TT:1993-50

Asiasanat: Asiakirjan työehtosopimusluonne, Irtisanomisjärjestys, Kirjallinen kertomus todisteena, Työehtosopimuksen tieten rikkominen, Työehtosopimus, ks.asiakirjan työehtosopimusluonne, Työsuhteen alkamisaika, Valvontavelvollisuus, - työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi
Tapausvuosi: 1993
Antopäivä: 17.5.1993
Diaarinumero: D:1993/3

Työnantajan ja työntekijäliiton välisestä neuvottelusta laadittu pöytäkirja, johon oli otettu työvoiman vähentämisjärjestystä koskeva määräys, oli voimassa työnantajan ja työntekijäliiton välillä työehtosopimuksena, jonka määräyksiä työnantaja oli velvollinen noudattamaan lomauttaessaan ja irtisanoessaan työntekijöitä muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.

Irtisanoessaan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä yhden toimipisteen viidestä keittiöapulaisesta ei työnantaja huomioon ottaen muun muassa työntekijöiden ammattitaidosta esitetyn selvityksen ollut menetellyt vastoin edellä tarkoitetun pöytäkirjan työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä.

Kysymys myös työsuhteen alkamisajankohdasta ja oikeudesta käyttää kirjallista kertomusta todisteena.

Kantaja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Vastaajat Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y. Lounasrengas Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä ajaksi 1.3.1992 31.10.1993 tehdyssä majoitus ja ravitsemisalan työntekijöiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimus työsopimuksen irtisanomisesta (MaRa HRHL) 23.3.1990

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työsuhteen päättyminen ja lomautus

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

1. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan MaRa - HRHL-irtisanomissopimusta ja seuraavia irtisanomisaikoja:

Irtisanomisajat

Työnantajan irtisanoessa sopimuksen
- 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta,
- 2 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta,
- 3 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta,

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomis ajan noudattamatta jättäminen

4. Työnantaja, joka ei noudata edellä sovittuja irtisanomisaikoja, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 2 §:n 4. kohdassa tarkoitetussa työsopimuksen irtisanomista koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen peruste määräytyy työsopimuslain 37 §:n ja 37 a §:n mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Irtisanomisajat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Lounasrengas Oy:n ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n välillä 11.2.1992 pidetystä neuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa todetaan seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Neuvottelussa käsiteltiin Lounasrengas Oy:n Varkauden toimipisteen lomautuksia.

2 § Todettiin, että yhtiössä noudatetaan seuraavaa vähentämisjärjestystä:

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Lisäksi todettiin, että lomautukset toteutetaan edellä mainittuja periaatteita noudattaen työpaikalla vuorotellen tasapuolisesti.

3 § Varkauden toimipisteen lomautuksista neuvotellaan 20.2.1992 em. periaatteiden mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliittoa ja Lounasrengas Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että keittiöapulainen Anja Immonen oli työskennellyt Lounasrengas Oy:n ylläpitämässä Enso-Gutzeit Oy:n tehtaiden työmaaruokalassa Varkaudessa. Immonen oli siirtynyt yhtiön palvelukseen niin sanottuna vanhana työntekijänä Lounasrengas Oy:n tultua vuonna 1985 ruokalan pitäjäksi Immosen silloiseen työpaikkaan eli Suomen Eiser Oy:n tehtaan ruokalaan. Immosen työsuhde työpaikan aikaisempaan ruokalan pitäjään oli alkanut 5.8.1981.

Lounasrengas Oy oli syksyllä 1991 toimeenpannut lomautuksia Varkauden toimipisteessä ja tuolloin myös Immonen oli lomautettu. Koska työntekijäpuoli oli pitänyt lomautuksessa noudatettua lomautusjärjestystä epäoikeudenmukaisena, Lounasrengas Oy:n ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n välillä oli neuvoteltu lomautuksista syntyneistä erimielisyyksistä. Helmikuun 11 päivänä 1992 käydystä neuvottelusta oli laadittu edelle jäljennetty pöytäkirja. Pöytäkirjassa todettujen periaatteiden mukaisesti 25.2.1992 käydyissä neuvotteluissa oli sovittu Immosen lomautuksen päättymisestä maaliskuussa 1992. Tuolloin oli myös sovittu, että neuvottelut mahdollisista irtisanomisista käynnistettäisiin touko-kesäkuussa.

Lounasrengas Oy oli kuitenkin yllättäen irtisanonut Immosen työsopimuksen 14.5.1992. Irtisanomisajaksi työnantaja oli ilmoittanut kaksi kuukautta. Immosta oli kehotettu välittömästi poistumaan työpaikalta. Immosen työsuhde oli päättynyt 14.7.1992.

Irtisanoessaan Immosen työsopimuksen Lounasrengas Oy ei ollut noudattanut yhtiön ja työntekijäliiton välillä 11.2.1992 tehdyn pöytäkirjan määräyksiä. Tämä pöytäkirja oli yhtiötä sitova työehtosopimus. Immosen työsuhteen alkamisajankohta oli ollut 5.8.1981. Immosen irtisanomisen jälkeen työhön oli jäänyt kuitenkin neljä keittiöapulaista, joiden työsuhteet olivat kestäneet neljästä seitsemään vuoteen. Immonen oli tehnyt samoja työtehtäviä kuin muutkin keittiöapulaiset, minkä lisäksi hän oli toiminut leipurina. Immosen ammattitaito oli siten ollut laajempi kuin muiden keittiöapulaisten.

Yhtiön olisi irtisanomista toimittaessaan tullut kiinnittää huomiota samoissa työtehtävissä olleiden työntekijöiden työsuhteiden pituuksiin. Immosella oli ollut keittiöapulaisista pisin työsuhde, mutta tästä huolimatta hänet oli irtisanottu. Lounasrengas Oy oli siten toiminut selvästi 11.2.1992 tehdyn pöytäkirjan vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti. Yhtiö ei myöskään ollut noudattanut työehtosopimuksen mukaista irtisanomisaikaa, koska Immosen työsuhde oli jatkunut yli 10 vuotta ja hänen työsuhteensa irtisanomisessa olisi siten tullut noudattaa kolmen kuukauden pituista irtisanomisaikaa. Yhtiö oli tällä menettelyllään rikkonut työehtosopimuksen 4 §:n irtisanomisaikaa koskevaa määräystä.

Immosen irtisanomisen johdosta käydyissä paikallisissa neuvotteluissa luottamusmies ei ollut hyväksynyt Immosen työsopimuksen irtisanomista. Luottamusmies oli katsonut, että yhtiö ei ollut noudattanut sovittua vähentämisjärjestystä. Luottamusmies oli vaatinut myös työsuhteen palauttamista. Lounasrengas Oy:n, Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n välillä 15.6.1992 käydyissä neuvotteluissa työntekijäliiton edustaja oli katsonut yhtiön rikkoneen 11.2.1992 tehdyn pöytäkirjan vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä sekä työehtosopimuksen irtisanomisaikaa koskevaa määräystä. Lounasrengas Oy:n edustaja oli näissä neuvotteluissa todennut, että Immosen ammattitaito ei ollut riittävän hyvä verrattuna toisiin työntekijöihin, minkä vuoksi yhtiön edustaja oli ilmoittanut katsovansa irtisanomisen perustelluksi. Työnantajaliiton edustaja oli todennut Immosen työsuhteen alkaneen vuonna 1985, joten häneen sovellettu kahden kuukauden irtisanomisaika oli ollut riittävä. Neuvotteluissa asia oli jäänyt erimieliseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi Lounasrengas Oy:n rikkoneen yhtiötä sitovan, paikallisesti 11.2.1992 sovitun pöytäkirjan vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä irtisanoessaan Immosen työsopimuksen ja vahvistaisi yhtiön rikkoneen työehtosopimuksen 4 §:n irtisanomisaikaa koskevaa määräystä. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vaatinut myös Lounasrengas Oy:n velvoittamista maksamaan Immoselle saamatta jääneenä irtisanomisajan palkkana kuukauden palkkaa vastaavat 5 978 markkaa ja vuosilomakorvausta 597,80 markkaa 16 prosentin korkoineen 14.8.1992 lukien. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vielä vaatinut Lounasrengas Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon, koska yhtiö oli tietensä rikkonut tai sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sitä sitovan pöytäkirjan vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä ja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä liiton salliessa jäsenyrityksensä rikkoa työehtosopimuksen irtisanomisaikaa koskevaa määräystä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ja Lounasrengas Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n edustajat olivat kutsuneet Lounasrengas Oy:n edustajat toimistoonsa neuvottelemaan yhtiön Varkauden toimipisteen lomautuksista. Neuvottelu oli järjestetty työntekijäliiton tiloissa 11.2.1992. Neuvottelussa oli todettu ne periaatteet, joita Varkauden toimipisteen lomautuksissa ja niistä neuvoteltaessa noudatettaisiin, mikäli se oli mahdollista. Työntekijäliitossa oli laadittu neuvottelusta jälkikäteen pöytäkirja, joka oli lähetetty Lounasrengas Oy:lle telekopiona allekirjoitettavaksi. Lounasrengas Oy:n puolesta pöytäkirjan olivat allekirjoittaneet neuvotteluihin osallistuneet yhtiön toimitusjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n puolesta pöytäkirjan oli allekirjoittanut liiton palkkasihteeri.

Neuvottelusta laadittua pöytäkirjaa ei voitu pitää työehtosopimuslain tarkoittamana työehtosopimuksena. Pöytäkirjassa oli ainoastaan todettu ne periaatteet, joiden mukaan neuvotteluja jatkettaisiin 20.2.1992. Pöytäkirja ei sisältänyt työehtoja koskevia määräyksiä. Lounasrengas Oy:n neuvotteluihin osallistuneet edustajat eivät missään vaiheessa olleet mieltäneet, että kyseessä olisi ollut työehtosopimusneuvottelu ja että pöytäkirja siten olisi työehtosopimus, jolla poikettaisiin alalla voimassa olevista työehtosopimuksen määräyksistä.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n palkkasihteerillä, joka oli liiton edustajana allekirjoittanut pöytäkirjan, ei ollut liiton nimenkirjoitusoikeutta. Pöytäkirja ei siten täyttänyt työehtosopimuslain edellyttämiä muotomääräyksiä.

Lounasrengas Oy:n ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n välillä ei olisi edes voitu työehtosopimuksella sopia noudatettavasta irtisanomisjärjestyksestä, koska sekä Lounasrengas Oy että Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL olivat olleet sidottuja aikaisempaan, toisin ehdoin tehtyyn työehtosopimukseen. Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen osana noudatettavalla työsopimuksen irtisanomista koskevalla sopimuksella oli luovuttu alalla aikaisemmin noudatetusta irtisanomisjärjestyksestä. Työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen mukaan irtisanominen määräytyi työsopimuslain säännösten mukaisesti niin, että irtisanominen kohdistettiin työntekijään, jonka työ oli vähentynyt. Sen sijaan 11.2.1992 pidetystä neuvottelusta laadittuun pöytäkirjaan otettuja työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä sovellettaessa muut seikat kuten ammattitaito ja työsuhteen kesto olivat ratkaisevia. Näin ollen alalla jo noudatettavana olleen työehtosopimuksen kanssa ristiriidassa olevaa työehtosopimusta ei edes olisi voitu solmia yhtiön ja työntekijäliiton välillä.

Sanamuotonsa mukaan 11.2.1992 tehty pöytäkirja koski ainoastaan Varkauden toimipisteen lomautuksista käytäviä neuvotteluja. Kanteessa oli kysymys Immosen irtisanomisesta toukokuussa 1992. Jos pöytäkirja katsottaisiin työehtosopimukseksi, ei se sanamuotonsa mukaan koskenut kuitenkaan kanteessa tarkoitettua irtisanomista.

Lounasrengas Oy:n toiminta Varkaudessa oli jakelupisteiden lopettamisen ja ruokailijoiden vähenemisen myötä supistunut noin puoleen entisestä. Yhtiö oli joutunut lomauttamaan työntekijöitä keväästä 1991 alkaen ja työvoiman vähentämistarve oli jatkunut vuonna 1992.

Immonen oli toiminut ruoka-apulaisena ja hänen tehtäviinsä oli kuulunut lähinnä tiskaaminen. Aikaisemmin hän oli myös leiponut. Lounasrengas Oy oli kustannussyistä johtuen luopunut leipomisesta ja siirtynyt valmiiksi leivottujen raakapakasteiden käyttöön. Raakapakasteet ainoastaan paistettiin paikan päällä ja tätä työtä tekivät kaikki työntekijät. Koska ruokailijamäärä oli vähentynyt, ei toimipisteessä ollut tarvittu enää päätoimista tiskaajaa, vaan kukin työntekijä täytti tarvittaessa tiskikoneen.

Työn vähentyminen oli kohdistunut selkeästi Immosen suorittamiin tehtäviin. Työvoiman vähentämisessä lähtökohtana oli pidetty työntekijöiden ammattitaitoa. Keittiöapulaisista Immosella oli ollut selkeästi heikoin ammattitaito. Immosella ei ollut alan peruskoulutusta, eikä hän myöskään ollut pystynyt itsenäiseen työskentelyyn. Koska Immoselle ei olisi voitu enää tarjota pelkästään tiskaus- ja leipomistyötä, olisi hänen työsuhteensa jatkaminen edellyttänyt välttämättä ajokortin hankkimista. Lounasrengas Oy oli henkilöstöravintolatoimintaa harjoittava yritys, joka Varkaudessa valmisti ruoat keskuskeittiössä ja toimitti ne sieltä edelleen jakelupisteisiin, joissa ruokailu tapahtui. Ruoan kuljetuksesta eri jakelupisteisiin huolehtivat keittiöapulaiset.

Koska Lounasrengas Oy:n Varkauden toimipisteessä oli ollut työvoiman vähentämistarvetta, oli selvää ollut, että irtisanottaisiin se työntekijä, jonka ammattitaito oli heikoin. Immosen uudelleenkoulutuksesta ei olisi ollut apua, koska työtä ei kuitenkaan olisi ollut tarjolla kaikille. Vaikka 11.2.1992 pidettyä pöytäkirjaa ei voitu pitää työehtosopimuksena, Lounasrengas Oy oli kuitenkin toiminut Immosen irtisanomisen yhteydessä pöytäkirjassa tarkoitetulla tavalla eli viimeksi oli irtisanottu yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä.

Immosen irtisanominen 14.5.1992 ei ollut tapahtunut yllättäen. Irtisanominen oli tapahtunut työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen määräyksiä noudattaen ja ennen irtisanomista oli käyty jopa liittojen välillä neuvottelu Immosen irtisanomisen syistä.

Lounasrengas Oy:n toiminnasta Varkaudessa voitiin todeta, että Suomen Eiser Oy oli pyytänyt Lounasrengas Oy:ltä 1.8.1985 lähettämällään kirjeellä tarjousta henkilöstöravintolan pitämisestä. Lounasrengas Oy oli allekirjoittanut 7.1.1986 Suomen Eiser Oy:n kanssa sopimuksen henkilöstöruokalan hoidosta. Immonen oli tullut Lounasrengas Oy:n palvelukseen työnhakumenettelyn kautta uutena työntekijänä. Hän oli aikaisemmin ollut työsuhteessa yrittäjään, joka oli pitänyt kahviota Suomen Eiser Oy:n tiloissa. Suomen Eiser Oy oli irtisanonut sopimuksen tämän yrittäjän kanssa ja tehnyt myöhemmin henkilöstöravintolan pitoa koskevan sopimuksen Lounasrengas Oy:n kanssa. Edellä tarkoitetun yrittäjän toiminta Suomen Eiser Oy:n tiloissa oli päättynyt 18.12.1985, jolloin myös Immosen työsuhde tähän työnantajaan oli päättynyt.

Tiloissa aikaisemmin kahvilaa pitänyt yrittäjä oli vienyt mukanaan liiketoiminnan harjoittamiseen liittyneen omaisuuden. Tämän yrittäjän ja Lounasrengas Oy:n välillä ei ollut käyty minkäänlaisia asiaan liittyviä neuvotteluja eikä myöskään käyttö- tai vaihto-omaisuutta ollut siirtynyt kahvilan aikaisemmalta pitäjältä Lounasrengas Oy:lle. Kysymys ei siten ollut ollut liikkeen luovutuksesta. Koska kysymys ei ollut ollut liikkeen luovutuksesta, Immonen oli tullut Lounasrengas Oy:n palvelukseen ruokala-apulaiseksi uutena työntekijänä eikä hänen kanssaan ollut myöskään sovittu siitä, että häntä käsiteltäisiin vanhana työntekijänä.

Työehtosopimuksen mukaan Immosen irtisanomisessa tuli noudattaa kahden kuukauden irtisanomisaikaa, koska hänen työsuhteensa oli jatkunut yli viisi mutta alle kymmenen vuotta. Näin ollen yhtiö ei ollut rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ja Lounasrengas Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vielä lausunut, että 11.2.1992 oli Lounasrengas Oy:n ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n välillä käyty neuvottelu, jossa yhtenä aiheena oli ollut yhtiön Varkauden toimipisteen lomautuksista syntynyt erimielisyys. Koska alalla noudatettavassa työsopimuksen irtisanomista koskevassa sopimuksessa ei ollut vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä, oli työntekijäliiton puolelta esitetty, että yhtiön kaikissa toimipisteissä noudatettaisiin pöytäkirjaan merkittyjä periaatteita työvoimaa lomautettaessa ja irtisanottaessa. Yhtiön edustajat olivat hyväksyneet tämän ja työntekijäliiton puolelta oli pöytäkirjan allekirjoittajaksi valtuutettu liiton palkkasihteeri. Pöytäkirjassa oli selvästi todettu, että yhtiössä noudatetaan pöytäkirjassa mainittua vähentämisjärjestystä eli se tuli sovellettavaksi koko yhtiössä. Pöytäkirja oli sittemmin jaettu myös yhtiön kaikkiin toimipisteisiin.

Alan työehtosopimuksen osana noudatettavassa työsopimuksen irtisanomista koskevassa sopimuksessa ei ollut työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä. Näin ollen pöytäkirjassa ei ollut myöskään sovittu asiasta, josta asianosaisia sitovassa työehtosopimuksessa olisi sovittu toisin. Työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen 2 §:ssä mainitun työsopimuslain 37 a §:n mukaan työsopimus voitiin irtisanoa, jos työ väheni taloudellisista, tuotannollisista tai niihin verrattavista syistä vähäistä suuremmassa määrin ja muutoin kuin tilapäisesti eikä työntekijää voitu hänen ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Tässä lainkohdassa ei siten ollut otettu kantaa irtisanomisjärjestykseen tilanteessa, jossa työnantajan koko toiminta oli supistunut. Lounasrengas Oy:n Varkauden keskuskeittiössä ja jakelupisteissä toimi useita keittiöapulaisia pääosin samoissa töissä, eikä käytännössä voitu osoittaa, kenen työ oli vähentynyt. Vähentyminen oli koskenut samalla tavoin kaikkien tekemiä töitä.

Vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä oli ollut eri alojen irtisanomissuojasopimuksissa jo 1960-luvulta lähtien. Työsopimuslakia uudistettaessa oli siihen otettu uusi kollektiivista työsuhdeturvaa koskeva 37 a §, joka oli tullut voimaan 1.1.1989. Tämän jälkeen oli eri alojen irtisanomissuojasopimuksia uudistettu ja niissä oli säilytetty vähentämisjärjestystä koskeva määräys. Näiden irtisanomissuojasopimusten vähentämisjärjestysmääräysten ei ollut katsottu olevan ristiriidassa työsopimuslain säännösten kanssa.

Työntekijäliiton ja yhtiön välillä 11.2.1992 tehdyssä pöytäkirjassa oli myös kysymys ehdosta, jota työsuhteissa oli noudatettava. Pöytäkirja oli siten sisältönsä puolesta työehtosopimuslain tarkoittama työehtosopimus.

Sen jälkeen kun Immonen oli vuoden 1985 lopulla siirtynyt Lounasrengas Oy:n palvelukseen, hän oli hoitanut Suomen Eiser Oy:n työmaaruokalaa yhdessä erään toisen työntekijän kanssa. Tällöin Immonen oli joutunut tekemään kaikkia työpaikalla esiintyviä töitä. Samaa ruokalaa hän oli ennen tätä hoitanut menestyksellä runsaan neljän vuoden ajan. Syksyllä 1986 Immonen oli siirtynyt Lounasrengas Oy:n keskuskeittiöön leipojaksi. Leipomistyön ohella hän oli tehnyt tarvittaessa myös muita keittiössä esiintyviä töitä. Leipomistyö oli vähentynyt vasta siinä vaiheessa, kun Immosen lomautus maaliskuussa 1992 neuvottelujen jälkeen oli saatu lopetetuksi. Leipomistyö ei ollut loppunut, sillä keskuskeittiössä valmistettiin edelleen kakkuja ja muita vastaavia tuotteita. Immoselle ei kuitenkaan ollut annettu enää muuta kuin tiskaustyötä.

Immosen työhistoria osoitti, että hänellä oli erikoisosaamista töissä, joita keittiössä edelleen tehtiin. Immonen oli osoittanut kykyä itsenäiseen työskentelyyn hoitamalla menestyksellä työmaaruokalaa. Keskuskeittiössä keittiöapulaiset tekivät kaikkia siellä esiintyviä keittiötöitä lukuun ottamatta keittäjän työtä. Keittiöapulaisen työt eivät edellyttäneet mitään sellaista erityistä ominaisuutta tai osaamista, jota Immosella ei olisi ollut. Immosta ei ollut ollut koskaan moitittu työssään, vaan päinvastoin hän oli saanut kiitosta osaamisestaan. Yhtiön Varkauden toimipisteessä oli käytössä yksi auto ruoan jakelukuljetuksiin ja autokuljetusten hoitaminen oli erään toisen keittiöapulaisen tehtävänä. Näin ollen irtisanomisen perusteena ei voitu vedota ajotaidon ja ajokortin puutteeseen.

Immosen lomautuksen päättämistä koskevia neuvotteluja oli käyty myös 20.2.1992. Neuvotteluihin olivat osallistuneet yhtiön piiripäällikön lisäksi yhtiön Varkauden toimipisteen emäntä, luottamusmies ja työntekijäliiton aluesihteeri. Neuvottelussa oli käyty läpi kaikkien työntekijöiden työtehtävät ja työsuhteiden pituudet. Neuvottelussa laaditusta selvityksestä kävi ilmi, että Immosen kanssa samoissa työtehtävissä oli työntekijöitä, joiden työtehtävät olivat kapea-alaisempia kuin Immosen. Lisäksi neljän työntekijän työsuhde oli ollut kestoltaan lyhyempi kuin Immosen työsuhde. Näillä perusteilla oli päädytty Immosen lomautuksen lopettamiseen. Tämän vuoksi Immosen työsuhteen irtisanominen vajaan kahden kuukauden kuluttua oli ollut yllätys.

Immonen ei ollut siirtynyt Lounasrengas Oy:n palvelukseen liikkeen luovutuksen perusteella vaan niin sanottuna vanhana työntekijänä, josta oli sovittu yhtiön silloisen edustajan kanssa. Tätä osoitti muun muassa se, että Immonen oli saanut vuosilomaa 2,5 päivää lomanmääräytymiskuukautta kohden, kun uudelle työntekijälle vuosilomaa olisi kertynyt vain kaksi päivää lomanmääräytymiskuukautta kohden. Samaa osoitti se, kun Immoselle syksyllä 1986 oli tullut täyteen viisi palveluvuotta, hänen palkkansa oli tarkistettu tämän mukaisesti. Kun Immonen oli siirtynyt pääkeittiölle leipojaksi, hänen kanssaan oli tehty uusi tätä työtä ja siitä maksettavaa palkkaa koskeva työehtosopimus. Tällöinkin oli itsestään selvänä pidetty, että Immonen oli niin sanottuna vanhana työntekijänä yhtiön palvelukseen tullut työntekijä.

Immosen ottamista yhtiön palvelukseen oli myös edellytetty Suomen Eiser Oy:n ruokalatoimikunnassa, jolla oli ollut yhteistoimintalakiin perustuvaa päätösvaltaa asiassa, joka oli koskenut Lounasrengas Oy:n tulemista ruokalanpitäjäksi työpaikalle. Kun Immosen vuosiloman ja palkan määräytyminen olivat tapahtuneet siten, että hänet oli katsottu niin sanotuksi vanhaksi työntekijäksi, ja kun asiasta oli näin sovittu ja yhtiö oli muutoinkin noudattanut samaa menettelytapaa, tuli samaa perustetta noudattaa myös muissa sellaisissa työsuhteen ehdoissa, joiden määräytymiseen työssäolovuodet vaikuttivat. Siten myös hänen irtisanomisaikansa oli laskettava siten, että hänen työsuhteensa alkamisajaksi katsottiin elokuu 1981.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtuomioistuimella ei ole erityistä syytä sallia Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n esittämän Lounasrengas Oy:n emännän antaman, 13.8.1992 päivätyn Anja Immosen työsopimusta koskevan kirjallisen todistuksen käyttämistä todisteena tässä asiassa. Tämän vuoksi työtuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11 §:n 1 momentin nojalla jättää huomiotta todistuksessa esitetyn.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Lounasrengas Oy:n ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n edustajien välillä 11.2.1992 käydystä neuvottelusta laadittua pöytäkirjaa pidettävä työehtosopimuksena. Pöytäkirja on laadittu neuvottelusta, jossa on käsitelty Lounasrengas Oy:n Varkauden toimipisteen lomautuksista syntyneitä erimielisyyksiä. Todistajana kuullun Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n palkkasihteerin kertoman mukaan liiton edustajat ovat neuvotteluissa esittäneet tehtäväksi sopimusta, jonka mukaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvissa lomautuksissa ja irtisanomisissa yhtiössä noudatettaisiin keskusjärjestöjen välisen irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä. Lounasrengas Oy:n edustajat ovat todenneet tähän, että yhtiössä on työvoimaa vähennettäessä menetelty mainittujen määräysten edellyttämin tavoin. Yhtiön edustajat ovat myös todenneet, että vähentämisjärjestysmääräyksen noudattamisesta yhtiössä voidaan tehdä myös sopimus. Neuvottelussa sovitun mukaisesti Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n palkkasihteeri on laatinut asiasta pöytäkirjan, jonka hän on lähettänyt Lounasrengas Oy:n edustajien hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi. Lounasrengas Oy:n edustajat ovat sittemmin sen allekirjoittaneet.

Edellä tarkoitetun pöytäkirjan 2 §:ssä on todettu yhtiössä noudatettava työvoiman vähentämisjärjestystä koskeva määräys, joka on samansisältöinen kuin keskusjärjestöjen välisen irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskeva määräys. Sanamuotonsa mukaan määräystä sovelletaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä. Tällaisia työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä on vakiintuneesti pidetty työehtosopimuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuina ehtoina, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muutoin on noudatettava. Huomioon ottaen mainitun pöytäkirjan 2 §:n sanamuodon ja sen, että yhtiön edustajat ovat neuvotteluissa todenneet määräyksessä ilmeneviä periaatteita sovellettavan yhtiössä työvoimaa vähennettäessä, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että tätä pöytäkirjan työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä olisi pöytäkirjaan sisältyvistä lomautuksia koskevista maininnoista huolimatta tarkoitettu sovellettavaksi vain Lounasrengas Oy:n Varkauden toimipisteiden lomautusten yhteydessä. Tätä tukee työtuomioistuimen mielestä myös se, että pöytäkirja on jaettu yhtiön piiripäälliköille, jotka käytännössä osallistuvat irtisanomisia ja lomauttamisia koskevien päätösten tekemiseen.

Edellä tarkoitettu pöytäkirja on myös syntynyt työehtosopimuslain 2 §:n 1 momentissa säädetyin tavoin. Kun Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on ilmoittanut liiton valtuuttaneen palkkasihteerinsä allekirjoittamaan pöytäkirjan, eivät Lounasrengas Oy ja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto voi pätevästi vedota siihen, ettei Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n palkkasihteerillä ole ollut oikeutta liiton puolesta allekirjoittaa työehtosopimukseksi katsottavaa sopimusta.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ja Lounasrengas Oy ovat edelleen katsoneet, että pöytäkirjalla ei ole voitu sopia työvoiman vähentämisjärjestystä koskevasta määräyksestä, koska pöytäkirjan allekirjoittaneet ovat olleet jo sidottuja aikaisempaan toisin ehdoin tehtyyn työehtosopimukseen eli liittojen välillä 23.3.1990 tehtyyn työsopimuksen irtisanomista koskevaan sopimukseen. Työnantajapuolen mukaan viimeksi mainitussa sopimuksessa on sovittu irtisanomisen määräytyvän työsopimuslain 37 a §:n säännösten mukaan siten, että irtisanominen kohdistetaan työntekijään, jonka työ on vähentynyt.

Liittojen välinen työsopimuksen irtisanomista koskeva sopimus ei sisällä nimenomaisia työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä. Sopimuksen 2 §:ssä, joka otsikkonsa mukaan koskee irtisanomisen perusteita, on todettu irtisanomisen perusteen määräytyvän työsopimuslain 37 §:n ja 37 a §:n mukaan. Viimeksi mainittu lainkohta koskee taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita. Lainkohdassa on säädetty siitä, millä edellytyksillä työnantajalla on oikeus taloudellisilla, tuotannollisilla ja muilla niihin verrattavilla syillä irtisanoa työntekijä. Tässä lainkohdassa ei sen sijaan ole säädetty siitä työntekijöiden keskinäisestä järjestyksestä, jota työnantajan tulee noudattaa vähentäessään työvoimaa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Näin ollen ei 11.2.1992 tehtyyn pöytäkirjaan sisältyvää työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa sopimusta voida pitää pätemättömänä myöskään sillä perusteella, että pöytäkirjan tehneet työnantaja ja työntekijäliitto olisivat olleet sidottuja aikaisempaan toisin ehdoin tehtyyn työehtosopimukseen.

Lounasrengas Oy on 14.5.1992 irtisanonut yhtiön Varkauden toimipisteen työmaaruokalassa keittiöapulaisena työskennelleen Immosen työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla päättymään 14.7.1992. Yhtiön ja Immosen välillä 2.1.1986 tehtyyn kirjalliseen työsopimukseen työsuhteen alkamispäiväksi on merkitty 19.12.1985. Ennen työsuhteensa alkamista Lounasrengas Oy:hyn Immonen on ollut kahvila-apulaisena erään yksityishenkilön hoitamassa Suomen Eiser Oy:n työpaikkakahvilassa 3.8.1981 18.12.1985. Edellä mainitun yhtiön solmittua ruokalanpitoa koskevan sopimuksen Lounasrengas Oy:n kanssa on Immonen siirtynyt Lounasrengas Oy:n palvelukseen. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on katsonut Immosen siirtyneen Lounasrengas Oy:n palvelukseen niin sanottuna vanhana työntekijänä, joten hänen työsuhteensa kestoajaksi tulisi irtisanomisaikaa ja työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä sovellettaessa katsoa 11 vuotta.

Työnantajapuolen mukaan Immosen kanssa ei työsopimusta tehtäessä ole sovittu hänen siirtymisestään yhtiön palvelukseen vanhana työntekijänä. Kirjallisessa työsopimuksessa Immosen palkaksi on sovittu 2. palkkaryhmän mukainen palkka yli kahden vuoden työssäolon mukaisesti laskettuna. Lomanmääräytymisvuodelta 1985 - 1986 Immoselle on myönnetty vuosilomaa 2,5 päivää lomanmääräytymiskuukautta kohden eli kuten työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yli vuoden ajan.

Todistajana kuultu yhtiön henkilöstöpäällikkö on kertonut, että yhtiön tehdessä uutta ruokalanpitosopimusta saatetaan toisen sopimuspuolen taholta asettaa ehto ruokalassa aikaisemmin työskennelleiden työntekijöiden ottamisesta yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tällöin asiaa koskeva maininta otetaan ruokalanpitosopimukseen. Jos työntekijän ottamisesta yhtiön palvelukseen vanhana työntekijänä on sovittu, tehdään henkilöstöpäällikön kertoman mukaan myös työntekijän työsopimukseen merkintä siitä aikaisemmasta ajankohdasta, joka otetaan huomioon työsuhteen pituuden perusteella määräytyviä etuja laskettaessa.

Nyt kysymyksessä olevaan ruokalanpitosopimukseen ei ole otettu mainintaa työntekijöiden siirtymisestä Lounasrengas Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Myöskään Immosen työsopimuksessa ei ole mainintaa hänen aikaisemman työsuhteensa kestoajan huomioon ottamisesta työsuhteen pituuden perusteella määräytyviä etuja laskettaessa. Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, ettei Immosen siirtyminen Lounasrengas Oy:n palvelukseen ole tapahtunut liikkeen luovutuksen perusteella eikä yhtiö siten tällä perusteella ole ollut velvollinen työsuhteen pituuteen perustuvia etuja määrättäessä ottamaan huomioon Immosen työsuhteen kestoaikaa 19.12.1985 edeltäneeltä ajalta. Siitä seikasta, että Immosen työsuhteen alkaessa on hänen palkkauksestaan sovittu edellä esitetyin tavoin ja hänen ensimmäinen vuosilomansa on määräytynyt kuten vanhalla työntekijällä, ei voida katsoa syntyneen sopimusta siitä, että kaikkia työsuhteen keston perusteella määräytyviä etuja määrättäessä otettaisiin huomioon myös Immosen palvelusaika hänen edellisen työnantajansa palveluksessa. Immosen työsuhde on siten irtisanomisen toimittamisaikaan kestänyt seitsemän vuotta ja viisi kuukautta. Näin ollen ei Lounasrengas Oy soveltaessaan Immosen työsuhteen päättämiseen kahden kuukauden irtisanomisaikaa ole rikkonut työehtosopimuksen irtisanomisaikaa koskevaa määräystä.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on katsonut Lounasrengas Oy:n menetelleen 11.2.1992 pöytäkirjan vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti irtisanoessaan Immosen, vaikka työhön on edelleen jäänyt neljä muuta keittiöapulaista, jotka työsuhteensa lyhyemmän kestoajan vuoksi olisi tullut irtisanoa ennen Immosta. Työnantajapuoli on ilmoittanut irtisanomisen kohdistuneen Immoseen, koska juuri Immosen pääasiallisesti tekemät työt eli tiskaus ja leipominen olivat vähentyneet. Irtisanomisen kohdistuminen Immoseen on työnantajapuolen mukaan johtunut myös siitä, että hänen ammattitaitonsa on ollut heikompi kuin töihin edelleen jääneiden keittiöapulaisten.

Todistajana kuullun yhtiön piiripäällikön kertoman mukaan Immosen työajasta suuri osa on kulunut tiskaukseen. Tiskaustyön osuus on pienentynyt ruokailijoiden määrän vähentyessä noin puoleen aikaisemmasta. Myös leipomistyö, jota Immonen on aikaisemmin tehnyt aamupäivisin, on vähentynyt, koska työpaikalla on siirrytty leivontatyössä käyttämään pääasiallisesti raakapakasteita. Todistajana kuullun luottamusmiehen kertoman mukaan Immonen on tehnyt myös muita keittiöapulaiselle kuuluvia tehtäviä.

Työnantajapuolelta on todettu, että Immosella ei ole ollut ajokorttia eikä hän siten ole voinut osallistua ruoan kuljetuksiin keskuskeittiöltä eri jakelupisteisiin kuten muut keittiöapulaiset tekevät. Immosella ei myöskään ole ollut työnantajan mukaan alan koulutusta kuten muilla keittiöapulaisilla.

Töihin edelleen jääneistä työntekijöistä kahden työsuhde on kestänyt Immosen irtisanomisen aikaan noin seitsemän vuotta. Toisella näistä työntekijöistä on ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi baarimestarin koulutus. Hän on toiminut alalla vuodesta 1975 lähtien. Toisella edellä tarkoitetuista työntekijöistä on myös kaksivuotinen alan peruskoulutus. Viimeksi mainittu työntekijä osallistuu edustusruokailujen järjestämisiin, missä työssä edellytetään muun muassa ajokorttia. Molemmat keittiöapulaiset osallistuvat myös ruoan kuljetustehtäviin. Lisäksi molemmilla näillä työntekijöillä on huollettavanaan kaksi alaikäistä lasta. Immosella ei ole selvitetty olevan huoltovelvollisuutta. Koska edellä esitettyjen seikkojen lisäksi mainittujen kahden keittiöapulaisen työsuhteet ovat kestäneet suurin piirtein yhtä kauan kuin Immosen, ei Lounasrengas Oy ole menetellyt työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti irtisanoessaan Immosen ennen mainittuja työntekijöitä.

Yhden työhön jääneen keittiöapulaisen työsuhde on Immosen irtisanomisaikaan kestänyt kuusi vuotta. Työntekijällä on kaksivuotinen ammattikoulutus. Piiripäällikön mukaan työntekijä hoitaa itsenäisesti yhtiön ilta- ja viikonloppuedustuksia, joita saatetaan järjestää yli 20 kilometrin etäisyydellä yhtiön keittiöstä. Nämä edustustilaisuuksien hoitamiset edellyttävät ruoka- ja muista kuljetuksista huolehtimista sekä kattaus- ja tarjoilu- ja muiden tähän liittyvien tehtävien itsenäistä hoitamista. Piiripäällikön mukaan Immonen ei ammattitaitonsa puolesta kykene tällaisten edustustilaisuuksien itsenäiseen hoitamiseen ja myös ajokortin puute on esteenä Immosen käyttämiselle näiden tilaisuuksien hoitamiseen. Kysymyksessä oleva keittiöapulainen on hoitanut lisäksi autolla ruokajakeluja keskuskeittiöstä eri jakelupisteisiin.

Neljännen työhön jääneen keittiöapulaisen työsuhde on kestänyt Immosen työsopimuksen irtisanomisaikaan neljä vuotta. Piiripäällikön mukaan kysymyksessä oleva työntekijä on työskennellyt pitkään teatteriravintolan ravintolapäällikkönä ja hän on erittäin ammattitaitoinen ja monipuolinen ja pystyy hoitamaan myös edustustilaisuudet ja osallistumaan ruoanjakelukuljetuksiin. Huomioon ottaen viimeksi mainittujen kahden työntekijän ammattitaidosta esitetyn selvityksen, yhtiöllä on työtuomioistuimen mielestä ollut asialliset perusteet Immosen irtisanomiseen ennen mainittuja työntekijöitä.

Kun Lounasrengas Oy ei siten ole menetellyt Immosen irtisanomisen yhteydessä työehtosopimuksen määräysten vastaisesti, ei myöskään Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saavat Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ja Lounasrengas Oy pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kitunen, Niskanen, Tuulensuu, Pohja ja Kiuru jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.