TT:1995-11
- Asiasanat
- Pääluottamusmiehen asema, Työehtosopimuksen tieten rikkominen, Valvontavelvollisuus, - työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi
- Tapausvuosi
- 1995
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:1994/85
Yhtymän tuotanto- ja huoltoryhmän pääluottamusmiehellä, joka ei ollut yhtymään kuuluvan pesulan työntekijä eikä myöskään pesulan työntekijöitä edustavan ammattiosaston jäsen, ei ollut työehtosopimuksessa tarkoitettua pesulan työntekijöiden pääluottamusmiehen asemaa. Sen sijaan pesulan luottamusmieheksi valitulla pesulan työntekijällä oli työehtosopimuksen mukainen pääluottamusmiehen asema.
Kieltäytyessään suorittamasta kysymyksessä olevalle luottamusmiehelle keskituntiansion mukaista korvausta työstä vapautuksen ajalta olisi työnantajan tullut perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä.
Työnantajaliitto, jonka olisi tullut havaita työnantajan luottamusmiehen asemassa omaksuman tulkinnan virheellisyys ja huolehtia siitä, että työnantaja oikaisee menettelynsä työehtosopimuksen mukaiseksi, oli syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
TUOMIO
Kantaja, Kemianliitto ry
Vastaajat, Suomen Pesuteollisuusliitto ry, Pohjolan Pesula Oy
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL ry:n, nykyisen Kemianteollisuus ry:n, ja Kemian Työntekijäin Liitto ry:n, nykyisen Kemianliiton, välillä 8.12.1991 allekirjoitetussa pesuloita koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I YLEISTÄ
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 § Yleisten sopimusten noudattaminen
Yleiset sopimukset STK-SAK
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välisiä sopimuksia:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 15.1.1990
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
VI LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO
35 § Luottamusmiehet
1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä luottamusmiessopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
Luottamusmiespalkkio
2. Työnantaja maksaa pääluottamusmiehelle kuukausittain seuraavat korvaukset:
Työntekijöitä | Korvaus markkaa |
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = | |
51 - 100 | 295 markkaa |
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = |
Vapautus työstä
3. Pääluottamusmiehelle annetaan luottamusmiessopimuksen 6 §:n mukaisesti luottamusmiestehtävien hoitamista varten vapautusta työstä seuraavasti:
Työntekijöitä | Vapaa-aika viikossa tunteja |
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = | |
51 - 100 | 6 tuntia |
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = |
Kemianteollisuus, Kemian Työntekijäin Liitto ja Yleinen Teollisuusliitto ry ovat 3.3.1993 tehdyllä pöytäkirjalla sopineet, että edellä mainitun työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaan Kemianteollisuus ry:lle kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät 1.4.1993 alkaen Yleiselle Teollisuusliitolle, jonka hoidettavaksi Suomen Pesuteollisuusliitto on antanut työehtosopimusasiansa.
Yleisen Teollisuusliiton, Suomen Pesuteollisuusliiton ja Kemianliiton välillä 17.12.1993 allekirjoitetussa pesuloita koskevassa työehtosopimuksessa on muutoin sen sisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty, mutta sopimuksen 35 §:n 3. kohdassa tarkoitetun työstä vapautuksen määrä työntekijöiden lukumäärän ollessa 51 - 100 on tämän sopimuksen mukaan kahdeksan tuntia viikossa.
Työehtosopimusten 3 §:ssä ja 35 §:n 1. kohdassa tarkoitetussa keskusjärjestöjen välisessä luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
1 §
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan sellaisissa Suomen Työnantajain Keskusliiton jäsenyritysten tuotantolaitoksissa tai niitä vastaavissa toimintayksiköissä, jotka harjoittavat teollista tai siihen verrattavaa toimintaa. Muilla kuin teollisilla aloilla asian-omaiset liitot päättävät tässä sopimuksessa hyväksyttyjen periaatteiden toteuttamisesta ja soveltamisesta.
2 §
Luottamusmies ja ammattiosasto
Luottamusmiehet
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston luottamusmiestä. Mikäli 1 §:ssä tarkoitettua tuotantolaitosta tai sitä vastaavaa toimintayksikköä varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.
Kelpoisuus
Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla Suomen tai Suomessa asuva muun Pohjoismaan kansalainen, asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä.
Ammattiosasto
Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.
3 §
Luottamusmiehen valitseminen
Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Osastoluottamusmies
Ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille työosastoille valitaan luottamusmies.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
8 §
Luottamusmiestehtävien hoitaminen
Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
9 §
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Mikäli pääluottamusmies on vapautettu työstään säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi, työnantaja korvaa hänen ansionmenetyksensä näiltä ajoilta. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehelle myös tilapäisesti myönnetystä vapautuksesta johtuvan ansion menetyksen. Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Tämän pykälän mukaisen ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan liittokohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
TAUSTA JA ERIMIELISYYS
Riitta Talja on ollut Elannon pesutehtaan palveluksessa vuodesta 1975 lähtien. Elannon pesutehdas ja erilliset pesumyymälät oli 1.1.1992 liitetty Pohjolan Pesula Oy:hyn, joka oli Osuusliike Elannon kokonaan omistama yhtiö. Pohjolan Pesula Oy muodostui kahdesta tuotantolaitoksesta eli valkopesulasta ja kemiallisesta pesulasta sekä pyykkivarastosta ja 12 pesumyymälästä. Valkopesulassa oli työssä noin 40 työntekijää ja kemiallisessa pesulassa runsaat 10 työntekijää.
Talja työskenteli valkopesulassa. Hän oli toiminut molempien pesuloiden luottamusmiehenä vuoden 1990 alusta lukien. Tätä ennen hän oli ollut varaluottamusmies. Varsinaisen luottamusmiehen jäätyä eläkkeelle Talja oli siirtynyt luottamusmieheksi. Talja oli 6.11.1990 pidetyssä ammattiosaston työhuonekunnan kokouksessa valittu Pohjolan Pesula Oy:n luottamusmieheksi. Viimeksi 24.11.1992 pidetyssä ammattiosaston työhuonekunnan kokouksessa Talja oli valittu Pohjolan Pesula Oy:n luottamusmieheksi kaudelle 1993 - 1994. Luottamusmiesvalinnoista oli ilmoitettu työnantajalle luottamusmiessopimuksen mukaisesti.
Pohjolan Pesula Oy oli maksanut Taljalle työehtosopimuksen 35 §:n 2. kohdassa sovitun pääluottamusmiehelle kuukausittain suoritettavan luottamusmiespalkkion. Luottamusmiestehtävien hoitamista varten työnantaja oli myöntänyt Taljalle vapautusta työstä 3,5 tuntia viikossa. Työstä vapautuksen ajalta työnantaja oli suorittanut ansionmenetyksen korvauksen saman tuntipalkan mukaan kuin mitä Talja olisi saanut työssä ollessaan.
Kemianliitto on katsonut, että koska Talja oli Pohjolan Pesula Oy:n pääluottamusmies, olisi hänelle tullut myöntää vapautusta työstä työehtosopimuksen 35 §:n 3. kohdassa sovitun mukaisesti ja suorittaa vapautuksen ajalta korvaus ansion- menetyksestä keskituntiansion mukaisesti.
Suomen Pesuteollisuusliitto ja Pohjolan Pesula Oy ovat puolestaan katsoneet, että Taljalla ei ollut ollut pääluottamusmiehen asemaa vaan ainoastaan osaston luottamusmiehen asema. Näin ollen hänellä ei ollut oikeutta työehtosopimuksen 35 §:n 3. kohdassa sovitun mukaiseen työstä vapautukseen eikä myöskään keskituntiansion mukaiseen ansionmenetyksen korvaukseen.
KANNE
Vaatimukset
Kemianliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että
1. Pohjolan Pesula Oy:n valkopesula ja kemiallinen pesula ovat luottamusmiessopimuksessa tarkoitettuja tuotantolaitoksia, joihin ammattiosastolla on oikeus valita pääluottamusmies,
2. Talja on luottamusmiessopimuksessa ja pesuloita koskevan työehtosopimuksen 35 §:ssä tarkoitettu pääluottamusmies,
3. Pohjolan Pesula Oy on menetellyt pesuloita koskevan työehtosopimuksen 35 §:n ja luottamusmiessopimuksen 8 ja 9 §:n vastaisesti kieltäytyessään antamasta Taljalle työstä vapautusta työehtosopimuksen mukaisesti ja suorittamasta hänelle korvausta työstä vapautuksen ajalta keskituntiansion mukaan.
Kemianliitto on lisäksi vaatinut Pohjolan Pesula Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Pesuteollisuusliiton tuomitsemista työehtosopimuksen 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Kemianliitto on vaatinut Suomen Pesuteollisuusliiton ja Pohjolan Pesula Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemianliiton oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.
Perustelut
Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät ry n:o 9:n työhuonekunta, johon kuului vain Pohjolan Pesula Oy:n työntekijöitä, oli valinnut Taljan työpaikan luottamusmieheksi. Talja oli Suomen kansalainen, asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Talja täytti siten ne edellytykset, jotka luottamusmiehen kelpoisuudelle oli luottamusmiessopimuksen 2 §:ssä asetettu.
Ammattiosastolla oli oikeus valita luottamusmies työpaikalle, jossa sovellettiin pesula-alan työehtosopimusta ja luottamusmiessopimusta. Luottamusmiehen valitseminen ja vaalitapa olivat ammattiosaston sisäisiä asioita. Työnantajalla ei ollut oikeutta puuttua ammattiosaston luottamusmiesvalintoihin eikä määritellä luottamusmiehen asemaa, joka määräytyi voimassa olevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti. Työntekijäpuoli ei ollut hyväksynyt Pohjolan Pesula Oy:n työehtosopimuksen vastaista ansionmenetyksen korvaamista ja työstä vapautusta koskevaa käytäntöä.
Pohjolan Pesula Oy:n valkopesula, jossa Talja työskenteli, oli luottamusmiessopimuksen 1 §:ssä tarkoitettu tuotantolaitos. Mikäli tuotantolaitosta varten oli valittu vain yksi luottamusmies, oli hän luottamusmiessopimuksen 2 §:n pakottavan ja automaattisen vaikutuksen nojalla sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Taljalla oli siten pääluottamusmiehen asema ja tämän mukaiset luottamusmiessopimuksen ja työehtosopimuksen mukaiset oikeudet. Muut näitä heikommat järjestelyt olivat työehtosopimuslain 6 §:n perusteella mitättömiä.
Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät ry n:o 9 ei ollut tehnyt esitystä Pohjolan Pesula Oy:n jonkun osaston luottamusmiehen valitsemisesta. Osaston luottamusmiehistä ei ollut myöskään paikallisesti sovittu.
Elannon tuotanto- ja huoltoryhmän pääluottamusmies, joka työnantajapuolen mukaan oli myös Pohjolan Pesula Oy:n työntekijöiden pääluottamusmies, ei kuitenkaan voinut olla pesuloiden työehtosopimuksen mukainen luottamusmies, koska hän ei ollut kysymyksessä olevan ammattiosaston jäsen eikä edes Pohjolan Pesula Oy:n palveluksessa. Tämä pääluottamusmies oli lähinnä konsernitason luottamusmies, jollaista luottamusmiessopimus ei tuntenut.
Se seikka, että myymälöiden työntekijät olivat valinneet oman luottamusmiehen, oli jäänne ajoilta, jolloin pesulamyymälöissä oli noudatettu kaupanalan työehtosopimusta. Myymälätyöntekijöiden luottamusmieheksi valitulla työntekijällä oli Liiketyönantajain Keskusliitto ry:n solmiman luottamusmiessopimuksen mukainen toimipaikkakohtaisen luottamusmiehen asema.
Työnantaja ei ollut maksanut Taljalle keskituntiansion mukaista korvausta luottamusmiesvapaalta lukuun ottamatta niitä tilanteita, joissa Talja oli ollut kokouksessa tai kurssilla talon ulkopuolella. Työnantaja ei ollut myöskään myöntänyt Taljalle työstä vapautusta työehtosopimuksessa sovituin tavoin. Talja oli useaan kertaan keskustellut työnantajan edustajan kanssa asiasta ja vaatinut keskituntiansion mukaista korvausta, mutta vaatimukset eivät olleet johtaneet asian korjaantumiseen.
Paikallisia neuvotteluja Taljan luottamusmiesasemaan liittyvistä erimielisyyskysymyksistä oli käyty vuodesta 1992 lähtien. Pohjolan Pesula Oy oli kuitenkin kieltäytynyt tunnustamasta Taljan pääluottamusmiesasemaa ja antamasta hänelle vapautusta työehtosopimuksen mukaisesti sekä suorittamasta korvausta työstä vapautuksen ajalta keskituntiansion mukaan. Pohjolan Pesula Oy:n olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä.
Suomen Pesuteollisuusliitto oli saanut tiedon erimielisyydestä jo huomattavasti ennen liittojen välillä vuonna 1994 käytyjä erimielisyysneuvotteluja. Työnantajaliitto ei ollut kuitenkaan ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen työnantajan noudattamaan työehtosopimusta. Työnantajaliitto oli siten laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.
VASTAUS
Vaatimukset
Suomen Pesuteollisuusliitto ja Pohjolan Pesula Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.
Suomen Pesuteollisuusliitto ja Pohjolan Pesula Oy ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.
Perustelut
Luottamusmiesjärjestelmä Elannon pesutehtaassa, nykyisessä Pohjolan Pesula Oy:ssä, oli ollut vuosikymmeniä sellainen, että valkopesulalle ja kemialliselle pesulalle sekä myymäläpuolelle oli valittu omat luottamusmiehensä ja pääluottamusmieheksi työntekijät olivat valinneet Elannon tuotanto- ja huoltoryhmän pääluottamusmiehen. Luottamusmies ja pääluottamusmies oli valittu Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät ry n:o 9:n Pohjolan Pesula Oy:n työntekijöiden työhuonekunnan kokouksessa.
Elannon tuotanto- ja huoltoryhmä muodostui kahdeksasta erillisestä sektorista. Tekstiilihuollon lisäksi ryhmään kuuluivat leipätehdas, kuljetus, konttori, puutarha, maatilat, varastot ja korjaamot. Tuotanto- ja huoltoryhmän pääluottamusmies edusti yhteensä noin 500:aa työntekijää. Ryhmien sisällä oli valittu tarpeellinen määrä osaston luottamusmiehiä ja muun muassa leipätehtaalla ja pesulassa heitä oli useita. Elannossa toimi kolme pääluottamusmiestä eli vähittäiskaupan, majoitus- ja ravitsemisalan sekä tuotanto- ja huoltoryhmän pääluottamusmiehet.
Elannossa oli käyty syksyllä 1991 työntekijäpuolen aloitteesta neuvotteluja pesulan työntekijöiden asemasta ja eduista Pohjolan Pesula Oy:ssä. Neuvotteluissa pesulan työntekijöitä oli edustanut tuotanto- ja huoltoryhmän pääluottamusmies. Työntekijäpuolen päämääränä oli ollut aikaisemman järjestelmän ja etujen jatkuminen kaikin osin myös uudessa tilanteessa. Neuvotteluissa oli sovittu, että Pohjolan Pesula Oy:n työntekijät jäivät Elannon sairaus- ja henkilöstökassan piiriin ja heillä säilyi oikeus Elannon henkilökunnan ostokortin käyttämiseen. Lisäksi oli sovittu siitä, että aikaisemmin noudatettu luottamusmiesjärjestelmä säilyi edelleen ja että Pohjolan Pesula Oy:n luottamusmiehellä säilyi jäsenyys Elannon yt-neuvottelukunnassa.
Elannossa noudatetun luottamusmiesjärjestelmän säilyminen Pohjolan Pesula Oy:ssä oli ollut työntekijöiden tavoitteena. Muun muassa työhuonekunnan 24.11.1992 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta kävi ilmi, että työntekijät eivät olleet halunneet muutosta luottamusmiesjärjestelmään. Työntekijät olivat valinneet edelleen luottamusmiehen työpaikalta ja pääluottamusmieheksi oli valittu tuotanto- ja huoltoryhmän pääluottamusmies. Talja oli ollut läsnä työhuonekunnan kokouksessa, jossa oli valittu tuotanto- ja huoltoryhmän pääluottamus-miesehdokas. Talja oli ollut myös mukana vaalitoimikunnassa pääluottamusmiestä valittaessa. Näin ollen tuntui oudolta, että hänelle nyt vaadittiin erilaista luottamusmiesasemaa, kuin mitä työhuonekunnan kokouksen pöytäkirja osoitti. Työnantaja oli toiminut asiassa työntekijöiden yksimielisen päätöksen ja työnantajalle tehtyjen ilmoitusten mukaisesti. Ristiriita asiassa oli siten ammattiosaston ja Kemianliiton välinen.
Pohjolan Pesula Oy:n valkopesula ja kemiallinen pesula sinänsä olivat sellaisia luottamusmiessopimuksessa tarkoitettuja tuotantolaitoksia, joille työntekijät voivat valita pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen.
Pohjolan Pesula Oy ei ollut menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti, koska se oli menetellyt työntekijäpuolen haluamalla tavalla. Myöskään Suomen Pesuteollisuusliitto, joka oli saanut erimielisyydestä tiedon vasta vuoden 1994 alussa, ei ollut syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Riitta Talja, joka on ollut Elannon pesutehtaan palveluksessa vuodesta 1975 lukien, on valittu 6.11.1990 Elannon pesutehtaan työntekijöiden luottamusmieheksi vuosiksi 1991 - 1992. Jo tätä ennen Talja on valittu Elannon pesutehtaan työntekijöiden varaluottamusmieheksi ja hän on toiminut luottamusmiehenä vuonna 1990 varsinaisen luottamusmiehen jäätyä eläkkeelle.
Elannon pesutehdas ja pesumyymälät on 1.1.1992 alkaen liitetty liikkeen luovutuksella Pohjolan Pesula Oy:hyn, jonka työntekijöiden luottamusmiehenä Talja on edelleen toiminut. Talja on 24.11.1992 pidetyssä Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät ry n:o 9:n työhuonekunnan kokouksessa valittu yhtiön työntekijöiden luottamusmieheksi vuosiksi 1993 - 1994.
Pohjolan Pesula Oy:hyn kuuluu valkopesula, kemiallinen pesula ja pyykkivarasto sekä 12 pesumyymälää. Talja on työskennellyt yhtiön valkopesulassa. Luottamusmiehenä hän on edustanut yhtiön valkopesulan, kemiallisen pesulan ja pyykkivaraston työntekijöitä, joita on ollut yhteensä yli 50. Pesumyymälöiden työntekijät ovat valinneet oman luottamusmiehensä.
Kemianliiton sekä Suomen Pesuteollisuusliiton ja Pohjolan Pesula Oy:n välillä on syntynyt erimielisyys siitä, onko Taljaa pidettävä pesuloita koskevan työehtosopimuksen 35 §:ssä tarkoitettuna pääluottamusmiehenä, jolla on oikeus työehtosopimuksen mukaiseen pääluottamusmiehelle annettavaan vapautukseen työstä ja keskituntiansion mukaiseen ansionmenetyksen korvaukseen työstä vapautuksen ajalta.
Suomen Pesuteollisuusliitto ja Pohjolan Pesula Oy ovat katsoneet, että Taljalla on ollut osaston luottamusmiehen asema ja että Pohjolan Pesula Oy:n työntekijöiden pääluottamusmieheksi on erillisen sopimuksen ja vaalin perusteella valittu Elannon tuotanto- ja huoltoryhmän pääluottamusmies. Näin ollen Taljalla ei ole ollut oikeutta työehtosopimuksen mukaiseen pääluottamusmiehelle kuuluvaan työstä vapautukseen eikä keskituntiansion mukaisen ansionmenetyksen korvaukseen vapautuksen ajalta.
Asianosaiset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että Pohjolan Pesula Oy:n valkopesula ja kemiallinen pesula ovat sellaisia työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa tarkoitettuja tuotantolaitoksia, joille voidaan valita pääluottamusmies.
Luottamusmiessopimuksen 2 §:n mukaan luottamusmiehellä tarkoitetaan ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston luottamusmiestä. Edelleen määräyksessä on todettu, että mikäli 1 §:ssä tarkoitettua tuotantolaitosta tai sitä vastaavaa toimintayksikköä varten on valittu vain yksi luottamusmies, hän on tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Luottamusmiessopimuksen 2 §:ssä on todettu luottamusmiehen kelpoisuudesta muun muassa, että hänen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Luottamusmiehen valitsemista koskevan luottamusmiessopimuksen 3 §:n mukaan ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.
Työtuomioistuimelle on esitetty selvitystä, jonka mukaan ennen Elannon pesutehtaan liiketoiminnan luovuttamista Pohjolan Pesula Oy:lle Elannon edustajan ja Elannon tuotanto- ja huoltoryhmän pääluottamusmiehen välillä käydyissä neuvotteluissa on sovittu siitä, että Pohjolan Pesula Oy:ssä noudatetaan Elannon pesutehtaassa aikaisemmin noudatettua luottamusmiesjärjestelmää. Sen mukaan tuotanto- ja huoltoryhmän pääluottamusmies toimii myös Pohjolan Pesula Oy:n työntekijöiden pääluottamusmiehenä. Pohjolan Pesula Oy:n työntekijät ovat 24.11.1992 pidetyssä työhuonekunnankokouksessa valinneet Taljan pesulan työntekijöiden luottamusmieheksi. Samassa kokouksessa on valittu ehdokas myös Elannon tuotanto- ja huoltoryhmän pääluottamusmieheksi. Lisäksi Talja on vaalitoimikunnassa osallistunut sanotun ryhmän pääluottamusmiehen valintaan. Valittu Elannon tuotanto- ja huoltoryhmän pääluottamusmies ei ole kuitenkaan ollut luottamusmiessopimuksen edellyttämin tavoin Pohjolan Pesula Oy:n työntekijä. Hän ei myöskään ole ollut Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät ry n:o 9:n jäsen.
Pohjolan Pesula Oy on maksanut Taljalle työehtosopimuksen 35 §:n 2. kohdan mukaista pääluottamusmiehelle kuukausittain maksettavaa luottamusmiespalkkiota. Taljalle on myönnetty luottamusmiestehtävien hoitamista varten määrättynä aikana vapautusta työstä 3,5 tuntia viikossa. Työehtosopimuksen määräykset eivät kuitenkaan edellytä vapaan antamista luottamusmiestehtävien hoitamista varten osaston luottamusmiehelle.
Elannon edustajan ja Elannon tuotanto- ja huoltoryhmän pääluottamusmiehen tekemä sopimus entisen luottamusmiesjärjestelmän säilyttämisestä ei työtuomioistuimen mielestä oikeuta Pohjolan Pesula Oy:tä poikkeamaan työehtosopimuksen määräyksistä, joiden sisältöä ei sinänsä ole asetettu kyseenalaiseksi. Työhuonekunnan ja Taljan osallistumisesta Elannon tuotanto- ja huoltoryhmän pääluottamusmiehen valintaan ei voi johtua, että ryhmän pääluottamusmieheksi valitulla muun työpaikan työntekijällä olisi pääluottamusmiehen asema Pohjolan Pesula Oy:ssä. Työtuomioistuin katsoo edelleen, että Pohjolan Pesula Oy on ainakin edellä mainittua luottamusmiespalkkiota maksaessaan ja vapautusta työstä antaessaan pitänyt Taljaa pääluottamusmiehenä. Kun Talja on ollut ainoa Pohjolan Pesula Oy:n työntekijöiden luottamusmieheksi valittu luottamusmiessopimuksen mukainen luottamusmies, Taljalla on ollut sopimuksessa tarkoitettu pääluottamusmiehen asema.
Taljalle on myönnetty luottamusmiestehtävien hoitamista varten vapautusta työstä 3,5 tuntia viikossa. Työehtosopimuksen 35 §:n 3. kohdan mukaan pääluottamusmiehelle työstä annettavan vapautuksen määrä työntekijöiden lukumäärän ollessa yli 50 on 8.12.1991 tehdyn työehtosopimuksen mukaan ollut kuusi tuntia viikossa ja 17.12.1993 tehdyn työehtosopimuksen mukaan kahdeksan tuntia viikossa. Talja ja todistajana kuultu Pohjolan Pesula Oy:n tuotantopäällikkö ovat kertoneet, että edellä mainitun 3,5 tunnin lisäksi Taljalla on ollut mahdollisuus käyttää työaikaansa luottamusmiestehtävien hoitamiseen. Tuotantopäällikön kertoman mukaan Talja on käyttänyt luottamusmiestehtävien hoitamiseen ainakin päivän viikossa.
Taljan ei ole missään vaiheessa selvitetty esittäneen työnantajalle huomautuksia siitä, että hänelle ei olisi myönnetty vapautusta luottamusmiestehtävien hoitamista varten työehtosopimuksessa edellytetyin tavoin. Siinä vaiheessa, kun työpaikalla on neuvoteltu Taljan luottamusmiesasemaan liittyvästä erimielisyydestä, on erimielisyyden aiheeksi todettu vain korvauksen maksaminen luottamusmiesvapaan ajalta.
Luottamusmiestehtävien hoitamiseen käytetyltä ajalta Taljalle on maksettu palkka kuten työssäoloajalta, kun työehtosopimuksen määräykset olisivat edellyttäneet korvauksen maksamisesta keskituntiansion mukaan. Talja on kertonut esittäneensä työnantajalle ansionmenetyksen korvaamista keskituntiansion mukaan, mutta käytyjen neuvottelujen tuloksena on sovittu palkan maksamisesta kuten työssäoloajalta.
Kun Talja on käytännössä saanut vapautusta luottamusmiestehtävien hoitamista varten työehtosopimuksessa edellytetyin tavoin, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että työnantaja olisi tältä osin menetellyt työehtosopimuksen 35 §:n 3. kohdan vastaisesti. Taljan kanssa tehty sopimus ansionmenetyksen korvaamisesta vapautuksen ajalta ei kuitenkaan ole oikeuttanut työnantajaa poikkeamaan työehtosopimuksen määräyksistä.
Talja on kertonut, että hän on usein joutunut erikseen pyytämään työnantajalta ansionmenetyksen korvaamisesta kurssi- ynnä muilta ajoilta jo ennen 1.1.1992 tapahtunutta liiketoiminnan luovuttamista. Tuotantopäällikön kertoman mukaan Talja on vasta joulukuussa 1993 ottanut esille oman pääluottamusmiesasemansa. Tuolloin on ollut esillä erimielisyys, joka on koskenut korvauksen määräytymistä työstä vapautuksen ajalta.
Työtuomioistuimen mielestä yhtiön olisi viimeistään viimeksi mainittuna ajankohtana tullut tarkistaa kantansa Taljan luottamusmiesasemaan ja havaita menettelynsä virheellisyys. Kun Pohjolan Pesula Oy vielä tämän jälkeen on kieltäytynyt tunnustamasta Taljan pääluottamusmiesasemaa ja maksamasta korvausta työstä vapautuksen ajalta luottamusmiessopimuksen mukaisesti, Pohjolan Pesula Oy:n on perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta.
Suomen Pesuteollisuusliiton ei ole näytetty saaneen tietoa Taljan luottamusmiesasemaa koskevasta erimielisyydestä ennen kuin vasta vuoden 1994 alussa. Erimielisyydestä tiedon saatuaan olisi työnantajaliiton tullut havaita yhtiön tulkinta Taljan luottamusmiesasemasta virheelliseksi ja huolehtia siitä, että yhtiö oikaisee menettelynsä työehtosopimuksen mukaiseksi. Kun Suomen Pesuteollisuusliitto ei ole näin menetellyt, on se syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että 1. Pohjolan Pesula Oy:n valkopesula ja kemiallinen pesula ovat luottamusmiessopimuksessa tarkoitettuja tuotantolaitoksia, joihin ammattiosastolla on oikeus valita pääluottamusmies, 2. Talja on luottamusmiessopimuksessa ja pesuloita koskevan työehtosopimuksen 35 §:ssä tarkoitettu pääluottamusmies, 3. Pohjolan Pesula Oy on menetellyt työehtosopimuksen 35 §:n ja luottamusmiessopimuksen 9 §:n vastaisesti jättäessään suorittamatta Taljalle ansionmenetyksen korvauksen työstä vapautuksen ajalta keskituntiansion mukaisesti.
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8 ja 9 §:n nojalla Pohjolan Pesula Oy:n ja Suomen Pesuteollisuusliiton maksamaan hyvityssakkoa Kemianliitto ry:lle, Pohjolan Pesula Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 15 000 markkaa ja Suomen Pesuteollisuusliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 15 000 markkaa.
Kanne hylätään enemmälti.
Suomen Pesuteollisuusliitto ja Pohjolan Pesula Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemianliiton oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kallio, Uski, Uoti, Lähteenmäki ja Orpana jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.