25.10.1995

Vaatimukset

AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen oikeaksi sisällöksi, että panssariprikaatissa 24. - 28.1.1994 toteutettuun taisteluampumaleiriin osallistuneille akavalaisille upseereille maksetaan sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta asianomaisessa virkaehtosopimuksessa sovitut korvaukset.

Lisäksi AKAVA-JS on vaatinut valtiovarainministeriön velvoittamista korvaamaan AKAVA-JS:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Panssariprikaati oli järjestänyt Hätilän ampuma-alueella 24. ja 28.1.1994 välisenä aikana panssarivaunupataljoonan ampumaleirin. Kysymyksessä oli ollut puolustusvoimien virkamiesten työajasta 21.12.1993 tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettu sotilaallinen harjoitus. Harjoitus oli ollut koulutussuunnitelman mukainen, asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, tapahtunut maastoolosuhteissa ja oli tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. Työnantaja ei kuitenkaan ollut maksanut akavalaisille upseereille sotilaallisen harjoituksen korvauksia.

Harjoitus oli sisältynyt 20.12.1993 annettuun panssariprikaatin koulutustoimiston käskyyn, jossa oli 1994 toimeenpantavat SOTA- ja leiriharjoitukset. Alunperin harjoitus oli merkitty toteutettavaksi sotilaallisena harjoituksena. Säästösyistä työnantaja oli päättänyt, että harjoitus toteutetaan koulutustapahtumana käskemällä, ettei kyseessä ollut sotilaallinen harjoitus. Saadakseen jonkin muutoksen harjoitukseen työnantaja oli käskenyt henkilökunnan majoittua harjoituksen aikana kotona eikä joukkojen luona.

Harjoitussuunnitelman mukaan harjoitustoimintaa oli ollut tarkoitus jatkaa useampana perättäisenä päivänä. Alkuperäisessä koulutusohjelmassa ei ollut suunniteltu toimintaa yöajaksi eli kello 21:n ja 7:n väliseksi ajaksi.

Pataljoonankomentajan antaman käskyn mukainen harjoitus oli tapahtunut normaalin viikko-ohjelman mukaisesti tuntiperusteisena. Leirille osallistuneet varusmiehet olivat yöpyneet leirialueella. Henkilökunta oli suunnitelman mukaisesti kuljetettu linja-autoilla pois harjoituspaikalta iltaisin ja aamulla varhain takaisin. Tosiasialliset olosuhteet harjoituksessa olivat täyttäneet sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkistön. Harjoitus oli viety läpi johdonmukaisen kokonaisuutena alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Harjoitusta oli tarkasteltava tosiasiallisten olosuhteiden perusteella. Harjoitus oli viety organisatoorisesti läpi yhdenjaksoisesti maanantaiaamusta perjantai-iltaan ilman minkäänlaista keskeytystä. Kaikki harjoitustapahtumat oli toteutettu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Ainoa muuttunut seikka oli ollut se, että virkamiehet olivat yöpyneet kotona eivätkä joukkojen luona. Kysymyksessä oli ollut yksi virkaehtosopimuksen tarkoittama sotilaallinen harjoitus eikä useita erillisiä päivittäisiä harjoituksia. Toiminnaltaan saman tyyppiset harjoitukset oli aiemmin toteutettu sotilaallisina harjoituksina. Ainoa kysymyksessä olevan harjoituksen ero aikaisempiin sotilaallisiin harjoituksiin nähden oli ollut virkamiesten nukkumapaikka.

Vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä ja AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:n velvoittamista korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Puolustusvoimien virkamiesten työajoista 21.12.1993 tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 1 momentin d-kohdan mukaan sotilaallisen harjoituksen tulee olla tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. Mikäli yhdenjaksoisuusedellytys ei täyttynyt, tuli harjoituksen työajan laskenta toteuttaa ja työaikakorvaukset suorittaa normaalisti todellisten työtuntien perusteella. Mikäli sotilaallinen harjoitus oli siten suunniteltu, että harjoitukseen osallistuvien virkamiesten toiminta keskeytyi kunakin harjoitusvuorokautena kotona yöpymisen takia, vain varusmiesten valvojiksi määrättyjen virkamiesten jäädessä maastoon, ei harjoitusta virkaehtosopimuksen mukaisesti ollut tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti 24:ää tuntia.

Panssariprikaatissa 24. - 28.1.1994 järjestetty ampumaleiri oli tapahtunut panssarivaunupataljoonan komentajan antaman käskyn mukaisesti normaalia viikko-ohjelmaa noudattaen tuntiperusteisesti. Harjoitus oli ollut siten suunniteltu, että siihen osallistuneet virkamiehet olivat valvojaa lukuunottamatta yöpyneet kotonaan siten, että illat ja yöt olivat olleet lepovaiheita, joihin ei ollut sisältynyt koulutusta. Harjoitus ei siis missään vaiheessa ollut kestänyt yhdenjaksoisesti yli 24:ää tuntia.

Virkaehtosopimuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli ollut, ettei lisätyökorvauksia maksettu sellaisista harjoituksista, joiden aikana virkamiehet voivat yöpyä kotonaan. Sopimuksen tarkoitus kävi ilmi pääesikunnan puolustusvoimien virkamiesten työaikoja koskevista soveltamisohjeista vuodelta 1972. Niiden mukaan sotaharjoituslisää ei missään olosuhteissa makseta virkamiehelle, joka sotatai leiriharjoitukseen osallistuessaan voi asua kotonaan. Virkaehtosopimuksen mukaisiksi sotilaallisiksi harjoituksiksi oli 1970-luvulta lähtien katsottu harjoitukset, jotka oli tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Vakiintuneeksi käytännöksi oli muodostunut, ettei sellaisista harjoituksista, joissa virkamiehet olivat voineet yöpyä kotonaan ollut maksettu harjoitusetuuksia. Tällöin virkaehtosopimuksen edellyttämä 24 tunnin yhdenjaksoisuusedellytys ei täyttynyt. Sanottu käytäntö vastasi myös virkaehtosopimuksen alkuperäistä tarkoitusta, joka oli ilmaistu vuoden 1972 soveltamisohjeissa. Tämä ilmeni myös työtuomioistuimen tuomiosta 18/1994.

Kaikki harjoitustilanteisiin liittyvät tunnit oli laskettu työajaksi, joten virkamiehille ei ollut tullut etujen menetyksiä. Työnantajan kannalta olisi täysin kohtuutonta, jos virkaehtosopimusta tulkittaisiin siten, että esimerkiksi kahdeksan tunnin mittaisesta harjoitukseen osallistumisesta virkamiehen työajaksi laskettaisiin kahdeksan tuntia ja virkamies olisi sen lisäksi oikeutettu lisätyökorvaukseen kahdeksalta tunnilta. Vakiintunut käytäntö oli ollut, ettei tällaisessa tilanteessa maksettu lisätyökorvauksia.

Panssariprikaatin käskyllä oli määrätty prikaatin toiminta vuodelle 1994. Käskyn liitteessä oli määrätty toimeenpantavat sota- ja leiriharjoitukset. Joukkoyksiköiden leirit oli määrätty liitteen kohdassa 7, jonka mukaan panssariprikaati määrittää osallistujat ja sotilaallisina harjoituksina toimeenpantavat leirit sotilaallisen harjoituksen vuorokausikiintiöiden puitteissa. Tämän perusteella panssarivaunuprikaatin panssarivaunupataljoonan komentaja oli päättänyt toteuttaa leirin tuntiperusteisena. Leirin ampumakäskyn oli allekirjoittanut joukkoyksikön komentaja.

Virkaehtosopimuksen 8 §:n 1 momentin b-kohdan mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan harjoitusta, joka on asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä. Puolustusvoimien virkamiesten työajasta annetun soveltamisohjeen mukaan sotilaalliseksi harjoitukseksi on katsottava pääesikunnan, puolustushaaran ja sotilasläänin esikunnan, yhtymän tai joukko-osaston ennalta suunnittelemat ja kirjallisesti käskemät sotilaalliset harjoitukset. Panssarivaunupataljoonan ampumaleiriä koskevan käskyn oli antanut joukkoyksikön komentaja, joten harjoitus ei ollut ollut asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä.

Valtiovarainministeriön sekä STTK-J ry:n ja Akava-JS:n välillä oli käyty keskusneuvottelut Hätilän harjoituksesta. STTK-J ry oli edustamiensa opistoupseerien osalta päätynyt valtiovarainministeriön kanssa yksimielisyyteen siitä, ettei kyseessä ollut ollut virkaehtosopimuksen tarkoittama sotilaallinen harjoitus, koska 24 tunnin yhdenjaksoisuusedellytys ei ollut täyttynyt sanotuissa olosuhteissa järjestetyissä harjoitustilanteissa. Samassa yhteydessä oli vastaisten riitojen välttämiseksi sovittu periaatteet, joiden vallitessa eräät tulevat harjoitustilanteet oli pyrittävä järjestämään siten, että kyseessä kiistatta olisi sotilaallinen harjoitus. AkavaJS:n ja valtiovarainministeriön välisissä keskusneuvotteluissa ei saavutettu yksimielisyyttää STTK-J:n hyväksymän keskusneuvottelutuloksen pohjalta.

Perustelut

Panssariprikaatissa 24. - 28.1.1994 järjestetyn Hätilän ampumaleirin jälkeen on syntynyt erimielisyys siitä, onko harjoitus katsottava puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn sopimuksen 8 §:n mukaiseksi sotilaalliseksi harjoitukseksi, joka oikeuttaa sopimuksen mukaisiin korvauksiin, kun harjoitukseen osallistuneet akavalaiset upseerit ovat harjoituskäskyn mukaisesti harjoituksen aikana yöpyneet omassa asunnossaan.

Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan virkaehtosopimuksessa harjoitusta, joka on koulutussuunnitelman mukainen, asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, tapahtunut maasto-olosuhteissa ja on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

AKAVA-JS:n mukaan Hätilän harjoitus on merkitty 20.12.1993 annettuun panssariprikaatin koulutuskäskyyn. Tuon käskyn mukaan harjoitus tuli toteuttaa sotilaallisena harjoituksena. Työnantaja on kuitenkin säästösyistä päättänyt toteuttaa harjoituksen tuntiperusteisena työnä. Harjoitus on ollut tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. Harjoitus ei ollut tosiasiallisesti keskeytynyt kenenkään osalta sen vuoksi, että upseerit ovat harjoituskäskyn mukaisesti yöpyneet kotonaan. Harjoitus on tosiasiallisten olosuhteidensa vuoksi täyttänyt virkaehtosopimuksen sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkistön.

Valtiovarainministeriön mukaan, jos sotilaallinen harjoitus on siten suunniteltu, että harjoitukseen osallistuvien virkamiesten toiminta keskeytyy kunakin harjoitusvuorokautena kotona yöpymisen takia, ei harjoitusta ole virkaehtosopimuksen mukaisesti tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24:ää tuntia. Panssariprikaatin 20.12.1992 päivätyllä koulutuskäskyllä oli annettu määräys Hätilän harjoituksen toimeenpanemisesta. Tämän käskyn perusteella panssarivaunupataljoonan komentaja oli päättänyt toteuttaa leirin tuntiperusteisena työnä siten, että siihen osallistuneet virkamiehet valvojaa lukuun ottamatta yöpyivät kotona. Hätilän harjoitusta ei ollut toteutettu virkaehtosopimuksen edellyttämällä tavalla asianomaisen viranomaisen määräyksestä sotilaallisena harjoituksena eikä harjoitus ollut myöskään missään vaiheessa kestänyt yhdenjaksoisesti yli 24 tuntia.

Työtuomioistuimessa todistelutarkoituksessa kuullun Hätilän ampumaleirin johtajan kertoman mukaan joulukuussa 1993 on julkaistu panssariprikaatin koulutuskäsky, jonka mukaan kysymyksessä oleva Hätilän ampumaleiri on ollut määrä toteuttaa sotilaallisena harjoituksena. Panssarivaunupataljoonan komentaja on kuitenkin tammikuussa 1994 taloudellisten syiden vuoksi antanut harjoituskäskyn, jonka mukaan leiri on tullut suunnitella ja toteuttaa tuntiperusteisena työnä siten, että upseerit voivat leirin aikana yöpyä kotona. Henkilökunnan työaika leirillä on määräytynyt työaikataulukon mukaan ja se on vaihdellut 12:sta tunnista 14:ään tuntiin päivässä. Leirille osallistuneet upseerit ovat työaikataulukkoon merkityn työajan päättymisen jälkeen jossakin määrin suorittaneet erilaisia valmistelutehtäviä seuraavan päivän harjoitusta varten. Leiriin osallistuneet varusmiehet ovat vartioineet leiriä ympäri vuorokauden. Leiriin on johtajan ohella osallistunut toinen upseeri, joka on pitkän kotimatkan vuoksi tosiasiallisesti yöpynyt leirillä. Harjoitukseen osallistuneen henkilökunnan työaika on tasoitettu säännöllisen työajan mukaiseksi antamalla henkilökunnalle leiriä seuranneella viikolla vapaata.

Leirin johtaja on edelleen kertonut, että hänen kokemuksensa mukaan ampumaleirit on aikaisemmin yleensä toteutettu sotilaallisina harjoituksina. Kysymyksessä olevan leirin ohjelma on jossakin määrin poikennut sotilaallisen leirin ohjelmasta. Se on toisaalta ollut sotilaallisina harjoituksina toimeenpantuja leirejä tiiviimpi ja toisaalta suoritettavia ammuntoja on vähennetty. Henkilökunta on sotilaallisia harjoituksia vapaammin työajan päätyttyä voinut poistua leiriltä.

Panssariprikaatin esikuntapäällikköä on kuultu työtuomioistuimessa todistajana. Hänen kertomansa mukaan panssariprikaatin koulutuskäskyssä on määrätty, että panssarivaunupataljoona saamiensa sotaharjoituskiintiöiden puitteissa itse määrittää, onko harjoitus sotaharjoitusperusteinen vai tuntiperusteinen ampumaleiri. Koulutuskäskyn perusteella panssarivaunupataljoona on toteuttanut leirin tuntiperusteisena työnä. Jos harjoitus olisi pidetty sotilaallisena harjoituksena, olisi joukko-osaston eli panssariprikaatin komentajan tullut antaa harjoituskäsky, koska panssarivaunupataljoonan komentajalla joukkoyksikön komentajana ei ole toimivaltaa antaa harjoituskäskyä sotilaalliseen harjoitukseen.

Työaikasopimuksen soveltamisohjeiden 8 §:n 2 kohdan mukaan harjoituskäskyn sotilaalliseen harjoitukseen antaa joukko-osasto tai sitä ylempi esikunta. Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan panssariprikaatin komentaja on soveltamisohjeissa tarkoitetun joukko-osaston komentaja, joka antaa harjoituskäskyn sotilaalliseen harjoitukseen.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana puolustusministeriön hallitussihteeriä, joka on johtanut soveltamisohjeet laatineen työryhmän työtä. Hänen kertomansa mukaan työryhmässä on pidetty selvänä, että harjoituskäsky osoittaa sen, onko harjoitus tarkoitettu pidettäväksi sotilaallisena harjoituksena vai muun tyyppisenä koulutuksena. Todistajan mukaan virkamiehen nukkumapaikka ei kuitenkaan ratkaise sitä, onko virkamiehellä oikeus sotilaallisen harjoituksen korvauksiin, vaan ratkaisevana on pidettävä virkamiehen työn luonnetta. Sotilaallisessa harjoituksessa virkamiehen varuillaolo joltakin osin jatkuu koko ajan. Sen sijaan tuntiperusteisena korvattavassa harjoituksessa harjoitus keskeytetään, kun esimerkiksi harjoitustavoitteet siltä päivältä on saavutettu tai harjoitusta suunnitelman mukaan jatketaan seuraavana päivänä.

Edellä mainittujen soveltamisohjeiden 8 §:n 6 kohdan mukaan jos harjoituskokoonpanoon kuuluva virkamies määrätään suorittamaan harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon liittymättömiä tehtäviä, keskeytyy sotilaallinen harjoitus tehtävän suoritusajaksi. Keskeytysajalta ei ohjeiden mukaan suoriteta sotilaallisen harjoituksen korvauksia. Työtuomioistuin on tuomiossaan n:o 18/1994 katsonut, että harjoituskokoonpanoon kuuluneiden virkamiesten vapauttaminen harjoituksesta joko pyynnöstä tai määräyksestä kotona yöpymistä varten voitiin työaikasopimusta sovellettaessa rinnastaa harjoituksen keskeyttämiseen, koska virkamiehillä ei keskeytysaikana ollut harjoitukseen tai harjoituskokoonpanoon liittyviä tehtäviä.

Panssariprikaati on antanut koulutuskäskyn, jonka mukaan panssarivaunupataljoona määrittää osallistujat ja sotilaallisina harjoituksina toimeenpantavat leirit sotaharjoitusvuorokausikiintiöiden puitteissa. Koulutuskäskyn perusteella panssarivaunupataljoonan komentaja on säästösyistä määrännyt harjoituskäskyllään Hätilän harjoituksen toteutettavaksi tuntiperusteisena harjoituksena. Asianomainen viranomainen ei ole ennalta määrännyt Hätilän harjoitusta sotilaalliseksi harjoitukseksi eikä harjoitusta upseerien kotona yöpymisten vuoksi ole myöskään tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24:ää tuntia. Hätilän harjoituksen ei työtuomioistuimen mielestä ole myöskään näytetty tosiasiallisten olosuhteiden vuoksi olleen työaikasopimuksessa tarkoitettu sotilaallinen harjoitus.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, etteivät kanteessa tarkoitetut upseerit ole Hätilässä olleet puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn sopimuksen tarkoittamassa sotilaallisessa harjoituksessa. Heillä ei siten ole tuon harjoituksen osalta oikeutta sopimuksen mukaan sotilaallisesta harjoituksesta maksettaviin korvauksiin.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden valtiovarainministeriö saa kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Tiitinen, Uotila, Vänttinen, Kiuru ja Kostiainen jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.