Finlex - Etusivulle
Työtuomioistuin

12.10.1995

Työtuomioistuin

Työtuomioistuimen ratkaisut ja lausunnot vuodesta 1970 lähtien.

TT:1995-58

Asiasanat
Sotilaallinen harjoitus, Virkaehtosopimuksen tulkinta
Tapausvuosi
1995
Antopäivä
Diaarinumero
D:1995/38

Valmiusharjoituksen päivystysjärjestelyihin maanpuolustusalueen esikunnassa ja sotilasläänin esikunnassa osallistuneille upseereille oli puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen nojalla maksettava sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettavat korvaukset.

Kantaja AKAVA-JS ry Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta 13.12.1991 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I TYÖAIKA

2 §. Säännöllinen työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 §. Sotilaallinen harjoitus

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa harjoitusta, joka a) on koulutussuunnitelman mukainen, b) on asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, c) tapahtuu maasto-olosuhteissa ja d) on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia 2. Harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia, lasketaan näistä 8 tuntia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

AKAVA-JS on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan virkaehtosopimuksen oikeaksi sisällöksi, että kaikille 4. 7.10.1993 toteutetun Ilona-nimisen harjoituksen päivystysjärjestelyihin osallistuneille upseereille maksetaan sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta asianomaisessa virkaehtosopimuksessa sovitut korvaukset. Vielä AKAVA-JS on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Perustelut

AKAVA-JS on lausunut, että Pohjoisella Maanpuolustusalueella oli 4. - 7.10.1993 pantu toimeen puolustusvoimain ja Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnan koulutuskäskyjen perusteella "valmiusharjoitus ja tarkastus Pohjoisella Maanpuolustusalueella." Harjoitus oli ennalta määrätty ja koulutuskäskyn mukainen. Joukoille ei ollut ilmoitettu etukäteen sen yksityiskohtaista läpivientiä eikä alkamisaikaa. Joukot olivat osallistuneet harjoitukseen eri pituisia aikoja maanantaiaamun 4.10.1993 ja torstai-iltapäivän 7.10.1993 välisenä aikana. Sekä kokonaisten joukkojen että yksittäisten virkamiesten osallistumisaika harjoitukseen oli vaihdellut. Ilona-harjoituksen tarkat yksityiskohdat olivat salassapitomääräysten alaisia.

Harjoituksessa käskyt oli välitetty Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnasta sotilasläänien esikuntiin, jotka välittivät ne edelleen omien johtosuhteittensa mukaisesti kussakin vaiheessa mukana olleille joukoille tai osastoille. Ilmoitusketju Ilona-harjoituksissa toimi myös päinvastaiseen suuntaan sotilasläänien esikuntien kautta.

Kuten Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnan 20.9.1993 antamasta ohjeesta selvisi, harjoituksen käskijän tarkoituksena oli ollut säästösyistä erotella harjoitukseen osallistuvat yksiköt ja virkamiehet toisistaan siten, että mahdollisimman harvalle tulisi korvattavaksi virkaehtosopimukseen perustuvia sotilaallisen harjoituksen korvauksia. Osa harjoitukseen osallistuvien korvauksista oli suunniteltu hoidettavan päivystyskorvauksin ja osan harjoitukseen osallistuvista tarkoitettiin jäävän kokonaan työaikakorvausten ulkopuolelle.

Erimielisyys koski sitä henkilöpiiriä, joka sotilaallisessa harjoituksessa oli oikeutettu sotilaallisen harjoituksen korvauksiin. Kantaja oli sillä yleisesti hyväksytyllä kannalla, että sotilaalliseen harjoitukseen komennetut upseerit olivat oikeutettuja sanottuihin korvauksiin, elleivät he kuuluneet vakiintuneesti poissuljettuihin ryhmiin. Esimerkkinä sellaisista sotilaalliseen harjoitukseen osallistuvista ryhmistä, joilla ei ollut oikeutta korvauksiin, oli erillinen koulutustarkastusta suorittava ryhmä.

Ilona-harjoituksessa päivystysjärjestely korvasi normaalin päivystyksen. Näin ei olisi menetelty, ellei se olisi ollut harjoituksen toteuttamisen kannalta tarpeellista. Päivystysjärjestely oli käsketty Ilona-harjoituksen käynnistyessä ja se oli kestänyt harjoituksen loppuun saakka. Esikuntien päivystäjillä oli harjoituksen toteuttamisessa aktiivinen rooli. Kantajan mielestä nämä päivystystoimintaan osallistuneet upseerit olivat tosiasiallisesti Ilona-harjoitukseen osallistujina. Asia oli ratkaistava objektiivisesti olosuhteitten mukaan eikä esimerkiksi sen perusteella, millä nimellä toimintaa kutsuttiin. Ilonaharjoituksen aikana päivystysjärjestelyihin osallistuneet upseerit olivat ottaneet osaa harjoitukseen sen välttämättömänä osana.

VASTAUS

Vaatimukset

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen.

Perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, ettei Pohjoisen Maanpuolustusalueen valmiustarkastus muodostanut sellaista yhdenmukaista valmiusharjoitusta, joka oikeuttaisi kaikki siihen osallistuneet virkamiehet sotilaallisen harjoituksen mukaisiin korvauksiin. Tarkastukseen liittyi vain muutamia erikseen määrättyjä valmiusharjoituksia, joihin osallistuneiden virkamiesten tehtävät oli siten järjestetty, että kysymyksessä oli virkaehtosopimuksen mukainen sotilaallinen harjoitus. Nämä valmiusharjoitukset oli järjestetty varusmiesten kouluttamiseksi ja ne oli tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Valmiusharjoituksiin osallistuneilla varsinaisilla harjoitusjoukoilla oli omat esikuntansa. Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunta ja Oulun Sotilasläänin esikunta eivät osallistuneet esikuntina virkaehtosopimuksen mukaisesti järjestettyihin valmiusharjoituksiin. Yhteistä harjoituskokoonpanoa, johon myös nämä esikunnat olisivat kuuluneet, ei ollut käsketty vaan esikunnat toimivat annetun ohjeen mukaan tarkastavina esikuntina.

Tarkastustehtäviin määrätyt henkilöt olivat tarkastuksen aikana virkamatkalla. Valmiustarkistuksen aikana kysymyksessä olevissa esikunnissa pantiin toimeen erillinen päivystysjärjestely, johon osallistuneille suoritettiin virkaehtosopimuksen mukaiset päivystyskorvaukset.

Kyseiset päivystysjärjestelyt eivät olleet välttämättömiä harjoituksen onnistumisen kannalta. Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnan valmius- ja tehtäväpäivystys muutettiin valmiustarkastuksen ajaksi virkapaikalla tapahtuvaksi päivystykseksi. Oli huomattava, että päivystysjärjestelyihin osallistuneiden virkamiesten tehtävät olivat normaalin valmius- ja tehtäväpäivystyksen kaltaisia tehtäviä ja poikkesivat siten olennaisesti valmiusharjoitukseen osallistuneiden virkamiesten tehtävistä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että kaikille niille upseereille, jotka ovat osallistuneet Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnassa ja Oulun Sotilasläänin esikunnassa 4.10. - 7.10.1993 päivystysjärjestelyihin, jotka liittyvät Ilona-nimiseen valmiusharjoitukseen, on maksettava puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisesta sotilaallisesta harjoituksesta maksettavat korvaukset.

Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan virkaehtosopimuksessa harjoitusta, joka on koulutussuunnitelman mukainen, asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä ja tapahtuu maasto-olosuhteissa sekä on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. Kysymyksessä oleva Ilona-harjoitus on vuoden 1993 puolustusvoimien ja Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnan koulutuskäskyjen liitteissä mainittu valmiusharjoitus ja tarkastus Pohjoisella Maanpuolustus-alueella. Osapuolet ovat yhteisesti todenneet, että harjoitus oli ennalta määrätty ja koulutuskäskyn mukainen.

Valtiovarainministeriö on katsonut, että esikunnissa harjoituksen aikana virkapaikalla päivystäneet upseerit jäävät sotilaallisesta harjoituksesta virkaehtosopimuksen nojalla maksettavan korvauksen ulkopuolelle harjoituskäskyn perusteella. Heidän työskentelynsä ei virkaehtosopimuksen edellyttämin tavoin ole tapahtunut maasto-olosuhteissa eikä ollut tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta annetun soveltamisohjeen 8 §:n 5 kohdan mukaan arvioitaessa harjoituksen luonnetta sotilaallisena harjoituksena maasto-olosuhteiksi katsotaan harjoituksen johdon esikunnan olosuhteet riippumatta siitä, miten ne on järjestetty. Näin ollen nyt kysymyksessä oleva harjoitus voidaan katsoa sotilaalliseksi harjoitukseksi sen estämättä, että työskentely on tapahtunut tavanomaisissa rauhanaikaisissa olosuhteissa Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnassa ja Oulun Sotilasläänin esikunnassa.

Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnan 20.9.1993 antama ohje valmiustarkastuksen rakenteesta ja kustannuksista osoittaa, että tarkastusta suunniteltaessa on lähdetty siitä, ettei tarkastus muodosta sellaista yhtenäistä yhdenjaksoista valmiusharjoitusta, joka oikeuttaisi kaikki siihen osallistuvat sotilaallisen harjoituksen mukaisiin korvauksiin, vaan osalle maksettaisiin päivystyskorvaukset osan jäädessä kokonaan työaikakorvausten ulkopuolelle.

Asianosaisten esittämästä neuvottelupöytäkirja-aineistosta käy selville, että harjoitus toteutui niin, että käskyt välitettiin Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnasta sotilasläänien esikuntiin, jotka välittivät ne edelleen omien johtosuhteidensa mukaisesti harjoituksen kussakin vaiheessa mukana olleille joukoille tai osastoille. Ilmoitusketju Ilona-harjoituksessa toimi myös päinvastaiseen suuntaan sotilasläänin esikuntien kautta. Selvitys myös osoittaa, että harjoitukseen osallistuneilla joukoilla ei ole ollut erillistä esikuntaorganisaatiota, vaan harjoitus on tapahtunut Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnan ja oman alueensa joukkojen osalta Oulun Sotilasläänin esikunnan johdolla.

Harjoituksen ajaksi on käsketty erityiset päivystysjärjestelyt. Normaalisti Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnassa päivystää virkapaikalla opistoupseeri tai erikoisupseeri. Valmiuden kohottamiseksi määrättiin harjoituksen ajaksi maanpuolustusalueen esikuntaan virkapaikalla esiupseeritasolla tapahtuva ympärivuorokautinen päivystys. Tästä päivystyksestä huolehti vuoroin kaksi upseeria 24 tunnin jaksoissa. Myös Oulun Sotilasläänin esikuntaan, jossa muutoin ei ole ympärivuorokautista päivystystä, käskettiin virkapaikalle ajaksi 4.10. klo 8.00 - 7.10. klo 8.00 tällainen päivystys.

Harjoitus on alkanut Oulun Sotilasläänin esikunnan osalta maanpuolustusalueen esikunnan suorittamalla hälytyksellä 4.10. 1993 klo 4.15. Harjoituksen johtovastuu on käsketty sotilasläänin esikunnalle klo 6.00. Sittemmin johtamistoiminnan toiminnallinen harjoitus on klo 20 käsketty päättymään esikuntien ja johtopaikkojen osalta ja palaamaan Ilona-päivystysjärjestelyihin. Seuraavana yönä klo 3.55 on käsketty jälleen siirtyä johtamisvalmiuteen, ja harjoitus on jatkunut klo 20:een saakka, jolloin jälleen on käsketty palata Ilona-päivystysjärjestelyihin. Vastaavasti 6.10. klo 5.00 on jatkettu johtamisen toiminnallista harjoitusta, joka on käsketty päättymään samana päivänä klo 16 ja siirtymään jälleen Ilona-päivystysjärjestelyihin, jotka lopetettiin 7.10. klo 8.00.

Työtuomioistuimessa kuultu, harjoitukseen Oulun Sotilasläänin esikunnassa osallistunut luottamusmies on kertonut, että esikunnan johtamistoiminta jatkui keskeytymättä maanantaiaamusta 4.10. torstaiaamuun 7.10. saakka. Myös niinä aikoina, jolloin johtaminen toiminnallisena harjoituksena oli muodollisesti keskeytetty, viestejä välitettiin asiakirjoina ja puhelimitse sekä Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikuntaan että sotilasläänin esikunnan alaisille joukoille harjoituksen jatkuessa joukkojen osalta ympärivuorokautisesti. Kuultavan mukaan harjoitus oli sotilasläänin esikunnan kannalta suhteellisen vaativa erityisesti sen vuoksi, että siinä ensimmäisen kerran kokeiltiin suunnitelmien toimivuutta näin laajassa mitassa uuden johtamisjärjestelmän puitteissa. Joukoille annettiin sellaisia tehtäviä, joihin ne eivät olleet valmistautuneet, mikä vaati sekä suunnittelua että johtamista Oulun sotilasläänin esikunnalta. Aiemmin vastaavanlainen ympärivuorokautinen toiminta on kuultavan mukaan katsottu sotilaalliseksi harjoitukseksi.

Todistajana kuultu Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnassa työskennellyt upseeri on kertonut olleensa suunnittelemassa kyseistä harjoitusta ja sittemmin osallistuneensa siihen ensin tarkastettavana ja myöhemmin tarkastajana. Todistajan mukaan resurssisyistä suunnitteluvaiheessa todettiin, että esikunnat jätetään varsinaisen harjoituksen ulkopuolelle; esikunnat toimivat pääosin tarkastavina osastoina, joskin osin suoritetaan asiakirjatarkastusta ja osin myös viestitoimintaa. Edellä todetut päivystysjärjestelyt oli käsketty sen vuoksi, että harjoituksen ajan haluttiin viestien kulkevan, niin kuin niiden operatiivisten johtosuhteiden mukaan pitäisi kulkea maanpuolustusalueen esikunnan, sotilasläänin esikunnan ja joukkojen välillä. Tietynlainen johtamisvalmius oli esikunnissa koko harjoituksen ajan, mutta todistajan tiedossa ei ollut, missä määrin varsinaista johtamistoimintaa harjoituksen aikana toteutettiin. Harjoituksen alussa johtamisvalmiutta kohotettiin, mutta sittemmin valmius tältä osin purettiin ja viestiyhteyksiä hoidettiin edellä todettujen päivystysjärjestelyjen varassa.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin toteaa, että sekä Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnassa että Oulun Sotilasläänin esikunnassa on Ilona-harjoituksen ajaksi käsketty erityiset päivystysjärjestelyt. Mainitut esikunnat ovat myös johtaneet harjoitusta, joskin johtaminen toiminnallisena harjoituksena on vuorokausittain käsketty keskeyttää. Myös näinä keskeytysaikoina esikuntatyöskentely on ainakin jossain määrin jatkunut harjoituksen jatkuessa sotilasläänin alaisten joukkojen osalta ilman vastaavia keskeytyksiä.

Asiassa on käynyt lisäksi selville, että harjoituksen johtamis- ja päivystysjärjestelyihin, jotka ovat poikenneet vastaavissa harjoituksissa aiemmin noudatetuista järjestelyistä, on ollut lähinnä taloudelliset syyt; käskemällä harjoituksen useaksi alle 24 tuntia kestäväksi johtamisharjoitukseksi sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkit eivät täyty eivätkä virkaehtosopimuksen mukaiset korvaukset tule maksettaviksi.

Työnantajalla on oikeus päättää sotilaallisen harjoituksen alueellisesta, henkilöllisestä ja asiallisesta ulottuvuudesta. Työnantaja vastaa viime kädessä harjoituksen tarkoituksenmukaisuudesta, jos jokin tai jotkin henkilöstöryhmät jätetään harjoituksen ulkopuolelle. Toisaalta työtä, joka tunnusmerkeiltään vastaa sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkistöä, ei voida teettää muodollisesti sotilaallisen harjoituksen ulkopuolelle jätetyllä henkilöstöllä ilman, että siitä kuitenkin seuraa virkaehtosopimuksen mukainen korvaus työn tekemisestä sotilaallisen harjoituksen olosuhteissa.

Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnalla ja Oulun Sotilasläänin esikunnalla osaltaan on ollut vastuu harjoituksen johtamisesta. Johtamisvalmiuden ylläpitämiseksi on toteutettu harjoituksen ajaksi päivystysjärjestelyt, joiden puitteissa johtamistoiminta on jatkunut tosiasiallisesti keskeytymättä. Kun kyseiset järjestelyt on alunalkaen tarkoitettu koko Ilona-harjoituksen ajaksi ja kun näin myös tosiasiallisesti on tapahtunut, ei valmiusharjoituksen voida katsoa päättyneen kesken harjoituksen annettuihin käskyihin siirtyä välillä johtamistoiminnan toiminnallisesta harjoituksesta Ilona-harjoituksen mukaisiin päivystysjärjestelyihin. Valmiustarkastukseksi nimetyn harjoituksen on siten katsottava kestäneen yhtäjaksoisesti vähintään 24 tuntia. Tämän vuoksi kyseistä valmiustarkastusta on kanteen tarkoittamien upseereiden osalta myös harjoituksen keston suhteen pidettävä sotilaallisena harjoituksena, johon osallistuminen oikeuttaa virkaehtosopimuksen mukaisiin korvauksiin, jos siihen muutoin on edellytykset olemassa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Pohjoisen Maanpuolustusalueen Esikunnassa ja Oulun sotilasläänin esikunnassa 4.10. - 7.10.1993 välisenä aikana Ilona-nimisen harjoituksen päivystysjärjestelyihin osallistuneille upseereille on puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n nojalla maksettava sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisesta maksettavat korvaukset.

Valtiovarainministeriö velvoitetaan korvaamaan AKAVA JS:n oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Uski, Vaheri, Lähteenmäki ja Wetterstrand jäseninä. Esittelijä on ollut Silvola.

Tuomio on yksimielinen.

Sivun alkuun