TT:1994-68
- Asiasanat
- Työtaistelu, kohteena, - työnjohto-oikeus, Valvontavelvollisuus, - työrauha-asiassa
- Tapausvuosi
- 1994
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:1994/56
Ammattiosasto vastasi toimikuntansa jäsenen osallistumisesta työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen kohdistuneeseen työtaisteluun. Työtuomioistuin ei pitänyt ammattiosaston ja sen edustajien toimenpiteitä työtaistelun lopettamiseksi riittävän tehokkaina. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. (Ään.)
Kantaja Metsäteollisuus ry Vastaaja Paperiliitto ry Kuultava Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50 ry
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen kesken 19.11.1993 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa N:o 36 on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 §. TYÖRAUHAVELVOITE
1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.
5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Metsäteollisuus ry on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Walki-Paperiston Tampereen tehtaalla oli talvella 1993 - 1994 käyty yt-neuvotteluja kulutuspaperiosaston liiketoiminnan luovuttamisesta toiselle yhtiölle. Maanantaina 10.1.1994 pidetyssä yt-neuvottelukunnan kokouksessa oli todettu ytmenettely päättyneeksi.
Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50:n edustajat eivät olleet hyväksyneet työnantajan suunnitelmia kulutuspaperiosaston liiketoiminnan luovuttamisesta. Heillä oli ollut etukäteen valmisteltu kanta asiaan. Se oli 10.1.1994 liitetty pöytäkirjaan. Oli sovittu henkilöstön informoimisesta asiasta tiistaina 11.1.1994 kello 14 pidettävässä kokouksessa.
Mainitussa tiistain kokouksessa työnantajan edustajat olivat kertoneet, että kulutuspaperiosaston liiketoiminta myydään toiselle yhtiölle. Kokouksen jälkeen noin kello 15 oli työntekijöitä alkanut poistua työpaikoilta kesken työvuoron. Ensimmäiseksi olivat poistuneet kulutuspaperiosaston työntekijät ja sitten noin kello 17 Raflatacin laminointikoneen työntekijät, jotka olivat ilmoittaneet haluavansa ajaa tietyn tilauksen loppuun ennen lakkoon ryhtymistä. Molemmat mainitut tuotanto-osastot sijaitsivat samassa tehdaskiinteistössä.
Lakon alettua oli henkilöstöpäällikkö yrittänyt tavoittaa pääluottamusmiestä ja ammattiosaston puheenjohtajaa tehtaalta ja kotoa siinä onnistumatta. Kello 18 hän oli tavoittanut varapääluottamusmiehen tehtaalta ja kehottanut tätä ryhtymään toimenpiteisiin lain ja sopimuksen vastaisen lakon lopettamiseksi. Varapääluottamusmies oli vastannut, että työrauha palaa seuraavana päivänä ja tehdas käynnistyy kello 14.00. Näin myös oli tapahtunut.
Keskiviikkona 12.1.1994 henkilöstöpäällikkö oli keskustellut ammattiosaston puheenjohtajan kanssa. Tämä oli todennut, että "Kulon (kulutuspaperiosaston) potti on tällä lakolla kuitattu". Keskustelussa pääluottamusmiehen kanssa henkilöstöpäällikkö oli kertonut, että lakko aiheutti noin kahden miljoonan markan myyntitulojen menetyksen ja että "siinä meni ylimääräiset eläkkeelle siirtomahdollisuudet". Pääluottamusmies oli sanonut, että jatko voi tulla vielä kalliimmaksi.
Lakko oli päättynyt 12.1.1994 kello 14.00. Lakossa olivat olleet Raflatacin laminointitehtaan työntekijät ilta- ja yövuorossa (11.1.) sekä aamuvuorossa (12.1.) sekä WalkiPaperiston kulutuspaperiosaston työntekijät päivätyössä ja iltavuorossa (11.1.) ja päivätyössä ja aamuvuorossa (12.1.). Lakkoon oli osallistunut yhteensä 120 työntekijää yksi ammattiosaston toimikunnan jäsen heidän joukossaan.
Lakon johdosta menetetty myyntikate oli noin 350 000 markkaa.
Ammattiosasto ei ollut hyväksynyt työnantajan suunnitelmaa kulutuspaperiosaston liiketoiminnan luovutuksesta. Ammattiosasto oli yrittänyt lakkoa toimeenpanemalla painostaa työnantajaa muuttamaan tehdyn myymispäätöksen mieleisekseen.
Ammattiosasto vastasi lakosta muun muassa sillä perusteella, että lakkoon otti osaa ammattiosaston toimikunnan jäsen.
Ammattiosaston varapääluottamusmies oli jo heti lakon alkamisen jälkeen ollut täysin perillä lakkosuunnitelmista ja lakon kestosta. Tämä kertoi lakon suunnitelmallisuudesta ja siitä, ettei kyse ollut ollut spontaanista mielenosoituksesta.
Kukaan ammattiosaston toimikunnan jäsenistä tai luottamusmiehistä ei ollut kehotuksista huolimatta ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuus ry on vaatinut, että Paperiliiton Tampereen ammattiosasto n:o 50 tuomitaan hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa laiminlyönnistä.
VASTAUS
Vastauksen perustelut
Paperiliitto, johon jutussa kuultu ammattiosasto osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Tampereen tehtaan kulutuspaperiosaston tilanne oli ollut selviteltävänä jo vuoden 1990 lopulla. Osastoa ei kuitenkaan ollut ryhdytty tuolloin myymään, koska työntekijät olivat suostuneet raskaisiin saneerauksiin. Se oli merkinnyt muun muassa lähes 20 työntekijän työsuhteen päättymistä. Myös vuonna 1992 koko tulosyksikössä oli saneerattu 20 työntekijää.
Väen väheneminen oli johtanut työvauhdin kiristymiseen. Työnantaja oli lupaillut saneerausneuvottelujen yhteydessä, että jos toimenpiteillä saatiin osaston kannattavuus riittäväksi, osasto pidettiin Tesomalla. Työntekijöiden käsityksen mukaan yksikkö olisi vuoden 1993 aikana "päässyt pinnalle". Yt-neuvottelujen aikana työntekijöistä tuntui osaston taloudellisen tilanteen selvittely epäasialliselta ja kannattamattomuutta paisuttelevalta, koska työnantajan esittämiin laskelmiin oli Tampereen kulutuspaperiosaston kustannuksiin sijoitettu esimerkiksi Ruotsissa sijaitsevan tytäryhtiön tehtaan velkojen korkoa.
Ennen kuin työnantajan myyntiesitys oli tullut tietoon yt-neuvottelukunnassa oli ehditty olla yksimielisiä osaston siirrosta noin puolen kilometrin päässä sijaitsevaan tyhjään tehdaskiinteistöön. Työntekijöille oli tullut katkerana yllätyksenä työnantajan kanta, että yhdessä neuvoteltu vaihtoehto olisikin liian kallis eikä osastoa olisi ollut vara pitää. Työntekijät olivat kokeneet työnantajan menettelyn epärehellisenä.
Kun kanteessa mainitun neuvottelukunnan kokouksen jälkeen oli pidetty tiedotustilaisuus, työntekijöiden reaktiota ei edellä kerrotuista syistä ollut voitu hillitä. Työntekijöille ei ollut ollut epäselvää, etteikö työnantaja toteuta suunnitelmaa osaston myynnistä Lempäälään. Kukaan työntekijä ei varmasti enää tosissaan ollut voinut uskoa työnantajan päätöksen peruuttamiseen. Kyseessä oli siten ollut pelkästään työnantajan liikkeenjohtoon kohdistunut mielenosoitus.
Työnseisauksen alkamisen jälkeen ammattiosaston edustajat olivat ryhtyneet toimiin työnseisauksen lopettamiseksi. Osaston toimikunta oli kokoontunut vielä samana päivänä kello 20. Ammattiosaston puheenjohtaja oli informoinut henkilöstöpäällikköä kokouksesta vielä samana iltana noin kello 22. Kokous oli todennut työtaistelun laittomaksi ja ryhtynyt toimiin työtaistelun lopettamiseksi. Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies olivat menneet tehtaan portille kehottamaan yövuorolaisia menemään töihin. Paikalle tulleet puolisen tusinaa työntekijää olivat poistuneet perustellen poistumistaan sillä, ettei enempää väkeä ilmaantunut.
Edellä selostettu pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen menettely oli toistunut aamuvuoron alkaessa 12.1.1994 kello 5.30 - 6. Paikalle tulleet eivät olleet aloittaneet töitä ammattiosaston puheenjohtajan kehotuksesta huolimatta, koska paikalla oli ollut kovin vähän työntekijöitä.
Osaston toimikunta oli kokoontunut uudelleen aamulla kello 8. Sen jälkeen toimikunnan jäsenet olivat soittaneet iltavuoron työntekijöille, jotta työt olisi saatu alkamaan kello 14. Tässä oli myös onnistuttu.
Työtaistelun suunnitelmallisuudesta esitetyt väitteet eivät pitäneet paikkaansa. Varapääluottamusmies oli tiennyt kertoa työntekijöiden päätöksestä jatkaa työnseisausta seuraavaan päivään kello 14 siitä, että kulutuspaperiosaston työntekijät olivat talosta poistuessaan käyneet naapuriosastoilla ilmoittamassa päättäneensä olla lakossa seuraavaan päivään kello 14 saakka. Mitään neuvotteluvaatimuksia työntekijät eivät tuolloinkaan olleet esittäneet.
Henkilöstöpäällikkö oli uhannut kostaa työnseisauksen seuraukset torpedoimalla eläkkeellesiirtymismahdollisuudet, joista aikaisemmin oli käyty keskusteluja. Tuolloin pääluottamusmiehen oli pahoitellen ollut todettava se, että työnantajan tämän kaltainen menettely jatkossa voi tulla vielä kalliimmaksi. Pääluottamusmies ei ollut esittänyt lausumaansa uhkaavaan sävyyn.
Ammattiosaston toimikunnan jäsen oli ollut töissä iltavuorossa 11.1.1994. Hän oli poistunut työpaikaltaan työnjohdon luvalla osallistuakseen toimikunnan kokoukseen. Poistuminen työpaikalta oli johtunut siis siitä, että hän oli tehnyt velvollisuutensa toimikunnan jäsenenä ja ryhtynyt aktiivisiin toimiin työnseisauksen lopettamiseksi.
Kun kulutuspaperiosaston liiketoiminnan myyntipäätöksellä ei ilmoitusten mukaan tiettävästi ollut vaikutusta työsuhteiden pysyvyyteen, työnseisauksessa ei ollut kysymys muusta kuin työntekijöiden mielenosoituksesta, joka kohdistui työnantajan liikkeenjohtoon.
Vastauksessa esitetyt vaatimukset
Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Raflatacin laminointitehtaan työntekijät ja Walki-Paperiston kulutuspaperiosaston työntekijät, jotka kuuluvat jäseninä Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50:een, ovat ryhtyneet lakkoon siten, että laminointikoneen työntekijät ovat olleet lakossa ilta- ja yövuorossa tammikuun 11 päivänä ja aamuvuorossa tammikuun 12 päivänä 1994 sekä kulutuspaperiosaston työntekijä päivätyössä ja iltavuorossa tammikuun 11 päivänä sekä päivätyössä ja aamuvuorossa tammikuun 12 päivänä 1994. Lakkoon on osallistunut yhteensä noin 120 työntekijää.
Lakko on saanut aiheensa siitä, että yhtiö oli päätynyt kulutuspaperiosaston myymiseen eräälle toiselle yhtiölle, vaikka käydyissä yt-neuvotteluissa saatujen tietojen mukaan kulutuspaperiosaston toiminta yhtiössä olisi jatkunut. Pettyneenä työpaikan etäämmälle siirtymiseen ja sitä kautta olosuhteiden huonontumiseen johtaneeseen ratkaisuun työntekijät ovat lakolla tuoneet esille vastalauseensa yrityskaupalle.
Yrityksen yleinen johtaminen kuuluu sen työnjohto-oikeuden käyttämiseen, mikä työehtosopimuksen mukaan kuuluu työnantajalle. Ryhtyessään lakkoon vastalauseena yrityskaupan seurauksena tapahtuvalle tehtaan toiminnan muutokselle työntekijät ovat toimeenpanneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen kohdistuvan työtaistelun.
Ammattiosaston toimikuntaan jäsenenä kuuluva ammattiosaston sihteeri on kello 18 ennen työvuoronsa päättymistä poistunut työpaikalta osallistuen näin työtaisteluun. Hänen poistumistaan ei tee hyväksyttäväksi se, että hänen on myöhemmin ollut osallistuttava ammattiosaston toimihenkilönä työpaikan lähellä pidettyyn ammattiosaston toimikunnan kokoukseen. Työnjohtajan hyväksymismerkintä hänen kellokortissaan ei osoita, että työnjohtaja olisi tarkoittanut hyväksyä muuta kuin tehdyt työtunnit palkanmaksua varten. Ammattiosasto vastaa toimikuntansa jäsenen osallistumisesta työtaisteluun työrauhavelvollisuuden rikkomisena.
Ammattiosaston toimikunta on pitänyt kokouksen 11.1.1994 illalla kello 20. Toimikunnan on ilmoitettu todenneen työtaistelun laittomaksi. Pääluottamusmies ja varaluottamusmies ovat menneet tehtaan portille kehottamaan sekä yövuoroon että aamuvuoroon tulijoita menemään töihin. Paikalle saapuneet eivät kuitenkaan ole aloittaneet töitä.Ammattiosaston toimikunnan aamulla 12.1.1994 kello 8 pidetyn kokouksen jälkeen toimikunnan jäsenet ovat soittaneet iltavuoron työntekijöille saadakseen työt alkamaa kello 14. Työt onkin aloitettu sanottuna ajankohtana.
Työtuomioistuin ei pidä ammattiosaston ja sen edustajien toimenpiteitä työtaistelun lopettamiseksi riittävän tehokkaina. Lakkoon osallistuneet työntekijät ovat nimittäin aloittaneet työnteon vasta työnantajankin tietoon jo lakon alkuvaiheessa saatettuna ajankohtana. Ammattiosasto on näin laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50:n maksamaan Metsäteollisuus ry:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 15 000 markkaa.
Lisäksi Paperiliiton Tampereen osasto n:o 50 velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3 500 markalla 16 prosentin korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Iirola, Äimälä, Rautiainen, Hölttä ja Kiuru jäseninä.
Eri mieltä olevan jäsen Höltän lausunto:
Yrityksen yleinen johtaminen ei ole työnjohto-oikeuden käyttämistä. Sen sijaan työnjohto-oikeus on osa yrityksen yleistä johtamista. Työehtosopimuksessa voidaan sopia vain työsuhteeseen liittyvistä asioista, eikä ollenkaan esimerkiksi yrityksen investoinneista, ostoista tai myynneistä taikka osakeanneista.
Koska työnseisaus ei ole painostuksena kohdistunut työn johtamis- tai valvontaoikeuteen, vaan työehtosopimuksella säätelemättömään yrityksen liiketoimintaan, niin harkitsen oikeaksi hylätä kanteen ja velvoitan Metsäteollisuus ry:n korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 3 500 markalla 16 prosentin korkoineen alkaen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä.