9.6.1997

Vaatimukset

Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Lapuan kaupungilla ei ole ollut vuoden 1994 kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 143 §:n mukaista perustetta lomauttaa Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n jäseniä vuonna 1994, ja tuomitsemaan Lapuan kaupungin virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ on lisäksi vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lapuan kaupungin velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Lapuan kaupungin talousarvio vuodelle 1994 oli vahvistettu siten, että talousarviossa henkilöstömenoihin varattu määräraha ei ollut riittänyt palkkausmenojen kattamiseen. Kaupunki oli tehnyt joidenkin pääsopijajärjestöjen kanssa paikallisen säästösopimuksen palkkojen leikkaamisesta 2,5 prosenttia. Paikallisella sopimuksella ja sitä vastaavilla lomautuksilla oli tavoiteltu yhteensä 2,65 miljoonan markan säästöä kaupungin käyttömenoissa. Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ei ollut ollut osallisena kyseisessä säästösopimuksessa. Paikallinen sopimus oli allekirjoitettu 31.5.1994. Muiden järjestöjen kanssa tekemässään säästösopimuksessa kaupunki oli sitoutunut kohdistamaan säästösopimuksen ulkopuolelle jääviin henkilöstöryhmiin yksipuolisin toimenpitein säästösopimusta vastaavat säästöt.

Kaupunki oli 6.6.1994 antanut Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n pääluottamusmiehelle lomautuksen ennakkoilmoituksen. Ennakkoilmoituksen mukaisesti työnantaja oli 1.9. ja 31.12.1994 välisenä aikana lomauttanut yhteensä 90 Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:hin kuuluvien Tehyn ja SuPerin jäsentä kunkin 10 kalenteripäivän ajaksi. Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n jäsenten lomauttamisella oli tavoiteltu enimmillään 400 000 markan palkkasäästöä.

Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n jäsenet oli vuonna 1994 lomautettu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 143 §:n vastaisesti. Kaupungilla ei ollut ollut 143 §:n mukaista lomauttamisperustetta, koska kustannusten pakottavaa säästötarvetta ei ollut ollut vuoden 1994 talousarviota laadittaessa eikä lomautuksia toteutettaessa. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen vastaisesti suoritettu lomautus oli aiheuttanut kaupungin palveluksessa oleville Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n jäsenille 10 päivän palkan menetyksen.

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on ensisijaisesti vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vielä vaatinut työtuomioistuinta ratkaisemaan jutun oikeudenkäyntiväitteiden osalta välituomiolla.

Oikeudenkäyntiväitteiden perustelut

Kunnallisen pääsopimuksen kanteen vireillepanoa koskevan 12 §:n 2 momentin mukaan kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa keskusneuvottelujen päättymisestä. Keskusneuvottelut kanteessa tarkoitetussa asiassa olivat päättyneet 30.8.1996. Kanne Kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan olisi näin ollen tullut nostaa viimeistään 30.12.1996. Koska 17.1.1997 päivätyssä haastehakemuksessa pyydettiin haastamaan uusi vastaaja eli Kunnallinen työmarkkinalaitos, ei kysymys ollut 20.12.1996 päivätyn Lapuan kaupunkiin kohdistetun haastehakemuksen täydentämisestä. Kun Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ oli laiminlyönyt noudattaa kunnallisen pääsopimuksen kanteen vireillepanoaikaa, se oli menettänyt puhevaltansa asiassa Kunnallista työmarkkinalaitosta kohtaan. Kanne tulisi, jos sitä ei jätetä tutkittavaksi ottamatta, vanhentuneena hylätä.

Vaatimukset

Lapuan kaupunki on vaatinut kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen jättämistä tutkittavaksi ottamatta ja muilta osin kanteen hylkäämistä.

Lapuan kaupunki on lisäksi vaatinut Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n velvoittamista korvaamaan Lapuan kaupungin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Oikeudenkäyntiväitteiden perustelut

Työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 3 momentin mukaan virkaehtosopimusta koskevaan kanteeseen vastaa sopimukseen osallinen omasta puolestaan ja niiden puolesta, jotka sen tekemän virkaehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut. Kun Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ on kanteessaan vaatinut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tietyn sopimuskohdan oikean tulkinnan vahvistamista, oli vastaajaksi haastettava sopimukseen osallinen eli Kunnallinen työmarkkinalaitos. Lapuan kaupunki ei siten tältä osin ollut oikea vastaaja asiassa.

Kunnallisen pääsopimuksen 12 §:n nojalla Kunnallinen työmarkkinalaitos olisi tullut haastaa työtuomioistuimeen neljän kuukauden kuluessa keskusneuvottelujen päättymisestä. Keskusneuvottelut asiassa olivat päättyneet 30.8.1996. Kun Kunnallista työmarkkinalaitosta ei ollut haastettu työtuomioistuimeen mainitussa neljän kuukauden määräajassa, kannetta ei voitu ajaa yksin Lapuan kaupunkia vastaan.

Koska Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n työtuomioistuimeen 17.1.1997 toimittama haastehakemus sisälsi alkuperäiseen 20.12.1996 päivättyyn haastehakemukseen sisältymättömän vastaajan eli Kunnallisen työmarkkinalaitoksen haastamisen, kysymys ei ollut alkuperäisen haastehakemuksen täydentämisestä, vaan uudesta haastehakemuksesta. Jos uusi haastehakemus hyväksyttäisiin aiemman hakemuksen täydennykseksi, kaupungin kannalta kysymys olisi kielletystä kanteen muuttamisesta.

Perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen jättämistä kunnallisen pääsopimuksen 12 §:n 2 momentin nojalla vanhentuneena tutkimatta tai sen hylkäämistä perusteettomana liian myöhään nostettuna.

Lapuan kaupunki on puolestaan vaatinut kannevaatimusten 1 kohdan jättämistä tutkimatta sillä perusteella, ettei kaupunki ole oikea vastaaja virkaehtosopimuksen tietyn sopimuskohdan oikean tulkinnan vahvistamista koskevassa asiassa. Kannetta ei voitu ajaa yksin kaupunkia vastaan sen jälkeen kun kanneoikeus Kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan oli vanhentunut. Jos kuitenkin kanteen nostaminen myöhemmin Kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan hyväksyttäisiin, se merkitsisi sitä, että kannetta, koska se sisältäisi alkuperäiseen haastehakemukseen sisältymättömän vastaajan haastamisen, olisi Lapuan kaupungin osalta kielletyllä tavalla muutettu ja vahvistusvaatimus tällä perusteella olisi joka tapauksessa jätettävä tutkimatta.

Työtuomioistuin on päättänyt työtuomioistuimesta annetun lain 25 §:n 2 momentin ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 30 §:n nojalla ottaa tehdyt väitteet erikseen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Kunnallisen pääsopimuksen 12 §:n 1 momentin mukaan kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty sopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut. Edelleen määräyksen 2 momentin mukaan kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa keskusneuvottelujen päättymisestä. Kysymys siitä, onko puhevalta tämän sopimusmääräyksen perusteella menetetty, on kannetta koskeva asiakysymys, minkä vuoksi työtuomioistuin hylkää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vaatimuksen kanteen jättämisestä mainitulla perusteella tutkimatta.

Asiassa käydyt keskusneuvottelut ovat päättyneet 30.8.1996 ja kanne on Lapuan kaupunkiin kohdistettuna pantu vireille 20.12.1996 eli neljän kuukauden kuluessa keskusneuvottelujen päättymisestä.

Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ on vedonnut siihen, että 20.12.1996 vireille pannusta kanteesta on kirjoitusvirheen vuoksi jäänyt pois toinen vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos ja että kirjoitusvirhe on korjattu 17.1.1997 työtuomioistuimeen saapuneella haastehakemuksen täydentämisellä. Kanne on siten Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n mielestä pantu vireille myös Kunnallisen työmarkkinalaitoksen osalta kunnallisen pääsopimuksen 12 §:n 2 momentin edellyttämässä neljän kuukauden määräajassa keskusneuvottelujen päättymisestä lukien.

Työtuomioistuimeen 20.12.1996 saapuneessa haastehakemuksessa on vaadittu Lapuan kaupungin haastamista vastaajaksi virkaehtosopimuksen tieten rikkomista koskevassa asiassa. Työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 3 momentin mukaan kanteeseen tällaisessa asiassa vastaa se, jota vastaan vaatimus on tehty eli tässä tapauksessa Lapuan kaupunki. Haastehakemuksessa ei ole viitattu Kunnalliseen työmarkkinalaitokseen kysymyksessä olevan erimielisyyden osapuolena. Siinä on tosin esitetty erillinen vahvistusvaatimus sen menettelyn sopimuksenvastaisuudesta, jonka perusteella hyvityssakkovaatimuskin on esitetty, mutta yksistään tällä perusteella ei kantajajärjestön voida katsoa esittäneen tai edes tarkoittaneen tuossa vaiheessa esittää vaatimuksia myös Kunnallista työmarkkinalaitosta kohtaan. Kanne ei siten ole tullut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen osalta vireille ennen haastehakemuksen täydentämisenä 17.1.1997 työtuomioistuimeen toimitettua haastehakemusta.

Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ on siten pannut asian vireille Kunnallisen työmarkkinalaitoksen osalta vasta 17.1.1997, eli yli neljän kuukauden kuluttua keskusneuvottelujen päättymisestä. Kun kannetta ei ole pantu vireille pääsopimuksessa edellytetyssä ajassa, Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ on menettänyt puhevaltansa asiassa Kunnallista työmarkkinalaitosta kohtaan.

Virkaehtosopimusta koskevaan kanteeseen muissa kuin työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa virkaehtosopimuksen määräysten tai työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevissa tapauksissa vastaa sopimukseen osallinen omasta puolestaan ja niiden puolesta, jotka ovat sen tekemän virkaehtosopimuksen johdosta siihen sidotut. Näin ollen kanteessa esitettyä vahvistusvaatimusta ei voida ajaa yksin Lapuan kaupunkia vastaan eikä kannetta siten tältä osin voida ottaa tutkittavaksi.

Hyväksyessään edellä todetuilla perusteilla Lapuan kaupungin oikeudenkäyntiväitteen työtuomioistuimella ei ole tarvetta ottaa kantaa siihen, onko kannetta oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:ssä kielletyllä tavalla oikeudenkäynnin aikana muutettu.

Oikeudenkäyntikulut

Kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan ajetun kanteen tultua hylätyksi Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ on jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi Kunnallinen työmarkkinalaitos on ilmoittanut 5 000 markkaa, minkä kantajajärjestö on määrältään hyväksynyt.

Tuomiolauselma

Kanne Kunnallista työmarkkinalaitosta kohtaan hylätään.

Lapuan kaupunkia kohtaan esitetty vahvistusvaatimus jätetään tutkimatta.

Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 5 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Jatkokäsittely

Siltä osin kuin asiaa ei ole ratkaistu tällä tuomiolla sen käsittelyä jatketaan suullisella valmistelulla työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämänä aikana.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Määttänen, Tuulensuu, Leivo ja Ahonen jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.