11.12.1995

1 § Soveltamisala

Nämä määräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutoista suoritettavaa korvausta. Muuttokustannukset korvataan virkamiehelle, joka viraston tai sen osan siirtämisen taikka uudelleen järjestelyn, asianomaisella hallinnonalalla voimassa olevien siirtymisvelvollisuutta koskevien säännösten mukaisen siirron tai pysyväisen komennuksen taikka valtion virkamieslain (755/86) 33 §:ssä tarkoitetun toiseen virkaan siirtämisen johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle.

2 § Yleistä

Muuttokustannuksina korvataan:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5) virkamiehen ja hänen perheenjäsenensä uudelle sijoituspaikkakunnalle tekemistä tutustumismatkoista aiheutuvat matkakustannukset ja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Tutustumismatkat

Virkamiehelle ja hänen perheenjäsenelleen suoritetaan matkakustannusten korvaamista koskevien sopimusmääräysten mukaisesti korvaus kuudesta joko nykyiseltä sijoituspaikkakunnalta uudelle sijoituspaikkakunnalle tehdystä tahi kahden siirtoa seuraavan vuoden aikana uudelta sijoituspaikkakunnalta alkuperäiselle sijoituspaikkakunnalle tehdystä matkasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vaatimukset

AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että valtion yleisten virkaehtosopimusmääräysten liitteen 8 eli muuttokustannusten korvaamista koskevien sopimusmääräysten 1 ja 4 §:n mukaan majuri Aapo Cederberg oli oikeutettu sopimuksen mukaisiin korvauksiin 1.9.1994 tapahtuneen siirron johdosta.

AKAVA-JS on lisäksi vaatinut valtiovarainministeriön velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Majuri Aapo Cederberg oli pääesikunnan siirtymisvelvollisuutta koskevien säännösten perusteella 1.9.1994 lukien siirretty läntisen maanpuolustusalueen esikunnasta Hämeenlinnasta pääesikuntaan Helsinkiin. Hänen vanha sijoituspaikkakuntansa ja myös kotipaikkakuntansa oli 1. - 10.9.1994 ollut Hämeenlinna. Cederberg oli tehnyt virkamatkaesityksen tutustumismatkasta puolisonsa kanssa Hämeenlinnasta Helsinkiin 9. - 10.9.1994. Pääesikunnan esikuntaosaston päällikkö ei ollut hyväksynyt virkamatkaesitystä virkaehtosopimuksen mukaiseksi tutustumismatkaksi.

Muuttokustannusten korvaamista koskevien sopimusmääräysten 1 §:n mukaan muuttokustannukset korvataan virkamiehelle, joka joutuu asianomaisella hallinnon alalla voimassa olevien siirtymisvelvollisuutta koskevien säännösten mukaisen siirron johdosta muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Sopimusmääräysten 2 §:n 5 kohdan mukaan muuttokustannuksina korvaamaan virkamiehen ja hänen perheenjäsenensä uudelle sijoituspaikkakunnalle tekemistä tutustumismatkoista aiheutuvat matkakustannukset.

Edelleen sopimusmääräysten 4 §:n mukaan virkamiehelle tai hänen perheenjäsenelleen suoritetaan matkakustannusten korvaamista koskevien määräysten mukaisesti korvausta uudesta joko nykyiseltä sijoituspaikkakunnalta uudelle sijoituspaikkakunnalle tehdystä tahi kahden siirtoa seuraavan vuoden aikana uudesta sijoituspaikkakunnasta alkuperäiselle sijoituspaikkakunnalle tehdystä matkasta.

Edellä selostettujen muuttokustannusten korvaamista koskevien sopimusmääräysten tarkoituksena oli helpottaa virkamiehen ja hänen perheensä muuttoa, joka liittyi siirtoon. Tutustumismatkalla uudelle paikkakunnalle oli tarkoitettu lähinnä muuttoon ja sen valmisteluun liittyvien asioiden hoitoa. Tuollaisia asioita saattoivat olla esimerkiksi uuden asunnon hankintaan, lasten koulunkäynnin järjestämiseen ja puolison työpaikan järjestämiseen liittyvät asiat sekä muut vastaavat asiat.

Sopimusmääräysten 4 §:ssä nykyinen sijoituspaikkakunta tarkoitti sitä paikkakuntaa, jolla virkamies oli palveluksessa silloin, kun hän sai tiedon siirrosta. Cederbergin tapauksessa sijoituspaikkakunta oli Hämeenlinna. Tämä tiedoksisaantipaikkakunta ei muuttunut edes siirron tapahduttua.

Sopimuksen hengen ja kirjaimen mukaan ratkaisevaa ei ollut se, oliko virkamies tutustumismatkan tehdessään siirtynyt uudelle paikkakunnalle vai ei. Ratkaisevaa oli se, että matkat olivat tapahtuneet kahden vuoden kuluessa siirrosta. Valtiovarainministeriön esittämän mukainen tulkinta johtaisi siihen, että virkamiehen olisi aina ennen uuden työnsä aloittamista muutettava, koska hän ei muutoin voisi saada omien ja ennenkaikkea perheensä asioiden järjestelyyn tutustumismatkaan uudelle sijoittumispaikkakunnalle.

Muuttokustannusten korvaamista koskevan soveltamisohjeen 4 §:n mukaan jos virkamies oli estynyt virkatehtäviensä vuoksi itse tekemästä tutustumismatkaa, oli asianmukaista korvata virkamiehen perheenjäsenen virkamiehen sijasta tekemästä tutustumismatkasta johtuvat yhden henkilön matkakustannukset. Tällä oli tarkoitettu sitä, että vaimo voi käydä katsomassa uutta asuntoa uudella sijoituspaikkakunnalla miehen ollessa uusien työtehtäviensä vuoksi estynyt. Virkamiehen siirto ja muutto eivät käytännön syistä useinkaan kulkeneet "käsi kädessä".

Cederbergillä oli aikomus muuttaa Helsinkiin. Hänellä ja hänen perheenjäsenellään oli oikeus matkakustannusten korvauksiin tutustumismatkasta Hämeenlinnasta Helsinkiin. Cederberg oli ennen siirtymistä viranhoitoon Helsinkiin varmistanut läntisen maanpuolustusalueen henkilöstöosastolta, että hän voi käyttää tutusmismatkoja Hämeenlinnasta Helsinkiin siirtymisen jälkeenkin, jos hän asuu vielä siirron jälkeen Hämeenlinnassa. Cederbergin vaativien tehtävien takia oli ollut perusteltua tehdä tutusmismatkoja silloin, kun ne myös työtehtävien kannalta olivat olleet otollisia.

Vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö on vaatinut AKAVA-JS:n velvoittamista korvaamaan ministeriön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Muuttokustannusten korvaamista koskevan sopimuksen 1 §:n mukaan muuttokustannukset korvataan virkamiehelle, joka siirtymisvelvollisuutta koskevien säännösten mukaisen siirron johdosta joutui muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Muuttokustannusten korvaamisen edellytyksenä oli, että virkamies muutti toiselle paikkakunnalle.

Sopimusmääräysten 4 §:n mukaan virkamiehelle ja hänen perheenjäsenelleen suoritettiin matkakustannusten korvaamista koskevien sopimusmääräysten mukaisesti korvausta kuudesta, yhteensä enintään yhdeksän vuorokautta kestäneestä matkasta joko nykyiseltä sijoituspaikkakunnalta uudelle sijoituspaikkakunnalle tahi kahden siirtoa seuraavan vuoden aikana uudelta sijoituspaikkakunnalta alkuperäiselle sijoituspaikkakunnalle.

Cederberg oli 1.9.1994 lukien siirretty Hämeenlinnasta pääesikuntaan Helsinkiin. Cederberg ei ollut siirron johdosta muuttanut, vaan hän oli tehnyt päivittäin työmatkat Hämeenlinnasta pääesikuntaan Helsinkiin. Hänen tarkoituksenaan ei myöskään ollut siirron takia muuttaa toiselle paikkakunnalle, joten hänellä ei ollut muuttokustannusten korvaamisesta tehdyn sopimuksen mukaista oikeutta tutustumismatkoihin.

Valtion virkamiesten muuttokustannusten korvaamisesta oli sovittu ensimmäisen kerran virkaehtosopimuksin 1970-luvun alkupuolella. Puolustusministeriön ja puolustuslaitoksen virkamiesten muuttokustannusten korvaamisesta oli säädetty myös asetuksella (118/63). Virkaehtosopimuksessa, joka oli tehty 11.4.1974, oli tutustumismatkat sovittu korvattavaksi siten, että virkamiehelle suoritettiin kahdesta enintään kaksi vuorokautta kestävästä nykyiseltä sijoituspaikkakunnalta uudelle sijoituspaikkakunnalle tehdystä tutustumismatkasta aiheutuvista matkakustannuksista korvaus valtion virkamiesten matkustussäännön mukaisesti.

Tutustumismatkoja koskevien sopimusmääräysten alkuperäisenä tarkoituksena oli ollut mahdollistaa tutustuminen virkamiehen uuteen sijoituspaikkakuntaan. Aiemmin voimassa olleiden sopimusmääräysten sanamuodon mukaisesti tutustumismatkoja oli mahdollista tehdä "nykyiseltä sijoituspaikkakunnalta uudelle sijoituspaikkakunnalle" eli siirron jälkeen tutustuminen uuteen sijoituspaikkaan ei ollut mahdollista. Aiemmin voimassa olleiden sopimusmääräysten mukaisesti myöskään siirron jälkeen ei ollut mahdollista tehdä tutustumismatkoja vanhalle sijoituspaikkakunnalle.

Koska eräissä tapauksissa matkojen tekeminen siirron jälkeen vanhalle sijoituspaikkakunnalle oli tapahtuneen muuton takia tarpeellista, esimerkiksi vanhan asunnon myynnin järjestämisen takia, sopijaosapuolet olivat muuttaneet tutustumismatkoja koskeneet sopimusmääräykset 15.3.1980 tehdyllä virkaehtosopimuksella. Sopimuksen mukaan uudelle sijoituspaikkakunnalle muuttavalle virkamiehelle suoritettiin enintään kuuden joko nykyiseltä sijoituspaikkakunnalta uudelle sijoituspaikkakunnalle tehdyn tahi kahden siirtoa seuranneen vuoden aikana uudelta sijoituspaikkakunnalta alkuperäiselle sijoituspaikkakunnalle tehdyn matkan, jotka kestivät yhteensä enintään 12 vuorokautta, kustannuksista korvausta.

Termillä sijoituspaikkakunta tarkoitettiin viran sijoituspaikkakuntaa. Missään tapauksessa sijoituspaikkakunnalla ei ollut tarkoitettu siirron tiedoksisaantipaikkakuntaa.

Puolustusvoimista annetun asetuksen 61 §:n 2 momentin mukaan, mikäli virkamiehen siirto tai tehtävään määrääminen aiheutti paikkakunnan muutoksen, oli asianomaiselle annettava päätöksestä tieto vähintään kolmea kuukautta aikaisemmin. Cederbergille oli määräajassa ilmoitettu siirrosta, joten hänellä oli ollut riittävästi aikaa suorittaa sopimuksen tarkoittamia tutustumismatkoja senhetkiseltä sijoituspaikkakunnalta uudelle sijoituspaikkakunnalle. Siirron jälkeen Cederbergillä oli oikeus enää sopimuksen tarkoittamiin matkoihin uudelta sijoituspaikkakunnalta Helsingistä alkuperäiselle sijoituspaikkakunnalleen Hämeenlinnaan kahden siirtoa seuraavan vuoden aikana, mikäli hän muutti paikkakuntaa.

Tutustumismatkoja koskevien sopimusmääräysten mukaan matkoista suoritettiin korvaukset matkakustannusten korvaamisesta tehtyjen sopimusmääräysten mukaisesti. Matkakustannusten korvaamisesta annettujen sopimusmääräysten mukaisesti matkojen korvaaminen edellytti aina, että matkaa varten oli annettu matkamääräys. Pääesikunnassa noudatetun vakiintuneen käytännön mukaisesti matkoja ei ollut korvattu kanteen tarkoittamissa tapauksissa, joten mainittua määräystä ei myöskään ollut annettu Cederbergin esittämille matkoille Hämeenlinnasta Helsinkiin 9. - 10.9.1994. Sillä seikalla, että Cederbergin vanhassa sijoituspaikassa oli mahdollisesti hänelle erheellisesti kerrottu, että hän voisi saada siirron jälkeen mainitut korvaukset, ei ollut virkaehtosopimuksen tulkinnan kannalta merkitystä.

Perustelut

Majuri Aapo Cederberg, joka oli työskennellyt läntisen maanpuolustusalueen esikunnassa Hämeenlinnassa, on toukokesäkuun 1994 vaihteessa saanut tietää, että hänet siirretään puolustusvoimien pääesikuntaan Helsinkiin. Cederberg on aloittanut työnsä pääesikunnassa 1.9.1994. Cederberg on etsinyt asuntoa Helsingistä. Siirron jälkeenkin hän on asunut Hämeenlinnassa.

Cederberg on tehnyt pääesikunnalle virkamatkaesityksen, jonka mukaan hän tekisi puolisonsa kanssa muuttokustannusten korvaamisesta tehdyn sopimuksen 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun tutustumismatkan 9. - 10.9.1994 Hämeenlinnasta Helsinkiin.

Pääesikunnan esikuntaosasto ei ole hyväksynyt virkamatkaesityksen matkaa virkaehtosopimuksen tarkoittamaksi tutustumismatkaksi. Pääesikunnan mukaan esityksen tarkoittamia virkamatkoja nykyiseltä sijoituspaikkakunnalta uudelle sijoituspaikkakunnalle eli Cederbergin tapauksessa Hämeenlinnasta Helsinkiin ei voitu tehdä enää siirtopäivän 1.9.1994 jälkeen. Valtiovarainministeriön mukaan edellä mainitun sopimuksen tarkoittama sijoituspaikkakunta tarkoitti viran sijoituspaikkakuntaa.

AKAVA-JS on puolestaan katsonut, että sopimuksen tarkoittama uusi sijoituspaikkakunta pysyi uutena sijoituspaikkakuntana, kunnes virkamies oli perheineen muuttanut kyseiselle paikkakunnalle. Näin ollen Cederbergin 1.9.1994 tapahtuneen virkapaikan siirron jälkeenkin Hämeenlinna oli muuttokustannusten korvausmielessä nykyinen sijoituspaikkakunta.

Muuttokustannusten korvaamista koskevan sopimuksen 1 §:n mukaan muuttokustannusten korvaamisen edellytyksenä on muun muassa, että virkamies toiseen virkaan siirtämisen johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Sopimuksen 2 §:n 5 kohdan mukaan muuttokustannuksina korvataan virkamiehen ja hänen perheenjäsenensä uudelle sijoituspaikkakunnalle tekemistä tutustumismatkoista aiheutuvat matkakustannukset. Tutustumismatkoina 4 §:n 1 momentin mukaan korvataan kuusi joko nykyiseltä sijoituspaikkakunnalta uudelle sijoituspaikkakunnalle tehtyä tahi kahden siirtoa seuraavan vuoden aikana uudelta sijoituspaikkakunnalta alkuperäiselle paikkakunnalle tehtyä matkaa.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan tutustumismatkojen korvaamisesta on sovittu jo 11.4.1974 tehdyssä virkaehtosopimuksessa. Sen mukaan virkamiehelle suoritetaan kahdesta enintään kaksi vuorokautta kestävästä nykyiseltä sijoituspaikkakunnalta uudelle sijoituspaikkakunnalle tehdystä tutustumismatkasta aiheutuvista matkakustannuksista korvaus valtion virkamiesten matkustussäännön mukaisesti.

Valtiovarainministeriön mukaan matkojen tekeminen siirron jälkeen vanhalle sijoituspaikkakunnalle oli osoittautunut tapahtuneen muuton vuoksi tarpeelliseksi. Sen vuoksi sopimusosapuolet olivat 15.3.1980 muuttaneet sopimusta. Tämän sopimuksen mukaan uudelle sijoituspaikkakunnalle muuttavalle virkamiehelle suoritetaan enintään kuuden joko nykyiseltä sijoituspaikkakunnalta uudelle sijoituspaikkakunnalle tehdyn tahi kahden siirtoa seuraavan vuoden aikana uudelta sijoituspaikkakunnalta alkuperäiselle sijoituspaikkakunnalle tehdyn matkan kustannuksista korvausta.

Työtuomioistuimessa on todistajina kuultu muuttokustannusten korvaamista koskevan sopimuksen sopimusneuvotteluihin osallistuneita Upseeriliiton järjestöpäällikköä ja valtiovarainministeriön nuorempaa hallitussihteeriä. Kumpikaan todistajista ei ole osallistunut vuosina 1974 ja 1980 tehtyjen sopimusten sopimusneuvotteluihin. Sen sijaan vuoden 1993 neuvotteluista molemmat todistajat ovat yhdensuuntaisesti kertoneet, että vaikka vuoden 1993 sopimuksessa on voimassa olleen määräyksen sanamuotoa jossakin määrin muutettu, määräyksen sisältöä ja soveltamiskäytäntöä ei ole ollut tarkoitus muuttaa. Osapuolten välisissä neuvotteluissa ei ole ollut esillä kysymys siitä, missä ajassa tutustumismatkat uudelle sijoituspaikkakunnalle on tehtävä. Upseeriliiton järjestöpäällikön käsityksen mukaan tuollaisia matkoja uudelle sijoituspaikkakunnalle voitiin tehdä ennen virkapaikan siirtoa ja myös sen jälkeen. Uudelle sijoituspaikkakunnalle tehtävien tutustumismatkojen korvaaminen siirron jälkeenkin on todistajan mukaan tarpeellista. Virkamiehet nimittäin pyrkivät usein aloittamaan työt uudella sijoituspaikkakunnalla mahdollisimman nopeasti siirrosta tiedon saatuaan. Tällöin perhe jää vanhalle sijoituspaikkakunnalle ja tutustumismatkat tehdään vanhalta sijoituspaikkakunnalta uudelle sijoituspaikkakunnalle. Todistajan mukaan tutustumismatkoja tällaisissa tapauksissa on korvattu. Todistajan mukaan sanottu periaate on nähtävissä myös vuonna 1990 tehdystä soveltamisohjeen muutoksesta. Tuolloin soveltamisohjeella on tehty mahdolliseksi, että perheenjäsen voi yksin suorittaa tutustumismatkan, mikä ei ennen ollut ollut mahdollista. Hallitussihteerin kertoman mukaan 4 §:n 1 momentin tarkoittamia tutustumismatkoja uudelle sijoituspaikkakunnalle voitiin tehdä ainoastaan ennen virkapaikan siirtoa. Todistajien kertomusten mukaan tutustumismatkoja koskevan määräyksen tarkoituksena on ollut helpottaa virkamiehen ja hänen perheensä muuttoa uudelle sijoituspaikkakunnalle.

Osapuolet ovat esittäneet työtuomioistuimelle selvitystä myös määräyksen soveltamiskäytännöstä. Todistelutarkoituksessa kuullun Upseeriliiton puheenjohtajan, joka on useiden vuosien ajan toiminut päätoimisena luottamusmiehenä ja 1990-luvulla kolmen vuoden ajan työskennellyt pääesikunnassa esikuntatoimiston ja esikuntaosaston päällikön tehtävissä, on pitänyt tehtävissään saamansa kokemuksen perusteella itsestään selvänä, että sopimuksen tarkoittamia tutustumismatkoja uudelle sijoituspaikkakunnalle voidaan tehdä kahden vuoden ajan siirrosta. Kuultava ei kertomansa mukaan ollut korvauspäätöksiä tehdessään edes kiinnittänyt huomiota siihen, onko tutustumismatka tehty ennen siirtoa vai sen jälkeen.

Pääesikunnan esikuntaosaston taloudenhoitaja, joka on työskennellyt myös edellä mainitun kuultavan alaisena, on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut, että hänen tehtäviinsä on kuulunut muun ohessa muuttokustannuslaskujen käsittely ja maksuliikenteen hoitaminen. Todistajan kertoman mukaan esikuntaosasto ei hänen neljä vuotta kestäneenä toimiaikanaan ole hyväksynyt tutustumismatkoina korvattaviksi siirron jälkeen uudelle sijoituspaikkakunnalle tehtäviä matkoja. Tällaista tutustumismatkaa on Cederbergin lisäksi esittänyt yksi virkamies. Todistajan tietämän mukaan samaa käytäntöä esikuntaosastossa on noudatettu noin 10 - 20 vuoden ajan.

Työtuomioistuimelle on esitetty selvitystä puheena olevan sopimusmääräyksen soveltamiskäytännöstä myös rajavartiolaitoksessa. Esitetyn selvityksen mukaan rajavartiolaitoksen ja puolustuslaitoksen olosuhteet poikkeavat toisistaan varsin merkittävästi. Rajavartiolaitoksella on myös omat sopimuksen soveltamismääräykset. Rajavartiolaitoksen noudattama sopimusmääräyksen tulkintakäytäntö uudelle sijoituspaikkakunnalle tehtyjen tutustumismatkojen korvaamisesta siirron jälkeen on kuitenkin vastannut valtiovarainministeriön esittämää kantaa.

Valtiovarainministeriön 2.5.1994 antamaan muuttokustannusten korvaamista koskevaan määräykseen otettu soveltamisohje sisältää sopimuksen 4 §:n määräyksen. Sen lisäksi valtiovarainministeriön määräyksessä todetaan uudelle sijoituspaikkakunnalle siirtyneen virkamiehen mahdollisuus saada virkavapautta. Edelleen määräyksessä on täsmennetty virkamiehen perheenjäsenen oikeutta 4 §:n 1 momentin tarkoittamaan matkakustannusten korvaukseen tutustumismatkoilta. Sen mukaan yhdellä virkamiehen perheenjäsenellä on kullakin tutustumismatkalla oikeus matkakustannusten korvaukseen. Jos virkamies on estynyt esimerkiksi virkatehtävien vuoksi itse tekemästä tutustumismatkaa, on asianmukaista korvata virkamiehen perheenjäsenen virkamiehen sijasta tekemästä tutustumismatkasta johtuvat yhden henkilön matkakustannukset. Työtuomioistuimelle esitetty selvitys ei kuitenkaan osoita, että perheenjäsenenkään osalta olisi ainakaan vakiintuneesti noudatettu edellä selostetusta pääesikunnan noudattamasta tutustumismatkojen korvauskäytännöstä poikkeavaa käytäntöä.

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys tutustumismatkojen korvaamisesta esillä olevan kaltaisessa tilanteessa on varsin ristiriitaista. AKAVA-JS:n selvityksen mukaan tutustumismatkoista sen esittämällä tavalla on suoritettu korvauksia. Sen sijaan valtiovarainministeriön esittämän selvityksen mukaan AKAVA-JS:n esittämää vakiintunutta korvauskäytäntöä ei ainakaan pääesikunnassa ole ollut. Toisella hallinnonalalla, rajavartiolaitoksessa, sopimusmääräys on ymmärretty valtiovarainministeriön esittämällä tavalla. Riidanalainen sopimusmääräys on varsin vanha eikä sen sisällöstä ja tulkinnasta ole myöhemmissä sopimusneuvotteluissa keskusteltu. Osapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, ettei vuonna 1980 sopimukseen otetun määräyksen sisältöä kysymyksessä olevilta kohdilta ole ollut tarkoitus muuttaa.

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys ei osoita, että sopimuksen 4 §:n 1 momentin sijoituspaikkakuntaa koskevalla käsitteellä olisi tarkoitettu muuta kuin virkamiehen viran sijoituspaikkakuntaa. Sopimuksen soveltamiskäytännöstä esitetty osin ristiriitainen selvitys ei työtuomioistuimen mielestä osoita osapuolten tarkoituksena olleen sopia, että tutustumismatkoina korvataan uudelle sijoituspaikkakunnalle vielä siirron jälkeen tehtävät matkat. Näin ollen määräyksen sanamuodon on katsottava osoittavan osapuolten tarkoituksen. Työtuomioistuimen mielestä 4 §:n 1 momentin sanamuoto vastaa valtiovarainministeriön tulkintaa.

Kun Cederbergin sijoituspaikkakunta on 1.9.1994 alkaen ollut Helsinki, hänellä ei muuttokustannusten korvaamista koskevan sopimuksen 4 §:n 1 momentin nojalla ole oikeutta korvaukseen enää sanotun ajankohdan jälkeen Hämeenlinnasta Helsinkiin tehtävistä tutustumismatkoista.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saavat asianosaiset pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kröger, Niskanen, Vaheri, Sulkunen ja Wetterstrand jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.