27.12.2002

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan, että Inex Partners Oy on ollut velvollinen suorittamaan A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle, H:lle, I:lle, J:lle, K:lle, L:lle, M:lle, N:lle ja O:lle varasto- ja kuljetusesimiehiä koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmän III mukaista palkkaa siitä lähtien, kun he ovat toimineet ajojärjestäjinä kaukolähettämössä eli A:lle 10.1.2000 lukien, B:lle 1.10.1999 lukien, D:lle 29.11.1995 lukien, C:lle 20.6.2000 lukien, E:lle 1.6.2000 lukien, F:lle 1.1.1993 lukien, G:lle ajalta 1.1.1999 - 16.6.2000, H:lle ajalta 10.1.1995 - 13.5.2001, I:lle 18.6.2001 lukien, J:lle 4.10.1999 lukien, K:lle 28.5.2001 lukien, L:lle 14.5.1996 lukien, M:lle 31.10.1994 lukien, N:lle vuodesta 1992 lukien ja O:lle 1.1.1990 lukien, ja että

työntekijöille 1-kohdassa tarkoitettua palkkaa maksaessaan työnantaja ei voi ottaa huomioon suoritepalkkaa, jonka samat työntekijät ovat kuukausittain saaneet peruspalkkansa (= kaupan työehtosopimuksen varastotyöntekijöiden ryhmä) lisäksi eikä ilta- ja yötyölisiä, jotka on maksettu varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen nojalla, sekä

velvoittamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen laskettuna siitä, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perusteet

A, B, D, C, E, F, G, H, I, J, K, L, M, N ja O ovat työskennelleet Inex Partners Oy:n Espoossa sijaitsevan logistiikkakeskuksen kaukolähettämössä ajojärjestäjinä. Työntekijöistä D on ennen logistiikkakeskuksen kaukolähettämöön siirtymistään työskennellyt Inex Partners Oy:n Etelä-Suomen jakelukeskuksessa 29.11.1995 - 31.12.1998. G on eronnut yhtiön palveluksesta 20.6.2000 ja H siirtynyt saman työnantajan palveluksessa eri tehtäviin 1.4.2001. Suurin osa työntekijöistä on tullut Inex Partners Oy:n edeltäjäyrityksen palvelukseen varastotyöntekijöiksi ja siirtynyt sittemmin työnantajan ehdotuksesta logistiikkakeskuksen kaukolähettämöön ajojärjestäjiksi. Työntekijöiden toimenkuvat ovat varastotyöstä siirryttäessä selkeästi muuttuneet. Heidän palkkauksensa on kuitenkin pysynyt ennallaan eli kummastakin tehtävästä on maksettu kaupan työehtosopimuksen mukainen varastotyöntekijän peruspalkka eli palkkataulukon tason 3 mukainen palkka ilta- ja yölisineen. Työntekijöille on maksettu lisäksi työehtosopimukseen perustumatonta suoritelisää. Ajojärjestäjän tehtävissä työnantajan olisi tullut kuitenkin maksaa työntekijöille palkkaa varasto- ja kuljetusesimiehiä koskevan työehtosopimuksen palkkataulukossa olevan palkkaryhmä III:n mukaisesti.

Logistiikkakeskuksen kaukolähettämöstä toimitetaan päivittäismyyntiartikkelit ja tuoreet elintarvikkeet sekä vähittäismyymälöihin että terminaaleihin eri puolille Suomea Hanko - Turku - Hamina -linjan pohjoispuolelle. Tampereella, Kouvolassa, Kuopiossa ja Oulussa sijaitsevista terminaaleista tuotteet kuljetetaan edelleen vähittäismyymälöihin. Lähettämön ajojärjestäjänä toimiva työntekijä tilaa kuljetuskalustoa sen mukaisesti kuin vähittäismyymälät ovat tilanneet tavaraa varastosta. Kuljetusliikkeiden kanssa on olemassa alustavat sopimukset tietyille vakiintuneille reiteille, mutta myymäläkohtaiset tavarat vaihtelevat päivittäin. Ajojärjestäjän tehtävänä on tilata kuljetusautot tietokoneen ilmoittamien litralukujen perusteella sekä muuttaa litrat ja kilot rullakoiksi tai lavoiksi ja merkitä ne muistiin myymäläkohtaisesti.

Niin sanotuissa suorissa myymälöihin menevissä kuljetuksissa ajojärjestäjä antaa kuljettajalle yksityiskohtaisen toimitusluettelon, josta käyvät ilmi myös mahdolliset puuttumaan jääneet artikkelit. Myös rahtikirjojen laatiminen ja edelleen toimittaminen kuuluu ajojärjestäjän työtehtäviin. Kuljettajat lastaavat autot, mutta lähettämön ajojärjestäjä valvoo oikean purkujärjestyksen. Jos rullakot jäävät vajaiksi, ajojärjestäjä yhdistelee niitä. Mikäli jostakin lähetyksestä jää puuttumaan tavaraa, on puutteen korjaaminen pitkien välimatkojen takia hankalaa. Käytännössä tilannetta voidaan yrittää korjata vain lähettämällä puuttuvat tavarat seuraavassa lähetyksessä terminaaliin. Lähetykset vaativat erityistä huolellisuutta ja vastuuta ajojärjestäjältä. Hänen kuuluu tarkistaa, että kaikki tilatut tavarat on toimitettu lähettämöön. Hän myös järjestää kuljetukset ja vastaa niistä. Ajojärjestäjän ja varastotyöntekijän tehtävät eroavat toisistaan olennaisesti.

Yhtiö on maksanut Etelä-Suomen jakelukeskuksen ajojärjestäjille varasto- ja kuljetusesimiehiä koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmä III:n mukaista palkkaa, kaupan työehtosopimuksen varastotyöntekijöiden ilta- ja lauantailisää sekä työehtosopimukseen perustumatonta suoritelisää. Logistiikkakeskuksen kaukolähettämö ja Etelä-Suomen jakelukeskus sijaitsevat Inex Partners Oy:n Espoo Kilon toimipisteessä. Molemmissa lähettämöissä käytetään samoja lähetysyksikköjä eli lavoissa 925 kiloa ja kaksi kuutiometriä sekä rullakoissa 700 litraa. Tavaroiden käsittelemisessä käytettävät tietokonejärjestelmät eivät ole keskenään identtiset, vaan kaukolähettämön järjestelmä on kehittymättömämpi ja vaatii enemmän valvontaa työntekijöiltä. Molemmissa lähettämöissä kuitenkin työskentelee ajojärjestäjiä, joiden tehtävät ovat rinnastettavissa toisiinsa. Työnantaja on suorittanut heidän palkkansakin samalla tavalla lukuun ottamatta riidanalaista peruspalkkaa. Kummallekin työntekijäryhmälle on maksettu suoritelisää ja kaupan työehtosopimuksen mukaista varaston ilta- ja yötyölisiä.

Työntekijöille maksettuja suorite-/ kannustepalkkoja sekä ilta- ja yötyölisiä ei tule ottaa huomioon, kun työntekijöiden peruspalkka maksetaan kaupan työehtosopimuksen varastotyöntekijän palkan sijasta varasto- ja kuljetusesimiehiä koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmän III mukaisesti. Työnantaja ei siten saa lukea aikaisemmin maksettuja suoritepalkkoja hyväkseen osasuorituksena siten, että vertailtaisiin varastotyöntekijän palkan ja suoritepalkan muodostamaa kokonaisuutta varasto- ja kuljetusesimiehiä koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmä III:n mukaiseen palkkaan. Näin ollen hyväksyttävä ei ole sellainen tulkinta, että jos varaston palkka suoritteen kanssa yltäisi varasto- ja kuljetusesimiesten palkkauksen tasolle, lisämaksettavaa ei tulisi.

Samalla tavalla kuin suoritepalkat tulee jättää huomioon ottamatta myös kokonaispalkkauksen pienenä osana olevat ilta- ja yölisät. Niillä ei kuitenkaan tässä yhteydessä ole merkitystä, koska niitä on maksettu yrityksessä sekä varastotyöntekijöille että varasto- ja kuljetusesimiehille. Varastotyöntekijöillä se on perustunut työehtosopimukseen ja esimiehillä työnantajan noudattamaan käytäntöön.

Paikallisista erimielisyysneuvotteluista laaditussa muistiossa on osapuolten yhteisenä kantana todettu, että varastotyöntekijöiden taulukkopalkka ja suoritepalkka yhteensä ovat enemmän kuin varasto- ja kuljetusesimiesten taulukkopalkka.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kaupan Työantajaliitto KTL on vastauksessaan, johon Inex Partners Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kaupan Työnantajaliitto KTL on lisäksi vaatinut Palvelualojen ammattiliitto PAM:n velvoittamista korvaamaan vastaajapuolen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen

Kanteen kiistämisen perusteet

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimuksen palkkamääräysten mukaan työntekijä on oikeutettu palkkaryhmän III mukaiseen palkkaan, jos hän tekee ajojärjestäjän työtä ja lisäksi tämä työ edellyttää erityistä vastuuta, kokemusta ja työtaitoa. Mikäli viimeksi mainitut edellytykset eivät täyty, katsotaan ajojärjestäjäkin normaaliksi varastotyöntekijäksi. Työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyliitteessä todetaan edelleen, että palkkaryhmään III kuuluvan työntekijän työn tulee sisältää tavanomaisesta työstä poikkeavia hoidollisia ja toiminnallisia tehtäviä ja vastuita. Ilman alaisia työskentelevä työntekijä voi vain poikkeuksellisesti kuulua esimiessopimuksen piiriin.

Ajojärjestäjän työtehtäviä on erilaisissa kuljetustehtäviä hoitavissa yrityksissä. Olennaisena osana ajojärjestäjän työssä on kuljetusreittien ja aikataulujen suunnittelu kuljetuskohteiden ja kuljetettavan tavaramäärän mukaan. Ajojärjestäjä järjestelee siten ajot kokonaisuudessaan. Keskeistä työssä on tiivis yhteydenpito kuljetusliikkeisiin ja asiakkaisiin. Ajojärjestäjän työhön liittyy tyypillisesti myös konkreettinen vastuu siitä, että kuljetukset hoituvat niin, että kuljetettava tavara on oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Kanteessa tarkoitetut lähettämötyöntekijät, joita kutsutaan myös ovimiehiksi, ovat varaston sisäisessä toimintaketjussa lähimpänä kuljetuksia, mutta he eivät järjestele kuljetuksia. Työntekijät tekevät tavanomaista varastotyötä. Työntekijöiden työtehtävät ovat käytännössä saman sisältöisiä. Ainoastaan F:llä on tiettyjä työtehtäviä, joita muut tekevät vain satunnaisesti.

Kaukolähettämön työntekijöiden mukaan lukien F:n tekemä työ ei sisällä sellaisia osa-alueita, jotka tekisivät työstä ajojärjestäjän työtä. Työ ei myöskään edellytä erityistä vastuuta, kokemusta ja työtaitoa eikä sisällä tavanomaisesta työstä poikkeavia hoidollisia tai toiminnallisia tehtäviä ja vastuita. Työ on opittavissa normaalilla työhön perehdyttämisellä siinä, missä mikä tahansa muukin varastotyö eikä mitään erityistä kokemusta tai työtaitoa tarvita. Työssä ei ole myöskään mitään erityistä vastuuta normaaleihin varastotyöntekijöihin verrattuna. Kukin varastotyöntekijä vastaa itse siitä, että hän kerää tavaralavoille tilauksen mukaiset tavarat. Lähettämötyöntekijä kontrolloi, onko tiettyyn myymälään tai terminaaliin lähdössä oletettu lavamäärä ja vastaa yhdessä lastausta suorittavan kuljettajan kanssa siitä, että tavaralavat lähtevät oikeaan kuljetukseen. Kysymys on täysin samantasoisesta vastuusta tavarankeräysprosessin eri vaiheessa.

Kaukolähettämön kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työtä ei voida verrata ajojärjestäjien työhön Etelä-Suomen jakelukeskuksessa. Etelä-Suomen jakelukeskuksesta toimitetaan tavaroita 95-prosenttisesti suoraan myymälöihin. Etelä-Suomen osalta kuljetusliikkeiden kanssa on vain yleiset sopimukset tiettyjen kuljetusliikkeiden käyttämisestä tietyillä alueilla. Sen sijaan kuljetusliikkeiden kanssa ei ole sovittu tarkoista vakiokuljetusreiteistä toisin kuin kaukolähettämön osalta. Jakelukeskuksen reiteissä ilmenee enemmän muutostarpeita, koska kohteina on runsaasti pieniä myymälöitä, jolloin samoissa kuljetuksissa viedään tavaraa useaan eri kohteeseen. Tämän vuoksi jakelukeskuksessa on käytössä reittien suunnitteluun tarkoitettu tietokoneohjelma, jonka avulla ajojärjestäjät pystyvät suunnittelemaan ja optimoimaan kuljetusreitin ja tilattavan kuljetuskaluston. Muuten käytettävät tietokoneohjelmat ovat näissä toimipisteissä samanlaiset.

Vaikka suuri osa jakelukeskuksenkin reiteistä käytännössä toistuu samanlaisina, joudutaan jakelukeskuksessa reittejä ja kuljetusliikkeitäkin usein järjestelemään normaalista poikkeavasti. Olennainen ero kaukolähettämön työhön on se, että näissä poikkeus- ja ongelmatilanteissa nimenomaan jakelukeskuksen ajojärjestäjä on suoraan yhteydessä asiakkaisiin ja kuljetusliikeisiin sekä järjestää ratkaisut tilanteeseen. Kaukolähettämössä näistä asioista vastaa vuoroesimies eikä lähettämötyöntekijä.

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimuksessa on sovittu taulukkopalkoista, jotka ovat kuukausikohtaisia säännöllisen työajan vähimmäispalkkoja. Sopimuksessa ei ole tarkemmin sovittu, minkälaisista palkanosista vähimmäispalkan tulee muodostua eikä rajoitettu vähimmäispalkan muodostumista erityyppisistä palkanosista.

Muissakaan kaupan alan työehtosopimuksissa ei ole tarkemmin sovittu vähimmäispalkan muodostumisesta. Alalla on täysin vakiintunut käytäntö, jonka mukana työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka voi koostua peruspalkan lisäksi erilaisista muista palkanosista kuten muun muassa erilaisista suoritepalkkauksista ja luontoiseduista. Erikseen vähimmäispalkan lisäksi on työehtosopimusten mukaan maksettava kussakin työehtosopimuksessa mainitut erilliset lisät, muun muassa iltalisät, ja luonnollisesti mahdolliset lisä- ja ylityökorvaukset.

Kanteessa tarkoitetut työntekijät ovat saaneet peruspalkan lisäksi suoritelisää ja ilta- ja yölisiä. Riidatonta on, että nämä palkkaerät yhteensä ovat ylittäneet varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimuksen mukaisen taulukkopalkan. Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimuksessa ei ole sovittu maksettavaksi erillisiä suorite-, ilta- tai yölisiä taulukkopalkan lisäksi. Näin ollen nämä työnantajan maksamat palkkaerät voidaan lukea työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan osiksi, mikäli katsotaan, että työntekijöihin on sovellettava varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimusta.

Perustelut

Erimielisyys

Inex Partners Oy on maksanut yhtiön Espoon Kilossa sijaitsevan logistiikkakeskuksen kaukolähettämössä työskenteleville A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle, H:lle, I:lle, J:lle, K:lle, L:lle, M:lle, N:lle ja O:lle kaupan työehtosopimuksen mukaista varastotyöntekijän peruspalkkaa eli palkkataulukon tason 3 mukaista palkkaa ilta- ja yötyölisineen sekä tämän lisäksi työehtosopimuksen määräyksiin perustumatonta suoritelisää. Palvelualojen ammattiliitto PAM on katsonut, että koska työntekijät työskentelevät ajojärjestelijän työtehtävissä, tulisi heidän palkkansa määräytyä varasto- ja kuljetusesimiehiä koskevan työehtosopimuksen palkkataulukon palkkaryhmän III mukaisesti. Palvelualojen ammattiliitto PAM:n mukaan suurin osa edellä mainituista työntekijöistä on työskennellyt varastotyöntekijöinä ennen siirtymistään työhön kaukolähettämöön. Palvelualojen ammattiliitto PAM:n mukaan edellä mainittujen työntekijöiden työ on rinnastettavissa yhtiön Kilon toimipisteessä sijaitsevan Etelä-Suomen jakelukeskuksen ajojärjestelijöiden työhön. Näille työntekijöille on maksettu nyt esitetyn vaatimuksen mukaista palkkaa.

Kaupan Työnantajaliitto KTL on katsonut, että kanteessa tarkoitetut kaukolähettämön työntekijät eivät ole tehneet ajojärjestelijän työtä vaan tavanomaista varastotyöntekijän työtä varaston sisäisessä toimintaketjussa lähimpänä kuljetuksia.

Työtehtävistä esitetty selvitys

Inex Partners Oy:n Kilon kaukolähettämöstä hoidetaan tavaratoimituksia yhtiön alueterminaaleihin, joista tilausten toimittaminen eteenpäin tapahtuu. Kaukolähettämöstä toimitetaan kuljetuksia myös suoraan kauempana Suomessa sijaitseviin suuriin liikkeisiin. Inex Partners Oy on sopinut kuljetuksista kuljetusliikkeiden kanssa siten, että kuljetukset hoidetaan tiettyjä vakiintuneita ajoreittejä noudattaen.

Kanteessa tarkoitetuista työntekijöistä F:n työtehtävät poikkeavat muiden kaukolähettämön työntekijöiden työtehtävistä. F laskee tietokoneelta tulostettujen tavaratilausten kilo- ja litramäärien perusteella arvion kullekin reitille kuljetettavaksi tulevien lavojen määrästä ja ilmoittaa tämän kuljetusliikkeelle riittävän kuljetuskaluston paikalle saamiseksi. F ei osallistu työskentelyyn tavaran lähetyksessä.

Inex Partners Oy:n Etelä-Suomen jakelukeskuksesta tavarat toimitetaan pääsääntöisesti suoraan myymälöihin. Yhtiö on tehnyt kuljetusliikkeiden kanssa sopimukset kuljetusliikkeen käyttämisestä tietyillä alueilla. Kuljetusliikkeiden kanssa ei ole sovittu tarkoista vakioreiteistä, joskin suurin osa reiteistä toistuu samankaltaisina. Kuljetusreiteissä ilmenee muutostarpeita muun muassa johtuen siitä, että samoissa kuljetuksissa viedään tavaroita useaan eri kohteeseen.

Palvelualojen ammattiliitto PAM:n puolesta työtuomioistuimessa on kuultu kaukolähettämön työtehtävistä siellä työskenteleviä O:ta ja D:tä. Kaupan Työnantajaliitto KTL:n puolesta Inex Partners Oy:n kuljetustehtävistä on kuultu todistajina liikennepäällikkö P:tä, kuljetuspäällikkö Q:ta ja terminaalipäällikkö R:ää.

O ja D ovat kertoneet, että kaukolähettämön kysymyksessä olevien työntekijöiden työtehtäviin kuuluu autojen tilausta, autojen lastausten valvontaa ja rahtikirjojen laadintaa. O:n mukaan kaukolähettämön työntekijöiden työajasta noin puolet kuluu tavaroiden luovutuksessa ja lastauksen valvonnassa lähetyshallissa. Loppu työajasta kuluu toimistotöissä, johon kuuluu muun muassa rahtikirjojen laatiminen ja niiden eteenpäin toimittaminen. D:n kertoman mukaan toimistotyöhön kuluvan ajan osuus on noin 40 prosenttia ja loppu työajasta menee toimistotehtävissä.

O:n ja D:n mukaan kuljetusautojen tilaaminen kuuluu pääasiassa F:n työhön, mutta myös muut kanteessa tarkoitetut työntekijät joutuvat huolehtimaan autojen tilauksista. Suorissa liikkeisiin tapahtuvassa kuljetuksissa kaukolähettämön työntekijät ilmoittavat kuljetusliikkeille lavamäärän. Sen sijaan terminaalikuljetusten kohdalla kaukolähettämön työntekijät joutuvat itse päättämään tarvittavan automäärän ja ilmoittamaan sen kuljetusliikkeelle. Jollei vakiokuljetusliike poikkeustapauksessa pysty järjestämään tarvittavaa kuljetuskalustoa, joutuu kaukolähettämön työntekijä hankkimaan sen vaikka muualta. Jos lähtevä kuorma jää vajaaksi, kaukolähettämön työntekijän harkinnassa on, laitetaanko kuormaan niin sanottua ylipäiväistä tavaraa. Rahtikirjan tekeminen kuuluu sille työntekijälle, joka vastaa lastauksesta. Lastausta valvovan työntekijän työtehtävänä on myös huolehtia siitä, että lastaus tapahtuu oikeassa järjestyksessä. Kaukolähettämön työntekijät ovat myös yhteydessä terminaaleihin niissä tilanteissa, joissa tiedossa on kuljetuksen mahdollinen myöhästyminen tai terminaaliin toimitetaan edellä tarkoitettuja ylipäiväisiä tavaroita. Työntekijät myös katsovat sen, että kuljetusliikkeiden paikalle lähettämät autot ovat asianmukaisessa kunnossa. Kaukolähettämön työntekijät eivät ole esimiesasemassa, vaan kussakin työvuorossa on esimiesasemassa oleva kuljetusesimies, joka toimii työnjohtajana. Työssä vaativinta on vastuu siitä, että asiakkaat saavat tilaamansa tuotteet oikeaan aikaan.

P:n mukaan Etelä-Suomen jakelukeskuksesta hoidetaan jakelukuljetukset noin 500:lle asiakkaana olevalle myymälälle. Etelä-Suomen jakelukeskuksesta toimitetaan tavaroita myös yhtiön Turun, Salon ja Lahden terminaaleihin. Lahteen menevän tavaran osalta jakokuorma tehdään jo Etelä-Suomen jakelukeskuksessa. Sen sijaan Turun ja Salon terminaalien kohdalla kummastakin terminaalista käsin työskentelevä kuljetusliike tekee jakokuorman ja jakojärjestyksen. Kaukolähettämöstä hoidetaan runkoliikenne eli kuljetukset alueterminaaleihin ja suoraan suuriin automarketteihin käyttäen vakioreittejä, joista on sovittu tiettyjen kuljetusliikkeiden kanssa. Etelä-Suomen jakelukeskuksen toiminta-alueella kuljetusliikkeiden kanssa on tehty aluekohtaisia sopimuksia kuljetusten hoitamisesta. Myymäläkokojen ja toimituserien kasvu on Etelä-Suomen jakelukeskuksen toiminta-alueella johtanut myös vakioreittien muodostumiseen siten, että niitä hoitavat tietyt kuljetusliikkeet. Etelä-Suomen jakelukeskuksesta lähtevät jakelukuormat sisältävät useampiin myymälöihin meneviä tuotteita, mistä johtuen ajojärjestelijät suunnittelevat kuljetusreittejä ja kuormia käytössä olevaa tietokoneohjelmaa hyväksi käyttäen. Kaukolähettämön työntekijöiden työtehtäviin ei sisälly kuljetusreittien eikä lastauskuormien suunnittelua. Heidän tehtävänään on järjestellä lähetyksiä lähetyskuntoon, mikä tarkoittaa kuljetusyksiköiden yhdistelyä ja lähetysjonojen järjestelyä. Toimipisteessä heistä käytetään nimitystä ovimies. Etelä-Suomen jakelukeskuksessa ajojärjestelijän on tunnettava myymälä ja sen purkuolosuhteet ja ajojärjestelijät myös joutuvat olemaan yhteydessä myymälöihin. Kaukolähettämön kuljetusten osalta yhteydenpito myymälöihin hoidetaan alueterminaaleista käsin.

Q on kertonut ajojärjestelijän tehtävistä yleensä, että kuljetusliikkeessä ajojärjestelijän tehtävänä on kuljetustoimeksiantojen mukaan suunnitella kuljetusreittejä ja antaa kuljettajille kuljetusmääräyksiä. Kuljetusliikkeissä ajojärjestelijät ottavat usein myös vastaan kuljetustilauksia ja tekevät rahditusta sekä selvittävät asiakkaille kuljetusten hinnoitteluperusteita. Kuljetusliikkeessä ajojärjestelijät selvittävät reklamaatioita, huolehtivat aikatauluista ja tekevät kalustovalintoja. Kanteessa tarkoitetut työntekijät valvovat lähetysalueella lastausta ja merkitsevät ylös autoihin toimitettujen rullakoiden ja lavojen lukumäärän ja lähettävät tiedot määräpaikkaan. Kaukolähettämöstä ilmoitetaan etukäteen vakiokuljetusliikkeelle kuljetettava lavamäärä ja kuljetusliike toimittaa tarvittavan kuljetuskaluston. Poikkeustilanteissa, joissa esimerkiksi tarvitaan lisäkalustoa, vastuu asianhoidosta on vuoroesimiehellä. Myös ovimies voi tällaisessa tilanteessa ottaa yhteyttä sopimuksen perusteella kuljetuksia hoitavaan kuljetusliikkeeseen. Lastausvaiheessa vastuu purkujärjestyksestä on kuljettajalla. Q:n arvion mukaan kaukolähettämön työntekijöiden työstä noin 10 prosenttia tapahtuu toimistossa ja muu lähetysalueella.

Etelä-Suomen jakelukeskuksessa ajojärjestelijät tekevät reittisuunnitelmat tietokoneohjelmaa avuksi käyttäen. Toiminta perustuu osittain vakiintuneisiin reitteihin, joiden hoidosta on tehty sopimus tiettyjen kuljetusliikkeiden kanssa. Jokaisessa vuorossa ajojärjestelijät joutuvat kuitenkin tekemään päätöksiä siitä, mihin myymälöihin tavaroita eri kuljetusliikkeiden autoilla toimitetaan. Kuljetusliikkeiden valinnassa he joutuvat ottamaan huomioon muun muassa kustannustekijät. Etelä-Suomen jakelukeskuksessa esimies on paikalla vain yhdessä vuorossa. Etelä-Suomen jakelukeskuksessa ajojärjestelijät vastaavat kuljettajien kuljetussuoritteiden hyväksymisestä ja tekevät kuljetusveloitukset myymälöille käyntikertojen perusteella. Ajojärjestäjät vastaavat myymälöiden reittejä ja toimituspäiviä koskevien tietojen ylläpitämisestä tietojärjestelmässä. Etelä-Suomen jakelukeskuksen ajojärjestelijät vastaavat myös kuljetuskaluston tarkistuksista. Jakelukeskuksen ajojärjestelijät eivät ole varsinaisesti mukana lastaustoiminnassa.

Etelä-Suomen jakelukeskuksessa ajojärjestelijän työhön kuuluu myös kuljetuskaluston tarkastus, kun vastaavan työn kaukolähettämön puolella tekevät kuljetusesimiehet. Q:n mukaan kaukolähettämön työntekijöille olevat nimikyltit, joissa nimen lisäksi lukee ajojärjestelijä, on otettu käyttöön lähinnä autonkuljettajien työn helpottamiseksi.

R:n mukaan kaukolähettämön ovimiehen päätehtävänä on lähetysalueella olevien kuljetukseen tulevien lavamäärien laskeminen ja niiden merkitseminen. Kuorman täytyttyä ovimiehen tehtävänä on lastausvaiheessa tekemiensä merkintöjen perusteella tehdä niin sanottu ylösottolappu ja faksata se terminaaliin. Kaukolähettämön työntekijöiden tehtävänä on myös kuljetukseen tulevien lavamäärien ilmoittaminen kuljetusliikkeille. Kaukolähettämön ovimies ei tee päätöstä lastausjärjestyksestä, vaan se kuuluu kysymyksessä olevalle kuljettajalle. Ovimiehet tekevät kuormaa noutamaan tulleille autoille aistinvaraisen tarkastuksen selvittääkseen sen, että auto täyttää kuljetukselta edellytettävät vaatimukset. Poikkeustilanteessa ovimies voi olla yhteydessä sopimuskuljetusliikkeeseen esimerkiksi lisäkaluston hankkimiseksi, mutta myös vuorossa oleva esimies voi hoitaa asian. Jos joudutaan käyttämään muuta kuin sopimuskuljetusliikettä, huolehtii asiasta vuoroesimies. Olennainen ero kaukolähettämön ovimiehen ja Etelä-Suomen jakelukeskuksen ajojärjestelijän työtehtävissä on siinä, että kaukolähettämössä ei tarvitse tuntea myymälän olosuhteita. Sen sijaan Etelä-Suomen jakelukeskuksessa ajojärjestelijältä edellytetään tarvittavan kaluston hankkimiseksi myös yksittäisen myymälän olosuhteiden tuntemista.

Arviointi ja johtopäätökset

Varasto- ja kuljetusesimiehiä koskevan työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan mukaan varasto- ja kuljetusesimiehellä tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu säännöllisesti johdettaviensa työhön. Palkkaryhmään III kuuluu esimies, joka toimii ajojärjestäjänä tehtävien edellyttäessä erityistä vastuuta, kokemusta ja työtaitoa. Työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyliitteessä on palkkaryhmä III:n osalta muun muassa todettu, että tähän kuuluu varasto- ja kuljetusesimies, jonka työ sisältää tavanomaisesta työstä poikkeavaa hoidollisia ja toiminnallisia tehtäviä ja vastuita. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä kysymyksessä olevan työehtosopimuksen soveltamisalalla tarkoitetaan ajojärjestelijän työtehtävillä ja miten määräystä on käytännössä sovellettu. Pelkästään siitä seikasta, että eräiden kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työsopimuksissa on työtehtävän kohdalla mainittu ajojärjestelijän työtehtävät, ei voida tehdä johtopäätöstä, että kysymys olisi varasto- ja kuljetusesimiehiä koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmään III luettava ajojärjestelijä. Tätä ei osoita myöskään työntekijöiden käytössä oleva nimikyltti, jossa on maininta ajojärjestelijästä.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on tulkintansa tueksi vedonnut siihen, että kaukolähettämön työntekijöiden työtehtävät ovat rinnastettavissa Etelä-Suomen jakelukeskuksen ajojärjestelijöiden työtehtäviin. Esitetyn selvityksen mukana Etelä-Suomen jakelukeskuksen ajojärjestelijöiden päätehtävänä on kuljetusreittien ja kuormien suunnittelu tietokoneohjelmaa apuna käyttäen. Vaikka myös Etelä-Suomen jakelukeskuksen toiminta-alueella tietyt kuljetusliikkeet sopimuksen perusteella hoitavat kuljetuksia vakioreiteillä, joutuvat vuorossa olevat ajojärjestelijät tarvittaessa tekemään muun muassa kuljetuskalustoon liittyviä valintoja ottaen huomioon kustannuskysymykset. Etelä-Suomen jakelukeskuksen ajojärjestelijät ovat yhteydessä myymälöihin ja kuljetuskaluston valintapäätöksen tekeminen edellyttää heiltä yksittäisten myymälöiden olosuhteiden tuntemusta. Etelä-Suomen jakelukeskuksen ajojärjestelijät tekevät kuljetusveloituksia myymälöille, vastaavat reittien ja toimituspäivien ylläpitämisestä tietojärjestelmässä sekä kuljetuskaluston tarkistuksista.

Kaukolähettämön työntekijöiden työtehtävät muodostavat autojen tilaustyöstä, rahtikirjojen laadinnasta ja lastaustyön valvonnasta. Puolet tai hieman yli puolet työajasta kuluu lastauksen valvonnassa tavaroiden lähetysalueelle. Kaukolähettämön työntekijöiden työhön ei kuuluu vastaavaa kuljetusreittien ja kuormien suunnittelua kuin Etelä-Suomen jakelukeskuksen ajojärjestelijän työhön johtuen runkokuljetuksista ja vakiokuljettajien hoitamista kuljetuksista suoraan suuriin myymälöihin. Heidän työtehtäviinsä eivät myöskään kuuluu asiakaskontaktit myymälöihin, eivätkä sellaiset kuljetusten veloitukseen ja kuljetusten seurantaan liittyvät toimenpiteet kuin Etelä-Suomen jakelukeskuksen ajojärjestelijöille. Varsinainen kuljetuskaluston tarkastus ei myöskään kuulu heidän tehtäviinsä.

Esitetyn selvityksen perusteella kanteessa tarkoitettujen kaukolähettämön työntekijöiden työtehtävät eivät ole rinnastettavissa Etelä-Suomen jakelukeskuksen ajojärjestelijöiden työtehtäviin. Heidän työtehtäviensä hoidon ei ole myöskään näytetty edellyttävän sellaista erityistä vastuuta, kokemusta ja työtaitoa, että heidät tällä perusteella tulisi katsoa varasto- ja kuljetusesimiehiä koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmään III kuuluviksi.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Palvelualojen ammattiliitto PAM on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laadun, sen hoidon edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 800 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen ammattiliitto PAM velvoitetaan korvaamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n oikeudenkäyntikulut 800 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Kari, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.