TT:1997-73
- Asiasanat
- Laivasaattajan työ, Matkatoimistovirkailijan palkkaus, Tulkinta, Työehtosopimuksen tieten rikkominen, Työsopimuksen tekeminen, Valvontavelvollisuus, - työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi
- Tapausvuosi
- 1997
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:R 49/97
Matkatoimiston palveluksessa laivasaattotyötä tehneen toimihenkilön työsuhteeseen ei tullut soveltaa matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtosopimusta. Työ katsottiin työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle kuuluvaksi myös sinä aikana, jolloin toimihenkilö oli tehnyt tätä työtä työehtosopimuksen soveltamispiiriin muutoin kuuluvan matkatoimistovirkailijan työn ohella.
Koska toimihenkilön matkatoimistovirkailijana tekemät työtehtävät ei olleet olleet palkkasopimuksessa tarkoitettuja yleisvirkailijan, matkasarjanhoitajan eikä operointivirkailijan työtehtäviä, ei työnantajalla ollut ollut velvollisuutta soveltaa matkatoimistovirkailijan työhön palkkasopimuksen C+ -palkkaryhmää koskevia määräyksiä.
Laiminlyödessään solmia toimihenkilön kanssa asianmukaisen kirjallisen matkatoimistovirkailijan työtä koskevan työsopimuksen työnantaja oli tietensä rikkonut työehtosopimusta. Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että työnantajaliitto olisi laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.
Kantaja Teknisten ja Erikoisammattien Liitto ry Vastaajat Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry Matkatoimisto Oy Matka-Vekka
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ry:n, nykyisen Erityispalvelujen Työnantajaliiton, ja Teknisten ja Erikoisammattien Liiton välillä 27.2.1995 solmitussa matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Sopimuksen ulottuvuus 1. Tällä sopimuksella määrätään matkatoimistojen palveluksessa työskentelevien toimihenkilöiden työehdot.
2. Tämä sopimus ei koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajia, apulaisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osastojen päälliköitä ja itsenäisiä toimistopäälliköitä, jotka edustavat työnantajaa toimihenkilöiden työja palkkaehtoja määrättäessä.
Pöytäkirjamerkintä: Itsenäinen toimistopäällikkö on määritelty palkkasopimuksessa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II TYÖSUHDE
4 § Työsopimuksen tekeminen ja koeaika
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2. Työsopimus tehdään kirjallisena.
Pöytäkirjamerkintä: Tämän työehtosopimuksen liitteenä on sivulla 56 allekirjoittajajärjestöjen yhteisesti hyväksymä työsopimusmalli.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
VII MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
26 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain perusteella ottaen huomioon, mitä keskusjärjestöjen välillä on erikseen sovittu.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Edellä mainitun työehtosopimuksen liitteenä olevassa palkkasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2 § Palkat 1. Matkatoimistojen toimihenkilöille maksetaan vähintään tämän sopimuksen liitteenä olevan palkkaryhmittelyn ja -taulukon sekä jäljempänä seuraavien määräysten mukainen palkka.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
7 § Palkkaryhmittelyn määritelmiä
A. Varsinaisten matkatoimistotehtävien määritelmiä
1. C+-palkkaryhmä
-IATA-oikeudet omaavassa toimistossa/toimipisteessä asiakaspalvelutehtävissä toimiva ns. yleisvirkailija kuuluu 2. vuosiportaasta alkaen C+-palkkaryhmään.
-Matkasarjanhoitaja/operointivirkailija kuuluu C+- palkkaryhmään. Tällaisen virkailijan tehtävänä on huolehtia matkasarjojen eri lähdöille tehtyjen ennakkovarausten (kiintiöiden) muutoksista ja peruutuksista varaustilanteiden ja sovittujen määräaikojen mukaisesti sekä toteuttaa (operoida) matkasarjojen ohjelmiin kuuluvat käytännön järjestelyt. Hän pitää myös yhteyttä matkapalvelujen tuottajiin ja agentteihin, informoi kohdehenkilöstöä sekä teettää ja tarkistaa matkadokumentit.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
PALKKARYHMITTELY Varsinaiset matkatoimistotehtävät Konttoritehtävät
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
C-palkkaryhmä C-palkkaryhmä - myyntityö = = = = = = = = = = - lipunhinnoittelu - paikkavaraus
C+-palkkaryhmä - yleisvirkailijan työ IATAtoimistossa 2. vuotena alalla - matkasarjanhoito/operointi
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työehtoja koskevan työehtosopimuksen 26 §:n mukaisesti asianosaisten välillä noudatetaan keskusjärjestöjen 21.12.1993 tekemää sopimusta, jossa paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakon enimmäismääräksi on 1.1.1994 lukien sovittu 14 400 markkaa.
KANNE
Vaatimukset
Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Riitta Hayashin Matkatoimisto Oy Matka-Vekan palveluksessa tekemään laivasaattajan työhön sovelletaan matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevaa työehtosopimusta ja hänen tekemäänsä matkatoimistovirkailijan työhön sovelletaan edellä mainittuun työehtosopimukseen liittyvän palkkasopimuksen C+-palkkaryhmää koskevia määräyksiä.
Lisäksi Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on vaatinut Matkatoimisto Oy Matka-Vekan ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton velvoittamista maksamaan hyvityssakkoa, Matkatoimisto Oy Matka-Vekan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla edellä mainitun työehtoja koskevan työehtosopimuksen 1 §:n 1. kohdan ja 4 §:n 2. kohdan määräysten rikkomisesta ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on vielä vaatinut Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Matkatoimisto Oy Matka-Vekan velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknisten ja Erikoisammattien Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perustelut
Hayashi toimi toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Matkatoimisto Oy Matka-Vekan palveluksessa. Hayashin työsuhde oli alkanut 1.6.1993 ja työsuhteen alussa oli sovittu, että hän toimisi niin sanottuna laivasaattajana.
Laivasaattajan työ oli alkanut päivittäin toimistolta. Työn suorittaminen oli pääasiallisesti tapahtunut kuitenkin satamassa olevassa matkanjärjestäjien toimipisteessä. Laivasaattaja jakoi Matkatoimisto Oy Matka-Vekasta matkansa ostaneille matkustajille näiden matkaliput matkustajalistan mukaisesti sekä suoritti muuta tähän liittyvää työtä. Työ oli ollut matkojen myyntiin välittömästi liittyvää asiakaspalvelua. Työn tekemisen ajankohta määräytyi laivojen lähtöaikojen mukaan, sillä lähtöselvitystyö tehtiin ennen laivan lähtöä. Työhön oli varattava aikaa vähintään kaksi tuntia ennen laivan lähtöä, joten työhön sidottuisuusaika ei ollut ollut osaksikaan Hayashin itsensä päätettävissä. Työnantaja oli halutessaan voinut valvoa Hayashin työtä.
Matkatoimisto Oy Matka-Vekka oli katsonut, ettei matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevaa työehtosopimusta sovellettu laivasaattajan työhön. Kyseinen työehtosopimus koski kuitenkin kaikkea sellaista työtä, mitä matkatoimistoissa säännöllisesti tehtiin liittyen matkojen tuotantoon, myyntiin, markkinointiin ja taloushallintoon. Työehtosopimuksen 1 §:n 2. kohdassa oli rajattu ne esimiesasemassa olevat toimihenkilöt, joihin työehtosopimusta ei sovellettu. Soveltamisen kannalta ei ollut ratkaisevaa se, työskentelikö toimihenkilö toimistossa vai sen ulkopuolella.
Hayashi oli työehtosopimuksen 1 §:n mukaisesti matkatoimiston palveluksessa työskentelevä toimihenkilö. Koska Hayashin työtehtävänä oli toteuttaa matkasarjojen operointiin kuuluvat käytännön järjestelyt, hän oli tehnyt työehtosopimuksen palkkaryhmittelyssä mainittua matkasarjanhoitajan/operointivirkailijan toimenkuvaan kuuluvaa työtä. Matkatoimisto Oy Matka-Vekka oli siten rikkonut työehtosopimuksen 1 §:n 1. kohdan määräystä jättäessään soveltamatta Hayashin tekemään laivasaattajan työhön matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevaa työehtosopimusta.
Matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevaa työehtosopimusta olisi joka tapauksessa tullut soveltaa Hayashin tekemään laivasaattajan työhön ainakin siltä ajalta, jolloin Hayashi oli samanaikaisesti tehnyt matkatoimistovirkailijan työtä.
Hayashi oli toiminut 12.4.1994 lukien laivasaattotyön lisäksi toimistovirkailijana matkatoimistossa. Matkatoimistovirkailijan tehtäviin oli kuulunut muun muassa matkojen myynti, varaus, laskutus ja laskutuksen seuranta. Hayashin toimistovirkailijan tehtävät olivat päättyneet 28.5.1996, jolloin työnantaja oli irtisanonut hänen matkatoimistovirkailijan työtä koskevan työsopimuksensa taloudellisista ja tuotannollisista syistä.
Matkatoimistovirkailijoiden työehtosopimukseen liittyvän palkkasopimuksen 7 §:n 1. kohdan mukaan IATA-oikeudet omaavassa toimistossa asiakaspalvelutehtävissä toimiva niin sanottu yleisvirkailija kuului C+-palkkaryhmään. Koska Hayashi oli työskennellyt IATA-oikeudet omaavassa toimistossa, hänelle olisi pitänyt maksaa C+-palkkaryhmän mukaista palkkaa. Hayashilla oli useamman vuoden kokemus matkatoimiston yleisvirkailijan tehtävissä aiemman työsuhteensa perusteella. Matkatoimisto Oy Matka-Vekka oli siten menetellyt myös palkkasopimuksen 2 §:n 1. kohdan määräyksen vastaisesti maksaessaan Hayashin tekemästä toimistotyöstä palkkaa, joka oli alittanut C+-palkkaryhmän mukaisen palkan.
Koska Matkatoimisto Oy Matka-Vekka ei ollut tehnyt Hayashin kanssa kirjallista työsopimusta, vaikka tämä oli sitä keväästä 1995 lähtien toistuvasti pyytänyt, yhtiö oli tietensä rikkonut työehtoja koskevan työehtosopimuksen 4 §:n 2. kohdan määräystä. Tämän määräyksen mukaan työsopimus oli tehtävä kirjallisesti.
Erityispalvelujen Työnantajaliitto oli katsonut, ettei Hayashi ollut missään vaiheessa ollut tekemisissä kyseisiin IATA-oikeuksiin liittyvien työtehtävien kanssa. C+-palkkaryhmään kuuluminen ei kuitenkaan riippunut siitä, mitä töitä ja missä määrin työntekijä oli tehnyt.
Työnantajaliitto ei ollut riittävän tehokkaasti valvonut, että Matkatoimisto Oy Matka-Vekka olisi noudattanut Hayashin työsuhteessa edellä selostettuja työehtosopimusmääräyksiä. Se oli siten laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.
VASTAUS
Vaatimukset
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Matkatoimisto Oy Matka-Vekka ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Matkatoimisto Oy Matka-Vekka ovat lisäksi vaatineet Teknisten ja Erikoisammattien Liiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perustelut
Hayashi oli työskennellyt Matkatoimisto Oy Matka-Vekan palveluksessa vuodesta 1993 alkaen erikseen tarvittaessa kutsuttavana laivasaattajana. Hänen työtehtäviensä määrä oli vaihdellut viikoittain ja kuukausittain, mutta keskimäärin hänellä oli ollut vuosina 1995 ja 1996 noin 55 saattokeikkaa kuukaudessa. Syynä keikkojen suhteellisen suureen lukumäärään oli ollut Hayashin oma halukkuus tehdä saattokeikkoja.
Laivasaattajan työ poikkesi monessa suhteessa matkatoimistovirkailijan tehtävistä. Tehtäviin kuului Helsingin laivaterminaaleihin tulevien ryhmien lähtöselvityksestä huolehtiminen. Työhön ei kuulunut matkasarjojen hoitotyötä eikä operointia vaan ainoastaan lähtöselvityksen hoitamiseen liittyvää oheistyötä, joka ei vastannut vaativuudeltaan edellä mainittuja tehtäviä.
Saattokeikka kesti tavallisesti noin kaksi tuntia ja palkkio maksettiin sovitun palkkiotaksan mukaan jokaiselta keikalta erikseen. Palkkio, joka arkisin oli 120 markkaa ja lauantaina ja sunnuntaina 200 markkaa, vastasi täysin normaalin matkatoimistovirkailijan palkkaa.
Työnantaja ei ollut valvonut Hayashin laivasaattotyön tekemistä. Hayashi oli voinut päättää tekemiensä keikkojen lukumäärän. Hän oli voinut myös ilmoittaa työnantajalle, ettei voinut tiettynä aikana tehdä saattotyötä.
Matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevaa työehtosopimusta sovellettiin vain matkatoimistovirkailijoiden tekemään työhön. Työehtosopimusta ei sovellettu Hayashin tekemään laivasaattotyöhön, koska tällainen työ ei ollut koskaan ollut työehtosopimuksen ja palkkasopimuksen soveltamispiirissä. Näiden soveltamispiirissä ei myöskään ollut ollut matkaoppaan tai matkanjohtajan tekemä työ, johon laivasaattotyötä voitiin verrata. Työehtosopimuksen soveltamiskäytäntö oli tältä osin pitkäaikainen ja vakiintunut. Laivasaattotyön luonteen vuoksi tällaista työtä, kuten ei myöskään opastyötä, voitu katsoa työaikalainsäädännön piiriin kuuluvaksi. Laivasaattotyöhön ei ollut koskaan sovellettu myöskään ylityökorvauksia koskevia määräyksiä, vaan niistä oli aina suoritettu erikseen sovittu palkkio.
Hayashin matkatoimiston tiloissa tekemän toimistotyön oli katsottava kuuluvan matkatoimistojen työehtosopimuksen mukaisesti C-palkkaryhmään, johon kuului myyntityön ja lipunhinnoittelun ohella paikkavarausten suorittamista. Kyseisessä matkatoimistossa, jossa Hayashi oli työskennellyt, oli niin sanotut IATA-oikeudet, mutta se ei kuitenkaan pelkästään riittänyt palkkaryhmän nostamiseksi C+-palkkaryhmään. Virkailijan oli myös tehtävä niin sanotun yleisvirkailijan työtä, johon liittyi Hayashin työhön verrattuna huomattavasti laajempaa ja useiden matkanjärjestäjien seura- ja laivamatkojen sekä eri lentoyhtiöiden lippujen myynti-, tilaus- ja hinnoittelutyötä. Hayashi oli kuitenkin tehnyt lähes yksinomaan vain Matkatoimisto Oy Matka-Vekan omaan tuotantoon liittyvää myyntityötä, joka oli työnä huomattavasti kapea-alaisempaa kuin C+-palkkaryhmään oikeuttava työ. Vaikka enemmistö IATAoikeudet omaavissa toimistoissa työskentelevistä virkailijoista yleensä kuului C+-palkkaryhmään, IATA-toimistoissa työskenteli myös tähän palkkaryhmään kuulumattomia virkailijoita, koska he eivät tehneet näihin oikeuksiin liittyvää työtä.
Koska Hayashi ei ollut tehnyt alan palkkasopimuksen mukaista IATA-toimiston yleisvirkailijatyötä, hänen tekemänsä virkailijatyön osalta työnantaja ei ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti.
Työnantaja ei ollut rikkonut työehtosopimuksen määräystä, jonka mukaan työsopimus oli tehtävä kirjallisesti, koska Hayashille oli useamman kerran tarjottu kirjallisen työsopimuksen tekemistä. Hayashi oli kuitenkin kieltäytynyt allekirjoittamasta sopimusta.
Koska Matkatoimisto Oy Matka-Vekka oli menetellyt asiassa työehtosopimuksen mukaisesti, ei myöskään Erityispalvelujen Työnantajaliitto ollut syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Tausta ja erimielisyys
Riitta Hayashi on 1.6.1993 alkaen ollut Matkatoimisto Oy Matka-Vekan palveluksessa laivasaattajan työtehtävissä. Ajalla 12.4.1994 - 28.5.1996 Hayashi on työskennellyt myös yhtiön toimistossa matkatoimistovirkailijana ja tehnyt mainittuna aikana tämän työnsä ohella myös laivasaattajan työtä. Kustakin laivasaattotyöstä Hayashi on sopinut työnantajan edustajan kanssa aina erikseen. Työstä maksettava palkka on määräytynyt siten, että arkisin tapahtuneesta laivasaattotyöstä korvauksena on maksettu 120 markkaa lähdöltä ja sunnuntaisin tapahtuvasta työstä 200 markkaa lähdöltä.
Ajalla 12.4.1994 - 28.5.1996 tehdystä toimistovirkailijan työstä Hayashille on maksettu tuntipalkka tehtyjen työtuntien mukaan. Palkka on määräytynyt matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtosopimuksen palkkasopimuksen palkkaryhmittelyn C-palkkaryhmän mukaan. Yhtiön ja Hayashin välillä ei ole tehty kirjallista työsopimusta.
Asianosaisten välillä vallitsee ensiksi erimielisyys siitä, onko Hayashin tekemään laivasaattajan työhön sovellettava matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevaa sopimusta. Toiseksi asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, olisiko Hayashin tekemään matkatoimistovirkailijan työhön tullut soveltaa palkkasopimuksen C+-palkkaryhmää koskevia määräyksiä. Kolmanneksi kanteessa on kysymys siitä, onko Matkatoimisto Oy Matka-Vekka tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä jättäessään soveltamatta Hayashin laivasaattajan työhön matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevaa sopimusta ja jättäessään solmimatta Hayashin kanssa kirjallisen työsopimuksen.
Laivasaattajan työhön sovellettava työehtosopimus
Matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevan työehtosopimuksen 1 §:n 1. kohdan mukaan sopimuksella määrätään matkatoimistojen palveluksessa työskentelevien toimihenkilöiden työehdot. Pykälän 2. kohdan mukaan yrityksen johtoon kuuluvat, työnantajaa toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä edustavat henkilöt jäävät sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.
Erityispalvelujen Työnantajaliiton mukaan työehtosopimusta on vakiintuneesti tulkittu siten, että sen määräyksiä ei ole sovellettu laivasaattotyöhön. Työnantajaliiton mukaan laivasaattotyö on rinnastettu matkaoppaan tai matkanjohtajan työhön, mitkä myöskään eivät kuuluneet työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Työnantajaliiton mukaan laivasaattajat eivät ole myöskään kuuluneet työaikalain säännösten piiriin.
Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana Suomen Matkatoimisto Oy:n palveluksessa olevaa henkilöstöpäällikköä, joka on osallistunut matkatoimistojen toimihenkilöitä koskeviin työehtosopimusneuvotteluihin ja palkkamääräysten valmisteluun. Henkilöstöpäällikön tietojen mukaan missään alan yrityksessä työehtosopimusta ei ole sovellettu laivasaattotyöhön. Käytännössä laivasaattotyöstä korvaus on sovittu maksettavaksi aina kertakorvauksena kultakin saatolta. Laivasaattotyöhön ei käytännössä ole sovellettu työehtosopimuksen palkka- eikä työaikamääräyksiä. Edellä todetuin tavoin on hänen mukaansa menetelty sekä niissä tilanteissa, joissa toimihenkilö on tehnyt yksistään saattotyötä, että myös niissä tilanteissa, joissa matkatoimistovirkailija on tehnyt laivasaattotyötä päätyönsä ohessa.
Hayashi on laivasaattotyötä tehdessään käynyt lähtöpäivinä Matkatoimisto Oy Matka-Vekan Helsingin toimistossa hakemassa päivän lähtöjä koskevat asiakirjat. Tämän jälkeen hän on satamassa yhdessä varustamon virkailijan kanssa tarkistanut varausten oikeellisuuden ja huolehtinut maihinnousukorttien ja muiden matkustamiseen liittyvien asiakirjojen jakamisesta matkustajille sekä matkustajaluettelon laatimisesta ja sen toimittamisesta varustamon edustajalle. Laivasaattotyössä hän on joutunut olemaan puhelimitse yhteydessä myös matkatoimistoon.
Laivasaattotyössä työaika on määräytynyt siten, että lähtöselvitys on alkanut puolitoista tuntia ennen lähtöä, jota ennen Hayashin on edellytetty järjestävän asiakkaille jaettavat asiakirjat järjestykseen. Hayashin mukaan tähän on varattu aikaa puoli tuntia, joka ei kaikissa tilanteissa ole riittänyt.
Hayashin mukaan hänellä on ollut mahdollisuus kieltäytyä työnantajan tarjoamasta laivasaattotyöstä, ellei se hänelle jostakin syystä ole sopinut.
Näyttämättä on jäänyt, että laivasaattotyöhön olisi sisältynyt sellaisia tehtäviä, joita matkatoimistossa työskentelevän virkailijan työtehtäviin kuuluu. Palkkasopimukseen liittyvässä palkkaryhmittelyssä on eri palkkaryhmien kohdalla lueteltu varsinaiset matkatoimistotehtävät ja konttoritehtävät. Palkkaryhmittelyssä ei ole mainittu laivasaattotyötä eikä myöskään matkaoppaan työtä tai muuta edellä mainittujen töiden kaltaista työtä, jota tehdään pääasiassa matkatoimistojen ulkopuolella.
Vaikka työehtoja koskevan työehtosopimuksen 1 §:n 1. kohta sinänsä saattaa tukea kantajaliiton tulkintaa, palkkaryhmittelyn määräykset samoin kuin alalla noudatettu käytäntö työtuomioistuimen mielestä osoittavat, että matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevaa sopimusta ei ole tarkoitettu sovellettavaksi laivasaattotyöhön. Käytännöstä esitetyn selvityksen mukaan työehtosopimusta ei ole sovellettu laivasaattotyöhön myöskään niissä tilanteissa, joissa matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevan sopimuksen piiriin kuuluva toimihenkilö on tehnyt laivasaattotyötä hänelle matkatoimistovirkailijana kuuluvien työtehtävien lisäksi.
Näin ollen työtuomioistuimen mielestä ei perusteita ole sille kanteessa vaaditulle tulkinnalle, että Hayashin tekemään laivasaattotyöhön tulisi soveltaa matkatoimistotoimihenkilöiden työehtosopimusta. Työ on katsottava työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle kuuluvaksi myös sinä aikana, jolloin Hayashi on tehnyt työehtosopimuksen soveltamispiiriin muutoin kuuluvaa matkatoimistovirkailijan työtä. Matkatoimisto Oy Matka-Vekka ei siten ole rikkonut työehtosopimuksen 1 §:n 1. kohtaa jättäessään soveltamatta Hayashin tekemää laivasaattotyöhön matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevaa sopimusta.
Palkkaryhmittely
Palkkaryhmittelyä koskevien työehtosopimusmääräysten mukaan C-palkkaryhmään luetaan myyntityö, lipunhinnoittelu ja paikkavaraus.
Palkkasopimuksen 7 §:n mukaan C+-palkkaryhmään kuuluvaksi luetaan IATA-oikeudet omaavassa toimistossa/toimipisteessä asiakaspalvelutehtävissä toimiva niin sanottu yleisvirkailija. Samassa kohdassa on edelleen todettu, että matkasarjan hoitaja/operointivirkailija kuuluu C+-palkkaryhmään. Sopimusmääräyksen mukaan tällaisen virkailijan tehtävänä on huolehtia matkasarjojen eri lähdöille tehtyjen ennakkovarausten (kiintiöiden) muutoksista ja peruutuksista varaustilanteiden ja sovittujen määräaikojen mukaisesti sekä toteuttaa (operoida) matkasarjojen ohjelmiin kuuluvat käytännön järjestelyt. Sopimusmääräys edellyttää lisäksi, että virkailija pitää yhteyttä matkapalvelujen tuottajiin ja agentteihin, informoi kohdehenkilöstöä sekä teettää ja tarkistaa matkadokumentit.
Matkatoimisto Oy Matka-Vekan toimisto, jossa Hayashi on työskennellyt, on ollut edellä mainitussa palkkaryhmittelyssä tarkoitettu IATA-oikeudet omaava toimisto. Tällaisella toimistolla on muun muassa oikeudet kansainvälisten lentolippujen kirjoittamiseen.
Todistajana kuullun Matkatoimisto Oy Matka-Vekan Helsingin toimiston toimistopäällikön mukaan suuri osa yhtiön myynnistä käsittää yhtiön omaan tuotantoon kuuluvien bussi- ja laivamatkojen myyntiä. Myynnissä on myös muiden matkajärjestäjien seuramatkoja, minkä lisäksi toimistossa myydään laivalippuja laivayhtiöiden omista varausjärjestelmistä sekä lentolippuja. Toimistopäällikön mukaan Hayashi ei ole osallistunut seuramatkojen eikä lentolippujen myyntiin kuten toiset matkatoimistovirkailijat. Hayashi on myynyt vain yhtiön omaa tuotantoa olevia bussi- ja laivamatkoja.
Hayashi itse on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että hänellä ei ole ollut oikeutta myydä lentolippuja. Samoin Hayashi on kertonut, että mikäli kysymys on ollut toisen matkanjärjestäjän tuotantoon kuuluvan seuramatkan myynnistä, hän ei ole pystynyt tekemään tähän työhön liittyvää lentolipun myyntiä, vaan hän on tällaisessa tilanteessa joutunut ohjaamaan asiakkaan sellaisen virkailijan luo, joka koulutuksensa puolesta on voinut hoitaa myös lentolippujen järjestämiseen liittyvät seikat.
Suomen Matkatoimisto Oy:n henkilöstöpäällikön mukaan palkkaryhmittelyssä mainitulla C+-palkkaryhmään kuuluvalla yleisvirkailijalla tarkoitetaan toimihenkilöä, joka osallistuu toimipisteen koko tuotevalikoiman myyntiin. Yleisvirkailijan työhön kuuluu myös lentolippujen myyntiä.
Hayashin työtehtävistä esitetyn selvityksen perusteella häntä ei työtuomioistuimen mielestä voida pitää palkkasopimuksessa tarkoitettuna C+-palkkaryhmään kuuluvana yleisvirkailijana. Hayashin työtehtävät eivät myöskään ole olleet sellaisia matkasarjanhoitajalle tai operointivirkailijalle kuuluvia tehtäviä, joita kysymyksessä olevassa palkkaryhmittelyä koskevassa määräyksessä tarkoitetaan. Näin ollen Matkatoimisto Oy Matka-Vekalla ei ole ollut velvollisuutta soveltaa Hayashin matkatoimistovirkailijan työhön palkkasopimuksen C+-palkkaryhmää koskevia määräyksiä.
Kirjallisen työsopimuksen tekeminen
Työehtosopimuksen 4 §:n 2. kohdan mukaan työsopimus tehdään kirjallisena.
Hayashi on keväällä 1995 pyytänyt esimieheltään kirjallisen työsopimuksen tekemistä. Hayashin mukaan hänelle on pyyntöjen jälkeen esitetty työsopimusten tekemistä sekä laivasaattotyötä että matkatoimistovirkailijan työtä koskien erikseen. Kumpikaan näistä työsopimuksista ei Hayashin mukaan ole vastannut hänen todellisia työtehtäviään ja työsuhteessa noudatettuja ehtoja. Hayashi on kertomansa mukaan huomauttanut puutteista toimistopäällikölle. Koska työnantaja ei ole laatinut uutta työsopimusta, Hayashi on antanut asian liiton hoidettavaksi.
Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on jättänyt työtuomioistuimelle 20.11.1995 päivätyn työsopimuksen luonnoksen, jota on tarjottu Hayashin allekirjoitettavaksi. Työsopimus on koskenut matkanjohtajan tehtäviä satamassa. Toimistopäällikön mukaan Hayashi on kieltäytynyt allekirjoittamasta hänelle esitettyä kirjallista työsopimusta, jossa työtehtäviksi oli merkitty saatot ja lauantaipäivystykset. Kieltäytymistä Hayashi on perustellut sillä, että työsopimuksessa ei ollut mainintaa toimistotyöstä.
Kun laivasaattotyöhön ei edellä todetuin tavoin sovelleta matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevaa sopimusta, ei Matkatoimisto Oy Matka-Vekalla myöskään ole ollut tähän sopimukseen perustuvaa velvollisuutta tehdä kysymyksessä olevaa työtä koskevaa työsopimusta. Näin ollen ei yhtiö tältä osin ole syyllistynyt työehtosopimuksen tieten rikkomiseen. Sen sijaan työnantajapuolelta ei ole esitetty selvitystä siitä, että Hayashin hyväksyttäväksi olisi tarjottu sellaista matkatoimistovirkailijan työtä koskevaa kirjallista työsopimusta, johon työsuhteessa noudatettavat ehdot olisi merkitty siten, että ne olisivat vastanneet Hayashin tosiasiallisia tehtäviä. Laiminlyödessään tällaisen työsopimuksen tekemisen on Matkatoimisto Oy Matka-Vekka tietensä rikkonut mainitun työehtosopimuksen 4 §:n 2. kohtaa.
Valvontavelvollisuuden laiminlyönti
Selvitystä ei ole esitetty siitä, että Erityispalvelujen Työnantajaliitolle olisi ennen kuin vasta erimielisyysneuvottelujen yhteydessä ilmoitettu työsopimuksen tekemisen laiminlyönnistä. Kun Hayashin matkatoimistovirkailijan työ tuolloin on jo päättynyt ja kun työsopimuksen tekemiseen liittyneet tosiseikat muutoinkin ovat olleet epäselvät, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Erityispalvelujen Työnantajaliitto olisi asian yhteydessä syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
Oikeudenkäyntikulut
Asianosaiset ovat puolin ja toisin vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Ottaen huomioon asian laadun ja sen, että kanteessa esitetyt vaatimukset pääosin on hylätty, työtuomioistuin katsoo, että Teknisten ja Erikoisammattien Liitto asian osin voittaessaankin saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen välisen hyvityssakkojen enimmäismääriä koskevan pöytäkirjan määräykset, Matkatoimisto Oy Matka-Vekan matkatoimistojen toimihenkilöiden työehtoja koskevan työehtosopimuksen 4 §:n 2. kohdan tieten rikkomisesta maksamaan Teknisten ja Erikoisammattien Liitolle hyvityssakkoa 4 000 markkaa.
Kanne enemmälti hylätään.
Teknisten ja Erikoisammattien Liitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, Tuulensuu, Vänttinen, Pystynen ja Palanko-Laaka jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.