TT:2004-127
- Asiasanat
- Lakko, Työrauhavelvollisuuden rikkominen, Työtaistelu, Valvontavelvollisuus, Ylityökielto
- Tapausvuosi
- 2004
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R 98/04,R 119/04
Paperinvalmistuslinjoja tuottavan yrityksen erään yksikön ylemmät toimihenkilöt, toimihenkilöt ja työntekijät olivat poistuneet kesken työpäivän työpaikalta vastalauseena yt-neuvotteluille ja henkilöstön vähentämiselle tehtaalla. Työntekijät olivat olleet lakossa noin viiden vuorokauden ajan. Ylempiä toimihenkilöitä ja toimihenkilöitä oli palannut töihin jo ennen lakon loppumista. Työntekijöiden ammattiosasto oli lakon jälkeen päättänyt ylityökiellosta.
Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa henkilöstön vähentämistä koskevissa ratkaisuissa. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimusten irtisanomisperusteita koskeviin määräyksiin.
Toimihenkilöiden paikallisyhdistyksissä ei ollut tehty päätöksiä lakkoon ryhtymisestä, eivätkä yhdistysten edustajat olleet osallistuneet lakkoon. Paikallisyhdistykset eivät olleet rikkoneet työrauhavelvoitettaan, mutta olivat sen sijaan laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa. Työntekijöiden ammattiosasto oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa päättäessään ylityökiellosta. Paikallisyhdistykset tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa.
Ylempien toimihenkilöiden liitto sekä toimihenkilö- ja työntekijäliitot olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa ja ne tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 127
KANTAJA
Teknologiateollisuus ry, Helsinki
VASTAAJAT
Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry, Helsinki
Toimihenkilöunioni TU ry, Helsinki
Metallityöväen Liitto ry, Helsinki
KUULTAVAT
Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT ry, Jyväskylä
Metso Järvenpään Toimihenkilöt TU ry, Järvenpää
Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto ry, Järvenpää
ASIA
Työrauhavelvollisuuden rikkominen
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 24.11.2004
KANNE I
Vaatimukset
Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin
tuomitsee Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n, Toimihenkilöunioni TU ry:n, Metallityöväen Liitto ry:n, Metson ylemmät Toimihenkilöt MYT ry:n, Metso Järvenpään Toimihenkilöt TU ry:n, Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto ry:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain ja työehtosopimusten mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja
velvoittaa mainitut järjestöt korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.
Perusteet
Metso-konserni julkaisi kesäkuussa 2004 ohjelman Metso Paperin kiinteiden kustannusten keventämiseksi vuositasolla yhteensä 50 miljoonalla eurolla. Henkilöstövaikutuksen määräksi konsernitasolla arvioitiin noin 1100 - 1300 henkilöä. Tähän liittyen työnantaja ilmoitti 2.9.2004 aloittavansa yt-neuvottelut 9.9.2004 Metso Paperin Järvenpään yksikössä sopeuttamissuunnitelman arvioimiseksi ja osavalmistuksen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Suunnitellut henkilöstövähennykset liittyvät liiketoiminta-alueen kannattavuuden parantamiseen ja markkinapaineiden myötä lisääntyviin kustannustehokkuuden vaatimuksiin. Järvenpään osalta neuvotteluja käydään suunnitelmasta, joka kohdistuu 90 - 120 henkilöön. Alustavan arvion mukaan noin puolet vähennyksistä kohdistuisi työntekijöihin ja noin puolet toimihenkilöihin.
Eri henkilöstöryhmien luottamushenkilöt pyysivät yt-neuvottelujen alettua työnantajalta lupaa työmaakokouksen pitämiseen 16.9.2004 kello 10.00 liittyen alkaneisiin yt-neuvotteluihin ja tuleviin vähentämisiin. Pääluottamusmies A, toimihenkilöiden pääluottamusmies B ja ylempien varaluottamusmies C osallistuivat kokoukseen. Kokouksen jälkeen noin kello 10.30 yksikön työntekijät alkoivat poistua työpaikalta. Luottamusmiehet informoivat työnantajaa ilmoittaen, että kysymys oli lakosta, josta oli päätetty työmaakokouksessa. Lakon ilmoitettiin kestävän 22.9.2004 asti. Lakon syyksi ilmoitettiin alkaneet yt-neuvottelu ja tulevat henkilöstön vähentämiset tehtaalla. Työtaistelun piiriin kuului Metso Paperin Järvenpään yksikön noin 270 työntekijää, noin 250 toimihenkilöä ja noin 100 ylempää toimihenkilöä.
Sekä Metso Paper että Teknologiateollisuus ry esittivät 16.9.2004 vaatimuksen työtaistelun välittömästä lopettamisesta. Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT (jälj. MYT), Metso Järvenpään Toimihenkilöt TU (jälj. Metso TU) ja Metallityöväen Liitto eivät ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Päinvastoin yhdistysten edustajat olivat työpaikalla osallistuneet kokoukseen, jossa työtaistelutoimista oli päätetty, ja toimineet lähinnä lakon edistäjinä eivätkä olleet millään tavoin pyrkineet estämään lakon syntymistä. Teknologiateollisuus ry on useaan otteeseen vaatinut Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:ää (jälj. YTN), Toimihenkilöunioni TU:ta (jälj. TU) ja Metallityöväen Liittoa ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun päättämiseksi. Asian johdosta yhdistyksille lähetettiin 16.9.2004 telefax, minkä lisäksi niihin oltiin yhteydessä puhelimitse sekä 16.9. että 20.9.2004. Toteuttaakseen aktiivisen työrauhavelvoitteensa liittojen tulee tehdä kaikki voitavansa työtaistelun lopettamiseksi.
Työtaistelu kohdistui ylempien toimihenkilöiden osalta työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimukseen ja sen määräyksiin, toimihenkilöiden osalta toimihenkilöiden työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen ja irtisanomissuojasopimuksen määräyksiin sekä työntekijöiden osalta työehtosopimuksen työnjohto-oikeusmääräykseen ja irtisanomissuojasopimuksen määräyksiin.
YTN ja MYT ovat laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden sekä työrauhavelvollisuuden, MYT oltuaan mukana päättämässä työtaistelutoimista sekä YTN ja MYT yhdessä salliessaan MYT:tä työpaikalla edustavien henkilöiden esittää ja tukea voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia sekä sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuslain vastaiseen työtaisteluun ja laiminlyönyt ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi.
TU ja Metso TU ovat laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden sekä työrauhavelvollisuuden, Metso TU oltuaan mukana päättämässä työtaistelutoimista sekä TU ja Metso TU yhdessä salliessaan Metso TU:ta työpaikalla edustavien henkilöiden esittää ja tukea voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia sekä sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuslain vastaiseen työtaisteluun ja laiminlyönyt ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi.
Metallityöväen Liitto ja Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto (jälj. ammattiosasto) ovat laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden sekä työrauhavelvollisuuden, ammattiosaston edustajan oltua mukana päättämässä työtaistelutoimista sekä Metallityöväen Liitto ja ammattiosasto yhdessä salliessaan ammattiosastoa työpaikalla edustavien henkilöiden esittää ja tukea voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia sekä sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuslain vastaiseen työtaisteluun ja laiminlyönyt ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi.
Hyvityssakon määrää harkittaessa tulee ottaa huomioon, että pitkään jatkuneet työtaistelutoimet ovat aiheuttaneet mittavia tuotantomenetyksiä ja taloudellisia tappioita työnantajalle sekä vaarantaneet asiakassuhteita ja huonontaneet tehtaan mainetta.
VASTAUKSET KANTEESEEN I
Vastaukset kannevaatimuksiin
Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry ja Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT ry ovat myöntäneet oikeaksi aktiivisen työrauhavelvollisuuden rikkomisen asiassa. Järjestöt ovat kuitenkin vaatineet, että tuomittavaa hyvityssakkoa alentavana seikkana otetaan huomioon niiden vähäinen syyllisyyden määrä.
Toimihenkilöunioni ry ja Metso Järvenpään Toimihenkilöt TU ry ovat myöntäneet, etteivät toimenpiteet olleet olleet riittävän tehokkaita, mutta kiistäneet aktiiviset työtaistelutoimenpiteet.
Metallityöväen Liitto ry on kiistänyt kanteen. Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto ry on myöntänyt menetelleensä kanteessa kerrotulla tavalla.
Kanteen kiistämisen perusteet
Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry
YTN:n lakimies D sai kantajalta tiedon Järvenpään tehtaan työnseisaustilanteesta 16.9. kello 13.30. Ilmoitus oli hyvin epämääräinen ja puutteellinen eikä sisältänyt edes tietoa siitä, olivatko ylemmät toimihenkilöt poistuneet työpaikalta. Tämän jälkeen D ryhtyi välittömästi tavoittelemaan YTN:n metalli- ja elektroniikkateollisuuden edunvalvonnasta vastaavia henkilöitä sekä Metso Oyj:n Järvenpään yksikön luottamusmiehiä ja varaluottamusmiehiä saamatta heihin yhteyttä. Noin kello 15.00 YTN:stä lähetettiin pääsihteeri E:n allekirjoittama kirje varaluottamusmies C:lle. Kirjeessä kehotettiin ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Tämän jälkeen D jatkoi yrityksiään tavoitella MYT:n puheenjohtaja F:ää, jonka hän saikin puhelimitse kiinni noin kello 16.00. Välittömästi tämän jälkeen D oli yhteydessä Järvenpään yksikön luottamusmies G:hen. D kehotti sekä C:tä että G:tä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.
Perjantaina 17.9. G:n saavuttua töihin D kirjoitti sähköpostiviestin työtaistelun lopettamiseksi G:lle ja C:lle lähetettäväksi edelleen sähköpostilla kaikille työtaisteluun osallistuneille ylemmille toimihenkilöille. Saatuaan kehotuksen tiedoksi maanantaina valtaosa työtaisteluun osallistuneista ylemmistä toimihenkilöistä alkoi palata työhönsä. Lakko saatiin ylempien toimihenkilöiden osalta loppumaan tiistaina eli vuorokautta aikaisemmin kuin muilla henkilöstöryhmillä.
YTN oli ryhtynyt aktiivisesti heti kantajan ilmoituksen tultua toimiin työtaistelun lopettamiseksi. YTN:n aktiivisen toiminnan tuloksena lakko saatiin loppumaan päivää aiemmin kuin muilla henkilöstöryhmillä. Työtaistelu olisi saatu päättymään varmasti jo aikaisemminkin, ellei välissä olisi ollut viikonloppua. Väitteet toimenpiteiden riittämättömyydestä eivät siten pitäneet paikkaansa.
Työtuomioistuin on oikeuskäytännössään antanut merkitystä ammattiliiton aktiiviselle roolille työtaistelun lopettamiseksi hyvityssakkoseuraamusta arvioitaessa (TT 1988-36). Hyvityssakon määrää alentavina seikkoina tulee ottaa huomioon, ettei YTN ole ollut millään tavalla päättämässä tai tietoinen lakon aloittamisesta sekä järjestön aktiiviset toimenpiteet lakon lopettamiseksi.
Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT ry
YTN:n lakimies D välitti varaluottamusmies C:lle puhelimitse tiedon työtaistelun alkamisesta 16.9. noin kello 15. C lupasi D:lle ryhtyvänsä välittömästi toimiin työrauhan palauttamiseksi. Hän valmisteli yhteistyössä D:n kanssa yksikön ylemmille toimihenkilöille tarkoitetun sähköpostiviestin, jossa kehotettiin palaamaan välittömästi työpaikalle. Viesti lähetettiin kaikille työtaisteluun osallistuneille maanantaiaamupäivään mennessä siten, että työtaisteluun osallistuneet ylemmät toimihenkilöt olivat suurimmalta osin palanneet työhönsä tiistaiaamuun mennessä. Tämän johdosta lakko saatiin ylempien toimihenkilöiden osalta loppumaan vuorokautta aikaisemmin kuin muilla henkilöstöryhmillä. MYT on siten ryhtynyt välittömästi toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi.
MYT:n hallitus, johon C kuuluu, ei ollut tehnyt päätöstä työtaisteluun osallistumisesta eikä siltä ollut kysytty asiassa lupaa. MYT:n puheenjohtaja, C tai kukaan muukaan hallituksen jäsenistä ei osallistunut työtaisteluun.
Työtuomioistuin on oikeuskäytännössään antanut merkitystä ammattiyhdistyksen aktiiviselle roolille työtaistelun lopettamiseksi hyvityssakkovastuuta arvioitaessa (TT 1988-36). Koska MYT ei ollut millään tavalla päättämässä tai edes tietoinen lakon aloittamisesta ja ottaen huomioon C:n aktiiviset toimet lakon lopettamiseksi heti siitä tiedon saatuaan, yhdistys ei ole rikkonut passiivista työrauhavelvollisuutta. Sen sijaan MYT on C:n toimilla pyrkinyt rajoittamaan työtaistelun kestoa ja vaikutuksia, mikä tulee ottaa huomioon aktiivisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tuomittavan hyvityssakon määrää alentavana seikkana. Huomioon tulee myös ottaa, että MYT:llä on Järvenpään yksikössä kaikkiaan 183 jäsentä, joista enintään sata osallistui työtaisteluun.
Toimihenkilöunioni TU ry ja Metso Järvenpään Toimihenkilöt TU ry
Metso Paperin haastehakemuksessa kuvattu suunnitelma työvoiman vähentämisestä on aiheuttanut jokaiselle työntekijälle ja toimihenkilölle suurta huolta ja pelkoa työpaikan säilymisestä. Tilanne on ollut omiaan kasvattamaan jännitystä työpaikalla. Metso TU:lla on 267 työssä olevaa jäsentä, joten haastehakemuksessa ilmoitetussa toimihenkilöiden määrässä on mukana runsaasti muiden liittojen ja järjestäytymättömien työntekijöiden edustajia.
TU ei ole sallinut jäsenyhdistyksensä Metso TU:n tai sitä työpaikalla edustavien henkilöiden esittää tai tukea työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia, eikä se ole sallinut jäsentensä ryhtyä työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastaiseen työtaisteluun. TU ei ole myöskään laiminlyönyt velvollisuuttaan ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi. TU on tuominnut työtaistelun välittömästi siitä tiedon saatuaan. TU:n työsuhdeasiamies on ollut välittömästi tiedon saatuaan puhelimitse yhteydessä liiton paikalliseen luottamusmieheen ja ilmoittanut liiton vaatimuksen työrauhan palauttamisesta. Viesti on vahvistettu myös sähköpostilla. TU:n työsuhdeasiamiehet ovat olleet koko lakon ajan yhteydessä Metso TU:n edustajiin valvoakseen tilanteen kehittymistä.
Metso TU ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan eikä työrauhavelvollisuuttaan. Yhdistys ei ole ollut päättämässä työtaistelutoimista, eivätkä sitä edustaneet henkilöt ole esittäneet tai tukeneet työehtosopimusten vastaisia vaatimuksia. Metso TU ei ole sallinut jäsentensä ryhtyä työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastaiseen työtaisteluun, eikä se ole laiminlyönyt velvollisuuttaan ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi.
Metso TU:ta edustava luottamusmies B oli ollut muiden henkilöstöryhmien luottamusmiesten kanssa järjestämässä yt-neuvottelussa esille nousseita asioita käsittelevää työmaakokousta, jonka järjestämiselle oli työnantajan lupa. Alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti - ilmeisesti yleisestä ilmapiirin tulehtumisesta johtuen - kokouksessa tuli yleisön joukosta ehdotus työpaikalta poistumisesta. Yleisön joukosta kannattettiin ehdotusta ja työntekijät ja toimihenkilöt alkoivat poistua työpaikalta. B tai muut Metso TU:a edustavat henkilöt eivät osallistuneet tämän päätöksen tekemiseen. Työtaistelun alettua he eivät osallistuneet siihen eikä B ole esittänyt tai tukenut työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia.
Tilaisuuden jälkeen kaikkien henkilöstöjärjestöjen luottamusmiehet tiedottivat työnantajalle, että kokouksessa oli päätetty lakkoon ryhtymisestä, lakon aiheesta ja kestosta. Kyse oli vain tiedottamisesta, eikä B esittänyt mitään lakkoon liittyviä vaatimuksia. B informoi samana päivänä olleessa Metso TU:n kokouksessa johtokuntaa tilanteesta. Johtokunta irtisanoutui mielenilmauksesta ja totesi sen olevan laiton.
Lakon alettua Metso TU on yrittänyt palauttaa työrauhan lähettämällä lakossa olleille jäsenille sähköpostiviestin, jossa kehotettiin palaamaan työhön. Luottamusmiehen arvion mukaan toimihenkilöitä palasi töihin siten, että perjantaina 17.9. työssä oli noin puolet, maanantaina 20.9. kaksi kolmasosaa ja tiistaina 21.9. noin 80 % toimihenkilöistä. Lakko päättyi kokonaisuudessaan vasta 22.9.2004.
Metallityöväen Liitto ry ja Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto ry
Metallityöväen Liitto ei ollut sallinut paikallisyhdistyksen ja sitä edustavien henkilöiden esittää ja tukea työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia sekä ryhtyä työtaisteluun eikä liitto ollut laiminlyönyt ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi. Liitto sai tiedon työnseisauksesta 16.9.2004. Työehtotoimitsija H otti välittömästi yhteyttä pääluottamusmies A:han ja muistutti häntä työehtosopimuksen velvoitteista ja kehotti huolehtimaan työrauhan palautumisesta ja neuvottelujen jatkumisesta. Metallityöväen Liitto katsoo näissä olosuhteissa tehneensä sen, mihin se yläyhdistyksenä on kyennyt. On selvää, että Metallityöväen Liitto ei kyennyt käytännössä huolehtimaan siitä, että työpaikalta poistuneet noin 270 työntekijää olisi saatu takaisin työpaikalle, vaan tämä jäi Kone- ja Siltatyöväen ammattiosaston tehtäväksi.
Metso Paperin suunnittelemassa henkilöstövähennyksessä ei ammattiosaston mielestä ole kysymys työvoiman vähentämistarpeesta tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä vaan voiton maksimoimisesta. Pääluottamusmiehen mukaan yhtiön tilauskanta on täynnä toukokuulle 2005. Konsernin ilmoitus henkilöstövähennyksistä tuli yhtiön työntekijöille ja toimihenkilöille järkytyksenä ja se koettiin yleisesti epäoikeudenmukaiseksi toimenpiteeksi. Tämän seurauksena työntekijät päättivät työnantajan luvalla 16.9. pidetyssä työmaakokouksessa ryhtyä työnseisaukseen. Työmaakokous pidettiin työntekijöiden omalla ajalla eikä ammattiosasto ollut työnseisauksen takana. Työntekijät poistuivat työmaalta haastehakemuksessa kerrotuin tavoin. Työnseisaukseen osallistui noin 270 työntekijää.
Ammattiosasto ei ensin ollut mieltänyt työnseisausta työrauhavelvoitteen vastaiseksi. Kun työnseisauksen lainvastaisuus selvisi ammattiosastolle, työntekijöitä ryhdyttiin kutsumaan työhön siten, että osa työntekijöistä ryhtyi työskentelemään 21.9. ja loput aamulla 22.9. Vaikka työntekijät olivat lakossa, yt-neuvotteluja jatkettiin normaalisti 20.9. Työnseisaus oli lähinnä mielenosoitus, joka kuuluu kansalaisoikeuksien piiriin. Ammattiosaston jäsenmäärä on noin 300 maksavaa jäsentä.
KANNE II
Vaatimukset
Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin
tuomitsee Metallityöväen Liiton ja Kone- ja Siltatyöväen ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain ja työehtosopimusten mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja
velvoittaa mainitut järjestöt korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.
Perusteet
Työnantaja ilmoitti 2.9.2004 aloittavansa yt-neuvottelut 9.9.2004 Metso Paperin Järvenpään yksikössä toiminnan sopeuttamiseksi. Mahdolliset henkilöstövaikutukset kohdistuvat arviolta 90 - 120 henkilöön. Alustavan arvion mukaan noin puolet vähennyksistä kohdistuisi työntekijöihin ja noin puolet toimihenkilöihin.
16. - 22.9.2004 tuotannon työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt olivat lakossa. Viikolla 41 pääluottamusmies A pyysi työnantajalta tiloja työmaakokousta varten. Kokouksen aiheeksi ilmoitettiin ylityökiellosta päättäminen. Kokous pidettiin 11.10.2004, ja siihen osallistuivat myös pääluottamusmies A ja luottamusmiehiä. Kokouksen jälkeen A ilmoitti työnantajalle kokouksessa tehdystä päätöksestä kieltäytyä ylityön tekemisestä toistaiseksi. Henkilöstöpäällikkö I vaati pääluottamusmiestä välittömästi perumaan ylityökiellon ja palauttamaan työrauhan. Pääluottamusmies ei kuitenkaan tehnyt asialle mitään. Pääluottamusmies ja luottamusmiehet ovat osoittaneet piittaamattomuuttaan työehtosopimuksen määräyksistä ja työrauhavelvollisuuden kunnioittamisesta. Ylityökielto on päättynyt 16.11.2004 kello 13.
Työtaistelun syyksi on ilmoitettu alkaneet yt-neuvottelut ja sopeuttamistoimet. Työtaistelu kohdistuu työnantajan työnjohto-oikeuteen sekä irtisanomissuojasopimuksen määräyksiin. Työtaistelun piiriin kuuluivat Metso Paperin Järvenpään yksikön kaikki yhteensä noin 325 työntekijää, joista noin 270 kuuluu mainittuun ammattiosastoon.
Ammattiosaston vastuu korostuu tapauksessa, koska lakkoon ryhtymisestä oli päättänyt työmaakokous pääluottamusmiehen johdolla. Pääluottamusmies ja luottamusmiehet ovat olleet päättämässä työtaisteluun ryhtymisestä.
Teknologiateollisuus ry:stä on oltu yhteydessä Metallityöväen Liittoon 14.10.2004 puhelimitse ja 15.10.2004 telefaksitse, jolloin on vaadittu toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Metallityöväen Liiton toimenpiteet eivät kuitenkaan ole osoittautuneet riittäviksi ja tehokkaiksi.
Metallityöväen Liitto ja Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto ovat laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet salliessaan niitä työpaikalla edustavien henkilöiden esittää ja tukea voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia sekä sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun ja laiminlyöneet ryhtyä riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.
Hyvityssakon määrää harkittaessa tulee ottaa huomioon, että pitkään jatkuneet työtaistelutoimet ovat aiheuttaneet työnantajalle mittavia tuotantomenetyksiä.
VASTAUS KANTEESEEN II
Vastaus kannevaatimuksiin
Metallityöväen Liitto on kiistänyt kanteen. Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto on myöntänyt menetelleensä kanteessa kerrotulla tavalla.
Kanteen kiistämisen perusteet
Metallityöväen Liitto on saanut tietoonsa ylityökiellon 15.10.2004. Liitosta on samana päivän oltu yhteydessä pääluottamusmieheen ja vaadittu tilanteen normalisoimista. Edunvalvonnan neuvottelupäällikkö J on lähettänyt erikseen vielä 18.10.2004 kirjeen pääluottamusmies A:lle. Liitto on tehnyt sen, mihin se yläyhdistyksenä on kyennyt.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Työtaistelutoimenpiteet
Metso Paperin Järvenpään yksikön noin sata ylempää toimihenkilöä, kaksi ja puolisataa toimihenkilöä ja 270 työntekijää ovat olleet lakossa 16.9.2004 kello 10.30 ja 22.9.2004 välisen ajan. Lakon syyksi on ilmoitettu alkaneet yt-neuvottelut ja tulevat henkilöstön vähentämiset tehtaalla.
Metso Paperin Järvenpään yksikön Metallityöväen Liittoon kuuluvat työntekijät ovat 11.10.2004 päättäneet kieltäytyä toistaiseksi tekemästä ylityötä. Ylityökielto on päättynyt 16.11.2004 kello 13. Työtaistelun syyksi on ilmoitettu alkaneet yt-neuvottelut ja sopeuttamistoimet.
Työtaistelutoimenpiteiden kohdistuminen työehtosopimuksiin
Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa henkilöstön vähentämistä koskevissa ratkaisuissa. Henkilöstön vähentämisen perusteista on määrätty vastaajana olevien liittojen kanssa solmituissa irtisanomissuojasopimuksissa. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet työehtosopimusten irtisanomisperusteita koskeviin määräyksiin.
Ammattijärjestöjen vastuu
Työnseisauksesta päättäminen
Esitetyn selvityksen mukaan Metso Paperin Järvenpään yksikön eri henkilöstöryhmien edustajat olivat pyytäneet työnantajalta lupaa työmaakokouksen pitämiseen torstaina 16.9.2004 kello 10.00 liittyen alkaneisiin yt-neuvotteluihin ja tuleviin vähentämisiin. Pääluottamusmies A ja toimihenkilöiden pääluottamusmies B olivat osallistuneet kokoukseen, jossa oli siihen osallistuneiden keskuudesta tulleen ehdotuksen pohjalta päätetty lakosta. Ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies C:n on kiistetty osallistuneen kokoukseen. Kokouksen jälkeen noin kello 10.30 yksikön toimihenkilöt ja työntekijät olivat alkaneet poistua työpaikalta. Luottamusmiehet olivat välittömästi sähköpostitse ilmoittaneet työnantajalle, että henkilöstöryhmät olivat yhdessä päättäneet ryhtyä mielenilmaisuun ja palata työpaikalle keskiviikkona 22.9.2004 työvuoron alkaessa.
Kuultavana olevien yhdistysten edustajia ei ole osallistunut lakkoon. Asiassa on muutenkin jäänyt selvittämättä, että yhdistykset tai niiden edustajat olisivat olleet järjestämässä, tukemassa tai muulla tavoin toimeenpanemassa lakkoa. Yhdistysten ei ole siten näytetty työnseisauksen yhteydessä rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan.
Valvontavelvollisuuden noudattaminen työnseisauksen yhteydessä
Välittömästi lakon alettua Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT:n varaluottamusmies C on sähköpostiviestillään kehottanut ylempiä toimihenkilöitä palaamaan töihin. Yhdistyksen puolesta on vedottu siihen, että yhdistyksen jäseniä onkin alkanut palata työhön jo ennen kuin lakko on muutoin loppunut. Yhdistys ei ole ollut etukäteen tietoinen lakon alkamisesta. Yhdistyksen puolesta on kuitenkin myönnetty, että sen toimenpiteet asiassa ovat kokonaisuutena ottaen olleet riittämättömiä. Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN on lakosta tiedon saatuaan henkilöstölle ja sen edustajille lähetetyin viestein vaatinut työrauhan palauttamista. Kun lakko on kuitenkin kestänyt useita päivä, myös Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN on myöntänyt laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa asiassa.
Metso Järvenpään Toimihenkilöt TU ja Toimihenkilöunioni TU ovat tuoneet esiin työrauhan palauttamiseen tähtääviä toimenpiteitään asiassa ja viitanneet siihen, että tuntuva määrä toimihenkilöitä oli jo palannut työhön lakon viimeisinä päivinä. Järjestöt ovat kuitenkin myöntäneet toimenpiteensä riittämättömiksi, joten ne ovat laiminlyöneet työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.
Kone- ja Siltatyöväen ammattiosaston tai sen edustajien ei ole väitetty olleen etukäteen tietoisia työmaakokouksessa tehtävästä päätöksestä. Lakon lainvastaisuuden selvittyä osastolle työntekijöitä oli ryhdytty kutsumaan töihin siten, että osa työntekijöistä oli palannut töihin 21.9. ja loput 22.9.2004. Tarkempaa selvitystä osaston toimenpiteistä ei ole esitetty. Lakko on kestänyt useamman päivän, mihin nähden osaston ei ole näytetty ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto on siten työnseisauksen osalta laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Metallityöväen Liitto oli saanut tiedon lakosta 16.9.2004. Metallityöväen Liiton toimitsija oli välittömästi tiedon saatuaan ottanut puhelimitse yhteyttä pääluottamusmieheen ja kehottanut tätä ryhtymään toimiin työrauhan palauttamiseksi. Liitto ei kuitenkaan ole muulla tavoin kuin puhelimitse tapahtuneella yhteydenotolla puuttunut tilanteeseen, vaikka lakko on jatkunut useamman päivän ajan. Metallityöväen Liiton olisi tullut ryhtyä muihinkin ja tehokkaampiin toimenpiteisiin lakon päättämiseksi vielä sen kestäessä. Metallityöväen Liitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Ylityökielto
Kone- ja Siltatyöväen ammattiosaston edustaja pääluottamusmies A ja osaston luottamusmiehet olivat 11.10.2004 olleet päättämässä ylityökieltoon ryhtymisestä. Osasto on siten ollut toimeenpanemassa työtaistelua. Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto on tältä osin syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.
Metallityöväen Liitto oli 15.10.2004 saanut tiedon ylityökiellosta. Liiton toimitsija oli välittömästi tiedon saatuaan ottanut puhelimitse yhteyttä pääluottamusmieheen ja vaatinut tilanteen normalisoimista. Lisäksi liitto oli 18.10.2004 lähettänyt kirjeen pääluottamusmiehelle. Liitto ei kuitenkaan ollut muulla tavoin puuttunut tilanteeseen, vaikka työtaistelu oli jatkunut yli kuukauden ajan. Metallityöväen Liiton olisi tullut ryhtyä muihinkin ja tehokkaampiin toimenpiteisiin ylityökiellon kumoamiseksi. Metallityöväen Liitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa tältäkin osin.
Oikeudenkäyntikulut
Jutun hävitessään Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN, Toimihenkilöunioni TU, Metallityöväen Liitto, Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT, Metso Järvenpään Toimihenkilöt TU ja Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Korvauksen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullisen korvauksen määrä on 800 euroa.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT ry:n, Metso Järvenpään Toimihenkilöt TU ry:n, Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n, Toimihenkilöunioni TU ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä seuraavasti:
Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT ry:n 2 200 euroa,
Metso Järvenpään Toimihenkilöt TU ry:n 3 000 euroa,
Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n 2 000 euroa,
Toimihenkilöunioni TU ry:n 2 400 euroa,
Metallityöväen Liitto ry:n 3 000 euroa.
Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto ry tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 500 euroa.
Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry, Toimihenkilöunioni TU ry, Metallityöväen Liitto ry, Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT ry, Metso Järvenpään Toimihenkilöt TU ry ja Kone- ja Siltatyöväen ammattiosasto ry velvoitetaan lisäksi yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 800 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Sutela, Kaleva ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Aaltonen.
Tuomio on yksimielinen.