Koska Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei ole rikkonut virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä, KT ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Työtuomioistuin arvioi oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 700 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhteiset oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Vainio, Kaleva ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.