TT:1994-78
- Asiasanat
- Tulkinta, Yhteistoimintamenettelyn neuvotteluaika
- Tapausvuosi
- 1994
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:1994/71
Autoalan teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksessä mainitut yhteistoimintaneuvotteluajat eivät koskeneet yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevassa säännöksessä tarkoitettuja liikkeen luovutustilanteita.
Kysymyksessä olevan määräyksen sanamuoto perustui työnantajaliiton esitykseen. Kun työnantajaliitto ei ollut varmistautunut siitä, että toimihenkilöjärjestö oli ymmärtänyt määräyksen työnantajaliiton tarkoittamalla tavalla, sopimusmääräystä oli tulkittava toimihenkilöliiton esittämällä tavalla.
Kantaja Teknisten Liitto TL ry Vastaaja Autoalan Keskusliitto ry
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Toiselta puolen Autoalan Työnantajaliitto ATL r.y:n, joka sittemmin on sulautunut Autoalan Keskusliitto ry:hyn, ja toiselta puolen muun muassa Teknisten Liitto TL:n välillä solmitun autoalan teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 29.12.1993 tehdyssä allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
5 § YT-NEUVOTTELUAJAT
Mikäli yrityksessä käydään yhteistoimintalain edellyttämiä neuvotteluja työntekijäin tai toimihenkilöiden osa-aikaistamisesta, lomauttamisesta toistaiseksi tai irtisanomisesta, katsotaan neuvotteluvelvoite täytetyksi, kun asiasta on neuvoteltu 7 päivän ajan neuvottelujen alkamisesta silloin, kun toimenpide kohdistuu enintään 10 työntekijään tai toimihenkilöön ja 6 viikkoa neuvotteluesityksen antamisesta silloin, kun toimenpide kohdistuu yli 10 työntekijään tai toimihenkilöön.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Teknisten Liitto TL on kanteessaan lausunut, että Autoalan Keskusliiton jäsenyritys Espoon Autotalo Oy oli liikkeen luovutustilanteessa irtisanonut Teknisten Liitto TL:n yhdysmiehen työsopimuksen.
Teknisten Liitto TL oli riitauttanut sanotun irtisanomisen, koska työnantaja ei ollut täyttänyt yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (yhteistoimintalain) 8 §:n 3 momentin mukaista kahden kuukauden neuvotteluvelvoitetta ennen kuin se oli ryhtynyt yhdysmiehen irtisanomiseen. Autoalan Keskusliiton käsityksen mukaan työnantajan menettely oli ollut oikea. Teknisten Liitto TL:n ja Autoalan Keskusliiton käymissä neuvotteluissa erimielisyys oli kohdistunut kysymykseen, mitä teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5 §:ssä oli sovittu.
Allekirjoituspöytäkirjan 5 § koski yhteistoimintamenettelyn neuvotteluaikoja. Missään vaiheessa työehtosopimusneuvotteluja ei kummaltakaan puolelta ollut esitetty, että liikkeen luovutuksen osalta neuvotteluajoista sovittaisiin yhteistoimintalain 8 §:n 3 momentista poikkeavasti. Allekirjoituspöytäkirjalla oli sovittu vain siitä, että työnantajapuolen kohtuuttoman pitkänä pitämä kolmen kuukauden neuvotteluaika lyhentyisi. Tähän oli myös päädytty. Kolmen kuukauden neuvotteluaika oli lyhennetty kuudeksi viikoksi.
Työehtosopimuksen neuvottelutuloksen synnyttyä Teknisten Liitto TL:n työehtosopimusasiamies, joka oli myös liiton apulaisneuvottelupäällikkö, oli todennut autoalan yhdysmiehille osoittamassaan, 17.12.1993 päivätyssä kirjeessä, että "YT-neuvottelujen enimmäiskestoajoista muuttuu nykyinen 3 kuukautta 6 viikoksi". Sanottu yhdysmieskirje oli työehtosopimustekstin tarkistusneuvottelujen kuluessa annettu tiedoksi työnantajaliitolle. Se ei ollut reagoinut kirjeen sisältöön millään tavoin.
Autoalan Työnantajaliitto ATL:n ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH ry:n välisessä auto- ja konekaupan alalla 8.11.1993 - 31.10.1994 noudatetussa työehtosopimuksessa oli sovittu yhteistoimintamenettelyn neuvotteluajoista. Saman sisältöinen säännös oli myös Autoalan Työnantajaliitto ATL:n ja Metallityöväen Liitto r.y:n välisessä auto- ja konekorjaamoalalla 10.12.1993 30.11.1994 voimassa olleen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa. Näiden työehtosopimusten osalta ei yhteistoimintamenettelyn neuvotteluajoista ollut sovittu muutoin kuin yhteistoimintalain 8 §:n 2 momentin osalta.
Yhteistoimintamenettelyn neuvotteluaikoja koskeva pykälä oli Autoalan Työnantajaliiton vaatimuksesta otettu autoja konekaupan alan sekä auto- ja konekorjaamoalan sopimuksen tekemisen jälkeen myös autoalan teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5 §:ään.
Kaikki valmistelu- ja selvitystyö, jota Teknisten Liitto TL:n työehtosopimusneuvottelijat olivat asiassa tehneet, oli koskenut ainoastaan sitä, mitä vaikutuksia 3 kuukauden neuvotteluajan lyhentäminen 6 viikkoon aiheutti. Liikkeen luovutuksiin liittyvä yhteistoimintalain 8 §:n 3 momentin tarkoittama kahden kuukauden neuvotteluaika oli sopimusneuvotteluissa samoin kuin valmistelutyössä jäänyt täysin huomiotta, koska sen muuttamisesta ei neuvotteluissa ollut esitetty vaatimuksia.
Allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n sanamuoto oli työnantajaliiton laatima.
Autoalan Työnantajaliiton tulkinta, että allekirjoituspöytäkirjan 5 § koski myös liikkeen luovutustilanteita, oli tullut Teknisten Liitto TL:n tietoon vasta Espoon Autotalo Oy:n yhdysmiehen työsopimuksen irtisanomisen tapahduttua.
Auto- ja konekorjaamoalan sekä auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevien työehtosopimusneuvottelujen aikana oli kyse ollut juuri 3 kuukauden neuvotteluajan lyhentämisestä. Nämä työehtosopimusneuvottelut oli käyty eri aikaan kuin autoalan teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen työehtosopimusneuvottelut. Myös neuvottelijat olivat olleet kunkin työehtosopimuksen osalta eri henkilöitä. Neuvotteluissa oli ollut myös hyvin erilaisia painotuksia. Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH:n ja Metallityöväen Liiton neuvottelijoiden käsityksen mukaan aloilla oli yhteistoimintamenettelyn neuvotteluaikojen tulkinta yhteneväinen sen kanssa, mitä Teknisten Liitto TL oli käsittänyt sovitun neuvotteluaikojen osalta. Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH:n ja Metallityöväen Liiton neuvottelijat eivät kuitenkaan olleet olleet yhteydessä Teknisten Liitto TL:n neuvottelijaan, eikä heillä ollut ollut vaikutusta autoalan teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen neuvottelujen kulkuun.
Kantajaliitto on kanteessaan vaatinut Autoalan Keskusliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta, mutta luopunut sanotusta vaatimuksestaan jo asian kirjallisessa valmistelussa.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Teknisten Liitto TL on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että autoalan teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n yt-neuvotteluajat eivät koske yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 §:n 3 momentin tarkoittamia liikkeen luovutustilanteita.
VASTAUS
Vastauksen perustelut
Autoalan Keskusliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Autoalan Työnantajaliitto ATL, joka oli 1.1.1994 sulautunut Autoalan Keskusliittoon, oli irtisanonut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry:n jäsenyyden päättymään 1.7.1993. Tämän vuoksi työnantajaliitto oli jo 29.4.1993 Teknisten Liitto TL:lle ja Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF rf:lle toimitetuilla irtisanomisilmoituksilla irtisanonut näiden liittojen välillä noudatetut kaikki Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyyteen perustuvat sopimukset päättymään työehtosopimuksen voimassaoloajan päättyessä.
Autoalan Työnantajaliitto ATL:n järjestäydyttyä 1.7.1993 alkaen Liiketyönantajain Keskusliitto LTK ry:n jäseneksi työnantajaliitto oli lähtenyt teknisten toimihenkilöiden osalta syksyn 1993 työehtosopimusneuvotteluissa siitä, että työehtosopimuksen sisältö oli saatava joustavammaksi. Työehtosopimusneuvottelut oli aloitettu 1.9.1993.
Kun yhteistoimintalain neuvotteluajat olivat monissa konkreettisissa tilanteissa muodostuneet työnantajan kannalta kohtuuttomiksi, oli työnantajaliitto esittänyt sopimusneuvottelujen alkuvaiheessa, että yhteistoimintalain 14 §:n suoman valtuutuksen nojalla sopimusosalliset liitot sopisivat siitä, ettei autoalalla sovellettaisi teknisten toimihenkilöiden osalta lainkaan yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluaikoja.
Työehtosopimusneuvottelujen kuluessa oli kuitenkin käynyt ilmeiseksi, ettei edellä mainitussa asiassa ollut mahdollisuutta saavuttaa yhteisymmärrystä. Tämän vuoksi ja kun asia oli ollut erittäin tärkeä työnantajapuolelle, työnantajaliiton puolesta oli neuvottelujen kuluessa esitetty, että yhteistoimintalaissa mainitut pitkät neuvotteluajat tulisi joka tapauksessa sopia lyhyemmiksi.
Työnantajapuolen tavoitteena oli ollut sopia tyhjentävästi yhteistoimintamenettelyn neuvotteluajat koskemaan kaikkia laissa mainittuja tilanteita. Työnantajaliiton toimitusjohtaja oli ilmoittanut tämän myös neuvottelujen kuluessa työntekijäpuolelle. Myös teknisten toimihenkilöiden neuvotteleva asiamies oli eräästä neuvottelusta laatinut muistiinpanot, joiden mukaan asia oli ollut neuvotteluissa esillä.
Autoalan teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen neuvottelutulos oli saavutettu 16.12.1993. Neuvottelutuloksen saavuttamisen jälkeisenä päivänä työnantajaliiton toimitusjohtaja oli tiedustellut kirjallisesti työnantajaliiton hallituksen jäsenten kannanottoa ratkaisun syntymiseen. Toimitusjohtajan lähettämässä kirjeessä oli selvästi mainittu, että sovitut lyhyemmät yhteistoimintaneuvotteluajat koskivat myös liikkeen luovutusta.
Myös työnantajaliiton 29.12.1993 päivätyssä jäsenyrityksille osoitetussa kiertokirjeessä oli todettu, että ytneuvotteluajat olivat kaikissa tilanteissa allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n mukaiset.
Allekirjoituspöytäkirjan sanamuoto tuki työnantajaliiton kantaa asiassa. Säännös oli sisällöltään rakennettu niin, että se kattoi kaikki työvoiman vähentämiseen liittyvät, määräaikaisia neuvotteluja koskevat tilanteet. Säännös oli muodoltaan yleinen. Mikäli tarkoituksena olisi ollut kantajaliiton esittämällä tavalla soveltaa säännöstä vain tiettyihin tilanteisiin, olisi ilmaisun tullut olla toisenlainen. Säännöksen sanamuoto puolsi mahdollisimman laajaa tulkintaa sisällön suhteen.
Kanteessa mainittujen autoalalla sovellettavien kahden muun työehtosopimuksen sopimusratkaisun syntymisen jälkeen työnantajaliitto oli lähettänyt jäsenyrityksilleen kiertokirjeet, joissa oli todettu yhteistoimintamenettelyn neuvotteluaikojen koskevan kaikkia neuvottelutilanteita, myös liikkeenluovutustilannetta.
Työnantajaliitolla oli ollut tarkoitus sopia kaikissa kolmessa työehtosopimuksessa tyhjentävästi yhteistoimintamenettelyn neuvotteluajoista. Koska teknisten toimihenkilöiden kanssa laadittavan uuden työehtosopimuksen tekeminen oli ollut muita laajempi tehtävä, ei neuvotteluissa ollut paljon ehditty yhteistoimintamenettelyn neuvotteluajoista keskustella, vaan työnantajapuolelta oli todettu, että tulkinta oli sama kuin muilla aloilla ja määräykset koskivat kaikkia tilanteita.
Autoalan Keskusliitto on kirjallisessa vastauksessaan esittänyt vahvistusvaatimuksen, josta se on kuitenkin suullisen valmistelun istunnossa luopunut.
Vastauksessa esitetyt vaatimukset
Autoalan Keskusliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaisliitot ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Autoalan teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5 §:ssä on sovittu yhteistoimintamenettelyn neuvotteluajoista seuraavasti: "Mikäli yrityksessä käydään yhteistoimintalain edellyttämiä neuvotteluja työntekijäin tai toimihenkilöiden osaaikaistamisesta, lomauttamisesta tai irtisanomisesta, katsotaan neuvotteluvelvoite täytetyksi, kun asiasta on neuvoteltu 7 päivän ajan neuvottelujen alkamisesta silloin, kun toimenpide kohdistuu enintään 10 työntekijään tai toimihenkilöön ja 6 viikkoa neuvotteluesityksen antamisesta silloin, kun toimenpide kohdistuu yli 10 työntekijään tai toimihenkilöön."
Pian työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen on käynyt ilmi Teknisten Liitto TL:n ja Autoalan Keskusliitto ry:n erimielisyys siitä, koskevatko allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n mukaiset neuvotteluajat liikkeen luovutuksen johdosta käytäviä neuvotteluja. Autoalan Keskusliiton mielestä allekirjoituspöytäkirjan mukaiset neuvotteluajat koskevat myös liikkeen luovutustilanteita. Teknisten Liitto TL:n kannan mukaan allekirjoituspöytäkirjalla on sovittu vain yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 §:n 2 momentin mukaisen kolmen kuukauden neuvotteluajan lyhentämisestä.
Autoalan Keskusliiton alkuperäisenä tavoitteena työehtosopimusneuvotteluissa syksyllä 1993 on ollut kaikkien yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien neuvotteluaikojen poistaminen. Teknisten Liitto TL:n vastustettua työnantajaliiton esitystä on keskustelu aloitettu neuvotteluaikojen lyhentämisestä.
Asianosaiset ovat työtuomioistuimessa kuulustuttaneet todistajina työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneita Teknisten Liitto TL:n apulaisneuvottelupäällikköä ja Autoalan Keskusliiton varatoimitusjohtajaa.
Teknisten Liitto TL:n apulaisneuvottelupäällikön kertoman mukaan työnantajaliitto on työehtosopimusneuvotteluissa perustellut yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien neuvotteluaikojen poistamista sillä, että kolmen kuukauden neuvotteluaikaa on pidetty autoalan yrityksissä liian pitkänä. Todistajan mukaan työehtosopimusneuvotteluissa on käsitelty vain yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 §:n 2 momentin tarkoittaman kolmen kuukauden neuvotteluajan lyhentämistä. Saman pykälän 3 momentin tarkoittamasta liikkeen luovutukseen liittyvästä kahden kuukauden neuvotteluajasta ei ole keskusteltu. Todistaja on neuvottelutuloksen syntymistä seuranneena päivänä laatinut Teknisten Liitto TL:n yhdysmiehille osoitetun kiertokirjeen, jossa on kerrottu, että "YT-neuvottelujen enimmäiskestoajoista muuttuu nykyinen 3 kuukautta 6 viikoksi". Todistaja on antanut kiertokirjeen sopimustekstin tarkistuskeskustelujen yhteydessä ennen työehtosopimuksen allekirjoittamista tiedoksi myös Teknisten Liiton neuvottelijalle.
Autoalan Keskusliiton varatoimitusjohtaja on kertonut, että työnantajaliiton tavoitteena on ollut saada alan kaikkiin työehtosopimuksiin määräys, jolla lyhennetään pitkien, yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden neuvotteluaikoja. Todistaja on kertonut maininneensa työehtosopimusneuvotteluissa, että neuvotteluaikojen lyhentäminen koskee kaikkia tapauksia. Tällä todistaja on tarkoittanut, että määräys koskee myös liikkeenluovutustilanteita. Sopimusteksti on pyritty laatimaan lyhyeksi ja ilman viittauksia yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin kaikki tapaukset käsittäviksi.
Työtuomioistuimelle on esitetty selvitystä myös Autoalan Keskusliiton syksyllä 1993 solmiman kahden muun työehtosopimuksen neuvottelujen kulusta. Noista sopimuksista on kuitenkin käyty eri neuvottelut eikä niistä voi saada johtoa riidanalaisen työehtosopimuksen tulkintaan, sikäli kuin neuvottelut ovat olleet todistelun kohteena työtuomioistuimessa.
Riidanalaisen sopimusmääräyksen sanamuoto perustuu Autoalan Keskusliiton esitykseen ja vastaa keskusliiton tulkintaa. Autoalan Keskusliitto ei kuitenkaan ole varmistautunut siitä, että vastapuoli ymmärtää sopimusmääräyksen sen tarkoittamalla tavalla. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo, että sopimusmääräystä on tulkittava Teknisten Liitto TL:n esittämällä tavalla.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että autoalan teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n yhteistoimintaneuvotteluajat eivät koske yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 §:n 3 momentin tarkoittamia liikkeen luovutustilanteita.
Asian laatuun nähden saa Teknisten Liitto TL pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Iirola, Uski, Virtanen, Leivo ja PalankoLaaka jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.