TT:1996-48
- Asiasanat
- Lausuntoasia, Maa- ja vesirakennusalan työ, Purkutyö, Työehtosopimuksen soveltamisala
- Tapausvuosi
- 1996
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:L 1/96
Lausunnossa oli kysymys siitä, olisiko yhtiön palveluksessa olleen työntekijän tekemästä purkutyöstä tullut maksaa palkka talonrakennusalan vai maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaan.
Työntekijän tekemä purkutyö oli voinut kuulua sekä talonrakennusalan että maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen piiriin. Yhtiö oli pääasiallisesti maarakennustoimintaa harjoittava yritys ja se sovelsi työntekijöidensä työsuhteisiin tämän alan sopimusta. Kun alalla sovellettiin ns. teollisuusliittoperiaatetta ja kun työntekijän tekemä purkutyö voi jo sellaisenaan olla maa- ja vesirakennusalan sopimuksen piiriin kuuluvaa työtä, työntekijän työn katsottiin kuuluvan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen piiriin.
Kuultavat Rakennusteollisuuden Keskusliitto ry Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry Rakennusliitto ry
LAUSUNTO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja Rakennusliiton välillä 17.1.1994 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I. Yleiset määräykset
1 §
Työehtosopimuksen soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Rakennusteollisuuden Keskusliiton piiriyhdistysten jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.
Työehtosopimusta ei sovelleta kuitenkaan siltä osin kuin jäsenyritys on jonkin yksikkönsä tai osastonsa osalta sidottu toiseen työehtosopimukseen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Suomen Maarakentajien Keskusliiton ja Rakennusliiton välillä 4.2.1994 allekirjoitetussa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Sopimuksen soveltamisala
Tätä työehtosopimusta sovelletaan Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y:n jäsenten maa- ja vesirakennustyössä toimivien työntekijöiden työsuhteisiin.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
V TYÖPALKAT
14 §
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Aikatyölisät
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
8. Vanhojen rakennusten purkulisä
Suoritettaessa vanhojen rakennusten korjaus- tai purkutyötä maksetaan työtä suorittavalle työntekijälle 15 %:n suuruinen lisä työtunnilta laskettuna työntekijän henkilökohtaisesta tuntipalkasta. Tämä määräys ei koske lisä- tai sosiaalitilarakennuksia.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
VI SOSIAALIPALKAT JA PALKALLISET POISSAOLOT
20 §
Vuosiloma
Oikeus vuosilomaan, lomapalkka ja -korvaus
Työntekijä saa kulloinkin voimassa olevan lain mukaisen vuosiloman.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Suomen Maarakentajien Keskusliiton ja Rakennusliiton välillä 4.2.1994 allekirjoitetussa työajan lyhentämistä maa- ja vesirakennusalalla koskevassa pöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 §
Vapaan kertyminen
Työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE KÄRÄJÄOIKEUDESSA
Vaatimukset
Rakennusmies Jukka Tapio Varinen on Sofcat Oy:tä ja Suomen valtiota vastaan ajamassaan kanteessa muun ohessa vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle saamatta jäänyttä lomakorvausta ja työajan lyhennysrahaa korkoineen.
Perustelut
Varinen oli työskennellyt yhtiön palveluksessa työsopimuslain 2 §:n mukaisessa määräaikaisessa työsopimussuhteessa 2.5. ja 2.6.1994 välisen ajan. Työsuhteen päättyessä Variselle oli maksettu lomakorvaus virheellisesti maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti, vaikka hän oli tehnyt työsuhteensa ajan rakennusalan työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä. Samoin hänelle oli maksettu työajan lyhennyskorvaus väärän työehtosopimuksen mukaisesti ja markkamääräisesti liian pienenä.
Työsuhteessa tuli noudattaa talonrakennusalan työehtosopimusta. Varinen oli työsuhteensa kestäessä työskennellyt kahdessa työkohteessa. Niistä toisessa tehtävä oli käsittänyt vanhojen hissien paloittelua polttoleikkaamalla ja toisessa rakennuksen julkisivun purkamista, eli selkeästi talonrakennusalan työehtosopimuksen tarkoittamaa vanhojen rakennusten purkamistyötä.
Varisen aloittaessa työskentelynsä yhtiön palveluksessa 2.5.1994 hänelle oli maksettu 40 markan tuntipalkkaa. Rakennusliiton toimitsija oli ollut yhteydessä yritykseen ja esittänyt Varisen palkkaa korjattavaksi rakennusalan työehtosopimuksen mukaiseksi. Mainitun esityksen perusteella yhtiö oli korjannut Varisen palkan vastaamaan rakennusalan työehtosopimuksen mukaista tasoa. Palkan korjaus oli osoitus siitä, että työnantajayhtiö oli tuolloin sitoutunut noudattamaan Varisen työehtoihin rakennusalan työehtosopimuksen määräyksiä.
SOFCAT OY:N VASTAUS KÄRÄJÄOIKEUDESSA
Sofcat Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä sekä Varisen velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.
Yhtiö oli maarakennusalan toimintaa harjoittava yhtiö, joka työntekijöihinsä nähden noudatti maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta. Yhtiön vakinaiset työntekijät olivat hyväksyneet tämän sopimuksen sovellettavaksi työehtosopimukseksi. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen määräyksiä oli noudatettu myös Varisen työsuhteessa työsuhdesaatavia laskettaessa.
Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 14 §:n mukaan vanhojen rakennusten purkamisesta maksettiin erillinen purkulisä. Lisän maksamisesta on maininta myös maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 1992 - 1993 soveltamisoppaassa. Tämä osoitti, että purkutyötä voitiin tehdä myös maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen puitteissa.
Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 20 §:n mukaan Varisella oli ollut oikeus vuosilomalain mukaiseen lomakorvaukseen. Vuosilomalain perusteella Varinen oli ansainnut vuosilomaa kaksi päivää yhden kuukauden pituiselta työjaksoltaan. Vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan keskimääräinen päiväpalkka kerrottiin kertoimella 1,8. Tämän mukaisesti Variselle oli maksettu lomakorvausta kahdelta päivältä. Lisävaatimus lomakorvauksesta jo maksetun lisäksi ei perustunut noudatettuun työehtosopimukseen.
Variselle oli maksettu työajan lyhennysrahaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukseen liittyvän työajan lyhentämistä maa- ja vesirakennusalalla koskevan pöytäkirjan 3 §:n mukaisesti kahdeksalta tunnilta, mikä vastasi noudatetun työehtosopimuksen vaatimusta.
KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, minkä työehtosopimuksen mukaan Varisen työsuhteen ehdot määräytyivät.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Rakennusteollisuuden Keskusliitolle, Suomen Maarakentajien Keskusliitolle ja Rakennusliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
Rakennusteollisuuden Keskusliitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1. Talonrakennusalan työehtosopimuksen soveltamisalasta
Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja Rakennusliiton välillä 17.1.1994 allekirjoitetun työehtosopimuksen 1 §:ssä on määritelty sopimuksen soveltamisala.
Siitä huolimatta, että rakentaminen voidaan toimintana ymmärtää hyvinkin laajasti, on rakennusalan työehtosopimus tarkoitettu kattamaan vain varsinaisen talonrakennuksen piiriin kuuluvan toiminnan. Rakentamiseen liittyviä erityisaloja kuten maa- ja vesirakentamista, maalausalaa jne. säännöstävät omat työehtosopimukset, joissa työnantajaosapuolena on RTK:n jäsenenä oleva työnantajaliitto.
Talonrakennusalan yritykset järjestäytyvät Rakennusteollisuuden Keskusliittoon alueellisten piiriyhdistysten kautta. Piiriyhdistysten sääntöjen mukaan jäseneksi voidaan ottaa ainoastaan yhdistyksen toimialueella rakennustoimintaa harjoittavia yrityksiä.
2. Lausuntopyynnössä tarkoitetussa tapauksessa sovellettavasta työehtosopimuksesta
Mikäli lausuntopyynnössä tarkoitettu vastaaja Sofcat Oy on maanrakennusalan toimintaa harjoittava yhtiö, sitä ei em. RTK:n piiriyhdistysten sääntöjen mukaan voitaisi hyväksyä jäseneksi ja näin ollen se ei myöskään kuuluisi RTK:n ja RL:n välillä solmitun talonrakennusalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.
Edellä esitetyn perusteella katsomme, että lausuntopyynnön tarkoittaman yrityksen toimialan ollessa maanrakennus, ei rakennusalan työehtosopimus ole yrityksen harjoittamaan toimintaan nähden asianomaisen alan työehtosopimus, eikä sitä siten ole sovellettava teollisuuslinjaperiaate huomioon ottaen lausuntopyynnössä tarkoitetussa työsuhteessa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Suomen Maarakentajien Keskusliitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry ja Rakennusliitto ry ovat vuodesta 1971 lähtien solmineet Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen. Työehtosopimuksessa on soveltamisala määritelty
"I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Sopimuksen soveltamisala
Tätä työehtosopimusta sovelletaan Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry:n jäsenten maa- ja vesirakennustyössä toimivien työntekijöiden työsuhteisiin."
Kyseinen soveltamisalaa koskeva teksti on ollut tässä muodossa aina vuodesta 1972 lukien, jolloin alan työehtosopimuksen sopijaosapuolina olivat ensimmäisen kerran Suomen Maarakentajien Keskusliitto (jäljempänä SML) ja nykyinen Rakennusliitto (jäljempänä RL).
Yleistä soveltamisalasta
Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisala on muodostunut nykyiselleen edellä esitetyn tekstin pohjalta lähinnä SML:n jäsenyritysten toimialojen kehittymisen ja laajentumisen kautta. Tämän työehtosopimuksen todellinen soveltamisala ilmenee työehtosopimuksen muiden ehtojen sisällön ja toimialalla käytännössä tapahtuneen kehityksen kautta.
Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisala määräytyy teollisuuslinja(/liitto)periaatteen mukaan.
SML:n solmiman työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat yritykset ja työt:
Lähtökohtana on jäsenyys SML:ssä. Kaikkien SML:n jäseninä olevien ns. työnantajajäsenten työntekijöihin sovelletaan teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti SML:n solmimaa maa- ja vesirakennusalan työntekijöiden työehtosopimusta jäljempänä esitetyin poikkeuksin. Ns. työnantajajäseniä ovat yritykset, joilla on työsuhteeseen palkattua henkilökuntaa.
SML:n jäseninä ovat liiton sääntöjen mukaan ammattimaista maa- ja vesirakennustoimintaa, ajoneuvonosturitoimintaa, työkoneurakointia ja työkonevuokrausta harjoittavia henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä.
Maa- ja vesirakennustoimintaan kuuluu alalla toimivien yritysten tekemien puhtaan maa- ja vesirakentamisen lisäksi siihen kiinteästi liittyvät muut työt. Näitä ovat esimerkiksi maa-ainesten ja jätteiden kuljetus, sillan rakennustoiminta, puhdistamoiden rakentaminen, purkutyöt yms. työt.
Kallion louhinta ja murskaus, kiviainesten edelleen käsittely ja kuljetus ovat maa- ja vesirakennusalan töitä.
Edelleen alan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat maa- ja vesirakennusalan koneilla suoritettavat tehdaspalvelutyöt, kaivostoimintaan liittyvät maa- ja vesirakennusalan koneilla suoritettavat työt sekä maa- ja metsätalouteen liittyvä maa- ja vesirakennustyöt niihin liittyvine muine yrityksen suorittamine töineen. Työt kuuluvat soveltamisalaan riippumatta siitä tehdäänkö niitä urakalla tai tuntitöinä.
Lisäksi soveltamisalaan kuuluvat ajoneuvonosturiurakointi ja ajoneuvonosturien vuokraustoiminta sekä maarakennuskoneiden vuokraus kuljettajan kanssa ja ilman.
Purkutyöt
Purkutöissä on kyseessä rakennusten tai pysyvien rakennelmien purkaminen ja usein siihen liittyen purkujätteen poiskuljettaminen ja hävittäminen. Purkutyössä ei ole kyseessä talon tai rakennelman rakentaminen. Purkutyöt voivat tietenkin liittyä esimerkiksi kokonaisurakkaan, jossa puretaan vanha rakennus/rakennelma ja sen tilalle rakennetaan uusi. Samoin purkutyöt voivat liittyä saneeraus- ja/tai korjaustöihin muodostaen osan työkokonaisuudesta joko itsenäisesti tai osana muuta työkokonaisuutta.
Purkutyöt, joita suorittavat maa- ja vesirakennusalalla toimivat yritykset kuuluvat alan työehtosopimuksen piiriin seuraavin edellytyksin.
Maa- ja vesirakennusurakointiin liittyvät purkutyöt maa- ja vesirakennuskoneilla lisälaitteineen tehtyinä kuuluvat aina SML:n solmiman työehtosopimuksen piiriin.
Erilliset purkutyöt maarakennus- ja muilla työkoneilla niin urakalla kuin tuntityönä tehtyinä kuuluvat alan työehtosopimuksen piiriin.
Purkutyöt, joita tehdään osin koneilla ja osin käsin tai kokonaan käsikäyttöisin konein tai työkaluin kuuluvat alan työehtosopimuksen piiriin silloin, kun niitä tekevät maa- ja vesirakennusalalla muutoinkin toimivat yritykset riippumatta siitä tehdäänkö niitä saneeraus/korjaustyön ohessa vai täysin omana kokonaisuutena. Näin siksi, että teollisuuslinjaperiaatteen mukaan kuuluvat kaikki saman yrityksen tekemät työt pääalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin.
Alan työehtosopimuksella voidaan tehdä kokonaan erillisiäkin näin tehtyjä purkutöitä silloin, kun yrityksen toimialana on edellä kuvattu maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluva työskentely.
Vastaavasti alan purkutöihin erikoistunut yritys voi tehdä purkutöiden ohessa alan työehtosopimuksella myös esimerkiksi rakennuksen saneeraus/korjaustöitä.
Suomen Maarakentajien Keskusliiton ja sen piiriyhdistysten jäsenistä 127 on ilmoittanut yhdeksi työalakseen purkutyöt. Muun muassa SML:n ja Ruotsin vastaavan liiton ME:n puheenjohtajat ovat purku-urakoitsijoita. SML on Euroopan purku-urakoitsijaliiton EDAn jäsen.
Purkutöitä koskeva lisä työehtosopimuksessa
Nimenomaisen soveltamisala pykälän ohessa määrittävät ja täydentävät muut työehtosopimusmääräykset alan työehtosopimuksen soveltamisalaa.
SML ja RL ovat sopineet maa- ja vesirakennustöissä maksettavista aikatyölisistä. Yhtenä aikatyölisänä on työehtosopimuksen 14 §:ssä
"8. Vanhojen rakennusten purkulisä
Suoritettaessa vanhojen rakennusten korjaus- ja purkutöitä maksetaan työtä suorittavalle työntekijälle 15 %:n suuruinen lisä työtunnilta laskettuna työntekijän henkilökohtaisesta tuntipalkasta."
Työehtosopimuksen kohdan mukaan maa- ja vesirakennusalalla työskentelevä yritys voi tehdä vanhojen rakennusten korjaus- ja purkutöitä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksella. Työehtosopimusmääräys ei aseta mitään rajauksia sille, miten purkutyö tehdään. Sitä voidaan kohdan mukaan tehdä niin koneellisesti kuin ns. käsin. Kohta määrittelee vain sen, mitä alan työehtosopimusta noudattavan yrityksen pitää maksaa työntekijöilleen näiden suorittaessa vanhojen rakennusten korjaus- ja purkutöitä aikatyönä.
SML on omassa työehtosopimuksensa soveltamisohjeessa pyrkinyt selventämään esiintyneiden tulkintakysymysten takia sitä, tuleeko korjaus- tai purkutöihin liittyviä tai muuten samaan työkokonaisuuteen liittyviä varsinaisen rakennuksen ulkopuolella töitä tekevälle maksaa kyseistä lisää.
Purkutyölisän maksamisesta ei muutoin ole ollut työehtosopimusosapuolten välillä soveltamis- tai tulkintaerimielisyyksiä.
Varisen työsuhteen ehtojen määräytymisestä
Lausuntopyynnön liitteenä olevien asiakirjojen mukaan Jukka Tapio Varisen työsuhteen ehtojen määräytymisestä pääteltävissä seuraavaa:
Sofcat Oy on maarakennusalalla eli edellä esitetyllä toimialalla toimiva yritys. Asiakirjoista ei löydy tukea sille kantajan väitteelle, että Sofcat Oy toimisi talonrakennusalalla. Saadun lisäselvityksen mukaan on Sofcat Oy:llä maarakennus työkonekalustoa ja muuta konekalustoa, joilla yritys tekee mm. purkutöitä. Purkutöissä Sofcat Oy:n tulee siten noudattaa työntekijöihinsä SML:n ja RL:n välistä maa- ja vesirakennusalan kulloinkin voimassaolevaa työehtosopimusta.
Varisen työsuhteessa Sofcat Oy:lle tekemät työt, vanhojen hissien paloittelu polttoleikkaamalla ja rakennuksen julkisivun purkaminen, on lausuntopyyntö asiakirjoista esitetyn selvityksen perusteella purkutyötä, jota voidaan tehdä SML:n ja RL:n välisen työehtosopimuksen nojalla riippumatta siitä, onko Varinen tehnyt niitä työkoneella, koneellisin työkaluin vai käsityökaluin.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Rakennusliitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Purkutyötä voidaan tehdä ja tehdään sekä rakennusalan että maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksia soveltaen. Molemmissa työehtosopimuksissa työntekijäpuolella on sopijaosapuolena Rakennusliitto ry, joten ensinäkemältä ristiriitaisen tuntuisia työehtosopimusmääräyksiä on käytännössä voitu soveltaa ilman ongelmia.
Peruslähtökohtana soveltamisessa on pidetty sitä, että kun purkutyö liittyy olennaisesti rakentamiseen ja korjaamiseen, esimerkiksi rakennuksesta puretaan väliseiniä saneerauksen yhteydessä, työhön on sovellettu poikkeuksetta rakennusalan työehtosopimusta. Rakennusalan työehtosopimusta voidaan soveltaa purkutyöhön kaikissa tapauksissa, mutta aina tämä ei ole yhtä ehdotonta. Joten jos purkutyö on itsenäisempi kokonaisuus, jonka suorittaa yksin-omaan maarakennusalan työehtosopimusta työntekijöihinsä soveltava yritys, työhön voidaan soveltaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta.
Rakennusalan työehtosopimuksen soveltamisalapykälä ei tarkoita sitä, että rakennusalan työehtosopimusta ei tarvitsisi noudattaa työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa töissä silloin, jos yritys yleisesti noudattaa toista työehtosopimusta. Soveltamisalapykälän tarkoituksena on, että Rakennusteollisuuden Keskusliiton jäsenyritys, jonka eri yksiköt tekevät esimerkiksi sekä rakennusalan että maa- ja vesirakennusalan töitä, voi olla näiden eri yksiköidensä osalta sidottu eri työehtosopimuksiin ja noudattaa niitä työehtosopimusten soveltamis-alaan kuuluvissa töissä. Soveltamisalapykälää ei kuitenkaan missään tapauksessa voi tulkita siten, että yrityksen pääasiallinen toimiala ja työehtosopimuksen soveltaminen oikeuttaisi sen soveltamaan "väärää" työehtosopimusta rakennusalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa töissä.
Tässä tapauksessa sovellettava työehtosopimus on ratkaistava tapauksen yksittäisten tosiasioiden pohjalta. Varisen työ Sofcat Oy:n palveluksessa on käsittänyt sellaista rakennusten saneeraukseen liittyvää purkutyötä, jota perinteisesti on pidetty rakennusalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvana. Näin ollen Varisen työsuhteeseen tulisi soveltaa rakennusalan työehtosopimusta siitä huolimatta, että Sofcat Oy noudattaa yleisesti työntekijöihinsä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Sofcat Oy harjoittaa työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan maarakennus- ja purkutöitä. Maarakennustyöt käsittävät muun muassa salaojitusviemäreiden tekemistä, talonpohjien kaivamista ja piharakentamista. Maarakennustyöt ovat muodostaneet noin 70 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Yhtiön tekemät purkutyöt käsittävät sekä koko talojen purkamisia että saneeraustöihin liittyviä purkamisia. Yhtiön palveluksessa olevat työntekijät ovat tehneet sekä maarakennus- että purkutöitä. Heidän työsuhteissaan on työsopimuslain 17 §:n nojalla sovellettu maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta.
Erimielisyydessä on kysymys siitä, olisiko Sofcat Oy:n palveluksessa olleen Jukka Varisen tekemästä purkutyöstä tullut maksaa palkka talonrakennusalan työehtosopimuksen mukaan. Varinen on työskennellyt kahdessa korjattavassa tai saneerattavassa kohteessa. Niistä toisessa hän on suorittanut julkisivun tiiliverhouksen poistamista ja toisessa kohteessa purkanut polttoleikkaamalla kaksi tavarahissiä. Jälkimmäinen työ on liittynyt yhtiön kaivinkoneella suorittamaan välipohjan purkamiseen.
Sekä talonrakennusalan että maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksiin sisältyy purkutyötä koskevia määräyksiä. Kumpikin mainituista työehtosopimuksista on alallaan yleiseksi katsottava valtakunnallinen työehtosopimus.
Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sopimusta sovelletaan maa- ja vesirakennustyössä toimivien työntekijöiden työsuhteisiin. Työtuomioistuimessa todistajana kuullun Suomen Maarakentajien Keskusliiton osastopäällikön kertoman mukaan käytännössä sopimusta sovelletaan sen soveltamisalamääräyksen sanamuotoa väljemmin. Sitä on sovellettu esimerkiksi jäsenyritysten suorittamiin ajoneuvonosturitöihin, elementtiasennustöihin ja teollisuuden erilaisiin palvelutöihin. Todistajan mukaan alan työehtosopimuksessa on ollut jo pitkään olosuhdelisänä maksettu purkulisä. Aiemmin sitä maksettiin rakennuksen sisällä suljetussa tilassa tapahtuvasta purkutyöstä, mutta määräys muutettiin vuonna 1986 nykyiseen väljempään muotoonsa Rakennusliiton esityksestä. Tuossa yhteydessä ei tehty rajauksia sen suhteen, minkälaiseen purkutyöhön määräystä tulee soveltaa. Käytännössä alalla todistajan mukaan sovelletaan niin sanottua teollisuusliittoperiaatetta, mikä merkitsee, että myös purkutyössä palkka määräytyy maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaan. Sovellettava sopimus ei siten määräydy ja vaihtele tehtävän työn perusteella. Pääasiallisesti maa- ja vesirakennustoimintaa harjoittavassa yhtiössä sovelletaan vain tämän alan sopimusta.
Rakennusliiton osastosihteeri on puolestaan todistajana kertonut, että jos maarakennusliike purkaa rakennuksen kokonaisuudessaan, tai jos purkamista tehdään maarakentamisen yhteydessä, tämä työ voi kuulua maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen piiriin. Jos sensijaan purkutöitä tehdään korjattavassa rakennuksessa, työ on talonrakennusalan työehtosopimuksen alaista työtä. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen purkulisämääräyksessä puhutaan tosin vanhojen rakennusten korjaus- ja purkutyöstä, mutta todistajan käsityksen mukaan määräyksellä on kuitenkin tarkoitettu vain purkutyötä.
Työtuomioistuin esitetyn todistelun johdosta toteaa, että maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 14 §:n 8 kohdan vanhojen rakennusten purkulisää koskevan määräyksen sanamuodosta ei voida johtaa perusteita rajoittaa määräyksen soveltamisala ainoastaan määrätynlaisiin purkutöihin. Ristiriitaisen selvityksen valossa on myös jäänyt näyttämättä, että sopijaosapuolten tarkoituksenakaan olisi ollut soveltaa määräystä sen sanamuotoa suppeammin. Näin ollen työtuomioistuin katsoo määräyksen sanamuotoa ja siitä ilmenevää sopijapuolten tarkoitusta parhaiten vastaavan tulkinnan, jonka mukaan purkutyö voi olla maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa työtä siitä riippumatta, miten, missä ja minkä vuoksi sitä tehdään.
Varisen tekemä purkutyö voi edellä todetuin tavoin kuulua sekä talonrakennusalan työehtosopimuksen että maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen piiriin. Sofcat Oy on esitetyn selvityksen perusteella pääasiallisesti maarakennustoimintaa harjoittava yritys, joka on soveltanut työntekijöidensä työsuhteisiin tämän alan sopimusta. Maa- ja vesirakennusalalla noudatetaan teollisuusliittoperiaatetta, jonka mukaan yhtiö on voinut soveltaa myös muiden kuin maarakennus-alan töitä tekevien työntekijöidensä työsuhteissa pääalan sopimusta. Kun Varisen tekemä purkutyö edellä todetun mukaisesti voi jo sellaisenaan olla tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa työtä, työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että Varisen työsuhteen ehdot ovat määräytyneet maa- ja vesirakennus-alan työehtosopimuksen mukaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Juvonen, K. Rautiainen, Pystynen ja Porttila jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.
Lausunto on yksimielinen.