2.1.1997

7 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Päivittäinen säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia ja se sijoitetaan klo 7 - 17 väliselle ajalle. Säännöllinen työaika voi olla myös enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa kuitenkin siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa tasoittumisajanjaksossa, joka on enintään 16 viikkoa.

2. Työaika voidaan kuitenkin sijoittaa satamassa yleisesti käytössä olevaa työaikajärjestelmää noudattaen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vaatimukset

Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Firabeli Oy on rikkonut tietensä Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT:n välillä solmitun työehtosopimuksen 7 §:n 1 kohtaa sijoittaessaan palveluksessaan olevien huolintatyönjohtajien säännöllisen työajan muulle kuin työehtosopimuksessa edellytetylle kello 7:n ja 17:n väliselle ajalle.

Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT ry on vaatinut vahvistettavaksi, että Erityispalvelujen Työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa jättäessään huolehtimatta siitä, että Firabeli Oy lopettaisi työajan sijoittamisen työehtosopimuksen määräyksen vastaisesti.

Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT on lisäksi vaatinut Firabeli Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT on vaatinut Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Firabeli Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT:n oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen siitä alkaen, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perustelut

Firabeli Oy:n Helsingin Metsälässä sijaitsevassa toimipisteessä työskenteli neljä huolintatyönjohtajaa. Mainittu toimipiste sijaitsi Scansped Oy:n maaliikenneterminaalin yhteydessä. Firabeli Oy:n toimipisteeseen rahdattiin laivoista purettu tavara kontteina, perävaunuina tai ajoneuvoyhdistelminä. Metsälän toimipisteessä ajoneuvoyhdistelmät ynnä muut vastaavat purettiin ja asiakkaiden tavarat hoidettiin yksityisten liikennöitsijöiden kuljetettavaksi. Osa asiakkaista haki tavaransa suoraan yhtiön toimipisteestä.

Toimipisteessä työskentelevät huolintatyönjohtajat johtivat alaistensa terminaalityöntekijöiden työtä. Keväällä 1995 työnantaja oli ilmoittanut uusivansa huolintatyönjohtajien työvuorolistat. Muutos oli merkinnyt säännöllisen työajan sijoittamista kello 7:n ja kello 20:n välille. Järjestelmä oli toteutettu siten, että yksi työnjohtajista aloitti työnsä kello 7, toinen kello 8 tai kello 9 ja kolmas kello 12. Vuorot päättyivät yleensä kello 15, kello 16 tai kello 18 ja kello 20. Säännöllinen työaika työpäivinä oli 8 - 10 tuntia.

Työajan sijoittelussa tapahtuneiden muutosten toteuttamisen aikaan keväällä 1995 oli huolintatyönjohtajien ja työnantajan välillä käyty neuvotteluja, joissa oli tullut esille mahdollisuus korvata työajan sijoittelu maksamalla työntekijöille työehtosopimuksen mukaiset aloittamis- ja lopettamislisät sekä vuorotyökorvaukset. Näitä korvauksia oli alalla käytetty muissa vastaavanlaisissa tapauksissa. Työnantaja ei ollut kuitenkaan suostunut tähän järjestelyyn.

Työehtosopimuksen 7 §:n 1 kohdan mukaisesta työajan sijoittelusta voitiin poiketa vain vuorotyössä tai satamissa tehtävässä työssä. Työnantajan mukaan edellytyksiä vuorotyölisän maksamiselle ei nyt esillä olevassa tapauksessa ollut. Työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdassa esitetty työajan sijoittelumahdollisuus oli neuvotteluissa sovittu rajattavaksi vain satamassa tehtävään työhön, josta nyt ei ollut kysymys. Työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan määräys oli otettu ensimmäisen kerran vuoden 1973 työehtosopimukseen. Tuohon aikaan satamatyönjohtaja ja huolintatyönjohtaja olivat muodostaneet laivan lastaus- ja purkutöissä tärkeän työparin. Työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan määräyksen tarkoituksena oli ollut mahdollistaa muidenkin kuin vuorotyössä työskentelevien huolintatyönjohtajien työajan sijoittaminen samaan aikaan kuin satamatyönjohtajien työaika. Firabeli Oy:n käyttöön ottamaa työaikajärjestelmää ei käytetty edes Helsingin satamissa.

Liittojen välillä asiasta käytyjen neuvottelujen yhteydessä työnantajaliiton edustaja oli ilmoittanut tukevansa yhtiön työehtosopimuksen vastaista menettelyä.

Vaatimukset

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Firabeli Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ja Firabeli Oy ovat vaatineet Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT:n velvoittamista korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Firabeli Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä päivästä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perustelut

Työehtosopimuksen 7 §:n 1 kohdan mukaan päivittäinen säännöllinen työaika oli 8 tuntia ja se sijoitettiin kello 7:n ja 17:n väliselle ajalle. Työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan mukaan työaika voitiin kuitenkin sijoittaa satamassa yleisesti käytössä olevaa työaikajärjestelmää noudattaen. Liittojen välisissä neuvotteluissa ei ollut sovittu siitä, että työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan mukaista työajan sijoittelua voitaisiin käyttää vain silloin, kun kysymys oli satamassa tehtävästä työstä. Työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdassa ei otettu kantaa siihen, missä terminaalin piti sijaita. Määräyksen soveltaminen ei edellyttänyt terminaalin sijaitsemista satamassa.

Työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan tarkoituksena oli, että terminaali voi olla auki samaan aikaan kuin satamakin. Työehtosopimusta oli tulkittu tällä tavoin noin 20 vuoden ajan. Helsingin satamat olivat auki 24 tuntia vuorokaudessa. Työehtosopimuksen määräykset eivät siten estäneet työajan sijoittamista kello 17:n jälkeen.

Työehtosopimuksen mukaan vuorotyölisiä maksettiin vain, jos kysymys oli vuorotyöstä. Työaikalain 14 §:n mukaan vuorotyönä pidettiin työtä, jossa vuorot vaihtuivat säännöllisesti ja muuttuivat ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsottiin vaihtuvan säännöllisesti silloin, kun vuoro jatkui enintään yhden tunnin yhtä aikaa työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jäi enintään yhden tunnin aika. Nyt esillä olevassa tapauksessa eivät vuorotyön edellytykset täyttyneet. Näin ollen vuorotyölisien maksamiselle ei ollut perusteita.

Työaikalain mukaan aloittamis- ja lopettamistöiden teettäminen oli ylitöiden teettämistä. Aloittamis- ja lopettamistöistä maksettavissa korvauksissa oli siten kysymys ylitöiden korvaamisen vaihtoehdoista. Tämä kävi ilmi työaikalain 11 §:n 5 momentista ja saman lain 17 §:n 1 momentista sekä työehtosopimuksen 8 §:n 5 kohdasta. Nyt esillä olevassa tapauksessa ei ollut kysymys ylityön teettämisestä vaan säännöllisestä työajasta, joten aloittamis- ja lopettamistöistä maksettaville korvauksille ei ollut perusteita.

Työntekijäpuolikin oli lähtenyt siitä, että säännöllisen työajan sijoittelua koskevasta 7 §:n 1 kohdan määräyksestä voitiin nyt esillä olevan kaltaisissa tilanteissa poiketa. Työntekijäpuoli oli kuitenkin katsonut, että tällaisissa tapauksissa tulisi maksaa sellaisia lisiä, joita työnantajalla työehtosopimuksen määräysten mukaan ei ollut velvollisuutta maksaa.

Firabeli Oy ei ollut siten menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti. Näin ollen ei myöskään työnantajaliitto ollut laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Perustelut

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Firabeli Oy rikkonut tullaajia ja huolintatyönjohtajia koskevan työehtosopimuksen määräyksiä sijoittaessaan kanteessa tarkoitettujen huolintatyönjohtajien säännöllisen työajan muulle kuin kello 7:n ja 17:n väliselle ajalle.

Kysymyksessä olevan työehtosopimuksen 7 §:n 1 kohdan mukaan säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Päivittäinen säännöllinen työaika on työehtosopimuksen mukaan enintään 8 tuntia ja se sijoitetaan kello 7:n ja 17:n väliselle ajalle. Nämä päivittäisen työajan pituutta ja työajan sijoittelua koskevat määräykset ovat olleet työehtosopimuksessa jo ainakin vuodesta 1970 alkaen. Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen työehtosopimuksen 7 §:n 1 kohtaan on otettu lisäksi määräys, jonka mukaan säännöllinen työaika voi olla myös enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa kuitenkin siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa tasoittumisajanjaksossa, joka on enintään 16 viikkoa.

Työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan mukaan työaika voidaan kuitenkin sijoittaa satamassa yleisesti käytössä olevaa työaikajärjestelmää noudattaen. Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Firabeli Oy:n mukaan yhtiöllä on työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan perusteella ollut oikeus poiketa 1 kohdan mukaisesta työajan sijoittelusta ja määrätä työnjohtajien työaika Helsingin satamien aukioloajan mukaisesti. Työnantajapuolen ilmoituksen mukaan kysymyksessä olevat satamat ovat auki 24 tuntia vuorokaudessa.

Työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan määräys on otettu sopimukseen vuonna 1973. Jo vuonna 1972 oli työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä tehty vuorotyötä koskeva pöytäkirja, jonka mukaan tullaajilla ja huolintatyönjohtajilla oli mahdollisuus teettää kaksivuorotyötä tai keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Tullaajia ja huolintatyönjohtajia koskevien vuorotyömääräysten ottaminen työehtosopimukseen oli katsottu tarpeelliseksi siitä syystä, että satamatyönjohtajia koskevaan työehtosopimukseen oli vuotta aikaisemmin otettu vuorotyötä koskevat määräykset. Koska satamatyönjohtajia koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien ahtaustyönjohtajien työt liittyivät läheisesti huolintatyönjohtajien työhön, oli töiden joustava sujuminen edellyttänyt myös mahdollisuutta teettää tullaajilla ja huolintatyönjohtajilla vuorotyötä.

Kaikilla huolintaliikkeillä ei kuitenkaan ollut ollut tarvetta siirtyä vuorotyön tekemiseen. Tällöin työajan sijoittaminen muulle ajalle kuin työehtosopimuksen mukaiselle kello 7:n ja 17:n väliselle ajalle oli kuitenkin edellyttänyt ylityökorvausten maksamista. Koska tällaisilta ylityön korvaamistilanteilta oli haluttu käytännössä välttyä, oli työehtosopimukseen työnantajaliiton aloitteesta otettu edellä mainittu 7 §:n 2 kohdan määräys.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT:n entistä puheenjohtajaa, joka on osallistunut alan työehtosopimusneuvotteluihin 1970-luvun alusta lähtien. Todistajan mukaan työnantajaliitto oli perusteluina työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan määräystä koskevalle esitykselleen todennut, että tämän määräyksen perusteella työt voitaisiin järjestää joustavasti ilman ylityökorvausten maksuvelvollisuutta. Todistajan mukaan neuvotteluissa ei missään vaiheessa ollut tullut esille sataman aukioloaika ja mahdollisuus sijoittaa tullaajien ja huolintatyönjohtajien työaika sataman aukioloajan puitteissa.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana myös Kaupan Työnantajaliitto KTL ry:n nykyistä johtajaa, joka Liiketyönantajain Keskusliitto LTK ry:n, nykyisen Palvelutyönantajat ry:n, palveluksessa ollessaan on ollut mukana huolinta-alan työehtosopimusneuvotteluissa vuodesta 1972 vuoteen 1984. Todistajan mukaan ei työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan määräyksestä sovittaessa ollut ollut nimenomaisesti puhetta sataman aukioloajasta. Todistajan mukaan tarkoituksena kuitenkin oli ollut, että huolintatyönjohtajien työaika voitaisiin sijoittaa ajankohtaan, jolloin satamassa oli muutakin toimintaa.

Todistajana kuultu Palvelutyönantajat ry:n asiamies, joka vuodesta 1985 alkaen on työnantajaliiton edustajana hoitanut kysymyksessä olevaan työehtosopimukseen liittyviä asioita, on kertomansa mukaan jäsenyrityksille antamissaan työajan sijoittelua koskevissa ohjeissa todennut, että työaika voidaan sijoittaa kello 7:n ja 17:n välisen ajan ulkopuolelle, jos satama on auki tämän ajan ulkopuolella.

Esitetyn selvityksen mukaan huolintaliikkeiden toimipisteet ovat 1970-luvun puoliväliin asti sijainneet satamissa. Työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan määräyksestä sovittaessa ei kuitenkaan ole näytetty olleen esillä se, että määräys voisi tulla sovellettavaksi vain satamissa sijaitsevissa huolintaliikkeiden toimipisteissä. Tällaista johtopäätöstä ei voida tehdä myöskään määräyksen sanamuodon perusteella.

Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT:n entisen puheenjohtajan sekä todistajana kuullun liiton toiminnanjohtajan mukaan huolintaliikkeissä on tehty työnantajan ja työntekijöiden välillä erilaisia työajan sijoittelua koskevia sopimuksia, joilla on poikettu työehtosopimuksen 7 §:n 1 kohdassa mainitusta työajan sijoittelusta. Toiminnanjohtajan mukaan näissä tilanteissa on saatettu sopia erilaisten korvausten maksamisesta ja muun muassa sellaisten lisien maksamisesta, joita työehtosopimuksen mukaan maksetaan vain vuorotyössä. Myös työnantajapuolen todistajana kuuleman johtajan mukaan yleisenä käytäntönä on ollut, että työnantajan ja työntekijöiden välillä on sovittu työajan sijoittamisesta työehtosopimuksen 7 §:n 1 kohdan määräyksistä poikkeavasti ja että tällaisissa tilanteissa työntekijöille on sovittu maksettavaksi erilaisia korvauksia työehtosopimuksen mainitun kohdan mukaisen ajan ulkopuolella tehtäviltä työtunneilta. Myös työnantajapuolen todistajana kuulemalla asiamiehellä on ollut se käsitys, että yrityksissä, joissa työaika on sijoitettu kello 7:n ja 17:n välisen ajan ulkopuolelle, on sovittu erikseen niistä ehdoista, joilla työaika voidaan näin järjestää.

Työnantajaliitto on elokuussa 1993 irtisanonut tullaajia ja huolintatyönjohtajia koskevan työehtosopimuksen päättymään 31.10.1993. Samassa yhteydessä työnantajaliitto on tehnyt esityksen uudeksi työehtosopimukseksi. Työnantajaliitto on esittänyt muun muassa työehtosopimuksen 7 §:n määräyksien muuttamista siten, että määräyksessä ainoastaan todettaisiin työajan määräytyminen kulloinkin voimassa olevan työaikalain mukaisesti. Työantajaliiton asiamiehen mukaan työnantajaliiton tavoitteena on ollut mahdollistaa 10 tunnin pituisen päivittäisen työajan käyttöön ottaminen sekä työajan sijoittelua ja muiden työaikaa koskevien määräysten poistaminen työehtosopimuksesta. Asiamiehen mukaan Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT:n edustajat olivat kuitenkin vastustaneet aikarajan kello 7 - 17 poistamista työehtosopimuksesta.

Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT:n toiminnanjohtajan kertomuksen mukaan valtakunnansovittelijan johdolla käydyissä neuvotteluissa valtakunnansovittelija oli tehnyt muun muassa sellaisia työehtosopimuksen työaikamääräyksiä koskevia esityksiä, joihin ei ollut sisältynyt aikaisemman työehtosopimuksen mukaista määräystä työajan sijoittamisesta kello 7:n ja 17:n välille. Nämä ehdotukset on kuitenkin liiton edustajien taholta torjuttu. Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT on toiminnanjohtajan mukaan pitänyt työajan sijoittelua koskevan määräyksen säilyttämistä työehtosopimuksessa tärkeänä siitä syystä, että työnantajat olivat käytännössä pyrkineet laajentamaan työajan sijoittamista soveltamatta kuitenkaan vuorotyötä koskevia määräyksiä. Kun työehtosopimukseen oli edelleen sisällytetty mainittu määräys, on Ahtaus- ja Huolintaalan Tekniset AHT kompromissina suostunut siihen, että työehtosopimukseen oli otettu siinä nykyisin olevat enintään 10 tunnin vuorokautista työaikaa koskevat määräykset.

Työnantajapuoli on perustanut Firabeli Oy:n toteuttamaa työajan sijoittelua koskevan tulkintansa työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan määräykseen. Kysymyksessä olevan määräyksen syntyvaiheista esitetty selvitys ei työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan osoita, että määräyksen tarkoituksena olisi ollut tehdä mahdolliseksi työajan sijoittaminen sataman aukioloajan puitteissa. Esitetyn selvityksen mukaan määräyksestä sovittaessa tarkoituksena on ollut tehdä mahdolliseksi huolintatyönjohtajien työajan sijoittaminen ajankohtaan, jolloin myös vuorotyössä olevat ahtaustyönjohtajat ovat työssä. Myös työehtosopimuksen määräyksen sanamuoto tukee työtuomioistuimen mielestä tulkintaa, jonka mukaan työehtosopimuksen 7 §:n 1 kohdan mukaisesta työajan sijoittelusta poikkeaminen edellyttää työajan sijoittamista siten, että se vastaa työaikaa sellaisessa työaikajärjestelmässä, jota satamassa muutoin yleisesti käytetään.

Työnantajapuoli ei ole esittänyt selvitystä siitä, että sen tarkoittamissa satamissa noudatettaisiin Firabeli Oy:n käyttöönottamien työaikojen mukaisia työaikajärjestelmiä. Myöskään käytännöstä esitetty selvitys ei tue työnantajapuolen esittämää tulkintaa, sillä yleisesti noudatetun käytännön mukaan työehtosopimuksen 7 §:n 1 kohdan mukaisesta työajan sijoittelusta on poikettu vain erityisin sopimuksin ja niissä sovittu erillisistä korvauksista kello 7:n ja 17:n ulkopuolella tehtäviltä työtunneilta.

Firabeli Oy on siten menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti sijoittaessaan kanteessa tarkoitettujen huolintatyönjohtajien työajat kello 7:n ja 17:n välisen ajan ulkopuolelle. Kun työehtosopimuksen työaikaa koskevat määräykset kuitenkin ovat olleet jossakin määrin tulkinnanvaraiset ja kun Firabeli Oy on menetellyt asiassa Erityispalvelujen Työnantajaliiton omaksuman tulkinnan mukaisesti, ei Firabeli Oy:n voida katsoa työaikojen sijoittelun yhteydessä syyllistyneen työehtosopimuksen määräysten rikkomiseen työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin. Sen sijaan Erityispalvelujen Työnantajaliiton olisi tullut havaita yhtiön menettelyn työehtosopimuksen vastaisuus ja oikaista se työehtosopimuksen mukaiseksi. Kun näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, on Erityispalvelujen Työnantajaliitto syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Firabeli Oy on menetellyt työehtosopimuksen 7 §:n 1 kohdan vastaisesti sijoittaessaan palveluksessaan olevien huolintatyönjohtajien säännöllisen työajan muulle kuin työehtosopimuksessa edellytetylle kello 7:n ja 17:n väliselle ajalle.

Työtuomioistuin tuomitsee Erityispalvelualojen Työnantajaliiton työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT ry:lle 15 000 markkaa.

Firabeli Oy:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Firabeli Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT:n oikeudenkäyntikulut 5 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Koski, H. Rautiainen, Kontio, Leivo ja Hynönen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Kontion lausunto, johon jäsen H. Rautiainen yhtyi:

Työehtosopimuksen 7 §:n 2 kohdan määräyksen sisällöstä ja syntyvaiheista esitetty selvitys on jäänyt ristiriitaiseksi.

Määräyksen tarkoituksena on saadun selvityksen mukaan ollut yhteensovittaa huolintatoiminta ahtaustoiminnan kanssa. Lähtökohtana on ollut, että huolintaliikkeiden terminaalit voivat olla toiminnassa terminaalin sijaintipaikasta riippumatta aina silloin, kun satamassa on toimintaa. Huolintatoiminnassa tehtävän työn luonne eli tavaran käsittely ennen ja jälkeen varsinaisen lastaus- tai purkaustyön edellyttää myös sitä, että huolintatyötä on voitava tehdä vapaammin kuin varsinaista satamassa tehtävää ahtaustyötä. Määräyksessä ei ole myöskään kytketty huolintatyönjohtajien työajan sijoittamista nimenomaisesti satamien työaikajärjestelmiin eikä varsinkaan siihen ajankohtaan, jolloin vuorotyötä tekevät ahtaustyönjohtajat ovat työssä.

Saadun selvityksen mukaan työehtosopimuksen 7 §:n 1 kohdan mukaisesta työajan sijoittelusta on poikettu varsin yleisesti. Työehtosopimusosapuolet ovat olleet näistä poikkeuksista tietoisia. Niiden ei ole edes väitetty ryhtyneen toimenpiteisiin näiden poikkeusten kieltämiseksi tai rajoittamiseksi. Työnantajapuolen on myös näytetty antaneen jäsenyrityksilleen lähes kahdenkymmenen vuoden ajan ohjeistusta, jonka mukaan työaikojen sijoittaminen voidaan järjestää paikallisesti siten, että toiminta sujuu. Ohjeistuksessa on annettu keskeinen merkitys satamien aukiololle.

Esitetyn selvityksen mukaan työehtosopimuksen 7 §:n 1 kohdan mukaisesta työajan sijoittelusta on poikettu useimmiten erityisin sopimuksin, ja poikkeuksissa on sovittu varsin yleisesti erillisistä korvauksista. Merkityksellistä on kuitenkin se, että työehtosopimuksessa poikkeusten tekemistä ei ole sidottu paikalliseen sopimiseen. Katson esitetyn selvityksen myös osoittavan, että alalla on ollut yleisesti käytössä erilaisia työajan sijoittelun poikkeusjärjestelyjä, jotka ovat perustuneet työnantajan omaan päätökseen ja joihin ei ole liittynyt minkäänlaisia erillisiä korvauksia.

Edellä esitetyn perusteella katson, että Firabeli ei ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti sijoittaessaan kanteessa tarkoitettujen huolintatyönjohtajien työajat kello 7:n ja 17:n välisen ajan ulkopuolelle. Siten ei myöskään Erityispalvelujen Työnantajaliitto ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin. Näin ollen hylkään kanteen.

Asian epäselvyyden vuoksi asianosaiset saavat vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Äänestyksen tuloksen johdosta olen velvollinen lausumaan myös Erityispalvelujen Työnantajaliiton maksettavaksi tuomittavan hyvityssakon määrästä. Tältä osin yhdyn tuomioon.