TT:1994-72
- Asiasanat
- Asiaväite-prosessiväite, Irtisanominen, perusteena, - taloudelliset ja tuotannolliset syyt, Irtisanomisjärjestys, Irtisanomissuoja, Kanteen tutkiminen ks. asiaväite-, prosessiväite, neuvotteluvelvollisuus, Neuvotteluvelvollisuus, Valvontavelvollisuus, - työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi
- Tapausvuosi
- 1994
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:1994/41
Kunnallisen työehtosopimuksen mukaan oli työntekijöitä taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottaessa mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan toiminnalle tärkeitä työntekijöitä. Jos työntekijät olivat tällä perusteella samanarvoisia, kiinnitettiin huomiota myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrään tai työsuhteen kestoaikaan.
Irtisanoessaan työn vähentymisen vuoksi huoltovelvollisen hovimestarin työsopimuksen sen sijaan, että olisi irtisanonut myöhemmin palvelukseen tulleen vastaanottoon otetun työntekijän, jolla ei ollut huollettavia, ei kuntayhtymän ollut rikkonut sanottua työehtosopimuksen määräystä.
Vastaajat eivät olleet neuvotteluvaiheessa vedonneet siihen, ettei sanottu työehtosopimusmääräys lainkaan koskisi määräaikaisia työsopimuksia. Tätä kysymystä ei voitu ratkaista ilman työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaista neuvottelua. Kannanotto tähän vasta oikeudenkäynnissä esille tulleeseen tulkintakysymykseen ei kuitenkaan ollut asian ratkaisemiseksi tarpeen.
Kysymys myös kanteen tutkimisedellytyksistä.
Kantaja Kunta-alan unioni ry Vastaajat Kunnallinen työmarkkinalaitos Espoon seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Toiselta puolen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muun muassa Kuntaalan unionin kesken 10.12.1991 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virka ja työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräykset koskevat sekä viranhaltijoita että työntekijöitä, jollei erikseen ole toisin mainittu. Maininnan "Viranhaltijat" tai "Työntekijät" ollessa vasemmassa marginaalissa momenttinumeron alapuolella kyseistä momenttia sovelletaan vain joko viranhaltijaan tai työntekijään. Jos maininta on momenttinumeron yläpuolella, rajoitus koskee kaikkia saman pykälän seuraavia momentteja.
Soveltamisohjeet ja esimerkit on pyritty sijoittamaan sen sopimusmääräyksen yhteyteen, jota ne koskevat. Jos soveltamisohje liittyy koko pykälän sisältöön, se on sijoitettu pykälän loppuun. Eräät soveltamisohjeet ja esimerkit on niiden laajuuden vuoksi sijoitettu sopimuksen liitteiksi.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
IX LUKU TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
139 § Työsopimuksen päättyminen
Työntekijät Työsopimuksen lakkaaminen ja päättämismenettely määräytyvät työsopimuslain asianomaisten säännösten mukaisesti, ellei jäljempänä 140 - 142 §:ssä ole toisin määrätty.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
141 § Työvoiman vähentämisjärjestys (taloudelliset tai tuotannolliset syyt)
Työntekijät Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan kunnan tai kuntainliiton toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Jos työntekijät ovat näillä perusteilla samanarvoisia, kiinnitetään huomiota myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrään tai työsuhteen kestoaikaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muun muassa Kunta-alan unionin kesken 13.1.1993 allekirjoitetussa kunnallisessa pääsopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3. luku Neuvottelumenettely velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiskysymyksissä
7 § Välitön neuvonpito
Työnantajan edustajan ja toisaalta viranhaltijan/työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen on pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään virka- tai työehtosopimuksen velvoittavien määräysten tulkintaa ja soveltamista koskevat kysymykset ja erimielisyydet.
8 § Paikallisneuvottelut
Asianomaisen kunnallisen viranomaisen ja asianomaisen pääsopijajärjestön tai sen rekisteröidyn alayhdistyksen on käytävä jommankumman osapuolen vaatimuksesta paikallisneuvottelut virka- tai työehtosopimuksen velvoittavien määräysten tulkintaa tai soveltamista koskevasta erimielisyydestä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
9 § Keskusneuvottelut
1 mom. Ellei paikallisneuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, jotka käydään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja ao. pääsopijajärjestön kesken.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
12 § Kanteen vireillepano
1 mom. Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Kunta-alan unioni on työtuomioistuimessa kertonut, että Espoon seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ylläpitämän hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen yhteydessä toimi itsenäisenä tulosyksikkönä Hotelli Kuninkaantie, jonka tarkoituksena oli tarjota hotelli- ja ravintolaalaa opiskeleville autenttinen toimintaympäristö ja siten tukea oppilaitoksen toimintaa.
Hotelli Kuninkaantien toiminta oli käynnistynyt vuonna 1989. Silloin sen palveluksessa oli ollut noin 50 henkilöä. Hotelli oli tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanonut henkilökuntaansa niin, että sen palveluksessa keväällä 1994 oli ollut noin 20 henkilöä. Työnantaja oli perustellut keväällä 1993 toimeenpantuja irtisanomisia toiminnan tappiollisuudella. Hotelli Kuninkaantien ravintola oli päätetty muuttaa tilausravintolaksi, joka ei tarvinnut vakinaista henkilökuntaa. Tuolloin oli irtisanottu myös hovimestari Sirkka Ruotasen työsuhde päättymään 15.8.1993.
Ruotanen oli tullut kuntayhtymän palvelukseen toistaiseksi voimassa olevaan työsopimussuhteeseen 26.2.1990. Hän oli työskennellyt aluksi Hotelli Kuninkaantien ravintolan tarjoilija-hovimestarin ja sittemmin hovimestarin tehtävissä. Alkuvuodesta 1992 Hotelli Kuninkaantien markkinointi- ja myyntipuolen tehtävissä oli tarvittu lisää henkilökuntaa ja Ruotanen oli sopinut Hotelli Kuninkaantien silloisen johtajan kanssa siitä, että hän ryhtyi hovimestarin tehtävien ohella työskentelemään myös markkinointiin ja palvelujen myyntiin liittyvissä tehtävissä myyntipalvelutoimistossa. Ruotanen oli työskennellyt hotellin myyntitoimistossa edellä mainituissa tehtävissä noin kaksi päivää viikossa vuonna 1992 ainakin tammikuun alusta toukokuun loppuun.
Ruotasen tehtäviin myyntitoimistossa oli kuulunut esitellä asiakkaille Hotelli Kuninkaantien tarjoamia erilaisia hotelli- ja ravintolapalveluja, asiakkaiden käytettävissä olevia Hotelli Kuninkaantien tiloja sekä asiakaskontaktin syntymisen jälkeen laatia ja lähettää asiakkaalle tilavarausta koskeva hinta- ja palvelutarjous. Ruotanen oli lähettänyt asiakkaille hinta- ja palvelutarjouksia, käsitellyt asiakkaiden lähettämiä tilausvahvistuksia ja hoitanut muutenkin kirjeenvaihtoa ja yhteydenpitoa hotelli- ja ravintolapalveluja kyselevien ja ostavien asiakkaiden kanssa. Asiakaskontaktin syntymisen jälkeen Ruotasen tehtäviin oli kuulunut välittää palvelujen järjestämistä koskeva työmääräys niille työyksiköille, jotka Hotelli Kuninkaantiessä joutuivat osallistumaan kulloinkin kysymyksessä olevan palvelun järjestämiseen asiakkaalle.
Myynti- ja markkinointitehtäviä Ruotanen oli suorittanut olennaiselta osaltaan ATK-järjestelmää hyväksi käyttäen. Sekä asiakasrekisteri että tilavarausrekisteri oli hoidettu ATK-järjestelmän avulla. Lisäksi tarjousten tekeminen sekä työmääräysten välittäminen Hotelli Kuninkaantien muille yksiköille oli tapahtunut tietokoneen tekstinkäsittelyjärjestelmän avulla. Ruotanen oli työskennellyt myyntitoimistossa käytännöllisesti katsoen koko ajan ATKjärjestelmän ja ATK-päätteen kanssa.
Kuntayhtymän palvelukseen Hotelli Kuninkaantiehen oli vielä syyskuussa 1992 otettu uusia työntekijöitä, ainakin Sari Vuonos niminen henkilö, jonka työsuhde on alkanut 29.9.1992. Vuonos oli otettu ravintola-apulaisen vakanssille. Hänen työsuhteensa oli aluksi ollut määräaikainen 23.9.1992 - 23.12.1992 välisen ajan. Työsopimusta oli jatkettu 24.12.1992 - 30.8.1993 väliselle ajalle. Vuonoksen työsopimusta oli jatkettu myös viime mainitun ajankohdan jälkeen.
Vuonoksen työtehtävät olivat selvästi olleet sen tyyppisiä työtehtäviä, joita Ruotanen oli Hotelli Kuninkaantien palveluksessa ollessaan tehnyt vuoden 1992 aikana. Vuonos ei ollut tehnyt sellaista tietotekniikan hallintaan ja kehittämiseen liittyvää työtä, joka olisi edellyttänyt erityistä ammattitaitoa.
Vuonoksen koulutus ja ammattitaito ATK-järjestelmien käyttöönoton ja soveltamisen osalta ei poikennut sillä tavoin olennaisesti Ruotasen osaamisesta, että Vuonosta olisi tämän perusteella pidettävä työnantajalle työehtosopimuksen 141 §:ssä tarkoitetulla tavalla tärkeänä työntekijänä.
Ruotanen oli opiskellut ravintola-alaa ensin kaksivuotisessa Helsingin Hotelli- ja ravintolakoulu Perhossa ja myöhemmin suorittanut työn ohella hovimestarin tutkinnon.
Ruotanen oli opiskellut hotelli- ja ravintolakoulussa ravintola-alan kielitaitoon kuuluvia englantia ja ruotsia sekä jonkin verran ranskaa. Hän oli opiskellut keskikoulussa neljä vuotta saksan kieltä. Ruotanen oli työskennellyt tarjoilijana Hotelli Inter-Continentalissa noin seitsemän vuotta ja Hotelli Presidentissä noin kymmenen vuotta ennen Hotelli Kuninkaantien palvelukseen tuloaan. Lisäksi hän oli työskennellyt kahtena kesänä Ravintola Kappelin hovimestarina. Kaikissa näissä työtehtävissä hän oli asiakaspiirin kansainvälisyyden vuoksi joutunut käyttämään edellä mainittuja kieliä. Ruotanen katsoi, että vaikka hänen kielitaitonsa ei edellä mainitun koulutuksen pituus ja taso huomioon ottaen ollut erinomainen, hän oli kuitenkin tullut ja tuli toimeen hotelli- ja ravintolapalvelussa myös ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa.
Ruotanen oli edellä mainituilla perusteilla työnantajalle samanarvoinen työntekijä kuin Vuonos. Vuonoksen työsopimuksen kesto oli ajoittunut siten, että työnantaja oli tosiasiallisesti voinut ottaa hänen työsuhteensa päättämisajankohdan huomioon vähentämisjärjestyksen toteuttamisessa. Tämän vuoksi ja koska Ruotasen työsuhde kuntayhtymän palveluksessa oli selvästi pitempi kuin Vuonoksen työsuhde, Espoon seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä oli menetellyt työehtosopimuksen 141 §:n vastaisesti päättäessään Ruotasen työsopimuksen samanaikaisesti kun se oli jatkanut Vuonoksen työsopimusta. Työsuhdetta irtisanottaessa Ruotasella oli kolme alaikäistä lasta, sen sijaan Vuonoksella ei ollut irtisanomisia toimeenpantaessa ollut huollettavia.
Ruotasen työsuhteen irtisanomisesta ja siihen liittyvästä työehtosopimuksen 141 §:n rikkomisesta oli neuvoteltu Kunta-alan unioni ry:n ja Espoon seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän edustajien välillä paikallisesti 16.7.1993. Neuvottelussa ei saavutettu yksimielisyyttä.
Asia oli saatettu liittotasolla Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kunta-alan unionin välillä neuvoteltavaksi. Keskusneuvottelu oli käyty 29.9.1993 ja 4.1.1994. Neuvottelussa osapuolet olivat jääneet erimielisiksi.
Espoon seudun ammatillisen koulutuskeskuksen kuntayhtymä oli menetellyt työehtosopimuksen 141 §:n vastaisesti irtisanoessaan Ruotasen työsuhteen.
Kunnallinen työmarkkinalaitos oli menetellyt työehtosopimuslain 8 §:n vastaisesti jättäessään valvomatta, että Espoon seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä noudattaa työehtosopimusta.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Kunta-alan unioni on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa Espoon seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän menetelleen kunnallisen yleisen työehtosopimuksen (1992 - 1993) 141 §:n vastaisesti sen vuoksi, että kuntayhtymä on 14.6.1993 päättänyt irtisanoa hovimestari Sirkka Ruotasen työsuhteen.
Lisäksi Kunta-alan unioni on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen menetelleen työehtosopimuslain 8 §:n vastaisesti laiminlyödessään valvoa, että Espoon seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä noudattaa työehtosopimusta.
Edelleen Kunta-alan unioni on vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Espoon seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja valvontavelvollisuuden rikkomisesta.
VASTINE
Vastineen perustelut
Kunnallinen työmarkkinalaitos, johon jutussa kuultu Espoon seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä osaltaan on yhtynyt, on katsonut, että työehtosopimuksen 141 §:ssä tarkoitettu vähentämisjärjestysvertailu Vuonoksen ja Ruotasen välillä ei voinut tulla lainkaan tutkittavaksi. Vähentämisjärjestysvertailussa oli kysymys siitä, missä järjestyksessä työntekijöitä irtisanotaan tilanteessa, jossa useita työntekijöitä tuli samanaikaisesti irtisanottavaksi taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Vuonoksella oli nimittäin ollut määräaikainen työsopimus ajaksi 24.12.1992 - 30.8.1993. Työnantaja ei näin ollen ollut voinut irtisanoa Vuonosta tämän määräaikaisen työsuhteen aikana.
Hotelli- ja ravintolapäällikkö oli 4.6.1993 ilmoittanut työnantajan 3.6.1993 tekemästä työvoiman vähentämispäätöksestä kullekin henkilölle erikseen. Ruotasen työsuhteen päättämispäiväksi oli irtisanomisaika huomioiden ilmoitettu 15.8.1993. Ruotasen palattua vuosilomalta 16.7.1993 työnantaja oli varmistanut irtisanomistoimenpiteen siten, että työsuhde oli ilmoitettu päättyväksi 16.9.1993.
Vuonoksen kanssa oli 24.1.1994 tehty uusi määräaikainen työsopimus. Näin ollen vähentämisjärjestysmääräys ei edelleenkään voinut tulla sovellettavaksi Ruotasen ja Vuonoksen työsuhteiden välillä. Työnantaja ei siten ollut voinut menetellä työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti.
Sikäli kuin kanteessa oli kysymys siitä, kenelle 1.9.1993 lähtien Vuonoksen kanssa tehdyssä määräaikaisessa työsopimuksessa sovittuja tehtäviä olisi tullut tarjota, ei ollut kysymys vähentämisjärjestystä koskevan sopimusmääräyksen tulkinnasta, vaan työsopimuslain 42 a §:ssä tarkoitetusta takaisinottosäännöksen tulkinnasta. Siitä ei ollut määräyksiä työehtosopimuksen. Tältä osin ei ollut kysymys työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvasta asiasta.
Siltä varalta, että työtuomioistuin tutkisi asian, Kunnallinen työmarkkinalaitos on vastannut kanteeseen seuraavasti:
Espoon hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen johtokunta oli kesällä 1992 tehnyt periaatteellisen päätöksen Hotelli Kuninkaantien toimintojen ja organisaation uudistamisesta. Johtokunta oli edellyttänyt saneerausohjelman käynnistämistä siten, että hotellin käyttökate vuonna 1993 oli positiivinen.
Saneeraus oli merkinnyt Hotelli Kuninkaantien vastaanotossa, asiakaspalvelussa ja myyntitoimistossa tehtävän palvelutyön korostumista. Ravintolatoiminnassa muutos tilausravintolaksi oli merkinnyt toiminnan supistamista. Kun vuonna 1993 taloudellisten ja tuotannollisten syiden vuoksi oli jouduttu irtisanomaan neljä henkilöä, heistä kylmäkkö, laskuttaja ja hovimestari Ruotanen olivat nimenomaan ravintolan pääsalista. Neljäs irtisanottu oli markkinointisihteeri.
Saneeraus oli tarkoittanut myös ATK-varausjärjestelmien kehittämistä tilausravintolan vaatimuksia vastaavaksi. Tilavaraus oli toiminut manuaalisesti. Marras-joulukuussa 1992 oli päätetty ottaa jo olemassa oleva ATK-pohjainen tilavarausohjelma käyttöön. Ohjelma ei kuitenkaan sellaisenaan ollut soveltunut hotellin käyttöön, vaan siihen oli täytynyt tehdä muutoksia.
Vuonoksen panos sanotun ATK-ohjelman kehittämisen käynnistymiseen ja etenemiseen oli ollut ratkaiseva, koska hänellä oli ollut aikaisempaa ATK-tuntemusta hotellivarauksesta. Vuonos oli osallistunut tilavarausohjelman kehittelytyöhön. Työn alkuvaiheessa oli noussut esille kysymys ohjelman edelleen parantamisesta siten, että myyntipalvelu saataisiin siihen mukaan. Sen ohessa oli syntynyt tarve saada tilavaraus- ja hotellivarausjärjestelmät yhdistetyiksi samaan ohjelmaan. Harjoitusohjelma oli otettu käyttöön joulukuussa 1992. Ruotanen ei ollut ollut tässä työssä mitenkään mukana. Vuonosta oli vielä vuoden 1993 alussa pyydetty mukaan työhön. Hän oli tehnyt ohjelmaan parannusehdotuksia.
Tilavarausohjelman kehittämisen yhteydessä oli ilmennyt myyntipalvelun asiakastiedoston kehittämistarve. Käytössä ollut Paradox-kanta-asiakastiedosto oli kehitetty paremmin eri tarpeita ja tilanteita palvelevaksi. Markkinointisihteeri oli aikaisemmin hoitanut asiakasrekisteriä. Vuonosta oli keväällä 1993 pyydetty jatkamaan asiakasrekisteritehtävien hoitamista.
Vuonoksella oli aikaisemmissa työsuhteissaan kokemusta ja hän oli käyttänyt seuraavia tietokonejärjestelmiä:
Oy Aurinkomatkat Ab 1987 - 1991 - Super Calc -taulukkolaskentajärjestelmä - MARS-varausjärjestelmä (Finnair) - Eetu-tekstinkäsittelyjärjestelmä (Finnair)
Toivelomat Oy 1991 - 1992 - VITS-varausjärjestelmä (Vingresor) - Word Perfect 5.1 -tekstinkäsittelyjärjestelmä - MARS-varausjärjestelmä (Finnair)
Hotelli Aurora 1992 - APPLICO-varausjärjestelmä - V-4.0-tekstinkäsittelyjärjestelmä
Vuonoksella oli ATK-järjestelmien suhteen sellaista erityisosaamista, valmiutta ja halukkuutta hyödyntää se työnantajan hyväksi, jota Ruotasella ei ollut. Työnantaja oli voinut perustellusta syystä käyttää Vuonoksen erityisosaamista toimintojen muutostilanteessa Hotelli Kuninkaantien hyödyksi.
Ruotasen ja Vuonoksen koulutus ja ammattitaito aikaisempine työkokemuksineen poikkesivat olennaisesti toisistaan.
Ruotasen koulutus sisälsi seuraavat opinnot: - keskikoulu (vuonna 1971) - Turun ompelu- ja talousammattikoulu, 1-vuotinen ravintotalousosaston suurtalouden peruslinja (vuonna 1972) - Helsingin hotelli- ja ravintolakoulu, tarjoiluosasto, 1-vuotinen, 8 kk:n harjoittelujakso (vuonna 1975) - työnjohdon kirjekurssi n. 4 kk (vuonna 1980) - hovimestarikurssi, neljä 2 viikkoa (vuonna 1983) - viinikurssi, 20 tuntia (vuonna 1981)
Ruotasen työtodistuksista ilmeni, että hän oli toiminut vuosina 1972 - 1990 ainoastaan tarjoilijana.
Vuonoksen koulutus sisälsi seuraavat opinnot: - ylioppilastutkinto (vuonna 1984) - Porvoon matkailualan oppilaitoksen Porvoon hotelli- ja ravintolakoulu, ravintolatarjoilijan linja, 1-vuotinen (vuonna 1985) - Porvoon matkailualan oppilaitoksen Porvoon matkailuopiston matkatoimisto-liikenne -suuntautumisvaihtoehto (iteronomi), 2-vuotinen (vuonna 1987).
Vuonoksen työkokemus vuosina 1985 - 1992 oli ollut seuraava: - tarjoilijana - vastaanottoapulaisena (erilaiset vastaanottotoiminnot, mm. lomamökkien, asuntovaunualueen ja leirintäalueen majoitustoiminnot) - myyntivirkailijana - matkaoppaana (opastus, hotellipäivystys, asiakkaiden avustaminen) - kohdepäällikkönä (toiminnan organisointi, kirjanpito, taloudenhoito, yhtiön edustaminen) - toimistopäällikkönä (asiakkaiden ostokäyttäytymisen seuranta, myyntihenkilökunnan käytön suunnittelu ja valvonta, koulutus ja motivointi, opintomatkojen suunnittelu ja johtaminen, myynnin seuranta ja analysointi sekä myyntitavoitteisiin liittyvä seuranta ja tuki vastaanottovirkailijana).
Vuonos oli palkattu hotelli Kuninkaantielle vastaanottovirkailijaksi.
Vastaanottovirkailijalta oli vaadittu seuraavia taitoja: - kielitaito (vaatimuksena ruotsi, englanti, saksa, muut kielet eduksi) - atk-käyttötuntemusta, erilaisten järjestelmien hallintaa - matkatoimistotuntemusta: jälleenmyyjien tuntemusta - telexin ja telefaxin sekä puhelinkeskuksen hallintaa eri kielillä - kirjallista esitystaitoa eri kielillä.
Hovimestarin tutkinto, joka Ruotasella oli, ei antanut valmiuksia hotellivirkailijan tehtäviin. Hovimestarin ja hotellivirkailijan työ ammatteina erosivat toisistaan. Vain toiseen ammattiin koulutuksen saanut ei voinut hallita molempia tehtäviä.
Hotellin vastaanotossa, myyntitoimistossa ja oppilaiden ohjauksessa tarvittiin päivittäin kielitaitoa. Kielitaitovaatimus korostui Hotelli Kuninkaantien toiminnan muutoksen myötä. Myyntiin liittyvässä vastaanottotyössä oli tuloksen kannalta tärkeää palvelutyön onnistuminen nopeasti ja kaikilla kielillä. Vieraskielisistä varauksista tuli tilaajalle lähettää vahvistus kirjallisesti hänen käyttämällään kielellä. Hotelli Kuninkaantien kantaasiakkaista oli 40 % ruotsinkielisiä ravintolan käyttäjiä, jotka tekivät varauksen mm. myyntitoimiston kautta. Kesällä 1993 hotellissa oli ollut kansainvälisiä kongresseja, jolloin useista eri maista tulleita asiakkaita oli tullut kyetä palvelemaan eri kielillä. Hotelli Kuninkaantie toimi myös ruotsinkielisten oppilaiden harjoittelupaikkana. Työvuorossa olevan työntekijän tuli kyetä ohjaamaan ruotsinkielisiä opiskelijoita.
Vuonos puhui sujuvasti ja hallitsi myöskin kirjallisesti neljää ei kieltä: ruotsia, englantia, saksaa ja espanjaa. Käytännön sujuva kielitaito oli matkatoimistoalan työvuosilta 1987-1991.
Ruotaselta puuttui saksan kielen suullinen taito. Häneltä puuttui myös ruotsin, englannin ja saksankielen kirjallinen taito. Myyntitoimistossa työskennellessään ja muutoinkaan Ruotanen ei ollut ottanut vastaan ruotsinkielisiä puheluita.
Ruotasen toiminta myyntipalvelussa oli ollut erittäin vähäistä eli hän oli työskennellyt myyntipalvelussa 14.1. - 5.6.1992 yhteensä 116 tuntia. Perehtymisaika myyntipalvelussa vaatii vähintään puolen vuoden kokopäivätyöskentelyn.
Vuonoksella koulutuksensa ja työkokemuksen perusteella oli sellaista erityisosaamista ja valmiuksia myös asiakaspalvelun ja kielitaidon suhteen, joita Hotelli Kuninkaantien toimintojen painottuessa kielitaitoa edellyttävään asiakaspalveluun voitiin käyttää laajasti hyväksi. Sellaista osaamista Ruotasella ei ollut eikä sitä olisi hänelle nopeasti - lyhyehköllä perehdyttämisajalla ja työnantajan taloudelliset mahdollisuudet huomioon ottaen - ollut hankittavissakaan.
Työnantajalla oli ollut tilanne kokonaisuutena arvioiden vahvat perusteet Vuonoksen työsuhteen säilyttämiselle. Hotelli Kuninkaantien toimintastrategian muutos oli osoittanut Vuonoksen kyenneen sellaisiin erityistehtäviin, joita Ruotanen ei ollut tehnyt.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Kunnallinen työmarkkinalaitos, johon jutussa kuultu Espoon seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä osaltaan on yhtynyt, on vaatinut kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ja kuntayhtymä ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan laillisine korkoineen.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Käsittelyratkaisu
Kunta-alan unioni on kanteessa vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Espoon seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä on menetellyt kunnallisen yleisen työehtosopimuksen 141 §:n vastaisesti päättäessään 14.6.1993 irtisanoa hovimestari Sirkka Ruotasen työsuhteen ja että Kunnallinen työmarkkinalaitos on menetellyt työehtosopimuslain 8 §:n vastaisesti laiminlyödessään valvoa, että kuntayhtymä noudattaa työehtosopimusta. Lisäksi kanteessa on vaadittu, että työmarkkinalaitos ja kuntayhtymä tuomitaan työehtosopimuslain 7 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja valvontavelvollisuuden rikkomisesta.
Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Espoon seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta sillä perusteella, että työehtosopimuksen 141 §:n työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä sovellettaessa ei oteta huomioon määräajaksi tehtyjä työsopimuksia, jollainen Ruotasen työsuhteen päätyttyä kuntayhtymän palvelukseen jääneen vastaanottovirkailija Kristiina Vuonoksen työsopimus oli. Vastaajat ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta myös sillä perusteella, että kanteessa tosiasiassa on kysymys työsopimuslain 42 a §:n säännöksen tulkinnasta. Sanottu säännös koskee velvollisuutta irtisanotun työntekijän takaisin ottamiseen.
Väite siitä, että kunnallisen yleisen ja työehtosopimuksen 141 § ei koske määräaikaisia työsopimuksia on kannetta koskeva asiaväite, josta lausutaan pääasian yhteydessä. Kanteessa ei ole esitetty työsopimuslain 42 a §:n takaisinottosäännökseen perustuvia vaatimuksia.
Työtuomioistuin hylkää kanteen tutkimista vastaan esitetyt väitteet.
Pääasiaratkaisun perustelut
Espoon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä on irtisanonut Hotelli Kuninkaantien palveluksessa 26.2.1990 alkaen olleen hovimestari Sirkka Ruotasen työsopimuksen päättymään 16.9.1993. Irtisanomisen perusteeksi on ilmoitettu liiketoiminnan huono taloudellinen tilanne sekä tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuva työn vähentyminen. Ruotasen työsuhteen irtisanominen on johtunut siitä, että Hotelli Kuninkaantien toiminnan supistamisen ja uudelleen organisoinnin johdosta hotellin ravintola on muutettu tilausravintolaksi, joka ei tarvise vakinaista henkilökuntaa.
Kunta-alan unionin mielestä kuntayhtymä on irtisanoessaan Ruotasen työsuhteen rikkonut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 141 §:n määräystä työvoiman vähentämisjärjestyksestä, vaikka Ruotasen työsuhteen päättyessä kuntayhtymän palvelukseen on jäänyt myyntitoimistossa työskennellyt Vuonos. Ruotasella on nimittäin ollut huollettavana kolme lasta, kun taas Vuonos ei ole ollut huoltovelvollinen. Vuonosta ei myöskään ollut pidettävä työehtosopimuksessa tarkoitettuna työnantajan toiminnalle tärkeänä työntekijänä Ruotaseen verrattuna.
Kunta-alan Unionin ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä käydyissä erimielisyysneuvotteluissa työmarkkinalaitos on todennut: "Työnantaja voi KVTES 141 §:n vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen mukaan noudattaa sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan kunnan tai kuntainliiton toiminnalle tärkeitä työntekijöitä. Erimielisyyden kohteena olevassa asassa on tässä tilanteessa ollut kyse tällaisesta perusteesta."
Ruotasen koulutus ja aikaisempi työkokemus liittyvät pääasiallisesti tarjoilijan tehtäviin. Hotelli Kuninkaantien palveluksessa ollessaan Ruotanen on toiminut aluksi tarjoilija-hovimestarina ja myöhemmin hovimestarina. Lisäksi Ruotanen on keväällä 1992 viiden kuukauden aikana harjoitellut noin 116 tunnin ajan hotellin myyntitoimistossa. Myyntitoimistossa Ruotasen tehtäviin on kuulunut kokoustila- ja ravintolavarausten vastaanottaminen, tarjous- ja tilausvahvistuskirjeiden kirjoittaminen asiakkaille käytössä ollutta tekstinkäsittelyohjelmaa käyttäen ja hotellin sisäisten tilausmääräysten kirjoittaminen.
Kuntayhtymä on palkannut Vuonoksen 23.9.1992 alkaen määräaikaiseen työsuhteeseen vastaanottovirkailijaksi. Pätevyysvaatimuksena sanottuun tehtävään on ollut hotellivirkailijan koulutus ja vähintään kolmen vuoden kokemus hotellin vastaanottotyöstä sekä kotimaisten kielten lisäksi kahden vieraan kielen taito ja ATK:n käyttövalmius. Vuonos on aluksi työskennellyt hotellin vastaanotossa vastaanottovirkailijana. Myöhemmin syksyllä 1992 hän on siirtynyt työskentelemään myyntitoimistoon. Tuolloin hotellissa on ryhdytty kehittämään ATK-pohjaista tilavarausjärjestelmää ja yhdistämään siihen myyntitoimistossa olleita tekstinkäsittely- ja muilla ohjelmilla hoidettuja toimintoja. Vuonos on osallistunut sanottuun kehittämistyöhön. Järjestelmä on otettu käyttöön vuoden 1993 alussa. Myöhemmin Vuonoksen työaika on jakaantunut tasan hotellin vastaanoton ja myyntitoimiston kesken.
Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina Hotelli Kuninkaantien palveluksessa olevia hotelli- ja ravintolapäällikköä, kokousemäntää ja vastaanottopäällikköä. Heidän kertomustensa mukaan sekä myyntitoimiston että hotellin vastaanoton tehtävissä kielitaito ja ATK:n tuntemus ovat olennaisen tärkeitä. Vuonoksella on jo hotellin palvelukseen tullessaan ollut puheena oleviin tehtäviin vaadittava kielitaito ja ATK:n tuntemusta, kun taas Ruotasen kielitaito ja ATK:n tuntemus ovat olleet näihin tehtäviin riittämättömiä.
Työtuomioistuimen mielestä Vuonosta on pidettävä työnantajan toiminnalle tärkeänä työntekijänä.
Vastaajat evät ole paikallis- ja keskusneuvottelutasolla käydyissä erimielisyysneuvotteluissa vedonneet siihen, että työehtosopimuksen 141 § ei lainkaan koskisi määräajaksi tehtyjä työsopimuksia. Työtuomioistuin ei voi ilman sanotusta kysymyksestä käytyä työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaista neuvottelua ratkaista, onko työehtosopimuksen 141 §:ää sovellettava määräaikaisiin työsopimuksiin. Kannanotto tähän, vasta oikeudenkäynnissä esille tulleeseen työehtosopimuksen määräyksen oikeaa tulkintaa koskevaan kysymykseen ei ole asian ratkaisemiseksi tarpeen.
Edellä sanotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei kuntayhtymä päättäessään irtisanoa hovimestari Ruotasen työsopimuksen ole menetellyt työehtosopimuksen 141 §:n vastaisesti. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Kunta-alan unioni velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Espoon seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 3 500 markalla 16 prosentin korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Suomalainen, Kontio, Korpela ja Kolula jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.