21.11.2002

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton Kajaanin osasto n:o 51:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Paperiliiton Kajaanin osasto n:o 51:n velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin tehtaan vuoromestari A ja Paperiliiton Kajaanin osasto n:o 51:n luottamusmies B olivat 20.2.2002 noin kello 10 keskustelleet tehtaan paperikone PK 2:n superkalanterin valvomossa. Luottamusmies oli ilmoittanut vuoromestarille asiattomaan tyyliin, ettei Winbelt-leikkurin ajonopeus kuulunut vuoromestarille. Luottamusmies ilmoitti lisäksi, ettei vuoromestarin tulisi puuttua muihinkaan asioihin, ja sanoi edelleen, että "varo vaan, ettei me istuta sua ulos". Luottamusmiehen äänensävy, eleet ja sanavalinnat olivat olleet sellaisia, että vuoromestari ja paikalla ollut tehtaan ylimestari olivat tulkinneet luottamusmiehen puheet uhkailuksi. Samana päivänä kello 12 oli asian johdosta pidetty tehtaanjohtajan johdolla keskustelu, jossa luottamusmies oli myöntänyt käyttäytyneensä asiattomasti.

Pelkkä uhkauskin työtaistelusta kohdistuessaan työehtosopimukseen oli työehtosopimuslain vastainen työtaistelu. Luottamusmiehen lausuma oli ollut varteenotettava uhkaus työtaistelusta. Luottamusmiehen lakkouhkauksella oli pyritty vaikuttamaan työnantajan työnjohto-oikeuteen. Näin ollen lakkouhkaus oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosasto, joka vastasi asettamansa luottamusmiehen toiminnasta, oli rikkonut työrauhavelvollisuuden.

Vastaus kannevaatimuksiin

Paperiliitto on vastauksessaan, johon Paperiliiton Kajaanin osasto n:o 51 on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Paperiliitto on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan Paperiliiton ja Paperiliiton Kajaanin osasto n:o 51:n yhteiset oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Luottamusmies B oli ollut työssä PK 2:lla aamuvuorossa 20.2.2002. Hän oli tullut superkalanterin valvomoon kello 10 aikoihin. Tällöin valvomossa oli ollut paikalla muun muassa toisen vuoron vuoromestari A. Vuoromestari oli ottanut puheeksi eräiden paperikoneelle tilapäisiksi työntekijöiksi tulevien ammattioppilaiden työhönopetuksen järjestelyt. Opetuksen järjestämisestä oli ollut aikaisemminkin keskustelua luottamusmiehen ja vuoromestarin välillä. Työntekijät olivat vaatineet lyhytaikaisestikin vakanssia tekeville riittävää opetusta työtehtäviin.

Luottamusmiehen ja vuoromestarin välillä oli asiasta syntynyt valvomossa erimielisyyttä. Keskustelu oli muuttunut sävyltään painokkaammaksi ja luottamusmies oli ottanut esille eräitä muita vuoromestarin toimintaan liittyviä asioita, jotka olivat aiheuttaneet työntekijöissä tyytymättömyyttä. Tässä vaiheessa luottamusmies oli kimpaantunut tarpeettoman paljon ja lähtenyt suutuspäissään kävelemään ulos valvomosta. Hän oli kuitenkin kääntynyt jostakin syystä ovella vielä takaisin ja sanonut vihaisesti vuoromestarille, että "katso vaan, ettei porukka istu sua ulos". Sen jälkeen luottamusmies oli poistunut paikalta.

Luottamusmies oli kutsuttu puhutteluun saman aamupäivän kuluessa tehtaanjohtajan ja neljän muun työnantajan edustajan kanssa. Luottamusmies oli tilaisuudessa myöntänyt menettäneensä malttinsa ja käyttäytyneensä asiattomasti. Tämä sama asia oli todettu kaksi päivää myöhemmin palaverissa, johon ammattiosaston edustajana oli osallistunut pääluottamusmies. Luottamusmies oli esittänyt käyttämisensä johdosta anteeksipyynnön vuoromestarille sekä toiminhenkilöiden työsuojeluvaltuutetulle. Luottamusmies oli saanut 12.3.2002 päivätyn kirjallisen huomautuksen, jota ammattiosasto ei ollut riitauttanut. Asia oli siten sovittu ja loppuunkäsitelty Kajaanin tehtailla.

Luottamusmiehelle annettu huomautus työsopimuksensa velvoitteiden vastaisesta käyttäytymisestä oli ollut oikein mitoitettu reaktio. Luottamusmiehen silloisessa mielentilassaan äkkipikaisesti lausumien käsitysten tulkitseminen työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden rikkomiseksi oli erittäin kaukaa haettua. Luottamusmies oli jo parin tunnin sisään tapahtumista ilmoittanut pahoittelevansa käyttäytymistään. Kenellekään ei ollut voinut syntyä sellaista käsitystä, että luottamusmies tai hänen edustamansa työntekijät olisivat todella suunnitelleet tai edes harkinneet mitään laittomia painostustoimenpiteitä. Työntekijöillä oli oikeus kertoa mielipiteensä esimiesten toiminnasta. Luottamusmiehillä tämä kuului heidän velvollisuuksiinsa. Tilanteesta riippuen mielipiteen ilmaisu voi tapahtua erilaisin sanakääntein, jotka eivät aina olleet "siloiteltuja", vaan normaalia työpaikoilla tapahtuvaa päivittäistä sananvaihtoa. Nyt esillä oleva tilanne ei ollut mikään neuvottelu, vaan työpäivän aikana käyty vuoromestarin aloitteesta syntynyt keskustelu.

Paperiliiton Kajaanin osasto n:o 51:ssä oli 630 työssäkäyvää jäsentä.

Vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa UPM-Kymmene Oyj:n rikkoneen paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n 5 kohdan määräystä yhtiötä edustavan vuoromestarin A:n käyttäytyessä Paperiliiton jäseniä kohtaan työehtosopimuksessa kielletyllä tavalla,

tuomitsee UPM-Kymmene Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

velvoittaa UPM-Kymmene Oyj:n korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Työehtosopimuksen 1 §:n 5 kohta edellytti työnjohdon ja työntekijöiden keskinäisessä kanssakäymisessään toimivan toisen osapuolen ammattitaitoa ja ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla. Sopimusmääräys oli erityisen tärkeä työnantajan edustajina toimivien työnjohtotehtävissä olevien henkilöiden osalta, koska työntekijöillä ei ollut sellaisia sanktion langettamisen mahdollisuuksia, joita työnantajan edustajat työntekijöihin nähden voivat käyttää. Työsopimuslain perusteella työntekijöillä oli lähinnä mahdollisuus purkaa työsopimuksensa ja hakea purkautumisen perusteella vahingonkorvauksia. Tällainen "oikeus" ei ollut kovin suuri etu työntekijöille.

Tehtaan vuoromestari A oli tullut nykyiseen tehtäväänsä syksyllä 2001. Hän oli siis työuransa pituuden ja paperikoneen käytännön tuntemuksen perusteella uusi tulokas työvuoroon kuuluvassa työyhteisössä verrattuna useimpiin alaisinaan työskenteleviin paperityöntekijöihin. Tällaisessa tilanteessa vuoromestarin tulisi antaa arvoa pitkällisen kokemuksen ja ammattitaidon perusteella muodostuneille työ- ja toimintatavoille.

PK 2:n kahdella pituusleikkurilla työskenteli kussakin vuorossa yhteensä viisi työntekijää. A oli toisen vuoron vuoromestari. Pituusleikkurin työntekijät olivat kokeneet, että vuoromestari ei ollut käyttäytymisessä ja suhtautumisessa työntekijöihin osoittanut sellaista arvonantoa, johon kokeneet ja ammattitaidostaan tietoiset työntekijät olivat tottuneet. Vuoromestari oli useita kertoja käynyt huomauttelemassa työntekijöille leikkurin ajonopeuden nostamisesta. Tällainen nostaminen ei työntekijöiden pitkäaikaisen kokemuksen mukaan ollut mahdollista, jos haluttiin saada tulokseksi kelvollista jälkeä. Nopeuden nostaminen aiheutti myös tarpeettomia katkoja, joten radan nopeutta nostamalla ei pystytä tuotannon tuloksia lisäämään. Vuoromestari oli käynyt tätä asiaa esittämässä varsin haastavaan tyyliin, mitä ei työntekijöiden keskuudessa pidetty asiallisena.

Vuoromestari oli asettanut kyseenalaiseksi työntekijöiden halun noudattaa turvallisia työtapoja ja yleistä siisteyttä työmaalla. Hän oli pariinkin otteeseen muun muassa puuttunut katkotilanteissa käytettävien ilmaletkujen rullaamiseen pois kulkuväyliltä. Työntekijät, joilla katkotilanteissa oli useita työtehtäviä suoritettavina, olivat kokeneet tällaisen yhteen yksityiskohtaan puuttumisen tarpeettoman pikkutarkkana puuttumisena käytännöntyön suorittamiseen. Ilmaletkut oli aina keritty takaisin rullalle heti, kun kiireisemmät työtehtävät olivat antaneet myöten.

Työnjohdon tuli esiintyä työpaikalla työntekijöitä arvostavalla tavalla ottaen huomioon keskinäisessä kanssakäymisessä vuosien aikana muodostuneet käyttäytymismallit. Vuoromestarin äänensävy, eleet ja sanavalinnat olivat usein olleet tämän lähtökohdan kanssa ristiriidassa. UPM-Kymmene Oyj oli vuoromestarin esiintymisen kautta rikkonut sille työehtosopimuksen perusteella kuuluvia velvoitteita.

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Oyj ovat vastauksessaan kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Oyj ovat lisäksi vaatinut Paperiliiton velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Oyj:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

PK 2:n toisen vuoron pitkään palvelleelle ja suhteellisen korkean iän saavuttaneelle henkilöstölle olivat muotoutuneet tietyt menettelytavat 25 vuoden aikana A:ta edeltäneen vuoromestarin alaisuudessa. A:n aloittaessa työn syksyllä 2001 henkilöstössä oli ollut havaittavissa selvää muutosvastarintaa piintyneiden toimintatapojen muuttamiseen. A:lla oli ollut lähes neljän vuoden pituinen työkokemus vuoromestarina ja ylimestarina UPM-Kymmene Oyj:n eri tehtailla. Hänen tehtävänään työnjohtajana oli ollut valvoa, että hänen omien esimiestensä antamia ohjeita ja määräyksiä noudatetaan käytännössä.

Vuoromestarin tuli muun muassa valvoa sitä, että pituusleikkurin ajonopeus oli optimaalinen eli tuotannon määrä oli asetettujen tavoitteiden mukainen. Mikäli ajonopeus nostettiin liian suureksi, paperiradan katkeamisriski lisääntyi. Hitaalla ajonopeudella paperiradan katkeamisriski väheni, joten työntekijöillä oli luonnollinen tarve hitaaseen ajonopeuteen välttyäkseen katkenneen radan kuntoon saattamisen aiheuttamalta ylimääräiseltä työltä. Selvää oli kuitenkin, että vuoromestarilla oli oikeus päättää ajonopeudesta ja hän kantoi myös vastuun siitä, oliko ajonopeus säädetty optimaaliseksi. Ajonopeus toisessa vuorossa oli ollut varsin usein hitaampi kuin muissa vuoroissa, erityisesti kriittisissä tuotantotilanteissa. Vuoromestari oli kysynyt useita kertoja, voisiko ajonopeutta nostaa, mutta ajomies ei ollut nostanut nopeutta.

Yhtiön Kajaanin tehtaat noudattivat OHSAS 18001 -sertifikaattia työterveys- ja työturvallisuusasioiden hoitamisessa. Työnantajan ja työntekijöiden edustajat kiersivät tehtaalla säännöllisesti ja kävivät läpi osapuolten yhdessä hyväksymän niin sanotun työsuojeluparin tarkistuslistan. Tarkistuslistan mukaan muun muassa vesi- ja ilmaletkut tuli säilyttää kelalla. Tehtaan työterveys- ja työturvallisuustoimintasuunnitelman mukaan vuoromestarin tuli muun muassa toteuttaa sovitut tehtaan työterveys- ja työturvallisuustoimintasuunnitelman tavoitteet ja valvoa ohjeiden noudattamista. Vesi- ja paineletkuja tarvittiin häiriötilanteissa, jonka jälkeen letkut tuli ohjeiden mukaan työturvallisuussyistä kelata. Vuonna 2001 kompastumisista johtuneita tapaturmia oli yhtiön tehtailla oli ollut 105 kappaletta, joista letkuihin kompastumisia oli ollut kolme. Usein kompastumistapaturmat syntyvät juuri tilanteissa, joissa lattialla oli asiaankuulumatonta tavaraa.

Vuoromestari ja ylimestari olivat todenneet laiminlyöntejä letkujen kelaamisessa PK 2:n toisessa vuorossa. Tämän vuoksi vuoromestari oli huomauttanut letkujen kelaamisesta työntekijöille siinä vaiheessa, kun paperirata oli saatu toimimaan ja työnteko oli muuttunut normaaliksi valvontatyöksi. Työntekijöillä oli ollut taipumus jättää letkut lattioille siltä varalta, että katkoja tulisi lisää. Erityisesti yövuorossa työntekijät olivat usein jättäneet letkut lattialle ja kelanneet ne vasta vuoron loppuessa.

Vuoromestari oli saanut tunnustusta hyvästä esimiestaidoistaan useilta tahoilta sekä esimieheltään että alaisiltaan. Vuoromestarin tapa esittää asiat ei ollut käskevä, vaan hän kysyi, keskusteli ja kehotti. Paperiliiton kanteessa annettu käsitys arvonannon ja humaanisuuden laiminlyönnistä oli perätön ja epäuskottava. Nuoren naisen tulo huomattavasti vanhempien pitkän kokemuksen omaavien miesten esimieheksi oli tilanteena hankala. Esimiehellä ei ollut tässä tilanteessa edes mahdollisuutta käskevään tyyliin. Päinvastoin työntekijöillä oli ollut pyrkimys alistaa esimies omien työtapojensa taakse. Tämä "kouluttaminen" oli lisäksi tapahtunut luottamusmiehen osalta aggressiivisella ja asiattomalla tyylillä, minkä luottamusmies oli myös 20.2.2002 tapahtumien osalta myöntänyt.

Työehtosopimuksen 1 §:n 5 kohdasta ei ollut tulkintakäytäntöä. Suomen kielen perussanakirjan mukaan humaani tarkoitti inhimillistä, suvaitsevaista, ihmisystävällistä ja arvonantoa tarkoittavaa kunnioitusta. Sana arvonanto oli monimerkityksinen. Sitä voi tulkita hyvin erilailla erilaisissa tilanteissa. Sillä voitiin tarkoittaa esimerkiksi sopivan sosiaalisen etäisyyden ylläpitämistä ja pidättäytymistä halveksuvilta ja pöyhkeiltä ilmaisuilta.

Työehtosopimuksen tulkinnassa oli otettava huomioon myös ajan perspektiivi. Työehtosopimuksen 1 §:n 5 kohdan vaatimus humaanisuudesta ja arvonannosta oli otettu paperiteollisuuden ensimmäiseen työehtosopimukseen vuonna 1945 tilanteessa, jos paperitehtaiden työnjohto oli muodostettu sodasta palaavista päällystö- ja alipäällystötehtävissä toimineista ja työntekijät miehistötasolla toimineista miehistä. Tässä vaiheessa osapuolia oli ollut luontevaa muistuttaa, että toimintatapojen tuli olla erilaiset kuin edellisen viiden vuoden ajan rintamaolosuhteissa. Samansisältöinen määräys oli otettu moniin muihinkin työehtosopimuksiin muun muassa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimukseen vuodesta 1946 alkaen. Määräyksen tarkoituksena ei ollut ollut vähentää työnantajan 5 §:n 1 kohdan mukaista työnjohto-oikeutta. Se, että työntekijät eivät saaneet aina tahtoaan läpi, ei osoittanut esimieheltä arvonannon ja humaanisuuden puutetta.

Perustelut

Tapahtumat

UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin tehtaalla työskennellyt paperi-insinööri A on syyskuussa 2001 siirretty paperikone PK 2:n toisen vuoron vuoromestariksi. Kussakin vuorossa paperikoneen kahdella pituusleikkurilla työskentelee yhteensä viisi työntekijää. Vuoromestari on useita kertoja pyytänyt toisen vuoron työntekijöitä nostamaan pituusleikkurin ajonopeutta siinä kuitenkaan onnistumatta. Hän on lisäksi joutunut muutamia kertoja huomauttamaan toisen vuoron työntekijöille paperikoneen katkotilanteissa käytettävien ilmaletkujen kelaamisesta pois kulkukäytäviltä.

Vuoromestari on 20.2.2002 noin kello 10 ottanut paperikoneen superkalanterin valvomossa esille Paperiliiton Kajaanin osasto n:o 51:n luottamusmiehen B:n kanssa eräiden paperikoneelle tilapäisiksi työntekijöiksi tulevien ammattioppilaiden työhönopetuksen, josta heidän välillään oli jo aikaisemminkin ollut keskustelua. Vuoromestari ja luottamusmies ovat keskustelleet myös paperikoneen pituusleikkurin ajonopeudesta, josta heidän välilleen on syntynyt riitaa. Työnantajapuolen mukaan luottamusmies on tuossa tilaisuudessa esittänyt työtaistelu-uhkauksen.

Luottamusmies on kutsuttu puhutteluun saman aamupäivän kuluessa tehtaanjohtajan ja neljän muun työnantajan edustajan kanssa. Luottamusmies on tilaisuudessa myöntänyt menettäneensä malttinsa ja käyttäytyneensä asiattomasti. Työnantaja on 12.3.2002 antanut luottamusmiehelle kirjallisen huomautuksen hänen työsopimuksensa velvoitteiden vastaisesta käyttäytymisestä.

Tuomiolauselma

Kanteet hylätään.

Metsäteollisuus ry, UPM-Kymmene Oyj, Paperiliitto ja Paperiliiton Kajaanin osasto n:o 51 saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, Lindahl, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Lindahl, jonka lausuntoon jäsen Niskanen yhtyi, lausui:

Hyväksyn tuomion perustelut muutoin, mutta Metsäteollisuus ry:n kanteen osalta korvaan "Arviointi ja johtopäätökset"-jakson ensimmäisen, kolmannen ja neljännen kappaleen seuraavasti:

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että luottamusmies on vuoromestarin kanssa 20.2.2002 käydyn keskustelun päätteeksi esittänyt hänelle edellä todetun uhkauksen muodossa esitetyn lausuman. Sen voidaan katsoa sisältäneen työnseisauksen uhan. Pelkkää uhkausta ei kuitenkaan voida pitää työtaistelutoimenpiteenä, ellei sitä ole tarkoitettu ja perustellusti voitu ymmärtää vakavasti otettavaksi.

Esillä olevassa tapauksessa luottamusmies B on puhutellut vuoromestaria uhkaavin sanoin, jotka tämä on kokenut henkilökohtaisesti painostaviksi. Vaikutelma on syntynyt osin myös luottamusmiehen äänensävystä ja eleistä keskustelun aikana. Luottamusmiehen lausuman tarkoitus ei ole täysin selvinnyt paikalla olleelle toiselle työnantajan edustajalle. Sitä edeltäneessä keskustelussa luottamusmies on kuitenkin ottanut esiin asioita, joiden hoitamisesta hän aikaisemmin oli moittinut vuoromestaria. B:n menettelyä on käsitelty tuoreeltaan samana päivänä esimiesten koolle kutsumassa neuvottelussa, jossa B on myöntänyt menneensä sananvaihdossa asiattomuuksiin. Työnantaja on 12.3.2002 antanut luottamusmiehelle kirjallisen huomautuksen tämän käyttäytymisestä. Työntekijäpuoli ei ole riitauttanut luottamusmiehen saamaa huomautusta.

Selvitys osoittaa, että työnantaja on pitänyt luottamusmiehen käyttäytymistä hänen työsopimuksensa vastaisena menettelynä. Toisaalta ao. vuoromestari itse sekä todistajina kuullut tuotantopäällikkö ja ylimestari olivat tulkinneet luottamusmiehen käyttäytymistä siten, että siihen sisältyi uhkaus vuoromestarin ulosistumisesta tai ainakin halu saada hänet siirretyksi muihin tehtäviin. Uhkausta on voitu pitää todellisena, kun otetaan huomioon luottamusmiehen aikaisemmin vuoromestarin toimintaan kohdistama kritiikki. Myös nostettu vastakanne osoittaa, että kysymyksessä on ollut pidempiaikainen vuoromestarin toimintatapaan kohdistuva erimielisyys. Esitetty uhkaus on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työnantajan työnjohto-oikeuteen. Ammattiosasto on vastuussa luottamusmiehen edellä kuvatusta menettelystä.

Näillä perusteilla tuomitsen Paperiliiton Kajaanin osasto n:o 51:n maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1 500 euroa ja velvoitan osaston korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2 000 eurolla.

Paperiliiton kanteen osalta yhdyn tuomioon.