28.11.1995

Vaatimukset

Suomen Palomiesliitto SPAL ja palomies Vesa Lensu ovat vaatineet, että Helsingin kaupunki tuomitaan maksamaan Suomen Palomiesliitto SPAL:lle ja Vesa Lensulle, molemmille erikseen kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n vastaisesta pysyvän työrauhavelvoitteen rikkomisesta lain 20 §:ssä tarkoitettua hyvityssakkoa. Suomen Palomiesliitto SPAL ja Lensu ovat lisäksi vaatineet, että Kunnallinen työmarkkinalaitos tuomitaan maksamaan Suomen Palomiesliitto SPAL:lle ja Lensulle kunnallisen virkaehtosopimuslain 11 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 20 §:ssä tarkoitettua hyvityssakkoa.

Suomen Palomiesliitto SPAL ja Lensu ovat vielä vaatineet vastaajien velvoittamista korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Suomen Palomiesliitto SPAL ja Lensu ovat Helsingin kaupunkia ja Kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan ajamassaan kanteessa lausuneet, että Helsingin kaupunki oli 6.2.1995 ilmoittanut pysäyttävänsä palkanmaksun Suomen Palomiesliitto SPAL:iin kuuluvilta viranhaltijoilta siltä osin, kuin se kohdistuu 13.2.1995 kello 12 jälkeiseen aikaan. Mainittu ilmoitus oli muiden ohella koskenut myös Lensua. Lensu oli osallistunut 20.2.1995 alkaneeseen Suomen Palomiesliitto SPAL:n toimeenpanemaan lakkoon. Helsingin kaupunki oli keskeyttänyt palkanmaksun näin ollen jo ennen lakon alkua.

Helsingin kaupunki oli syyllistynyt laittomaan työtaisteluun eli työsulkuun keskeyttäessään palkanmaksun lakon takia.

Palkanmaksun ajankohta oli määrätty kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 40 §:ssä. Tämän mukaisesti Lensulle olisi tullut maksaa koko kuukauden palkka viimeistään kuukauden 16. päivä. Koska lakko oli alkanut 20.2.1995, olisi ainakin mainittuun päivään asti tullut palkka maksaa viimeistään 16.2.1995. Kun palkan keskeytys oli tehty lakon yhteydessä, oli selvästi tarkoitus ollut yksinomaan murtaa lakkoa laittomin keinoin. Helsinki oli pysäyttänyt kaikkien noin 350 lakkoon ryhtyneen palkan.

Helsingin kaupunki oli 1.3.1995 uhkaillut Lensua kurinpitotoimilla. Kirjeessään Helsingin kaupunki oli väittänyt Lensun olleen luvattomasti poissa, vaikka kaupunki oli tiennyt, että Lensu oli lakossa. Kaupunki oli ilmoittanut, että virkasuhde katsotaan lakanneeksi viikon kuluessa poissaolosta lukien ja varannut Lensulle tilaisuuden antaa oman selvityksensä, minkä tämä oli tehnytkin. Lensu oli muun ohella pyytänyt tarkempaa selvitystä ja ilmoitusta asemastaan. Kaupunki ei kuitenkaan ollut ottanut mitään yhteyttä eikä vastannut kirjeeseen.

Helsingin kaupungin esittämä uhkaus oli tehty lakon yhteydessä, joten se oli tehty selvästi painostustarkoituksessa lakon murtamiseksi ja oli siten laiton työtaistelutoimenpide.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 23 §:ssä todettiin yksiselitteisesti, että viranhaltijan osallistumista viranhaltijayhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen ei ollut pidettävä virkarikoksena eikä kurinpidollisesti rangaistavana. Helsingin kaupunki oli kuitenkin lain vastaisesti väittänyt kirjeessään, että Lensu oli syyllistynyt virkavelvollisuuksien laiminlyöntiin ja uhannut Lensun joutuvan tästä vastuuseen.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli ollut tietoinen edellä mainituista tapahtumista. Suomen Palomiesliitto SPAL oli lähettänyt asiasta valvontapyynnön ja ilmoituksen Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin. Näin toimiessaan Kunnallinen työmarkkinalaitos oli laiminlyönyt velvollisuutensa valvoa, että kunnat noudattavat kunnallista virkaehtosopimuslakia.

Tapahtumien ajankohtana ei ollut ollut voimassa asianosaisia sitovaa virkaehtosopimusta. Kysymyksessä oli pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkominen sekä tästä johtuvan valvontavelvollisuuden laiminlyönti. Vastaajien menettely oli siten ollut kunnallisen virkaehtosopimuslain säädösten vastainen, joten työtuomioistuimen tuli tutkia kanne.

Yksittäisellä viranhaltijalla oli oikeus nostaa kanne, kun osallinen oli antanut siihen luvan tai kieltäytynyt ajamasta kannetta. Kunta-alan unioni ry on ilmoittanut asian vireillepanon jälkeen, ettei se aikonut nostaa kannetta Lensun osalta työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Helsinkiä eikä Kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan 20.2.1995 alkaneen palomieslakon johdosta.

Vaatimukset

Helsingin kaupunki on vaatinut, että kanne jätetään tutkittavaksi ottamatta tai, mikäli se otetaan tutkittavaksi, hylätään.

Helsingin kaupunki on lisäksi vaatinut Suomen Palomiesliitto SPAL:n ja Lensun velvoittamista korvaamaan yhteisvastuullisesti Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Helsingin kaupunki on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Suomen Palomiesliitto SPAL:lta ja palomies Lensulta puuttui kannevalta asiassa. Helsingin kaupunki on katsonut kanteen olevan Lensun osalta myös ennenaikainen.

Suomen Palomiesliitto SPAL ei ollut lakon aikana eikä sitä ennen ollut millään tavoin sidottu kunnallisen alan virka- ja työehtosopimuksiin. Siltä osin kuin kysymyksessä oli virkaehtosopimusta koskeva asia, Suomen Palomiesliitto SPAL ei voinut olla kantajana, koska se ei ollut sopimukseen osallinen. Lensun asia ei ollut myöskään sen laatuinen, että se antaisi Suomen Palomiesliitto SPAL:lle kelpoisuuden olla kantajana tässä asiassa. Työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 5 momentin tarkoittamassa asiassa kantajana saattoi olla vain viranhaltijoita edustava yhdistys, ei yksittäinen viranhaltija.

Asiassa ei ollut käyty neuvotteluja sovinnon aikaansaamiseksi työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla, eikä tämä johtunut Helsingin kaupungista.

Helsingin kaupunki ei ollut laittomasti uhkaillut tai painostanut Lensua. Koska pelastuslaitoksella ei ollut ollut varmaa tietoa siitä, minkä vuoksi Lensu ei ollut saapunut työpaikalleen, häneltä oli pyydetty selvitystä. Mitään kurinpitomenettelyä asiassa ei ollut tapahtunut. Lensun antama selvitys oli katsottu riittäväksi, eikä asia ollut antanut aihetta enempään.

Lensun palkanmaksun viivästyminen muutamalla päivällä oli johtunut lakon siirtämisestä aiheutuneista luonnollisista aikataulullisista, kokous- ja palkanmaksuteknisistä syistä. Lakon lopettamissopimuksessa Suomen Palomiesliitto SPAL oli sitoutunut siihen, että edellä mainitunlaisista syistä tapahtuneen palkanmaksun myöhästymisen vuoksi ei ryhdytty oikeudellisiin toimenpiteisiin. Tämä sitoi sekä yhdistystä että sen yksittäisiä jäseniä kuten Lensua.

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että kanne jätetään tutkimatta siltä osin kuin siinä on kantajana Lensu. Muilta osin Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut Suomen Palomiesliitto SPAL:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan virkaehtosopimusta koskevissa asioissa panee kanteen vireille ja sitä ajaa virkaehtosopimukseen osallinen omissa nimissään myös niiden puolesta, jotka sen tekemän virkaehtosopimuksen johdosta ovat sopimukseen sidotut. Kanteessa ei kuitenkaan ollut kysymys virkaehtosopimusta koskevasta asiasta. Suomen Palomies SPAL:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä ei ollut voimassa virkaehtosopimusta. Esillä olevassa asiassa ei siten ollut kysymys työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 1 momentissa tarkoitetusta virkaehtosopimusta koskevasta kanteesta.

Kanteessa oli sitä vastoin kysymys työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 5 momentissa tarkoitetusta asiasta eli kunnallisen virkaehtosopimuslain soveltamisesta muussa kuin mainitun pykälän 1, 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa asiassa. Kanne ei koskenut virkaehtosopimusta, vaan Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomista ja siihen liittyvän valvontavelvollisuuden laiminlyömistä. Tällaisessa työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 5 momentissa tarkoitetussa asiassa oli kantajana viranhaltijapuolelta vain viranhaltijoita edustava yhdistys.

Helsingin kaupunginhallitus oli päättänyt 6.2.1995, että Suomen Palomiesliitto SPAL:n viranhaltijajäsenille ei makseta helmikuun palkkaa säännöllisen palkanmaksun yhteydessä siltä osin kuin se kohdistuu 13.2.1995 kello 12 jälkeiseen aikaan. Päätös perustui Suomen Palomiesliitto SPAL:n Helsingin ja Vantaan pelastuslaitoksia ja Espoon palolaitosta koskevan, 30.1.1995 kello 12 alkavaksi ilmoittaman työnseisauksen siirtymiseen virkariitalautakunnan käsittelyn vuoksi alkamaan aikaisintaan 13.2.1995 kello 12. Työministeriö oli Helsingin kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen 9.2.1995 työriitojen sovittelusta annetun lain nojalla tekemällään päätöksellä kieltänyt mainitun työnseisauksen toimeenpanemisen 20.2.1995 kello 12 saakka. Työnseisaus oli alkanut 20.2.1995 kello 12.

Helsingin kaupunginhallituksen mainitun päätöksen vuoksi muiden ohessa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksessa työskentelevälle palomies Lensulle ei ollut maksettu säännöllisen palkanmaksuajankohdan 14.2.1995 yhteydessä palkkaa 13.2.1995 kello 12 jälkeiseltä ajalta, koska viimeksi mainittu ajankohta oli päätöksentekohetken tietojen mukaan lakon alkamishetki. Lensun palkka ajalta 13. - 20.2.1995 oli maksettu hänelle 22.2.1995.

Työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan palkkaa työnseisauksen vuoksi työstä poissa oleville viranhaltijoille. Helsingin kaupunginhallituksen päätös olla maksamatta palkkaa Suomen Palomiesliitto SPAL:n jäseninä oleville viranhaltijoille perustui päätöksentekohetkellä olleeseen käsitykseen siitä, että liiton työnseisaus alkaisi ilmoitettuna ajankohtana. Päätöksen tarkoituksena ei siten ollut painostaa palkanmaksun keskeyttämisen kohteena olevia viranhaltijoita, vaan huolehtia työnseisaukseen ryhtyvien viranhaltijoiden palkanmaksun keskeyttämisestä työnseisauksen ajaksi. Keskitetty automaattinen tietojenkäsittely edellytti, että 14.2. palkanmaksuun liittyvä aineisto talletettiin viimeistään 8.2.1995 kello 16.

Helsingin kaupunginhallitus ei ollut puheena olevaa päätöstä tehdessään esittänyt työtaisteluun tai sen kohteeseen liittyviä tai muita kehotuksia tai vaatimuksia viranhaltijoille tai heidän edustajilleen. Lensun viivästynyt palkka ajalta 13. - 20.2.1995 oli maksettu hänelle niin pian kuin se oli ylimääräisin eräajoin mahdollista. Helsingin kaupunki ei ollut palkanmaksun keskeyttäessään ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen.

Suomen Palomiesliitto SPAL oli lakonlopettamissopimuksen 4 §:n 2 momentissa sitoutunut olemaan nostamatta kanteita sillä perusteella, että palkanmaksu oli viivästynyt palkanmaksuteknisistä syistä. Liitolla ei siten ollut kannevaltaa asiassa.

Lensu oli 2.2.1995 ilmoittanut työnantajalle peruuttavansa valtakirjan ammattiyhdistysjäsenmaksun perimisestä Kunta-alan ammattiliitto KTV:lle. Lensun jäsenmaksu oli peritty KTV:lle 31.1.1995 saakka. Työnantaja oli ymmärtänyt Lensun ilmoituksesta, että Lensu oli ollut KTV:n jäsen 31.1.1995 asti. Koska KTV oli TS-95:n sopijapuolen, Kunta-alan unionin jäsenjärjestö, myös Lensu oli KTV:n jäsenenä kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 §:n 1 momentin perusteella tullut sidotuksi TS-95:een 30.1.1995 alkaen. Ryhtyessään lakkoon 21.2.1995 Lensu oli siten toiminut vastoin kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n ja TS-95:n mukaista työrauhavelvollisuutta ja samalla vastoin virkavelvollisuuksiaan.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 23 §:n mukaan viranhaltijan osallistumista viranhaltijayhdistyksen päätöksen perusteella yhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen ei ollut pidettävä virkarikoksena eikä kurinpidollisesti rangaistavana tekona. Helsingin kaupunki oli pyytänyt Lensulta selvitystä 1.3.1995 päiväämällään selvityspyynnöllä Helsingin kaupungin virkasäännön 11 §:n 6 kohdan perusteella. Edellä mainitun virkasäännön kohdan mukaan virkasuhde päättyi ilman irtisanomista, kun viranhaltija oli luvattomasti tai ilman hyväksyttävää estettä poissa virantoimituksesta yhtäjaksoisesti yli viikon, jolloin virkasuhde lakkasi poissaolon ensimmäisestä päivästä lukien.

Kurinpitorangaistuksena saattoi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen hallituksen 12.5.1992 hyväksymän virkasäännön mallin 25 §:n 2 momentin mukaan tulla kysymykseen vain kirjallinen varoitus, erottaminen virantoimituksesta enintään 90 kalenteripäivän ajaksi tai viraltapano. Virkasuhteen itsestään lakkaamisesta, mikä ei ollut virkarikoksen seuraamus tai kurinpitorangaistus, oli määräys virkasäännön mallin 15 §:ssä, missä oli kysymys virkasuhteen lakkaamisesta ilman irtisanomista. Helsingin kaupungin virkasäännössä oli vastaavat määräykset.

Helsingin kaupunki ei selvityspyynnön Lensulle lähettämisellä ollut toiminut vastoin kunnallisen virkaehtosopimuslain säännöksiä. Helsingin kaupunki oli toimenpiteellään vain muistuttanut Lensua tämän työrauhavelvollisuudesta eikä ollut esittänyt muuta vaatimusta kuin kirjallisen selvityspyynnön mainitusta lakon aikaisesta poissaolosta. Helsingin kaupunki ei näin ollen ollut ryhtynyt asiassa väitettyyn työtaistelutoimenpiteeseen.

Koska Helsingin kaupunki ei ollut ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen, ei Kunnallinen työmarkkinalaitos ollut voinut laiminlyödä valvontavelvollisuuttaan. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli saanut ilmoituksen väitetystä työtaistelutoimenpiteistä vasta 30.3.1995.

Perustelut

Suomen Palomiesliitto SPAL on katsonut Helsingin kaupungin rikkoneen kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaista pysyvää työrauhavelvollisuutta keskeyttäessään palomies Vesa Lensun palkanmaksun 13.2.1995 ja uhatessa 1.3.1995 Lensua kurinpitotoimilla.

Palkanmaksun keskeyttäminen

Helsingin kaupunginhallitus on 6.2.1995 kokouksessaan päättänyt, että Suomen Palomiesliitto SPAL:n viranhaltijoille ei makseta palkkaa säännöllisenä palkanmaksupäivänä 14.2.1995 siltä osin, kuin palkanmaksu kohdistuu 13.2.1995 kello 12 jälkeiseen aikaan. Päätös oli tehty Suomen Palomiesliitto SPAL:n lakkoilmoituksen johdosta. Suomen Palomiesliitto SPAL oli ilmoittanut muun muassa Helsingin palolaitosta koskevan työnseisauksen alkavan 30.1.1995 kello 12, mutta lakon alkua oli virkariitalautakunnan käsittelyn vuoksi siirretty alkamaan aikaisintaan 13.2.1995 kello 12. Edellä mainitun Helsingin kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen oli vielä työministeriö 9.2.1995 tekemällään päätöksellä kieltänyt mainitun työnseisauksen toimeenpanemisen 20.2.1995 kello 12 saakka. Työnseisaus olikin alkanut viimeksi mainittuna ajankohtana.

Helsingin kaupunginhallituksen päätöksen vuoksi Helsingin kaupungin pelastuslaitoksessa työskentelevälle Lensulle oli maksettu helmikuun palkka säännöllisen maksuajankohdan 14.2.1995 asemesta vasta 22.2.1995.

Työtuomioistuimessa todistajana kuultu järjestelmäpäällikkö, joka vastaa muun muassa Helsingin pelastuslaitoksen palkanmaksujärjestelmästä, on kertonut, että 14.2.1995 maksettavien palkkojen tietokoneajot tehtiin 2.2. illalla. Palkanmaksuun 14.2. tehtävien muutosten piti olla järjestelmän ylläpitäjän käytössä viimeistään 8.2., koska kaikkien kuntien osalta palkkatiedot tulostettiin 9.2. illalla ja välitettiin pankeille 10.2. klo 9 ja 10 välillä. Poikkeusmaksatus olisi siten tullut toteuttaa 8.2. mennessä, jos se olisi haluttu mukaan normaaliin pankkiliikenteeseen. Aikataulun kireyteen vaikutti myös viikonloppu 11. - 12.2., jolloin ei ollut pankkitoimintaa. Suomen Palomiesliitto SPAL:n jäsenten palkat oli maksettu 22.2., joka oli ollut 14. päivän jälkeen ensimmäinen käytettävissä oleva maksupäivä. Mikäli palkkojen maksaminen olisi peruttu vasta 10.2., olisi koko pelastuslaitoksen henkilöstön palkanmaksun viivästymisen välttäminen ollut mahdollista vain laskemalla nämä palkat käsin.

Pelastuslaitoksen taloustoimiston toimistopäällikkö on todistajana kertonut, että kun palkanlaskentaan 10.2.1995 tuli tieto lakon siirtymisestä viikolla, ei palkanlaskennassa ollut enää mahdollisuuksia vaikuttaa 14. päivän tietokone-ajoon. Todistaja on kertonut järjestäneensä erikseen lauantaina 11.2.1995 Suomen Palomiesliitto SPAL:n jäsenistölle tiedotustilaisuuden, jossa hän oli kertonut helmikuun palkanmaksussa noudatettavasta poikkeuksellisesta aikataulusta. Todistajan kertoman mukaan palkan maksaminen suoraan noin 300 palomiehelle erikseen ei käytössä olleiden resurssien puolesta olisi onnistunut. Myöskään kaupungilla ei ollut tarjota pelastuslaitoksen palkanlaskentaan ylimääräisiä palkanlaskijoita.

Työtuomioistuin katsoo todistajien kertomusten osoittavan, että Helsingin kaupungilla on ollut lakon alkamisajankohdan siirryttyä alunperin ilmoitetusta edellä todettuja lähinnä palkanmaksuteknisiä esteitä maksaa palkat normaalina palkanmaksupäivänä. Vaikka palkkojen maksaminen lakon piiriin kuuluvalle henkilöstölle ajoissa olisi ehkä ollut tietyin poikkeuksellisin järjestelyin mahdollista, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että kaupunki maksamalla palkat myöhässä olisi pyrkinyt painostamaan lakossa olevia viranhaltijoita, tai että viranhaltijat olisivat voineet perustellusti kokea kaupungin menettelyn painostukseksi.

Uhkaus kurinpitotoimista

Helsingin kaupunki on lähettänyt Lensulle 1.3.1995 selvityspyynnön, jossa Lensulta on vaadittu selvitystä luvattomasta poissaolosta virantoimituksesta. Kirjeessä on lausuttu muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n työtaistelu alkoi maanantaina 20.2.1995 klo 12.00. Suoritetun selvityksen perusteella Teidän on todettu olleen poissa työvuorostanne 21.2.1995 alkaen.

Helsingin kaupungin voimassa olevan virkasäännön 11 §:n 6 kohdan mukaan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun viranhaltija on luvattomasti tai ilman hyväksyttävää estettä poissa virantoimituksesta yhtäjaksoisesti yli viikon, jolloin virkasuhde lakkaa poissaolon ensimmäisestä päivästä lukien. Viranhaltijalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi, ennen kuin virkasuhde todetaan lakanneeksi.

On syytä todeta Kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaisesti, että

1. viranhaltijan ns. myötätuntolakot ovat lainvastaisia

2. palo- ja pelastustoimen henkilöstö kuuluu 1.1.1995 lukien voimaan tulleen Teknisten Sopimuksen 1995 - 1996 soveltamispiiriin. Mainitun virka- ja työehtosopimuksen on Kunnallinen työmarkkinalaitos allekirjoittanut kunta-alan pääsopijajärjestön Akava JS:n, Kunta-alan unionin ja Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestön KTN:n kanssa 30.1.1995. Virkaehtosopimukseen ovat sidottuja pääsopijat ja niiden rekisteröidyt alayhdistykset, jotka ovat tai ovat olleet alayhdistyksiä sopimuksen voimassa ollessa. Niin-ikään virkaehtosopimukseen ovat sidottuja ne viranhaltijat, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä. Tämän vuoksi Tekniseen Sopimukseen 1995 - 1996 ovat sidottuja ne viranhaltijat, jotka ovat 1.1.1995 olleet sopimukseen sidottujen yhdistysten jäseniä, vaikka olisivat myöhemmin eronneet näistä yhdistyksistä ja liittyneet Suomen Palomiesliittoon. Omien virkatehtävien suorittamisesta kieltäytyminen tai hoitamatta jättäminen merkitsee virkavelvollisuuksien laiminlyöntiä samoin kuin työrauhavelvoitteen laiminlyöntiä, josta myös yksittäinen viranhaltija joutuu vastuuseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Helsingin kaupunki Lensun työnantajana on tiennyt tämän olevan lakossa, mitä osoittaa kirjeen sisällön ohella se, että Lensun palkka on tämän asian yhteydessä todetulla tavalla jätetty maksamatta jo 13.2.1995 lukien. Näin ollen kirjeen lähettäminen ei ole ollut tarpeen Lensun poissaolon syyn selvittämiseksi. Muistuttaessaan edellä todetulla tavalla Lensua työrauhavelvollisuudesta ja lakon laittomuudesta tehtyihin virkaehtosopimuksiin sidottujen osalta, samoin kuin laittomaan lakkoon osallistumisen mahdollisista seuraamuksista kaupungin ilmeisena tarkoituksena onkin ollut vaikuttaa siihen, että laittomassa lakossa olevat palaisivat työhön. Mainittujen seikkojen esiintuominen lakkotilanteessa, jossa kaupungilla on ollut perusteita katsoa Lensun osallistumisen lakkoon olevan kunnallisen virkaehtosopimuslain vastaista, ei työtuomioistuimen mielestä sellaisenaan osoita kaupungin painostaneen Lensua.

Virkaehtosopimuslain 23 §:n mukaan viranhaltijan osallistumista viranhaltijayhdistyksen päätöksen perusteella yhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen ei ole pidettävä virkarikoksena eikä kurinpidollisesti rangaistavana tekona. Tähän nähden selvityspyynnön viittausta mahdollisuuteen päättää virkasuhde virkasäännön nojalla ei voida pitää asiallisena. Muutoinkin selvityspyyntöä voidaan osaksi pitää sisällöltään tulkinnanvaraisena, mikä osaltaan on voinut johtua siitä, että oikeudellinen tilanne esimerkiksi virkaehtosopimukseen sidottuisuuden osalta on ollut tuossa vaiheessa epäselvä. Lensu onkin Suomen Palomiesliitto SPAL:n lakimiehen laatimalla, 16.3.1995 päivätyllä kirjeellä antaessaan vaaditun selvityksen riitauttanut kaupungin tulkinnan.

Helsingin kaupungin selvityspyynnössä on toisaalta ollut kysymys vain selvityksen vaatimisesta sen johdosta, että virkasäännön tarkoittama määräaika Lensun kohdalla oli päättynyt. Kun samalla on selvästi tuotu esille, että poissaolosta ei aiheudu virkasuhteen lakkaaminen, jos poissaoloon on ollut hyväksyttävä syy, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Helsingin kaupungin olisi tältäkään osin katsottava ryhtyneen työtaistelutoimenpiteisiin.

Yhteenveto

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Helsingin kaupunki olisi ryhtynyt asiassa työtaistelutoimenpiteisiin kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä kielletyllä tavalla. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei siten myöskään ole laiminlyönyt sille mainitun lain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Lensulle osoitetun selvityspyynnön muotoilu on kuitenkin ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että se on antanut Suomen Palomiesliitto SPAL:lle perusteita tähän oikeudenkäyntiin. Mainittua liittoa ei sen vuoksi ole velvoitettava korvaamaan jutun muutoin voittaneiden Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikuluja.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saavat Helsingin kaupunki ja Kunnallinen työmarkkinalaitos pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Rautiainen, Määttänen, Porttila ja Wetterstrand jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.