TT:1994-81
- Asiasanat
- Linnakeraha, Matkakustannusten korvaaminen, Tulkinta, Virkaehtosopimuksen tulkinta
- Tapausvuosi
- 1994
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:1994/73
Puolustusvoimien koeampumalaitoksen koeasemalla palvelevalle luutnantille oli suoritettava ammuntojen tähystyspäiviltä linnakerahaa. Hänellä ei sen sijaan ollut oikeutta noilta päiviltä saada korvauksia valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen perusteella. (Ään.)
Kantaja STTK-J r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö
TUOMIO
VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Valtiovarainministeriön ja virkamiesyhdistysten välillä 13.12.1991 tehdyssä puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevassa virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
23 §. Linnakeraha
1. Puolustusministeriön määräämillä rannikkotykistön koulutus-, vartio- ja valmiuslinnakkeilla palveleville virkamiehille suoritetaan palveluslinnakkeen piirissä tapahtuvista matkoista ja toiminnasta vaikeissa olosuhteissa sekä sunnuntai-, lauantai-, aattopäivän-, ilta- ja yötyöstä korvauksena linnakerahaa.
Linnakeraha sisältää palkkauksellisen osan ja kustannusten korvausosan.
Palkkauksellisena osana maksetaan 20 prosenttia 24 §:n 2 momentissa tarkoitetusta perustuntipalkasta työtunnilta. Palkkauksellinen osa maksetaan 18 §:ssä tarkoitetuilta lauantaipäiviltä 25 prosentilla korotettuna ja 19 §:ssä tarkoitetuilta päiviltä 100 prosentilla korotettuna.
Kustannusten korvausosana maksetaan 15 prosenttia kokonaispäivärahasta työpäivältä.
Linnakkeella pysyvästi asuville linnakeraha maksetaan 50 prosentilla korotettuna.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Puolustusministeriön antamissa virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa on määrätty muun muassa seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
23 § Linnakeraha
1. Linnakerahaan oikeuttavan palveluslinnakkeen piirissä tapahtuvalla matkalla tarkoitetaan säännönmukaiseen palvelukseen liittyvää matkustamista merellä ja linnakkeelta mantereelle ja takaisin.
5. Linnakerahaan oikeuttaviksi työtunneiksi luetaan työaikakirjanpitoon merkityt työtunnit, kuitenkin siten, että työtunneiksi ei lueta sotilaallisen harjoituksen ajalta eikä virkamatkan ajalta merkittyjä työtunteja eikä asuntopäivystystunteja.
Päivystyspalvelun ja valvojan tehtävien osalta linnakerahaan lasketaan työajaksi laskettava aika (16 t päivystyspalveluksesta ja 4 t valvojan tehtävästä).
6. Työpäiväksi lasketaan sellainen kalenterivuorokausi, jonka aikana virkamies on ollut työssä.
Linnakerahaan oikeuttavia työpäiviä eivät ole keskeytyspäivät (SO 16 §:n 3 mom.) eikä virkamatkaan tai sotilaalliseen harjoitukseen käytetyt vuorokaudet, mikäli virkamies sellaisen vuorokauden aikana, jolloin harjoitus alkaa, päättyy, keskeytyy tai keskeydyttyään jatkuu, ei ole tehnyt muuta työtä.
Työpäiviä eivät myöskään ole viikkolepopäivät, vapaapäivät, luvatta palveluksesta poissaolopäivät eivätkä asuntopäivystysvuorokaudet.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Valtiovarainministeriön ja virkamiesyhdistysten välillä valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta 13.12.1991 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Yleistä
1 § Valtion virkamiehelle suoritetaan tämän sopimuksen mukaisesti matkakustannusten korvauksena 1) virkamatkasta matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta ja yömatkarahaa;
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 § Virkamatka on matka, jonka virkamies tekee määräyksestä virkatehtävien hoitamista varten virkapaikan tai virantoimituspaikan ulkopuolelle. Virkamatkana ei sen sijaan pidetä työmatkaa tai siihen verrattavaa matkaa virkamiehen asunnolta virkapaikalle ja takaisin.
Virkapaikalla tarkoitetaan virkamiehen kiinteää toimipaikkaa, jossa hän palvelee tai mikäli hänellä työn luonteen vuoksi ei ole kiinteää toimipaikkaa, sitä vastaavaa paikkaa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
STTK-J on työtuomioistuimessa lausunut, että Koeampumalaitoksen Katajaluodon koeasemalla palveleva luutnantti Kari Määttänen oli tehnyt laitoksen toimesta suoritettujen koeammuntojen yhteydessä 17.5., 18.5. ja 25.5.1993 tähystysmatkoja Katajaluodon, Mikonkarin, Santahaminan ja Määttäsen Mellunkylässä sijaitsevan asunnon välillä. Määttäsen suorittamat tähystysmatkat olisi tullut korvata matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen tarkoittamina virkamatkoina. Koeampumalaitos ei kuitenkaan ollut pitänyt matkoja virkamatkoina, vaan Määttäselle oli maksettu puolustusvoimien työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 23 §:ssä tarkoitettu linnakeraha.
Koeampumalaitos oli puolustusvoimien joukko-osasto, jonka esikunta on Tampereella. Koeampumalaitoksella oli kaksi koeampuma-asemaa, joista Rannikkotykistön koeasema sijaitsi Katajaluodon linnakkeella. Koeampumalaitoksen tehtävänä oli tavanomaisten joukko-osaston tehtävien lisäksi suorittaa muun muassa kaikkia aselajeja ja puolustushaaroja palvelevat koeammunnat. Katajaluodon koeaseman eräänä tehtävänä puolestaan oli toteuttaa käsketyt koeammunnat.
Katajaluodon linnakkeelle oli matkaa Helsingin Kauppatorilta noin 7,5 kilometriä. Katajaluoto sijaitsi noin 2,5 kilometrin päänsä Harmajan majakalta. Mikonkari oli yksi Katajaluodon koeaseman tähystyspaikoista. Matkaa Katajaluodon linnakkeelta Mikonkarille oli noin 20 kilometriä. Lähin Katajaluodon koeaseman tähystyspaikka oli noin viiden kilometrin päässä Katajaluodon linnakkeelta sijaitseva Rysänkari ja etäisin tähystyspaikka noin 45 kilometrin päässä Katajaluodon linnakkeelta sijaitseva Porkkalan Kallbådangrund.
Tähystysmatkat kuuluivat Katajaluodon koeaseman suorittamien, tietyntyyppisten ammuntojen rutiiniin. Tähystysmatkojen esiintymistiheys vaihteli runsaasti. Välillä oli vuosia, jolloin tähystysmatkoja oli paljon, välillä niitä ei ollut juuri laisinkaan.
Koeampumalaitos oli soveltanut puolustusvoimien työaikasopimuksen 23 §:n määräystä ja matkustussääntöä siten, että Katajaluodon koeaseman toimesta suoritettujen koeammuntojen yhteydessä tehdyt tähystysmatkat eri tähystyspaikoille oli katsottu matkustussäännön tarkoittamiksi virkamatkoiksi. Aikaisemmasta käytännöstä poiketen Määttäsen 17.5., 18.5. ja 25.5.1993 suorittamia tähystysmatkoja ei ollut pidetty virkamatkoina. Määttäselle, joka oli ollut Katajaluodon koeasemalla palveluksessa vuodesta 1987 lukien, oli vastaavat tähystysmatkat korvattu virkamatkoina vuodesta 1987 lukien aina riidanalaisten tähystysmatkojen suorittamiseen saakka. Muidenkin Katajaluodon koeasemalla palvelevien virkamiesten osalta vastaavat tähystysmatkat oli katsottu virkamatkoina korvattaviksi ainakin 1980-luvun puolivälistä alkaen.
Koeampumalaitos ei ollut esittänyt mitään perusteita sille, miksi laitoksessa pitkään jatkunut ja yhtenäinen virkaehtosopimusten soveltamiskäytäntö oli muutettu toukokuussa 1993. Perustetta soveltamiskäytännön muuttamiseen ei ollut olemassa.
Aikaisempi soveltamiskäytäntö huomioon ottaen Määttäsen kysymyksessä olevia tähystysmatkoja ei voitu pitää linnakkeen piirissä tapahtuvina matkoina, vaan matkustussäännön tarkoittamina ja matkustussäännön mukaisesti korvattavina virkamatkoina.
Koeampumalaitoksen aikaisemmin noudattama käytäntö oli puolustusvoimien työaikasopimuksen 23 §:n määräyksen mukainen. Linnakeraha oli tarkoitettu suoritettavaksi muun ohessa palveluslinnakkeen piirissä tapahtuvista matkoista. Linnakkeen piiriä ei ollut tarkemmin määritelty virkaehtosopimuksessa eikä sen soveltamisohjeissa. Linnakkeen piirin rajoja määriteltäessä vaikutusta oli ollut virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehtyyn virkaehtosopimukseen sisältyvillä tunti- ja kilometrirajoilla, kuten Katajaluodon koeasemallakin omaksuttu soveltamiskäytäntö osoitti. Määttäsen tähystysmatkoja, jotka olivat suuntautuneet noin 20 kilometrin päähän Katajaluodon linnakkeelta ei voitu pitää määräyksen tarkoittamalla tavalla linnakkeen piirissä tapahtuneina matkoina.
Valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 3 §:n tarkoittamalla tavalla Määttänen oli tehnyt kyseessä olevat tähystysmatkat Katajaluodon linnakkeella sijaitsevan virkapaikkansa ulkopuolelle. Tähystysmatkat oli tehty määräyksestä ja suoritettu virkatehtävien hoitamiseksi.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
STTK-J on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 23 §:n ja valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaan Koeampumalaitoksen Katajaluodon koeasemalla palvelevan luutnantti Kari Määttäsen 17.5., 18.5. ja 25.5.1993 suorittamat tähystysmatkat ovat olleet viimeksi mainitun virkaehtosopimuksen tarkoittamia virkamatkoja.
VASTAUS
Vastauksen perustelut
Valtiovarainministeriö on lausunut, että puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 23 §:n 1 momentin ensimmäisen kappaleen tulkittavaa määräystä sanamuodoltaan vastaavasta sopimusmääräyksestä oli sovittu ensimmäisen kerran puolustusvoimien virkamiesten työajoista tehtyä virkaehtosopimusta täydentäneellä pöytäkirjalla 11.4.1974. Määräyksen nimenomaisena tarkoituksena oli ollut, että linnakkeen toimintaan liittyvästä matkustamisesta aiheutuvat kustannukset korvataan linnakerahalla valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisten etuuksien (lähinnä ateriakorvausten ja päivärahojen) asemesta.
Jotta samoja matkustamisesta aiheutuvia kustannuksia ei korvattaisi kahdella eri perusteella, oli 11.4.1974 tehdyn pöytäkirjan 2 §:ssä määrätty, ettei linnakerahaa suoriteta virkamiehelle, joka on virkamatkalla, josta suoritetaan päivärahaa. Ateriakorvauksiin oikeuttavan matkustamisen oli ajateltu siis luonnostaan tapahtuvan linnakkeen piirissä. Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan sanottua määräystä oli tulkittava myös niin, ettei virkamiehelle, joka on virkamatkalla, josta suoritetaan ateriakorvausta, suoriteta linnakerahaa.
Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 23 §:n 1 momenttia oli muutettu 1.3.1985 lukien siten, että linnakeraha sisälsi palkkauksellisen osan ja kustannusten korvausosan. Linnakerahan palkkauksellisen osan suuruutta oli tarkistettu 1.5.1991 lukien.
Linnakerahan kustannusten korvausosalla (1.3.1985 lukien) oli samoin kuin 1970-luvun alussa ajateltu korvattavan linnakkeen normaaliin toimintaan liittyvän matkustamisen perusteella syntyvät matkustussäännön mukaiset ateriakorvaukset ja päivärahat. Jotta samoja kustannuksia ei korvattaisi kahdella eri perusteella virkaehtosopimuksen 23 §:n 2 momentti oli säilytetty ennallaan.
Kysymyksessä olevan 13.12.1993 tehdyn virkaehtosopimuksen 23 §:n 2 momentissa todetaan seuraavaa: "2. Linnakerahaa ei makseta virkamiehelle, joka on sairauden, loman tai muun syyn takia poissa palveluksesta, eikä sille, joka on virkamatkalla, josta suoritetaan päivärahaa, eikä myöskään sille, joka saa harjoituspäivärahaa."
Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn sopimuksen soveltamisohjeen 23 §:n 5 momentin mukaan linnarahan palkkaukselliseen osaan oikeuttaviksi työtunneiksi ei merkitä virkamatkan ajalta merkittyjä työtunteja. Määttäsen tähystysmatkat olivat tapahtuneet linnakkeen piirissä eikä hän ollut ollut virkamatkalla. Näin ollen hänelle oli voitu suorittaa tähystysmatkojen ajalta kultakin työtunnilta linnakerahan palkkauksellista osaa. Mikäli Määttänen olisi ollut virkamatkalla, ei hänelle olisi voitu suorittaa linnakerahan palkkauksellista osaa.
Soveltamisohjeen mukaan linnakerahan kustannusten korvausosaan oikeutettuja työpäiviä eivät olleet virkamatkaan käytetyt vuorokaudet. Virkaehtosopimuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli ollut, ettei samoja kustannuksia suoriteta virkamiehelle kahdella eri perusteella. Virkaehtosopimuksen ja soveltamisohjeen mukaisesti Määttäselle oli suoritettu 17., 18., 28.5.1993 myös linnakerahan kustannusten korvausosa, koska tähystysmatkat oli toimeenpantu linnakkeen piirissä. Mikäli näin ei olisi asianlaita, ei Määttäselle olisi voitu kyseisiltä työpäiviltä suorittaa linnakerahan kustannusten korvausosaakaan. Muutoin Määttäselle korvattaisiin samoja kustannuksia kahdella eri perusteella.
Vuoden 1974 pöytäkirjaa tehtäessä linnakkeen piiriä ei ollut haluttu rajata seikkaperäisesti esimerkiksi tuntitai kilometrirajoja hyväksikäyttäen. Tavoitteena oli ollut, että ainakin kaikki linnakkeen toimintaansa varten ylläpitämät tukikohdat katsottiin linnakkeen piiriin kuuluviksi. Tämän takia jo vuoden 1974 puolustusvoimien työaikasopimuksen soveltamismääräyksissä oli todettu, että palveluslinnakkeen piirissä tapahtuvalla matkalla tarkoitettiin säännönmukaiseen palvelukseen liittyvää matkustamista merellä ja linnakkeelta mantereelle ja takaisin. Myöhemminkään linnakkeen piiriä ei ollut haluttu rajata ahtaasti, vaan lähtökohtana oli ollut linnakkeen normaali toimintapiiri. Tämän takia edellä sanottu määräys sisältyi edelleen puolustusvoimien työaikasopimuksen soveltamismääräyksiin.
Katajaluodon linnake oli virkaehtosopimuksen 23 §:n 1 momentin mukainen palveluslinnake. Määttäsen työtehtävät kiistanalaisina päivinä olivat Katajaluodon linnakkeen säännönmukaiseen toimintaan liittyvää koeammuntaa, jossa etäisyydet olivat pitkät ja täten myös tähystyspaikka linnakkeesta etäämmällä Mikonkarissa. Mikonkarin tähystyspaikkaa ylläpidettiin, jotta Katajaluodon linnakkeen toimintoihin liittyvien koeammuntojen tähystäminen olisi mahdollista. Mikonkarin tähystyspaikka kuului siis toiminnallisesti kiistatta Katajaluodon linnakkeen piiriin. Mikonkari kuului myös virkaehtosopimuksen alkuperäisen tarkoituksen ja pitkään voimassa olleen soveltamisohjeen sanamuodon perusteella kiistatta Katajaluodon linnakkeen piiriin.
Katajaluodon linnakkeella noudatettu maksukäytäntö oli ollut sekava eikä läheskään niin yhdenmukainen kuin STTKJ antoi ymmärtää. Eräissä tapauksissa vuosittain Mikonkarilla käyneille tähystäjille oli maksettu ateriakorvauksia. Päivärahoja Mikonkarilla käyneille tähystäjille sen sijaan ei ollut koskaan maksettu. Tämä oli johtunut siitä, että valtaosa Mikonkarilla tähystävistä virkamiehistä oli katsonut toiminnan tapahtuneen linnakkeen piirissä eikä ollut esittänyt matkalaskua. Tällöin tähystysmatkat oli korvattu linnakerahalla.
Valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaan matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä kustannuksia, joita virkamiehellä on virkamatkan johdosta. Osa Määttäsen matkalaskun mukaisista kustannuksista (välillä Mellunkylä-Katajaluoto) oli ollut hänen normaaleja työmatkojaan, joista ei suoriteta kaikkia matkustussäännön mukaisia etuuksia. Nämä kustannukset eivät olleet virkamatkasta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia, vaan aiheutuneet hänen normaaleista työmatkoistaan kotoa työpaikalle ja takaisin. Määttäselle ei ollut syntynyt kanteen tarkoittamista tähystysmatkoista ylimääräisiä kustannuksia. Ainakaan nämä kustannukset eivät olleet voineet ylittää niitä kustannuksia, joita linnakerahalla jo korvattiin.
Määttäsen tekemistä tähystysmatkoista aiheutuneet kustannukset oli ensisijaisesti sovittu korvattaviksi linnakerahaa koskevien erityismääräysten perusteella. Näistä matkoista ei ollut aiheutunut sellaisia valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisia ylimääräisiä kustannuksia, jotka tulisi korvata tämän sopimuksen perusteella. Näin ollen Määttäsen tähystysmatkat tuli korvata linnakerahamääräysten mukaisesti.
Vastauksessa esitetyt vaatimukset
Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä perusteettomana.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Luutnantti Kari Määttänen työskentelee puolustusvoimien palveluksessa Koeampumalaitoksen koeasemalla. Hänen virkapaikkanaan on Katajaluodon linnake. Määttänen on toukokuussa 1993 määrätty suorittamaan kanteesta ilmenevällä tavalla tähystystä Mikonkarille Katajaluodon koeammuntojen yhteydessä. Määttäsen suorittamat tähystysmatkat kuuluvat Katajaluodon koeaseman säännönmukaiseen palvelukseen.
STTK-J ry:n ja Valtiovarainministeriön välille on syntynyt erimielisyys siitä, onko Määttäsellä oikeus saada korvaus tähystyspaikalle tekemistään matkoista valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaan vai sisältyykö korvaus puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen mukaan maksettavaan linnakerahaan.
Puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 23 §:n 1 momentin ensimmäisen kappaleen mukaan puolustusministeriön määräämällä rannikkotykistön koulutus-, vartio- ja valmiuslinnakkeilla palveleville virkamiehille suoritetaan palveluslinnakkeen piirissä tapahtuvista matkoista ja toiminnasta vaikeissa olosuhteissa sekä sunnuntai-, lauantai-, aattopäivän-, ilta-, ja yötyöstä korvauksena linnakerahaa.
Puolustusministeriön antamien soveltamisohjeiden 23 §:n 1 momentin ensimmäisen kappaleen mukaan linnakerahaan oikeuttavan palveluslinnakkeen piirissä tapahtuvalla matkalla tarkoitetaan säännönmukaiseen palvelukseen liittyvää matkustamista merellä ja linnakkeelta mantereelle ja takaisin.
Linnakerahasta on sovittu ensimmäisen kerran virkaehtosopimusta täydentäneellä pöytäkirjalla vuonna 1974. Linnakerahaa koskevaa virkaehtosopimuksen 23 §:n 1 momenttia on myöhemmin muutettu siten, että linnakeraha on jaettu palkkaukselliseen osaan ja kustannusten korvausosaan. Puolustusvoimien työaikasopimuksen soveltamisohjeet ovat nyt kysymyksessä olevan määräyksen osalta pysyneet samoina.
Linnakkeen piiriä ei ole virkaehtosopimuksessa tai sen soveltamisohjeessa edellä ilmenevää tarkemmin määritelty. STTK-J ry:n käsityksen mukaan matkakustannusten korvaamista koskevan virkaehtosopimuksen tunti- ja kilometrirajoilla on ollut vaikutusta linnakkeen piirin rajoja määrättäessä. Sitä STTK-J:n mielestä osoittaa myös vakiintunut soveltamiskäytäntö. Valtiovarainministeriö on puolestaan ilmoittanut, että linnakerahasta alunperin sovittaessa tavoitteena on ollut, että ainakin kaikki linnakkeen toimintaansa varten ylläpitämät tukikohdat katsotaan linnakkeen piiriin kuuluviksi.
Katajaluodon linnake ammunta-alueineen kuuluu Suomenlahden rannikkorykmentin vastuualueeseen. Linnake on puolustuslaitoksen materiaalilaitoksen koeammuntoja harjoittava koeasema. Sen tärkeimpänä tehtävänä on koeammuntamääräysten mukainen kokeiden suorittaminen. Katajaluodon linnakkeen käytössä olevalla ammuntaradalla voidaan suorittaa ammuntoja aina 40 kilometrin päähän. Ammunta-alueen pohjoispuolelle on sijoitettu tähystyspaikkoja, joista lähin on noin viiden kilometrin ja etäisin noin 45 kilometrin päässä Katajaluodosta. Mikonkarin tähystyspaikka sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Katajaluodosta. Koeampumalaitos on huolehtinut tähystysasemien kunnossapidosta.
Tähystysmatkojen korvauskäytäntö Katajaluodon linnakkeella on ollut epäyhtenäinen. Linnakkeella on pitkään noudatettu käytäntöä, jonka mukaan matkakorvaukset on suoritettu matkakustannusten korvaamista koskevan virkaehtosopimuksen perusteella sen edellytysten täyttyessä, jos virkamies on laatinut matkalaskun. Osa virkamiehistä on valinnut linnakerahan. Linnakkeen päällikkö on loppuvuodesta 1992 sopinut linnakkeen henkilöstön kanssa linnakerahakäytännön yhtenäistämisestä siten, että matkakustannusten korvausta ei tästä toiminnasta enää veloiteta.
STTK-J on esittänyt selvitystä puolustusvoimien Etelä- ja Lounais-Suomen rannikon joukoissa vakiintuneesta käytännöstä korvattaessa virkamiesten matkoja linnakkeiden välillä tai linnakkeen ja mantereen välillä taikka linnakkeen piirissä. Työtuomioistuimessa on kuultu todistajana Päällystöliitto ry:n maavoimien pääluottamusmiestä. Hänen kertomansa mukaan linnakerahan maksamiskäytäntö on 20 vuoden kuluessa muotoutunut sellaiseksi, että matkakustannusten korvaamisesta solmitun virkaehtosopimuksen aikamäärien ja matkojen täyttyessä sovelletaan tätä sopimusta. Todistaja on kertonut tiedustelleensa Turun rannikkorykmentin, Hangon rannikkopatteriston, Suomenlinnan rannikkotykistörykmentin ja Kotkan rannikkopatteriston luottamusmiehiltä korvauskäytäntöä näiden yksiköissä. Luottamusmiesten vastauksista ilmenee, että sanotunlaista käytäntöä on noudatettu.
Esitetyn selvityksen mukaan Katajaluodon linnakkeen pääasiallinen tehtävä poikkeaa olennaisesti muiden puolustuslaitoksen Suomenlahden linnakkeiden tehtävistä. Tähystysmatkojen kuulumisesta Katajaluodon linnakkeen säännönmukaisiin tehtäviin ei ole ollut erimielisyyttä.
Palveluslinnakkeen piiriä ei sinänsä ole määritelty puolustusvoimien virkamiesten työajasta solmitussa sopimuksessa. Työtuomioistuin katsoo, että palveluslinnakkeen piirissä tapahtuva matka on soveltamisohjeissa määritelty säännönmukaiseen palvelukseen liittyväksi matkustamiseksi merellä ja linnakkeelta mantereelle ja takaisin. Soveltamisohjeen sanamuoto tukee Valtiovarainministeriön väitettä siitä, että sopimusmääräyksen tarkoituksena on ollut linnakkeen normaaliin toimintapiiriin kuuluvien matkojen korvaaminen linnakerahalla. Mikonkari kuuluu Katajaluodon linnakkeella sijaitsevan Koeampumalaitoksen normaaliin toimintapiiriin.
Määräysten soveltaminen tähystysmatkoihin ei Katajaluodon linnakkeella eikä matkoihin muutoinkaan ole ollut sillä tavoin yhtenäinen ja johdonmukainen, että soveltamiskäytäntö osoittaisi sopimuspuolten yhteisen tarkoituksen poikenneen linnakerahamääräyksen soveltamisohjeista ilmenevästä tarkoituksesta. Valtiovarainministeriön ei myöskään voida katsoa hyväksyneen STTK-J:n vaatimaa tulkintaa.
Edellä olevan perusteella työtuomioistuin katsoo, etteivät luutnantti Kari Määttäsen kanteessa tarkoitetut tähystysmatkat ole olleet valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen nojalla korvattavia virkamatkoja.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Asian laatuun nähden saa valtiovarainministeriö pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Ekuri, Sulkunen ja Lehto-Kannisto jäseninä.
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:
Sihteeri Silvolan ehdotus:
Luutnantti Määttänen palvelee puolustusvoimien koeampumalaitoksen Katajaluodon koeasemalla, virkapaikkanaan Katajaluodon linnake. Määttänen on määrätty suorittamaan tähystystä Katajaluodon ammuntojen yhteydessä Mikonkarilla 17.5., 18.5. ja 25.5.1993. Erimielisyyttä osapuolten välillä on siitä, onko Määttäsellä oikeus saada korvaus sanottuina päivinä tähystyspaikalle tekemistään matkoista niin kuin valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyssä virkaehtosopimuksessa määrätään.
Katajaluodon linnake on toinen puolustuslaitoksen materiaalilaitoksen koeammuntoja harjoittavasta koeasemasta. Toinen tällainen koeasema on mantereella Niinisalossa. Koeaseman tärkeimpänä tehtävänä on asemapäällikön kuvauksen mukaan koeammuntamääräysten mukainen kokeiden suosittaminen eli ampumatarvikkeiden ja tykkien testaaminen. Katajaluodon linnakkeen käytössä on rata, jolla pystytään ampumaan 40 kilometrin päähän. Katajaluodon linnake sanottuine ammunta-alueineen kuuluu Suomenlinnan rannikkorykmentin vastuualueeseen. Koeammuntatoimintaa suoritettaessa valvotaan Katajaluodon aseman ammuntoja alueen pohjoispuolelle sijoitetuista tähystyspaikoista, joista yksi on Mikonkarin tähystyspaikka, joka sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Katajaluodosta länteen.
Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen perusteella puolustusministeriön määräämillä rannikkotykistön linnakkeilla palveleville virkamiehille suoritetaan palveluslinnakkeen piirissä tapahtuvista matkoista ja toiminnasta vaikeissa olosuhteissa sekä sunnuntai-, lauantai-, aattopäivän, ilta- ja yötyöstä korvauksena linnakerahaa. Valtiovarainministeriön vastineessa on selostettu sopimusmääräyksen syntyhistoria. STTK-J:n kanteesta selviää, että järjestö on hyväksynyt puolustusministeriön antamissa työaikasopimuksen soveltamisohjeissa annetut määräykset noudatettaviksi linnakerahan maksuperusteita määrättäessä. Niiden mukaan linnakerahaan oikeuttavan palveluslinnakkeen piirissä tapahtuvalla matkalla tarkoitetaan säännönmukaiseen palvelukseen liittyvää matkustamista merellä ja linnakkeelta mantereelle ja takaisin.
Tulkintaerimielisyys on aiheutunut siitä, että linnakkeen piiriä ei ole sopimuksessa tai sen soveltamisohjeessa tarkemmin määritelty.
Asiassa on esitetty selvitystä siitä, miten eri linnakkeilla Lounais- ja Etelä-Suomen rannikoilla käytännössä on toimittu korvattaessa puolustuslaitoksen virkamiesten matkoja linnakkeiden välillä tai linnakkeen ja mantereen välillä ja toisaalta linnakkeen piirissä. Työtuomioistuimessa kuultu Päällystöliiton maavoimien pääluottamusmies, joka itse on palvellut linnakkeella useita vuosia, on kertonut oman kokemuksensa perusteella linnakerahamääräystä sovelletun rannikkotykistöjoukoissa siten, että kun virkamies poistuu linnakkeelta siten, että valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta solmitun virkaehtosopimuksen edellyttämät aikamäärät ja matkat täyttyivät, asianomaiseen oli sovellettava tätä virkaehtosopimusta. Hän on esittänyt tietoja, joita hän on hankkinut Turun rannikkorykmentin, Hangon rannikkopatteriston, Suomenlinnan rannikkotykistörykmentin ja Kotkan rannikkopatteriston luottamusmieheltä. Kun käsitettä linnakkeen piiri ei ollut selvään määritelty eikä se ollut määriteltävissäkään, käytäntö oli hänen saamiensa selvitysten mukaan muodostunut sanotunlaiseksi.
Työtuomioistuimelle on edelleen esitetty selvitystä, joka osoittaa, että Katajaluodon linnakkeella oli pitkään noudatettu käytäntöä, jonka mukaan matkakorvaukset suoritettiin matkustusvirkaehtosopimuksen perusteella sen edellytysten täyttyessä, jos virkamies laati matkalaskun. Näin kysymyksessä olevalla linnakkeella linnakerahaa koskeva käytäntö oli ollut kirjavaa.
Luutnantti Määttäselle on selvitetty maksetun hänen matkalaskun esittäessään korvauksia ennen nyt kysymyksessä olevia toukokuun 1993 kolmea päivää matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen perusteella. Muutos, jonka perusteella työnantaja on kieltäytynyt muusta kuin linnakerahan maksamisesta kanteessa tarkoitetuilta tähystyspäiviltä, on syntynyt linnakkeen päällikön vaihduttua.
Katajaluodon linnakkeen pääasiallinen tehtävä poikkeaa edellä sanotuin tavoin olennaisesti muiden puolustuslaitoksen Suomenlahden linnakkeiden tehtävistä. Tähystystehtävä koeammuntojen aikana kuuluu selvästi linnakkeen toimintaan. Tämä pelkästään ei kuitenkaan osoita, että tähystykseen liittyvä toiminta tähystyspaikasta riippumatta kuuluisi korvauksia määrättäessä palveluslinnakkeen piiriin. Koeammuntoja, joissa tähystystehtäviä suoritetaan, tapahtuu esitetyn selvityksen mukaan keskimäärin noin 30 päivänä kalenterivuodessa, joskus paljon vähemmän, toisinaan enemmänkin. Tähystyspäivien määrästä yhtä virkamiestä kohden ei ole esitetty tarkempaa selvitystä. Tähystystoiminnan tiiviydelle tulee voida antaa merkitystä määräystä tulkittaessa.
Määräysten soveltaminen Katajaluodon linnakkeella ei korvauksia tähystyspäiviltä määrättäessä ole ollut sillä tavoin yhteneväinen ja johdonmukainen, että virkaehtosopimukselle voitaisiin katsoa siellä syntyneen tietynlaisen vakiintuneen soveltamiskäytännön.
Edellä sanotun vuoksi ei valtiovarainministeriö ole näyttänyt perustetta, jolla kanteessa tarkoitetuilta matkoilta linnakerahamääräykseen vedoten voitaisiin evätä valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaiset korvaukset, jos virkamatkan edellytykset muutoin täyttyvät.
Työtuomioistuin vahvistaa kanteen siten hyväksyen, että luutnantti Kari Määttäsen 17.5., 18.5. ja 25.5.1993 suorittamat tähystysmatkat ovat olleet valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehtyä virkaehtosopimuksen tarkoittamia virkamatkoja.
Valtiovarainministeriö velvoitetaan korvaamaan STTK-J:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla 16 prosentin korkoineen siitä lukien kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.
Jäsen Lehto-Kannisto, jonka lausuntoon jäsen Sulkunen yhtyi, ilmoitti yhtyvänsä sihteerin ehdotukseen seuraavin lisäyksin:
Katajaluodon linnakkeen erityislaadun huomioon ottaen ei linnakerahaa koskevan virkaehtosopimusmääräyksen sanamuodosta enempää kuin sen tarkoituksestakaan saada kiistatonta johtoa erimielisyyden ratkaisemiselle. Linnakerahaa ja matkakustannusten korvaamista koskevan erillisen virkaehtosopimuksen soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys osoittaa pikemminkin, että henkilön poistuessa linnakkeelta niin, että viimeksi mainitun sopimuksen edellyttämät aikamäärät ja matkat täyttyvät, hänen on katsottu siirtyneen linnakkeen ja siten myös linnakerahan piiristä matkakustannusten korvaamista koskevan virkaehtosopimuksen soveltamispiiriin. Näiden sopimusmääräysten soveltamista Katajaluodon linnakkeella ei korvausta tähystäjälle maksettaessa ole kuitenkaan näytetty sillä tavalla vakiintuneeksi, että tulkinta voitaisiin perustaa yksinomaan soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen varaan.
Valtiovarainministeriö ei näin ollen ole näyttänyt linnakerahaa koskevan virkaehtosopimuksen tarkoitukseen enempää kuin sen sanamuotoon taikka soveltamiskäytäntöön nojautuvaa perustetta sille, että kanteessa tarkoitetuilta matkoilta linnakerahamääräykseen vedoten voitaisiin evätä virkamiehelle valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen perusteella kuuluvat korvaukset, jos virkamatkan edellytykset muutoin täyttyvät.
Jutun laatuun nähden STTK-J saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.