TT:1997-25
- Asiasanat
- Asiakirjan työehtosopimusluonne, Asiaväite-prosessiväite, Kanteen tutkiminen, ks. asiaväite-prosessiväite, Soveltamisohjeet, Työehtosopimuksen tieten rikkominen, Työsopimuksen ehtojen muuttaminen, Valvontavelvollisuus, - työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi
- Tapausvuosi
- 1997
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:R 87/96
Kun osuuskaupalla ei työehtosopimuksen liitteenä olevan toimisopimuksen sovellutusohjeen määräysten mukaan ollut ollut oikeutta toteuttaa toimisopimuksen muutosta irtisanomisaikaa noudattamatta, ei osuuskaupalla myöskään työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevan määräyksen perusteella ollut ollut oikeutta määrätä toimihenkilöä ennen irtisanomisajan kulumista tekemään hänen aikaisemman toimisopimuksensa mukaisesta työstä poikkeavaa työtä.
Koska asia kuitenkin oli ollut jossakin määrin tulkinnanvarainen ja osuuskauppa oli menetellyt asiassa työnantajaliiton ohjeiden mukaisesti, ei osuuskauppa ollut toimisopimuksen muutoksen yhteydessä tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.
Työnantajaliiton olisi sen sijaan tullut havaita, että osuuskauppa ei olisi voinut toteuttaa toimisopimuksen muuttamista siten kuin oli tapahtunut. Näin ollen liiton olisi tullut huolehtia siitä, että osuuskauppa olisi menetellyt asiassa työehtosopimuksen määräysten edellyttämin tavoin. Työnantajaliitto oli syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
Kysymys myös sovellutusohjeen työehtosopimusluonteesta ja kanteen tutkimisesta.
Kantaja Kaupanalan Esimiesliitto KEY ry Vastaajat Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Kaupan Työnantajaliitto KTL ry
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Kaupanalan Esimiesliitto KEY:n välillä ajaksi 27.9.1995 28.2.1998 tehdyssä Sryhmän myymälän ja osastonhoitajien, tuotevarastonhoitajien, keskusvarastonhoitajien sekä huoltamonhoitajien työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Tätä sopimusta sovelletaan S-ryhmän Työnantajat r.y:n jäsenten palveluksessa oleviin Kaupanalan Esimiesliittoon ja Liikealan ammattiliittoon kuuluviin 18 vuotta täyttäneisiin, täysin työkykyisiin myymälän- ja osastonhoitajiin, myymäläautonhoitajiin, tuotevarastonhoitajiin, keskusvarastonhoitajiin sekä huoltamonhoitajiin, joista jäljempänä käytetään nimitystä toimihenkilö. Pöytäkirjamerkintä 1: 1. Myymälän/osastonhoitajilla tarkoitetaan toimipaikan esimiestä, joka toimivaltansa rajoissa vastaa myymälänsä/osastonsa toiminnallisesta tuloksesta sekä toimipaikan palveluvalmiudesta. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. huolehtia ja vastata toimipaikkansa tavarahankinnoista, hinnoittelusta, markkinoinnista, henkilökunnan työn johtamisesta ja työvuorojen laatimisesta, toimipaikan tilinpidosta ja siihen liittyvistä kirjallisista tehtävistä sekä muista työnjaossa tarkemmin sovittavista töistä ja velvollisuuksista.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa tämän sopimuksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai eivät.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 § Myymälän- tai osastonhoitajan taloudellinen vastuu
1. Toimihenkilöltä vaaditaan osuuskaupan sääntöjen edellyttämä toimisopimus (SOK:n lomake n:o 18076. Toimisopimus on painettu tämän työehtosopimuksen liitteeksi.)
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työehtosopimuksen liitteenä olevassa toimisopimuksen sovellutusohjeessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
TOIMISOPIMUKSEN 18076 SOVELLUTUSOHJE
1. Sopimusosapuolet
Lomake täytetään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena työsuhteen ehdoista sovittaessa, siis ennen työsuhteen tai työsopimuksen alkamishetkeä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
TOIMISOPIMUKSEN MUUTTAMINEN
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
B. Henkilökohtainen sopimus
Työnantaja ja toimihenkilöt voivat sopia joko tämän toimisopimuksen jonkin ehdon muuttamisesta tai sopimuksen ehtojen muuttamisesta kokonaisuudessaan. (Esim. siirtyminen toiseen tehtävään.)
Uusi sopimus on laadittava kirjallisesti, kun sopimus syntyy.
C. Työnantajan suorittama yksipuolinen muutos
Toimisopimuksen yksipuoliselle muuttamiselle on oltava perustellut syyt. Yleisesti noudatettu työmarkkinakäytäntö edellyttää irtisanomisperusteen olemassaoloa.
Työnantajan on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti toimihenkilölle. Muutosilmoituksessa on mainittava perustelut toimenpiteelle.
Yksipuolinen muutos voi tulla voimaan aikaisintaan irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisaikana toimihenkilö ei ole velvollinen tekemään muuta kuin aikaisemman työsopimuksensa mukaista työtä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Kaupanalan Esimiesliitto KEY on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, ettei Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupalla ole ollut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työsuhteen ehtojen yksipuolista muuttamista koskevien työehtosopimusmääräysten nojalla oikeutta yksipuolisesti siirtää Pekka Laukkosta agrimarketpäällikön esimiestehtävistä 1.1.1996 lukien muihin tehtäviin.
Kaupanalan Esimiesliitto KEY on vaatinut Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n ja 10 §:n nojalla maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Kaupanalan Esimiesliitto KEY:lle.
Kaupanalan Esimiesliitto KEY on myös vaatinut Kaupan Työnantajaliitto KTL:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä Kaupanalan Esimiesliito KEY:lle.
Kaupanalan Esimiesliitto KEY on vielä vaatinut Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan velvoittamista korvaamaan Kaupanalan Esimiesliito KEY:n oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine korkoineen.
Perustelut
Taustaa
Laukkonen oli ollut Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan palveluksessa 1.3.1965 lukien. Laukkonen oli toiminut 1.1.1993 alkaen osuuskaupan niin sanotun keskialueen maatalouspäällikön tehtävissä agrimarketpäällikkönä Nurmon toimipisteessä. Hänen työtehtävänsä olivat olleet työehtosopimuksen 1 §:ään liittyvän pöytäkirjamerkintä 1:n mukaisia. Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa oli 30.11.1995 kirjallisesti esittänyt Laukkoselle tämän toimenkuvan muuttamista 1.1.1996 lukien.
Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan Laukkoselle tekemän esityksen mukaan toimialan voimakkaat muutospaineet vaativat maatalouskaupan tehokkaan/kannattavan toiminnan varmistuksen. Esityksessä oli todettu tämän vaativan välttämättömät organisaation kehittämistoimenpiteet, mistä johtuen myös Laukkosen työtehtävät muuttuvat. Esityksessä Laukkosen työtehtäviksi oli 1.1.1996 alkaen todettu seuraavat tehtävät: agrimarketin myymälä/multasormi myyntityö, multasormikaupan tuoteryhmävastuut, agrimarketpäällikön sijainen ja muita työtehtäviä sopimuksen mukaan. Laukkosen palkkaus olisi entinen 30.6.1996 saakka ja 1.7.1996 alkaen 10 000 markkaa kuukaudessa. Edelleen esityksessä oli todettu, että työtehtäväpaikka tehdään agrimarketyksikköön henkilöstöjärjestelyin.
Käydyissä keskusteluissa Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan taholta oli tehtävämalleja ja vaihtoehtoja tarkennettu seuraavasti: myyntityö/kehittäminen Alavus, agrimarget ja agrimarket Nurmo, myymälä-; multasormi myymälätehtävät. Esityksessä Laukkosen oli edellytetty ottavan määräaikaan mennessä yhteyttä työnantajaan vaihtoehtojen johdosta, minkä jälkeen tehtäisiin neuvottelusopimus. Laukkonen oli ilmoittanut, että hän ei suostu muutokseen.
Asian johdosta käytyjen keskustelujen aikana Laukkonen oli muun muassa 10.12.1995 tehnyt osuuskaupalle esityksen, jossa hän oli korostanut aktiivisuuttaan, tuloksentekokykyään ja halukkuuttaan entisiin töihinsä. Osuuskauppa oli kieltäytynyt hyväksymästä Laukkosen näkökohtia ja tehnyt 18.12.1995 uudelleen samanlaisen, joskin epämääräisemmän työtehtävien muutosta koskevan esityksen kuin 30.11.1995.
Tämän jälkeen Laukkosen työtehtäviä koskeneesta erimielisyydestä oli käyty neuvotteluja Kaupanalan Esimiesliitto KEY:n ja Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan talousjohtajan välillä 28.12.1995. Talousjohtaja oli neuvotteluissa ilmoittanut, että osuuskaupalla oli työnjohto-oikeuden nojalla oikeus määrätä Laukkosen työtehtävistä 1.1.1996 lukien ja että Laukkonen ei osuuskaupan näkemyksen mukaan selviytynyt nykyisessä muuttuvassa maatalouskaupassa. Käydyissä neuvotteluissa oli Kaupanalan Esimiesliitto KEY:n edustajan taholta todettu, että osuuskaupan menettely rikkoi työehtosopimusta.
Koska Laukkonen oli kieltäytynyt Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan hänelle tarjoamasta työstä, oli osuuskauppa purkanut hänen työsopimuksensa 26.2.1996.
Toimisopimuksen sovellutusohje
Työtuomioistuimen tuomiossa nro 1987-98 oli ollut kysymys toimisopimuksen sovellutusohjeen tulkinnasta. Työtuomioistuin ei ollut näytön puuttuessa ottanut kantaa siihen, oliko toimisopimuksen sovellutusohjetta pidettävä työehtosopimuksen osana. Työtuomioistuin oli kuitenkin todennut, että toimisopimuksen ja sovellutusohjeen ottaminen työehtosopimuksen liitteeksi oli joka tapauksessa osoitus työehtosopimuksen osapuolten sopimuksen tulkintaa koskevasta yksimielisestä kannasta. Työtuomioistuin oli todennut tämän merkitsevän sitä, että työehtosopimuksenkaan mukaan työsopimuksen ehtojen yksipuolinen muuttaminen ei ollut mahdollista. Toimisopimuksen sovellutusohjeen perusteella työtuomioistuin oli tuomiossa päätynyt siihen, että kysymyksessä olleen henkilön siirtäminen toimihenkilö- ja esimiesasemansa säilyttäen ja puuttumatta myös palkkausta tai olennaisella tavalla muihinkaan työsopimuksen ehtoihin ei ollut työehtosopimuksen määräysten perusteella mahdollista.
Työehtosopimuksen 3 § koski otsikkonsa mukaan myymälän tai osastonhoitajan taloudellista vastuuta. Aikaisemmin esimiehen työhön oli liitetty taloudellinen vastuu myymälän mittahävikistä. Tuolloin toimisopimuksen tekemistä olivat edellyttäneet osuuskauppojen sääntöjen vuoksi nimenomaan osuuskauppojen tilintarkastajat. Taloudellisista vastuista ja takausten vaatimisesta oli luovuttu vuonna 1975. Ensimmäisen kerran toimisopimuksen sovellutusohje oli otettu työehtosopimukseen 1.4.1977 lukien ja toimisopimuksen muuttamista koskeva osa 1.3.1980 lukien. Kirjallisen toimisopimuksen tekemistä koskevaa vaatimusta ja soveltamisohjeiden noudattamista ei voitu kytkeä myymälän ja osastonhoitajan taloudelliseen vastuuseen.
Itse toimisopimusta koskevat määräykset oli otettu työehtosopimukseen 1.4.1972 lukien. Toimisopimus oli vaadittu kaikilta osuuskaupan myymälän- ja osastonhoitajilta. Sopimuslomakkeet oli tarkoitettu otettaviksi käyttöön ehdottomina työehtosopimuksen osina ja vanhat toimisopimukset oli tullut aina siirtää uusille lomakkeille mitään etuja muuttamatta tietyn siirtymäajan jälkeen. Osapuolten kesken oli ollut täysin riidatonta, että muita työsopimuslomakkeita ei saanut käyttää.
Työehtosopimuksen 3 §:ssä oli aina viitattu tiettyyn toimisopimuksen numeroon. Tätä työntekijäliiton neuvottelijat olivat edellyttäneet työsopimuksen toimivuuden ja esimiesvastuiden määrittelemisen vuoksi. Tällä oli haluttu varmistaa myös se, ettei toimisopimusta heikompia työsopimuksia tehty. Toimisopimuksen sovellutusohjeen määräysten luonteesta ilmeni selvästi, että kysymys ei ollut ohjeesta tai suosituksesta.
Sopimusmääräysten syntyhistorian osalta voitiin todeta, että monet sopimusmääräykset oli neuvoteltu SOK Työnantajat ry:n ja Myymäläesimiesten Liitto ry:n välillä. Esimerkiksi toimisopimuksen muuttamista koskevista määräyksistä oli päästy yhteisymmärrykseen osapuolten kesken 8.1.1980, jonka jälkeen nämä määräykset oli otettu työehtosopimukseen 1.3.1980 lukien.
Edellä mainitulla neuvottelujärjestyksellä oli ollut pitkät perinteet ja monista asioista oli sovittu mainittujen osapuolten kesken. Sopimusosapuolet olivat jälkikäteen yhteisymmärryksessä hankkineet sopimukselle Liiketyönantajain Keskusliitto LTK ry:n hyväksynnän.
Toimihenkilöpuolella mainittua liitettä oli aina pidetty työehtosopimuksena. Tämä kanta oli tullut esille myös työehtosopimusneuvotteluissa ilman, että vastapuoli olisi sitä kiistänyt. Työehtosopimuksena sovellutusohjetta oli noudatettu myös työnantajaliiton jäsenyritysten kanssa käydyissä erimielisyysneuvotteluissa.
Sovellutusohjeen työsuhteen ehtojen muuttamista koskevan määräyksen mukaan toimihenkilölle ei voitu tarjota muuta kuin hänen toimisopimuksensa mukaista työtä. Määräys velvoitti siten työnantajan joko tarjoamaan entistä esimiestyötä vähintään irtisanomisajan loppuun asti tai toimihenkilön suostumuksella suorittamaan palkan kotiin ilman työntekovelvollisuutta. Näin työnantajaliiton jäsenyritykset olivat aina menetelleet. Tämä kanta ilmeni myös työnantajaliiton asiamiehen erään erimielisyysasian yhteydessä laatimasta 27.9.1982 päivätystä kirjeestä.
Työnantajan sovellutusohjeen määräysten vastainen menettely
Laukkosen tilalle agrimarket Nurmon -keskialueen maatalouspäällikön toimeen oli tullut Heikki Rantasaari -niminen henkilö vuoden 1996 alusta alkaen. Jos Laukkosen olisi edes suunniteltu säilyttävän vuoden 1996 alusta lukien päällikkyyden joiltakin osin, olisi hän kaikkien muiden päälliköiden tavoin saanut osallistua tulosvastuualueensa budjetin tekemiseen vuoden 1995 puolella. Työnantajan Laukkoselle vuoden 1996 alusta alkaen tarjoama työ oli käsittänyt myyntityön, sovitut tuoteryhmävastuut ja agrimarketpäällikön sijaisuuden. Työnantajan Laukkoselle 18.12.1995 tekemä esitys oli tehty lisäksi työsopimuskaavakkeelle, jota voitiin käyttää vain työntekijäasemassa olevan työntekijän kohdalla. Kysymyksessä oli siten ollut myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtosopimuksessa määritelty työ. Tällaisesta työntekijästä käytettiin muun muassa nimitystä "osastostaan vastaava myyjä", "tuoteryhmävastaava", "tavararyhmävastaava" tai "tiimin vetäjä".
Työnantajan esitys oli merkinnyt Laukkosen siirtämistä kokonaan toisen työehtosopimuksen soveltamisalueelle. Tällainen muutos Laukkosen statusasemaan ei ollut työehtosopimuksen mukaisen toimisopimuksen määräysten mukaista. Laukkosen oli tullut voida säilyttää häneen sovellettavana irtisanomisaikana toimihenkilö-/esimiesstatuksensa ja vain esimiehelle kuuluvan työehtosopimuksen 1 §:ssä tarkoitetun vastuun toimipisteensä ja -alueensa toiminnallisesta tuloksesta sekä yksikkönsä palveluvalmiudesta tai saada suostumuksellaan palkkansa kotiin ilman työntekovelvollisuutta. Laukkoselle 1.1.1996 lukien tarjottu työ ei ollut ollut työehtosopimuksessa tarkoitettua toimipaikan esimiehen toimisopimuksen mukaista työtä. Oikeuskäytännössä statusaseman menettämistä oli pidetty olennaisena työsuhteen ehtojen muuttamisena. Tämä periaate kävi ilmi muun muassa korkeimman oikeuden ratkaisusta 1993:69 ja työtuomioistuimen tuomiosta nro 1979-83.
Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppaa oli 28.12. ja 29.12.1995 muistutettu siitä, ettei sillä ollut oikeutta työnjohtooikeutensa puitteissa toteuttaa toimenpidettään. Se, ettei työnantaja ollut todellisuudessa halunnut tarjota Laukkoselle tämän työsopimuksen mukaista esimiestyötä, ilmeni myös siitä, ettei Laukkoseen ollut otettu hänen sairauslomansa päätyttyä 31.1.1996 mitään yhteyttä ennen työsuhteen purkamista 26.2.1996 työstä kieltäytymisen vuoksi.
Työnjohto-oikeutta koskeva määräys ja sen vastainen menettely
Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa oli toimenpiteellään menetellyt myös vastoin työehtosopimuksen 2 §:n työnjohto-oikeutta koskevaa määräystä. Määräys ei oikeuttanut työnantajaa siirtämään toimihenkilöä toiseen toimeen vastoin tämän toimisopimuksen ehtoja. Työtuomioistuin oli muun muassa tuomiossaan nro 1976-60 todennut, ettei työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeva määräys oikeuttanut työnantajaa siirtämään työntekijää vastoin tämän työsopimuksen ehtoja toiseen tehtävään. Samanlainen tulkinta oli omaksuttu myös työtuomioistuimen tuomioissa nrot 1989-77 ja 1992-58. Työtuomioistuimen tuomiossa nro 1993-67 työnantajan ei sitä vastoin ollut katsottu menetelleen vastoin työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevia määräyksiä työnantajan siirtäessä toimihenkilön tehtävästä toiseen, kun työnantaja siirron yhteydessä oli säilyttänyt toimihenkilön toimihenkilöaseman ja palkkauksen muuttumattomina.
Työtuomioistuimen tuomioistakin ilmeni se periaate, että työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskevat määräykset eivät oikeuttaneet työnantajaa muuttamaan yksipuolisesti työsuhteen ehtoja siitä, mitä työsopimuksessa oli sovittu.
Kaupan Työnantajaliitto KTL oli tehnyt vuonna 1975 esityksen työehtosopimuksen 2 §:n määräyksen muuttamisesta siten, että sen 3-kohtaan olisi otettu seuraava määräys: "Vaikka toimihenkilön kanssa on toimisopimuksessa sovittu määrätynlaisen työn tekemisestä, hän on kuitenkin velvollinen tilapäisesti tarpeen vaatiessa tekemään muutakin työtä." Myymäläesimiesten Liitto ei ollut hyväksynyt esitystä, koska se olisi merkinnyt olennaista muutosta esimiehen työpaikkakohtaiseen työsuhdeturvaan ja merkinnyt myös sitä, että esimiehen olisi tullut tilapäisesti tehdä myyjän työtä.
Se seikka, että Laukkoselta oli ilman irtisanomisaikaa poistettu esimiesvastuut jo yksistään merkitsi hänen työehtosopimuksen mukaisen asemansa olennaista muuttumista ja hänen siirtämistään työntekijäasemaan. Laukkosella olisi ollut oikeus noudattaa aikaisempia työsuhteensa ehtoja irtisanomisajan. Myös Laukkosen työskentelyolosuhteet olivat heti olennaisesti muuttuneet, koska Laukkosen työtiloihin oli 1.1.1996 alkaen tullut uusi maatalouspäällikkö ja Laukkosen työtilat oli määrätty tyhjennettäväksi osoittamatta hänelle mitään muutakaan työtilaa.
Vaikka Laukkoselle olisikin ennalta ilmoitettu jätettävän joitakin osavastuita, oli 1.1.1996 lukien määrätty toimenkuvan muuttaminen merkinnyt hänen työehtosopimuksessa tarkoitetun toimisopimuksensa mukaisen työnsä olennaista muuttumista, koska suurin osa eli 70 prosenttia siihen kuuluneista tulosvastuista oli joka tapauksessa siirretty Laukkosen sijaan tulleelle maatalouspäällikölle. Laukkosen tulosvastuualueen myynti oli ennen työtehtävien muutosta ollut 120 miljoonaa markkaa. Tätä tulosvastuualuetta työnantajan ilmoittamilla muutoksilla oli tarkoitettu alentaa edellä esitetyin tavoin.
Työnantajan työnjohto-oikeuden ylittävää toimenkuvan muuttamista oli sekin, että tehtävän pääasiallinen laajuus ja laatu tehtävän supistamisen kautta olivat olennaisesti muuttuneet työsopimuksessa tarkoitetusta. Koska myös esimiehen palkkaus ja vuoden alusta lukien tehtävät tulospalkkaussopimukset määräytyivät tulosyksikön vuosimyynnin ja -tuloksen perusteella, ei työnantaja voinut direktio-oikeutensa puitteissa yksipuolisesti muutella tulosvastuualueita ja siten vaikuttaa yksipuolisesti esimiehen palkkaukseen.
Laukkosen työsopimuksen muuttaminen oli merkinnyt myös toimipaikan muuttumista irtisanomisajan kuluttua, mikä ei työnantajan työnjohto-oikeuden nojalla ollut työehtosopimuksen mukaan mahdollista. Työsuhteen ehtojen muuttuminen olisi merkinnyt myös palkkauksen alentumista. Laukkosen palkkaus ei olisi enää myöskään määräytynyt tulosyksikön vuosimyynnin perusteella eli hänen palkkausperusteensa olisivat olennaisesti muuttuneet. Yksipuolinen työsuhteen ehtojen muuttaminen jo irtisanomisaikana oli merkinnyt Laukkosen työsuhteen ehtojen olennaista muuttamista työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevien määräysten vastaisesti täysin siitä riippumatta, oliko toimenpiteelle ollut työsopimuslaissa tarkoitettua irtisanomisperustetta.
Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti
Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa oli edellä mainitulla menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimuksen työsuhteen ehtojen yksipuolista muuttamista ja työnjohto-oikeutta koskevia määräyksiä. Kaupan Työnantajaliitto KTL oli puolestaan katsonut osuuskaupalla olleen työsopimuslain 37 §:n mukainen erityisen painava syy muuttaa yksipuolisesti Laukkosen työsopimusta. Työnantajaliitto oli tämän vuoksi katsonut työnantajan voineen menetellä asiassa työnjohtooikeuttaan ylittämättä haluamallaan tavalla. Kaupan Työnantajaliitto KTL:llä olisi jo 5.12.1995 tai viimeistään 29.1.1996 käytyjen neuvottelujen jälkeen ollut tilaisuus todeta työnantajan menettelevän työehtosopimuksen määräysten vastaisesti ja ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin kehottaakseen Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppaa peruuttamaan yksipuolisen työsuhteen ehtojen muuttamisen. Kaupan Työnantajaliitto KTL:n oli myös täytynyt tietää kysymyksessä olevan työehtosopimusmääräyksen tulkinta erityisen hyvin senkin vuoksi, että sama asia oli ollut tulkittavana muun muassa tuomiossa nro 1987-98. Lisäksi työnantajaliitto oli jo pitkään tulkinnut itsekin sopimusmääräystä Kaupanalan Esimiesliitto KEY:n esittämän tulkinnan mukaisesti.
VASTAUS
Vaatimukset
Kaupan Työnantajaliitto KTL ja Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta siltä osin, kuin kanne perustuu toimisopimuksen sovellutusohjeen määräyksiin ja kanteen hylkäämistä siltä osin kuin se perustuu työehtosopimuksen 2 §:n määräykseen.
Kaupan Työnantajaliitto KTL ja Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa ovat toissijaisesti vaatineet kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.
Kaupan Työnantajaliitto KTL ja Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa ovat vaatineet Kaupanalan Esimiesliitto KEY:n velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perustelut
Tapahtumatiedot
Laukkonen oli toiminut Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan palveluksessa agrimarketpäällikkönä Nurmossa työsopimuksensa mukaisesti. Osuuskauppa oli tehnyt Laukkoselle 30.11.1995 kirjallisen esityksen uudeksi työsopimukseksi. Laukkosen työsopimus olisi kuuden kuukauden irtisanomisajan kuluttua muuttunut siten, että hän olisi vastannut Alavuden toimipisteen kehittämisestä. Alavuden toimipiste oli pienempi kuin Nurmon toimipiste. Laukkoselle olisi maksettu irtisanomisaikana hänen työsopimuksensa mukaista entistä palkkaa.
Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupalla oli ollut toiminnan tappiollisuuden johdosta välitön tarve suorittaa uudelleenjärjestelyjä. Tämän vuoksi Laukkosen työtehtäviä oli vähennetty siten, että häneltä oli poistunut esimiesvastuu 1.1.1996. Muutoin hän olisi hoitanut aikaisempia tehtäviään ja hänen toimipaikkansa olisi ollut edelleen Nurmon agrimarket. Laukkosen työtehtävät eivät olisi tosiasiallisesti muuttuneet merkittävästi ja hän olisi säilyttänyt asemansa itsenäisenä maatalouspäällikkönä muutoin entisin myynti- ja tulosvastuin. Esimiesvastuun lakkaamisesta huolimatta Laukkosella olisi vielä ollut tietynlainen työnjohtovalta työntekijöihin. Työnantaja oli purkanut Laukkosen työsopimuksen, koska hän ei ollut suostunut tekemään työtä irtisanomisaikana.
Oikeudenkäyntiväite
Työehtosopimuksen liitteenä oleva sovellutusohje, jonka määräyksiin kanne oli osittain perustettu, ei ollut työehtosopimus. Nyt kysymyksessä olevan työehtosopimuksen 3 §:ssä oli sovittu esimiehen taloudellisesta vastuusta. Pykälän 1 kohtaan oli otettu toimisopimusta koskeva määräys. Työehtosopimuksen sanamuodon mukaisesti toimisopimus vaadittiin nimenomaisesti toimihenkilöltä eikä työnantajalta. Toimihenkilön velvollisuus tehdä kirjallinen toimisopimus oli ollut tärkeää sen vuoksi, että toimihenkilön vastuusta oli vielä sovittu työsopimuksella työehtosopimusmääräysten lisäksi.
Toimisopimuskaavake oli työehtosopimuksen liitteenä. Toimisopimuskaavakkeeseen liittyen oli laadittu toimisopimuksen sovellutusohje, jossa annettiin ohjeet siitä, miten toimisopimuslomake oli täytettävä. Toimisopimuksen sovellutusohje ei ollut työehtosopimus tai työehtosopimuksen osa. Ohjeisiin oli kirjattu työehtosopimusosapuolten yhteinen käsitys siitä, miten toimisopimuksen eri kohdat oli täytettävä.
Täyttöohjeessa olevat kirjaukset olivat luonteeltaan sellaisia, että niitä ei voitu pitää työehtosopimusmääräyksinä. Koska työsopimuksessa sovittavat asiat eivät olleet työehtosopimuksen osia, työsopimuksella sovittavista asioista ei myöskään voitu neuvotella työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Jotta työsopimuksella sovituista asioista voitaisiin kuitenkin neuvotella liittojen välillä ilman työnantajaliiton valvontavelvollisuutta, työsopimuslomakkeeseen oli otettu neuvottelujärjestystä koskeva ehto. Tällainen määräys olisi tarpeeton, jos työehtosopimuksen neuvottelumääräyksen perusteella olisi mahdollista neuvotella työsopimuksella sovituista seikoista.
Toimisopimuksen sovellutusohjeen jälkeen työehtosopimuskirjaan oli otettu ohjeita toimisopimuksen muuttamisesta, työsopimuksen purkamisesta ja työsopimuksen muuttamisen tai päättämisen perusteiden toteamisesta. Kyseiset ohjeet eivät olleet toimisopimuksen sovellutusohjeen liitteitä vaan erillisiä sovellutusohjeita. Nämäkin ohjeet olivat sen luonteisia, että niitä ei voitu pitää työehtosopimusmääräyksinä. Nämä ohjeet oli otettu työehtosopimuskirjaan vuonna 1981. Toimisopimus ja sen sovellutusohje olivat sisältyneet työehtosopimuskirjaan jo ennen vuotta 1981.
Koska työsopimuksen muuttamiseen ja sen päättymiseen liittyvät riidat eivät olleet työehtosopimusasioita, oli näiden riitojen ratkaisemiseksi luotu oma menettelynsä, joka oli todettu sovellutusohjeen kohdassa "Työsopimuksen muuttamisen tai päättämisen perusteiden toteaminen." Tähän neuvottelumenettelyyn ei Kaupan Työnantajaliitto KTL osallistunut, koska menettely ei koskenut työehtosopimusmääräyksiä, joiden noudattamista työnantajaliitto oli velvollinen valvomaan. Edellä mainitun kohdan neuvottelumenettelyä koskevat määräykset olivat suosituksen luonteisia.
Sovellutusohjeen työsopimuksen purkamista koskevassa kohdassa oli todettu, että ohjeiden laiminlyönti purkamisperusteena ei ollut riittävä syy purkamismenettelyyn. Näin ollen jos työnantaja purki työsopimuksen ja perusteli purkamista ohjeiden laiminlyönnillä, kanne työsopimuksen lainvastaisesta purkamisesta oli nostettava alioikeudessa. Jos kanne voitaisiin nostaa työtuomioistuimessa, kysymyksessä olisi irtisanomissuojaa koskeva määräys. Tällaisia määräyksiä S-ryhmän esimiehiä koskevassa tai missään kaupanalan työehtosopimuksessa ei ollut.
Sovellutusohjeiden tarkoitus oli auttaa työnantajia ja työntekijöitä menettelemään oikein eri työelämän tilanteissa. Ohjeissa oli ilmaistu neuvotteluosapuolten käsitys työlainsäädännön oikeasta soveltamisesta. Toimisopimuksen muuttamisohjeita ei käsitelty työehtosopimusmääräyksinä työnantajaliiton hallinnossa eikä toimisopimuksen muuttamisohjeista tiedotettu työnantajaliiton jäsenille jäsenkirjeissä. Jos kysymyksessä olisivat työehtosopimuksen määräykset, menettely olisi toisenlainen.
Kaupan Työnantajaliitto KTL oli aina tulkinnut toimisopimuksen muuttamista koskevaa sovellutusohjeen määräystä siten, että kysymys ei ollut työehtosopimusmääräyksestä. Kaupan Työnantajaliitto KTL:n työehtosopimusneuvottelijoille oli myös annettu ohje, jonka mukaan työsopimuksen täyttöohjeita ei saanut ottaa osaksi työehtosopimusta.
Kanteessa viitatussa Kaupan Työnantajaliitto KTL:n lakimiehen 27.9.1982 päivätyssä irtisanomisajan palkanmaksuvelvollisuutta koskevassa kirjeessä esitetty kannanotto oli perustunut työsopimuslakiin eikä työehtosopimuksen määräykseen.
Pääasia
Työnantajan menettely toimisopimuksen sovellutusohjeen kannalta
Siltä varalta, että sovellutusohjeen toimisopimuksen muuttamista koskevat määräykset katsottaisiin työehtosopimuksen määräyksiksi, todettiin, että kysymyksessä olevan määräyksen sanamuodon mukaan työntekijä ei ollut velvollinen tekemään muuta kuin työsopimuksensa mukaista työtä. Työsopimuksen mukaisella työllä tarkoitettiin sellaista työtä, jota työnantaja voi työnjohto-oikeuden perusteella määrätä työntekijän tekemään. Ohje oli samansisältöinen kuin työlainsäädäntöön sisältyvä määräys työnantajan työnjohto-oikeudesta.
Kysymyksessä olevan ohjeen tarkoitus oli selvittää työnantajalle, että työnantaja ei voi velvoittaa työntekijää irtisanomisaikana tekemään sellaista työtä, joka ei ollut hänen toimisopimuksensa mukaista. Ohje oli ollut tarpeen siitä syystä, että muutostilanteessa usein työsopimuksen mukainen työ loppui irtisanomisaikana. Ohjeella oli ilmaistu se, että työnantaja oli tällöin velvollinen maksamaan työntekijälle sopimuksen mukaista palkkaa irtisanomisajan päättymiseen saakka, vaikka työnantajalla ei tänä aikana olisikaan tarjota enää sopimuksen mukaista työtä.
Ohjeen tulkitseminen kanteessa esitetyin tavoin johtaisi siihen, että jos työnantajalla ei olisi tarjota mitään työtä irtisanomisaikana, jolloin työnantaja maksaa entistä palkkaa vapauttaen työntekijän työntekovelvollisuudesta, työnantaja rikkoo tällöin aina työehtosopimusta. Tällaista määräystä ei voitu ottaa työehtosopimusmääräykseksi.
Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa oli Laukkosen irtisanomisaikana siirtänyt hänelle kuuluneen esimiesvastuun toiselle henkilölle. Muutoin Laukkosen tehtävät olivat säilyneet entisellään. Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa ei ollut velvoittanut Laukkosta tekemään irtisanomisaikana muuta kuin toimisopimuksen mukaista työtä, jota Laukkonen oli tehnyt ennenkin. Vaikka Laukkosen toimisopimuksen mukaiset työt olivat vähentyneet, olisi hänellä kuitenkin ollut velvollisuus tehdä jäljelle jääneitä toimisopimuksen mukaisia tehtäviä. Laukkonen olisi sekä irtisanomisaikanaan että sen jälkeen kuulunut edelleen saman työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuin aikaisemminkin.
Työnantajan menettely ja työnjohto-oikeutta koskeva työehtosopimuksen määräys
Työehtosopimuksen 2 §:n työnjohto-, jakamis- ja järjestäytymisoikeusmääräys oli samansisältöinen kuin vastaava määräys muissakin työehtosopimuksissa. Tällä määräyksellä oli haluttu turvata työnantajalle oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa työehtosopimuksen piiriin kuuluva toimihenkilö riippumatta siitä, oliko toimihenkilö järjestäytynyt vai ei.
Määräyksellä ei ollut tarkoitettu mitenkään rajata työnantajan työnjohto-oikeutta, asettaa työnantajalle velvollisuuksia tai saattaa työnjohto-oikeutta työnantajaliiton valvontavelvollisuuden piiriin. Nyt kysymyksessä olevaa työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaa määräystä tulkittaessa tulisi selvittää, mikä on ollut sopijapuolten työnjohto-oikeusmääräykselle antama tarkoitus. Työehtosopimuksen 2 § ei sanamuotonsa perusteella velvoittanut työnantajaa. Osapuolten tarkoituksena ei ollut ollut antaa määräykselle työnantajaa velvoittavaa tai rajoittavaa merkitystä. Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa määräyksen ei ollut katsottu velvoittavan työnantajaa (Vuorio: Työsuhteen ehtojen määrääminen). Työtuomioistuimen tuomiossa nro 1976-60 oli todettu, että yleinen työnjohtomääräys antoi työnantajalle vapauden työn jakamiseen. Kaupanalan Esimiesliitto KEY:n tulisi esittää näyttöä siitä, että määräyksellä oli tarkoitettu rajoittaa työnantajan työnjohto-oikeutta siten, että työnjohtooikeuden ylittäminen olisi hyvityssakkovelvoitteen piirissä.
Työehtosopimuksen 2 § antoi työnantajalle oikeuden erottaa työntekijöitä. Tämäkään määräys ei rajoittanut tai velvoittanut työnantajaa. Tämän määräyksen perusteella työnantajan suorittamaa työsuhteen päättämistä ei voitu saattaa työtuomioistuimen tutkittavaksi. Jotta työsuhteen päättäminen voisi tulla hyvityssakko- ja työrauhavelvoitteen piiriin, edellytti se, että asiasta oli työehtosopimuksessa erityinen määräys.
Työehtosopimuksen 2 §:n määräykset työnantajan työnjohtooikeudesta ja erottamisoikeudesta olivat rinnasteisia ja samantyyppisiä työehtosopimusmääräyksiä. Koska työsuhteen päättämisasiaa ei pelkästään työehtosopimuksen 2 §:n perusteella voitu saattaa työtuomioistuimen tutkittavaksi, ei työnantajan antamia työnjohtomääräyksiäkään voitu pelkästään työehtosopimuksen 2 §:n perusteella saattaa työtuomioistuimen tutkittavaksi. Kanteessa esitetty tulkinta merkitsi sitä, että kaikki työnantajan määräykset voitaisiin aina saattaa työtuomioistuimen tutkittavaksi.
Työtuomioistuimen tuomion nro 1987-98 mukaan sovellutusohje oli osoitus sopimuksen tulkintaa koskevasta osapuolten yksimielisestä kannasta. Tuossa asiassa työnantajapuolelle oli vaadittu seuraamuksia irtisanomissuojasopimuksen perusteella eikä työehtosopimuksen 2 §:n nojalla.
Työnantajapuoli ei ollut myöskään missään vaiheessa perustellut Laukkosen työsopimuksen muuttamista tai tehtävien vähentämistä irtisanomisaikana työnjohto-oikeutta koskevalla määräyksellä.
Hyvityssakkovaatimuksista
Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa oli menetellyt asiassa työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Niiden sopimuskohtien tulkintaan, johon kanne oli perustettu, ei työtuomioistuin ollut aikaisemmin ottanut kantaa. Työnantajaliitto oli myös aina tulkinnut määräyksiä edellä esitetyin tavoin. Näin ollen vaatimukset hyvityssakkoon tuomitsemisesta olivat perusteettomia.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Käsittelyratkaisu
Kaupan Työnantajaliitto KTL ja Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta siltä osin kuin siinä esitetyt vaatimukset on perustettu toimisopimuksen sovellutusohjeen määräyksiin. Vastaajat ovat perustelleet vaatimusta sillä, että kysymyksessä oleva sovellutusohje ei ole voimassa työehtosopimuksena eikä tähän perustettujen vaatimusten tutkiminen siten kuulunut työtuomioistuimen toimivaltaan. Kysymys siitä, onko edellä mainittua sovellutusohjetta, jonka osalta työehtosopimuksen oikeusvaikutus on kiistetty, pidettävä työehtosopimuksena vai ei, on kanteen hyväksymistä tai hylkäämistä koskeva asiakysymys eikä oikeudenkäynnin edellytyksiä koskeva kysymys. Tämän vuoksi työtuomioistuin hylkää vastaajien tekemän oikeudenkäyntiväitteen.
Pääasiaratkaisun perustelut
Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan palveluksessa vuodesta 1965 lukien ollut Pekka Laukkonen on 1.1.1993 alkaen toiminut osuuskaupan keskialueen maatalouspäällikön tehtävissä agrimarketpäällikkönä Nurmon toimipisteessä. Mainittu keskialue on ollut yksi Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan tulosvastuualueista ja alueen tulosvastuu on kuulunut agrimarketpäällikkönä toimineelle Laukkoselle. Laukkosen työtehtävät ovat olleet työehtosopimuksen 1 §:n pöytäkirjamerkintä 1:n mukaisia esimiehen tehtäviä.
Työnantaja on marraskuun lopussa 1995 esittänyt Laukkosen työtehtäviä muutettavaksi 1.1.1996 alkaen siten, että työtehtäviin kuuluisivat agrimarketin myymälä-/multasormikaupan myyntityö, multasormikaupan tuoteryhmävastuut, toimiminen agrimarketpäällikön sijaisena ja muut työtehtävät sopimuksen mukaan. Esityksen mukaan palkkaus säilyisi entisenä 30.6.1996 saakka. Laukkosen työtehtävien muuttamisen perusteeksi on esitetty, että toimialan voimakkaat muutospaineet vaativat maatalouskaupan tehokkaan ja kannattavan toiminnan varmistuksen, joka vaati välttämättömiä organisaation kehittämistoimia.
Laukkosen kieltäydyttyä hyväksymästä muutosesitystä työnantaja on tehnyt uuden esityksen, jossa tehtäviksi on mainittu Alavuden agrimarketin myyntityö ja kehittäminen sekä agrimarket Nurmon myymälä- ja multasormimyyntitehtävät. Laukkonen ei ole loppuvuonna 1995 käydyissä neuvotteluissa suostunut työnantajan tekemiin työtehtävien muutosesityksiin.
Muutosesitykset ovat merkinneet Laukkosen aseman muuttumista siten, että hänellä ei olisi enää ollut maatalouspäällikölle kuuluvaa tulosvastuuta eikä agrimarketpäällikön esimiesasemaa Nurmon toimipisteessä. Agrimarketpäällikön tehtävään osuuskauppa on vuoden 1996 alusta nimittänyt toisen henkilön.
Työtuomioistuimessa todistajana kuultu Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan maatalousjohtaja on kertonut, että sen jälkeen kun Laukkonen oli kieltäytynyt hyväksymästä työnantajan tarjoamilla ehdoilla Alavuden agrimarketin hoitoon liittyviä tehtäviä, on työnantajan puolelta vuoden 1996 alussa ollut voimassa työnantajan tekemä esitys, joka on koskenut agrimarket Nurmon myymälän esimiestehtäviä sekä niin sanottuun multasormi- ja pienkonekauppaan kuuluvia tehtäviä. Maatalousjohtajan mukaan Laukkosen työtehtävät olisivat tämän esityksen mukaisesti olleet entisen kaltaisia myynnin ohjaukseen, markkinoinnin suunnitteluun ja hankintaan liittyviä tehtäviä, joskin vastuu olisi painottunut pienkone- ja multasormikauppaan. Laukkoselle olisi myös edelleen kuulunut myymälän esimiehen tehtäviin liittyvää työnjohtovaltaa sekä tulosvastuu omalla vastuualueellaan.
Uuden agrimarketpäällikön nimittäminen on merkinnyt muutosta Laukkosen asemaan siten, että hänestä on tullut agrimarketpäällikön alainen ja häneltä on poistunut aikaisempi maatalouspäällikölle ja agrimarketpäällikölle kuulunut esimiesvastuu. Toteutettu muutos on esitetyn selvityksen mukaan merkinnyt Laukkosen tulosvastuualueen supistumista aikaisemmasta 50 - 70 prosenttia. Kun Laukkonen ei 5.1.1996 mennessä ole ilmoittanut hyväksyvänsä työnantajan tekemää muutosesitystä ja kun hän ei 8.1.1996 sairauslomalle jäännin jälkeen ole palannut työhön, työnantaja on 26.2.1996 purkanut Laukkosen työsopimuksen.
Kanteessa on kysymys siitä, onko Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa menetellyt työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työsuhteen ehtojen yksipuolista muuttamista koskevien määräysten vastaisesti siirtäessään Laukkosen agrimarketpäällikön esimiestehtävistä 1.1.1996 lukien muihin tehtäviin.
Työehtosopimuksen 3 §:n 1 kohdan mukaan toimihenkilöltä vaaditaan osuuskaupan sääntöjen edellyttämä toimisopimus. Työehtosopimuksessa on mainittu kulloinkin käytössä olevan toimisopimuslomakkeen numero ja todettu, että toimisopimus on painettu työehtosopimuksen liitteeksi.
Toimisopimusta koskeva määräys on otettu työehtosopimukseen vuonna 1972. Todistajana kuullun kantajaliiton entisen toiminnanjohtajan mukaan edellä mainittu määräys ja toimisopimuslomakkeen malli on otettu työehtosopimukseen siitä syystä, että paikalliset työnantajat on haluttu velvoittaa käyttämään tiettyä toimisopimusta työsuhteen ehdoista sovittaessa, jotta muun muassa toimihenkilön vastuita ei paikallisesti voitaisi sopia kuinka laajaksi tahansa.
Työsopimuksen ehdoksi on siten edellä kerrotuin tavoin sovittu työehtosopimuksen mukaisen toimisopimuksen käyttäminen. Sen sijaan itse työehtosopimukseen ei sisälly määräyksiä toimisopimuksen muuttamisesta.
Työehtosopimuksen liitteenä olevan toimisopimusmallin jälkeen on työehtosopimukseen vuodesta 1977 alkaen sisältynyt toimisopimuksen sovellutusohje. Työehtosopimukseen liitetty sovellutusohje on aluksi sisältänyt määräyksiä, jotka ovat koskeneet toimisopimuslomakkeen eri kohtien täyttämistä ja toimisopimuslomakkeen sisältöä. Vuodesta 1980 alkaen on näiden sovellutusohjeen määräysten jälkeen työehtosopimukseen otettu toimisopimuksen muuttamista koskevat määräykset. Todistajana kuullun Kaupanalan Esimiesliitto KEY:n järjestösihteerin kertoman mukaan määräyksistä on sovittu toimihenkilöliiton aloitteesta siitä syystä, että työnantajat eivät käytännössä olleet täyttäneet toimisopimuksia asianmukaisesti, minkä lisäksi toimisopimuksia oli käytännössä muutettu yksipuolisesti.
Sovellutusohjeesta ja toimisopimuksen muuttamista koskevista määräyksistä on sovittu SOK:n Työnantajat ry:n ja työehtosopimukseen osallisen toimihenkilöliiton edustajien välillä. Neuvottelutulos on sittemmin todettu työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä ja neuvottelutulos on sovittu otettavaksi työehtosopimuksen liitteeksi. Sekä toimihenkilöliiton entisen toiminnanjohtajan että järjestösihteerin mukaan toimisopimusta ja toimisopimuksen muuttamista koskevat sovellutusohjeen määräykset on tarkoitettu ottaa työehtosopimuksen osaksi. Määräyksistä sovittaessa ei niiden luonteesta kuitenkaan ole keskusteltu työnantajapuolen edustajien kanssa.
Vaikka edellä mainituista toimisopimuksen muuttamista koskevista määräyksistä on sovittu eri aikaan kuin itse toimisopimusta koskevista sovellutusohjeen määräyksistä, on työehtosopimuksen rakenteesta työtuomioistuimen mielestä kuitenkin pääteltävissä, että sovellutusohje ja toimisopimuksen muuttamista koskevat sekä muut tämän jälkeen liitteessä mainitut määräykset on tarkoitettu yhdeksi sovellutusohjekokonaisuudeksi.
Sekä oikeuskäytännössä että oikeustieteellisessä kirjallisuudessa on katsottu työehtosopimuksen soveltamisohjeilla olevan sama vaikutus kuin itse työehtosopimusmääräyksillä. Edellytyksenä kuitenkin on, että määräykset täyttävät työehtosopimuslain säännösten vaatimukset. Näin ollen sovellutusohjeilta edellytetään kirjallista muotoa. Sen lisäksi edellytetään, että työehtosopimukseen osalliset ovat ne yhdessä laatineet tai että ne ainakin ovat työehtosopimukseen osallisten hyväksymät. Edellä mainituista sovellutusohjeista ei ole neuvoteltu toimihenkilöliiton ja työehtosopimukseen osallisen työnantajaliiton välillä. Sovellutusohjeiden sisältö on kuitenkin ollut työehtosopimusosapuolten hyväksymä ja se on otettu osapuolten allekirjoittaman työehtosopimuksen liitteeksi. Sovellutusohjeet on myös allekirjoitetun työehtosopimuksen liitteinä saatettu työehtosopimukseen sidottujen tiedoksi, vaikka niistä ja niiden muutoksista ei olisikaan työnantajaliiton lähettämissä jäsenkirjeissä tiedotettu työehtosopimukseen sidotuille työnantajille.
Työehtosopimukseen osalliset voivat ottaa työehtosopimukseen myös sellaisia määräyksiä, jotka eivät velvoita työsuhteen osapuolia ja joihin ei siten liity normivaikutusta. Kysymyksessä olevan sovellutusohjeen määräyksistä osan voidaan katsoa olevan luonteeltaan sellaisia, jotka on ymmärrettävä lähinnä ohjeellisiksi ja joihin ei liity työsuhteen osapuolia koskevia velvoitteita. Sovellutusohjeen toimisopimuksen yksipuolista muuttamista koskevat määräykset sen sijaan on kirjoitettu sellaiseen muotoon, että niihin liittyy tällainen normivaikutus. Määräysten syntyvaiheista esitetty selvitys tukee työtuomioistuimen mielestä myös sitä kantaa, että määräyksiä on tarkoitettu noudatettavaksi työehtosopimuksen oikeusvaikutuksin.
Sovellutusohjeen toimisopimuksen muuttamista koskevien määräysten mukaan toimisopimuksen yksipuoliselle muuttamiselle on oltava perustellut syyt. Kysymyksessä olevassa kohdassa on lisäksi todettu, että yleisesti noudatettu työmarkkinakäytäntö edellyttää irtisanomisperusteen olemassaoloa. Edelleen ohjeessa on todettu, että yksipuolinen muutos voi tulla voimaan aikaisintaan irtisanomisajan kuluttua ja että irtisanomisaikana toimihenkilö ei ole velvollinen tekemään muuta kuin aikaisemman työsopimuksensa mukaista työtä. Määräyksistä ilmenee siten, että perustelluista syistäkin toimisopimuksen yksipuolinen muutos voidaan saattaa voimaan vasta irtisanomisajan kuluttua.
Laukkonen on vuoden 1996 alkuun asti voimassa olleen toimisopimuksensa mukaan toiminut osuuskaupan keskialueen maatalouspäällikön tehtävissä agrimarketpäällikkönä Nurmon toimipisteessä. Vaikka Laukkosen tehtävät uuden agrimarketpäällikön nimittämisen jälkeen ovat joiltakin osin saattaneet säilyä entisinä, ei hänellä enää ole ollut aikaisemman toimisopimuksen mukaista maatalouspäällikön ja agrimarketpäällikön asemaa eikä hänen aikaisempaan asemaansa liittyvää esimiesvastuuta. Tällaiset muutokset asemassa ja vastuissa ovat merkinneet muutosta aikaisemman toimisopimuksen mukaisiin tehtäviin. Kun sovellutusohjeen määräysten mukaan toimisopimuksen muutos voi tulla voimaan vasta irtisanomisajan kuluttua ja kun toimihenkilöllä ei irtisanomisaikana ole velvollisuutta tehdä muuta kuin toimisopimuksensa mukaisia tehtäviä, työnantajan menettely Laukkosen toimisopimuksen muuttamisen yhteydessä on työtuomioistuimen mielestä ollut sovellutusohjeen määräysten vastainen.
Työehtosopimuksen 2 §:n 1 kohdan mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä. Vastaajat ovat katsoneet, että kysymyksessä oleva määräys ei velvoittanut työnantajaa eikä määräykseen perustuvan työnjohto-oikeuden ylittämisen seurauksena voinut olla hyvityssakkoon tuomitseminen.
Työtuomioistuin on tuomiossa nro 1989-77 katsonut, että työnantaja oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevia 2 §:n 1 ja 4 kohdan määräyksiä siirtäessään varastonhoitajana toimineen työntekijän varastomiehen tehtäviin. Tuomiossa on ollut kysymys Kaupan Työnantajaliitto KTL:n solmimasta varasto- ja kuljetusesimiesten työ- ja palkkaehtoja koskevasta työehtosopimuksesta, jonka 2 §:n 1 kohtaan sisältyi samansisältöinen työnjohto-oikeutta koskeva määräys kuin nyt esillä olevassa työehtosopimuksessa ja jonka 4 kohta on koskenut määrätynlaiseen työhön otetun työntekijän velvollisuutta tarpeen vaatiessa tehdä muutakin kuin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.
Kun Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupalla ei toimisopimuksen sovellutusohjeiden mukaan ole ollut oikeutta toteuttaa toimisopimuksen muutosta irtisanomisaikaa noudattamatta, ei työnantajalla myöskään työehtosopimuksen 2 §:n 1 kohdan perusteella ole työnjohto-oikeutensa perusteella ollut oikeutta määrätä Laukkosta ennen irtisanomisajan kulumista tekemään hänen aikaisemman toimisopimuksensa mukaisesta työstä poikkeavaa työtä.
Koska asia kuitenkin on ollut jossakin määrin tulkinnanvarainen ja koska Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa on menetellyt asiassa Kaupan Työnantajaliitto KTL:ltä saamiensa ohjeiden mukaisesti, ei Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan voida työtuomioistuimen mielestä katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin.
Kaupan Työnantajaliitto KTL on ollut asianosaisena edellä mainitussa työtuomioistuimen tuomiolla nro 1989-77 ratkaistussa jutussa, jossa on ollut kysymys työehtosopimuksen työnjohto-oikeusmääräysten vastaisesta menettelystä. Kaupan Työnantajaliitto KTL:n viittaamassa tuomiossa nro 1987-98 on ollut kysymys muun muassa nyt esillä olevien toimisopimuksen sovellutusohjeen määräysten luonteesta. Tuomiossa todetun mukaan sovellutusohjeen ottaminen työehtosopimuksen liitteeksi on joka tapauksessa osoitus työehtosopimukseen osallisten sopimuksen tulkintaa koskevasta yksimielisestä kannasta. Muun muassa näissä työtuomioistuimen tuomioissa esiin tulleiden seikkojen perusteella Kaupan Työnantajaliitto KTL:n olisi tullut havaita, että Laukkosen toimisopimuksen muuttamista ei ole voitu toteuttaa siten kuin on tapahtunut ja huolehtia siitä, että Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa olisi menetellyt asiassa työehtosopimuksen määräysten edellyttämin tavoin. Kun Kaupan Työnantajaliitto KTL ei ole asiassa kuitenkaan menetellyt näin, on liitto syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupalla ei ole ollut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työsuhteen ehtojen yksipuolista muuttamista koskevien työehtosopimusmääräysten nojalla oikeutta yksipuolisesti siirtää Laukkosta agrimarketpäällikön esimiestehtävistä 1.1.1996 lukien muihin tehtäviin.
Työtuomioistuin tuomitsee Kaupan Työnantajaliitto KTL:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Kaupanalan Esimiesliitto KEY:lle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa 16 000 markkaa.
Kaupan Työnantajaliitto KTL ja Etelä-Pohjanmaa Osuuskauppa velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kaupanalan Esimiesliitto KEY:n oikeudenkäyntikulut 15 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Kanne enemmälti hylätään.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Saloheimo, Tiitola, Uoti, Leivo ja Sulkunen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.