TT:1992-32
- Asiasanat
- Hyvityssakkoon tuomitsematta jättäminen, Työehtosopimuksen tieten rikkominen, Työtaistelu, kohteena, - työnjohto-oikeus
- Tapausvuosi
- 1992
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:1991/153,D:1992/7
Tehtaan sähköosaston viisi työntekijää luottamusmies mukaan lukien olivat tyytymättöminä osaston siivoukseen aloittaneet työnseisauksen. Kun työnseisaus oli jäänyt lyhytaikaiseksi aiheuttamatta häiriöitä tuotantotoiminnalle ja ottaen erityisesti huomioon työtaisteluun johtaneet syyt, ammattiosasto jätetty hyvityssakkoon tuomitsematta.
Sähköosaston luottamusmies ei esittäessään siivousta koskeneita vaatimuksia ollut hoitanut luottamusmiestehtäväänsä vaan osallistunut työnseisaukseen. Yhtiö ei ollut rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä vähentäessään luottamusmiehen palkasta työtaistelun kestoa vastaavan osuuden.
Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Vastaajat Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Wisapak Oy Ab Kuultava Kotkan Sähköalantyöntekijäin ammattiosasto r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 22.3.1990 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I. YLEISET MÄÄRÄYKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 §
Työrauhavelvoite
1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.
5 §
Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
VI. NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
30 §
Sopimuksen tulkinta
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
SOV. Työtuomioistuinlain 11 §:n 2. kohdan estämättä voidaan työrauhakanteeseen nostettu vastakanne viedä työtuomioistuimeen, vaikka asiasta ei osapuolten kesken ole neuvoteltu.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
VII. SUHDEMÄÄRÄYKSET
32 §
Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut
32.1. Keskusjärjestöjen luottamusmiessopimus ja työsuojelusopimus
Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä 15.1.1990 allekirjoitettua luottamusmiessopimusta sekä 12.2.1976 allekirjoitettua työsuojelusopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
9 §
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE
Kanteen perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Wisapak Oy Ab:n Karhulan tehtaan sähköosaston viisi työssä ollutta työntekijää olivat kieltäytyneet menemästä töihin 12.11.1991 kello 12 ruokailutauon päätyttyä. He olivat ilmoittaneet työnjohtajalle, etteivät aloittaisi työtään ennenkuin työnantaja lupaisi, että sähköosaston ja varsinkin sosiaalitilojen siivous saataisiin kuntoon. Työnjohtaja oli ilmoittanut tapahtuneesta tehdaspalvelupäällikölle, joka oli ilmoittanut, että siivous järjestettäisiin paremmin viimeistään seuraavana päivänä. Lakko oli päättynyt kello 12.45 ja siihen osallistuneiden joukossa oli ollut ammattiosaston asettama luottamusmies.
Lakko oli kohdistunut työnantajan työnjohto-oikeuteen. Ammattiosasto vastasi sen toimeenpanemisesta, koska sen asettama luottamusmies oli osallistunut lakkoon.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Kotkan Sähköalantyöntekijäin ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.
SUOMEN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN LIITON VASTINE
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että vuoden 1991 loka-marraskuun vaihteesta lukien oli Wisapak Oy Ab:n Karhulan tehtaan sähköosaston ja sosiaalitilojen siivous laiminlyöty. Sähköosaston luottamusmies oli 12.11.1991 kello 12.00 - 12.42 neuvotellut yhtiön työnjohtajan kanssa ongelmasta.
Piti paikkansa, että viisi sähköosaston työntekijää oli kieltäytynyt menemästä työhön 12.11.1991 kello 12.00 ruokailutauon päätyttyä. Töiden jatkamisen ehdoksi he olivat esittäneet, että työnantajan oli luvattava, että sähköosaston ja varsinkin sosiaalitilojen siivous oli saatava kuntoon.
Kyseiset työntekijät olivat marraskuun 1991 alkupuolella ilmoittaneet useita kertoja työnjohtajalle siivousongelmasta. He olivat ilmoittaneet, että muiden muassa käsienpesualtaat, pöydät ja lattiat olivat siivoamatta sekä wcpaperit ja käsipyyhkeet olivat loppuneet. Varsinkin sosiaalitilat olivat olleet niin likaisessa kunnossa, että siitä oli tullut terveydellinen vaara. Työnjohtaja oli yrittänyt järjestää siivoojaa muilta osastoilta siinä kuitenkaan onnistumatta.
Työnjohtaja oli yrittänyt ottaa ruokailutauon jälkeen yhteyttä tehdaspalvelupäällikköön. Työntekijät olivat odottaneet työvaatteet päällä tavanomaisella työpaikallaan sähköverstaalla. Tehdaspalvelupäällikkö oli kello 12.30 jälkeen ruokailutauolta palattuaan luvannut järjestää siivouksen kuntoon seuraavana päivänä. Kuultuaan siivouksen kuntoon saattamisesta työntekijät olivat välittömästi jatkaneet työtään. Asian selvittämisen viivästyminen yli puolella tunnilla oli johtunut siitä, että tehdaspalvelupäällikkö oli ollut ruokailutauolla. Viivästyminen ei siis ollut johtunut työntekijöistä.
Asiassa oli merkityksellistä myös se, että koneet eivät olleet seisoneet siivousasian selvittelyn vuoksi. Työnantajalle ei ollut aiheutunut myöskään mitään vahinkoa, koska kaikkien viiden työntekijän palkasta oli vähennetty 42 minuutin palkka. Sanottu palkanvähennys oli tehty myös luottamusmiehelle, vaikka hän oli toiminut luottamusmiestehtävissä kyseessä olevana aikana. Työnjohtaja ei ollut antanut tuona aikana työntekijöille mitään työnjohdollisia määräyksiä eikä lakko-sanaa ollut mainittu kummaltakaan puolelta. Kumpikaan osapuoli ei ollut ymmärtänyt siivousselvittelyn aikaa lakoksi.
Kanteesta ei selvinnyt, mihin työehtosopimusmääräykseen kohdistuvia vaatimuksia työntekijät olisivat esittäneet. Koska tällaisia vaatimuksia ei ollut esitettykään, kohdistumisobjekti oli ollut vain siivous, jota ei ollut mainittu työehtosopimuksessa. Painostustarkoitus ei ollut siis kohdistunut mihinkään työehtosopimusmääräykseen.
Työehtosopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakko maksettiin vahingonkorvauksen asemesta. Koska työnantajalle ei ollut aiheutunut kyseisestä tapahtumasta mitään vahinkoa, hyvityssakkovaatimus oli perusteeton. Toisaalta työntekijöillä oli ollut työturvallisuuslain 9 c §:ään perustuva oikeus pidättäytyä työstä. Sanotun pykälän 4 momentissa säädettiin, että jos työntekijä tämän säännöksen mukaisesti pidättäytyi työstä, hän ei ollut velvollinen korvaamaan työstä pidättäytymisestä aiheutuvaa vahinkoa. Kun työntekijät olivat voineet pidättäytyä työstä ilman vahingonkorvausvastuuta ja kun työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa ei tuomittu ilman vahingonkorvausvastuuta, hyvityssakkovaatimus oli myös tätä kautta perusteeton.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
SUOMEN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN LIITON KANNE
Kanteen perustelut
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Wisapak Oy Ab:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että yhtiön Karhulan tehtaan sähköosaston luottamusmies Hannu Niemi oli 12.11.1991 kello 12.00 - 12.42 neuvotellut työnjohtajan kanssa sähköosaston ja sosiaalitilojen siivouksesta. Työnantaja oli pidättänyt Niemen palkasta 42 minuuttia vastaavan osuuden. Niemen tuntipalkka oli tuolloin ollut 46,45 markkaa.
Luottamusmiessopimuksen 9 §:ssä olevan sopimusmääräyksen perusteella työnantajan olisi pitänyt korvata Niemelle se ansio, jonka hän oli menettänyt luottamusmiestehtäviensä hoitamisen ajalta. Jättämällä maksamatta Niemelle mainitun korvauksen työnantaja oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräystä.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut Wisapak Oy Ab:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja yhtiön velvoittamista suorittamaan luottamusmieskorvauksena Hannu Niemelle 32,52 markkaa 16 prosentin korkoineen 29.11.1991 lukien.
METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA WISAPAK OY AB:N VASTINE
Vastineen perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Wisapak Oy Ab ovat Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kanteeseen vastatessaan lausuneet, että työntekijöiden ruokailutauon päätyttyä 12.11.1991 kello 12.00 sähkömiehet eivät olleet ryhtyneet työhön. Työnjohtaja oli kello 12.07 kysynyt sähkömiesten luottamusmies Niemeltä syytä työstä kieltäytymiseen. Luottamusmies oli esittänyt uhkavaatimuksen siivousjärjestelyjen suhteen ja lisännyt, etteivät sähkömiehet menisi töihin ennenkuin vaatimukseen suostuttaisiin. Työnjohtaja on luvannut selvittää asian. Keskustelu on kestänyt noin minuutin. Kukaan sähkömiehistä, ei myöskään luottamusmies Niemi, ollut ryhtynyt työhön ennenkuin työnantaja kello 12.45 oli ilmoittanut järjestävänsä sähköosaston ja sen sosiaalitilojen siivouksen seuraavaksi päiväksi. Kaikki sähkömiehet olivat aloittaneet heti omatoimisesti työnteon tämän jälkeen. Lakon johdosta työnantaja oli vähentänyt lakkoon osallistuneiden siis myös luottamusmies Niemen palkasta 42 minuutin osuuden.
Kyse ei siis ollut ollut neuvottelusta työnjohtajan ja luottamusmiehen välillä. Niemi ei ollut pyytänyt työnjohtajalta neuvotteluja asian selvittämiseksi, vaan lakko oli jo alkanut ennen työnjohtajan ja Niemen välistä keskustelua. Keskustelu ei ollut myöskään jäänyt kesken esimerkiksi niin, että työnjohtaja olisi pyytänyt Niemeä odottamaan vastausta vaatimukseen. Koska ruokailutauko oli päättynyt eivätkä sähkömiehet olleet menneet töihin, oli kyseessä ollut lakko. Niemi ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työntekijöiden saamiseksi töihin ja lakon lopettamiseksi. Lakon aikana luottamusmiehellä ei myöskään ollut ollut muita sellaisia luottamusmiestehtäviä, joita tarkoitettiin luottamusmiessopimuksessa, vaan hän oli ilmaissut olevansa lakossa. Tämän takia hänen palkastaan oli vähennetty sama määrä kuin muidenkin lakossa olleiden työntekijöiden palkasta eikä hän ollut oikeutettu luottamusmiessopimuksen mukaiseen korvaukseen.
Paikallisesti ei ollut vaadittu korvattavaksi ansionmenetystä luottamusmiessopimuksen perusteella eikä asiasta ollut tehty työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaista erimielisyysmuistiota.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Wisapak Oy Ab ovat vaatineet Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
KUULTAVAN LAUSUNTO
Kotkan Sähköalantyöntekijäin ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton puolesta esitettyyn.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanne
Wisapak Oy Ab:n Karhulan tehtaan sähköosaston luottamusmies ja neljä muuta osaston työntekijää ovat tyytymättöminä sähköosaston ja erityisesti sen sosiaalitilojen siivoukseen 12.11.1991 kello 12 ruokailutauon päätyttyä jääneet verstaalle hakeutumatta normaaleihin työtehtäviinsä. Sähköosaston työnjohtajan tiedusteltua syytä työntekijöiden menettelyyn luottamusmies on ilmoittanut heidän odottavan siivoojaa. Työnjohtajan neuvoteltua tehdaspalvelupäällikön kanssa ja tämän luvattua, että viimeistään seuraavana aamuna sähköosastolle tulisi uusi siivooja työntekijät ovat lähteneet noin kello 12.45 omille työpaikoilleen.
Työntekijät ovat työnantajaa edellä kerrotulla tavalla painostaessaan ryhtyneet työtaistelutoimenpiteeseen, joka on kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.
Esitetyn selvityksen mukaan luottamusmies on muiden työntekijöiden mukana jäänyt sähköverstaalle ja sittemmin esittänyt työntekijöiden työnteon jatkamisen edellytykseksi asettamat vaatimukset työnantajalle palaamatta tämän jälkeenkään työpaikalleen ennen muita, työnseisaukseen osallistuneita työntekijöitä. Näin ollen hänen ei voida katsoa tuossa tilanteessa hoitaneen luottamusmiestehtäväänsä, vaan osallistuneen työnseisaukseen. Ammattiosasto vastaa asettamansa luottamushenkilön osallistumisesta työtaisteluun.
Työtuomioistuimessa todistajana kuullun luottamusmiehen kertoman mukaan sähköosaston edellä tarkoitettujen tilojen asianmukainen siivous oli huomautuksista huolimatta laiminlyöty useamman viikon ajan ja viime aikoina ennen edellä kuvattua tilannetta kyseiset tilat oli jätetty lähes kokonaan siivoamatta. Niinikään todistajana kuultu sähköosaston työnjohtaja on kertonut, että siivouksessa on henkilövaihdoksista johtuen ollut puutteita ja että tilat ovat saattaneet parin päivän ajan ennen työntekijöiden työnseisausta jäädä kokonaankin siivoamatta.
Kun työnseisaus on jäänyt varsin lyhytaikaiseksi aiheuttamatta häiriöitä tuotantotoiminnalle ja ottaen erityisesti huomioon työrauhan rikkoutumiseen johtaneet edellä selostetut syyt, työtuomioistuin katsoo, että ammattiosasto voidaan työehtosopimuslain 10 §:n nojalla jättää hyvityssakkoon tuomitsematta.
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kanne
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut Wisapak Oy Ab:n tuomitsemista hyvityssakkoon sillä perusteella, että yhtiö on jättänyt korvaamatta luottamusmiehelle luottamusmiessopimuksen 9 §:n mukaisen ansion, jonka hän on menettänyt käydessään siivousta koskeneita neuvotteluja.
Sähköosaston luottamusmies ei edellä todetuin tavoin ole hoitanut kanteen tarkoittamana aikana luottamusmiestehtäväänsä vaan osallistunut työnseisaukseen. Näin ollen Wisapak Oy Ab vähentäessään luottamusmiehen palkasta työtaistelun kestoa vastaavan osuuden ei ole rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.
Tuomiolauselma
Kotkan Sähköalantyöntekijäin ammattiosasto jätetään työehtosopimuslain 10 §:n nojalla hyvityssakkoon tuomitsematta.
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kanne hylätään.
Kotkan Sähköalantyöntekijäin ammattiosasto ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 100 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Rihto, Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Porttila jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.