16.6.1989

Varamiehet

Vanhat varamiessopimukset päättyvät.

Toimitaan nykyisellä tavalla nykyisten varamiehinä toimivien henkilöiden suhteen ja koulutetaan heitä laaja-alaisempaa käyttöä varten.

Nykyisille varamiehille, jotka saavat työskennellessään muualla kuin palkkion piirissä olevalla koneella ns. takuuportaan palkkion, siirretään tämä palkkio kausipalkkaan kiinteäksi jäljempänä olevan potin ulkopuolelta. Tämän jälkeen heihin ja uusiin varamiehiin sovelletaan työehtosopimuksen varamiessäännöksiä.

Paikallisesti käydään läpi liitteenä olevat tehtäväkuvaukset, sijoittelut vakansseille sekä käytännön työjärjestelyt.

-----------------------------------------------

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Metsä-Serla Oy:n Tampereen aaltopahvitehtaalla olivat työntekijät 12.12.1988 kello 7.20 pysäyttäneet aaltopahvikoneen. Samaan aikaan kaikki aaltopahvin valmistusosaston työntekijät olivat keskeyttäneet työskentelyn ja jääneet istumalakkoon. Ennen työtaistelun alkamista osaston luottamusmies oli vaatinut työnantajan edustajalta koneenhoitajana työskennelleen varamiehen vaihtamista liimausyksikönhoitajaan. Luottamusmies oli perustellut vaatimusta sillä, että työntekijöiden käsityksen mukaan töistä poissa ollut vakinainen koneenhoitaja olisi tullut korvata ketjutusjärjestelmää käyttäen tehtaalla aikaisemmin noudatetun tavan mukaisesti.

Työnantajan edustaja oli aamuvuoron alussa sijoittanut varamiehen koneenhoitajaksi, eikä hän ollut suostunut vaihtamaan työntekijää. Se oli johtanut työtaistelun alkamiseen.

Osaston luottamusmies oli uudistanut työntekijän vaihtamista koskevan vaatimuksen kello 8 ja asettanut sen työnteon alkamisen ehdoksi. Työnantajan edustaja ei ollut suostunut vaatimukseen. Hän oli kehottanut luottamusmiestä käynnistämään työt, koska koneenhoitajaksi määrätty varamies oli ollut ammattitaitoinen työntekijä ja hän oli ollut myös liittojen 22.4.1988 tekemässä aaltopahvitehtaan miehitystä, työn järjestelyjä ja palkkausta koskevassa sopimuksessa tarkoitettu varamies.

Työtaistelun alkamisen jälkeen oli asiasta neuvoteltu työnantajan edustajien ja pääluottamusmiehen välillä kello 8.45. Pääluottamusmies oli vaatinut entisen käytännön noudattamista liittojen sopimuksesta huolimatta. Työnantajan edustajat eivät olleet suostuneet pääluottamusmiehen vaatimukseen. He olivat kehottaneet häntä palauttamaan välittömästi työrauhan ja käynnistämään työt. Pääluottamusmies oli luvannut käydä puhumassa asiasta työntekijöille, mutta hän oli ilmoittanut epäilevänsä onnistumistaan. Työtaistelu oli jatkunut myös iltavuoron alkamisen jälkeen.

Työnantajan edustaja oli noin kello 15 antanut pääluottamusmiehelle tehtaan johtajan kirjallisen kehotuksen työrauhan palauttamiseksi. Työnantajan edustajat olivat keskustelleet asiasta uudelleen pääluottamusmiehen ja osaston luottamusmiehen kanssa noin kello 15.30. Työnantajan edustajat olivat todenneet, että asiasta ryhdyttäisiin neuvottelemaan vasta sen jälkeen, kun ammattiosasto olisi huolehtinut töiden käynnistämisestä.

Työtaisteluun oli osallistunut 12.12.1988 aamuvuoron aikana 19 työntekijää, iltavuoron aikana samoin 19 työntekijää ja päivävuorossa 3 työntekijää. Myös osaston luottamusmies oli osallistunut työtaisteluun.

Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Osaston luottamusmies ja pääluottamusmies olivat tukeneet työtaisteluun osallistuneita esittämällä työnantajalle selvästi työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. He eivät myöskään olleet ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto vastasi lisäksi osaston luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että tiedot työstä kieltäytymisten laajuudesta ja ajankohdista olivat paikkansa pitäviä. Liittojen välillä oli 22.4.1988 tehty kanteessa tarkoitettu Metsä-Serla Oy:n Tampereen aaltopahvitehdasta koskeva sopimus. Sopimuksen palkkausta koskevat määräykset oli tulleet voimaan 25.4.1988. Sopimus sisälsi myös varamiehiä koskevia määräyksiä, jotka olivat tulleet voimaan 22.8.1988. Varamiehiä koskevien määräysten mukaan vanhat varamiessopimukset päättyisivät ja vast'edes toimittaisiin entisellä tavalla varamiehinä toimineiden työntekijöiden suhteen ja heitä koulutettaisiin laaja-alaisempaa käyttöä varten. Sopimukseen sisältyi myös muita varamiehiä koskevia määräyksiä.

Metsä-Serla Oy:n aaltopahvitehtaan aaltopahvikoneella oli noudatettu tilapäisissä poissaolotapauksissa vakiintunutta sijaantulojärjestystä. Sen mukaan koneenhoitajan ollessa estynyt tekemästä työtään tuli hänen sijalleen liimausyksikönhoitaja tai muu yksikönhoitaja ja yksikönhoitajan sijalle siirtyi varamies. Varamiesjärjestely aaltopahvikoneella oli tietoisesti laadittu tämän etenemisjärjestyksen mukaan. Noudatettu periaate oli ilmennyt muun muassa siten, että kysymyksessä olevan varamiehen palkkaus oli ollut samantasoinen kuin yksikönhoitajan. Tätä sijaantulojärjestystä työnantaja oli noudattanut myös 22.4.1988 tehdyn sopimuksen voimaantulon jälkeen.

Nyt esillä olevassa tapauksessa työnantaja oli siirtänyt koneenhoitajan sijalle suoraan varamies K4:n vakanssilla olleen työntekijän. Työntekijöiden käsityksen mukaan koneenhoitajan ollessa estynyt olisi hänen tilalleen tullut määrätä yksikönhoitaja. Työnantaja oli menetellyt aikaisemman käytännön mukaan muun muassa 25. - 26.8.1988, jolloin aaltopahvikoneenhoitajan sijaisena oli toiminut kanteessa tarkoitettu yksikönhoitaja eikä varamies.

Kanteessa tarkoitetussa tilanteessa vakinainen koneenhoitaja oli ollut työkomennuksella Tanskassa yhdessä kahden muun työntekijän kanssa. Ennen matkaa olivat pääluottamusmies ja tehtaan tekninen johtaja todenneet, että aaltopahvikoneella oli vakiintunut käytäntö vakanssien tilapäisessä täyttämisessä, joten miehitysongelmia ei pitäisi tulla. Työntekijäpuoli oli ymmärtänyt asian siten, että tilapäisissä vakanssien täyttötapauksissa aaltopahvikoneella noudatettaisiin edelleen vakiintunutta sijaantulojärjestystä.

Työnantaja oli kuitenkin 12.12.1988 määrännyt varamiehen koneenhoitajaksi, vaikka sekä varamies itse että muut työntekijät olivat huomauttaneet välittömästi työnantajan edustajalle virheellisestä menettelystä. Työntekijöiden mielestä työnantaja oli menettelyllään väheksynyt vakiintuneita menettelytapoja, joiden oli pääluottamusmiehen ja teknisen johtajan välillä käydyssä keskustelussa todettu edelleen olevan voimassa.

Pääluottamusmies oli pyrkinyt nopeasti ratkaisemaan erimielisyyden ja esittänyt työnantajan edustajalle kiistan ratkaisemista muuttamalla sijaantulojärjestystä ja varamies K4:n tehtäviä siten, että varamiestä voitaisiin käyttää myös suoraan koneenhoitajan sijaisena ja varamiehelle ryhdyttäisiin maksamaan koneenhoitajan palkkaa. Neuvottelun tuloksena olikin laadittu sopimus, jolla varamies K4 oli muutettu varamies K5:ksi. Lisäksi oli sovittu siitä, että varamies K5:ttä voitaisiin käyttää muun muassa koneenhoitajana. Samassa yhteydessä oli sovittu varamies K5:n palkasta. Tämän 12.12.1988 tehdyn sopimuksen mukaan varamies K5:ttä voitiin käyttää ammattitaidon rajoissa varamiehenä aaltopahvin valmistusosaston tehtävissä. Tällä oli tarkoitettu nimenomaan, että varamies K5:ttä (entistä varamies K4:ää) voitiin käyttää koneenhoitajan tehtävässä. Samalla oli sovittu uudesta miehityksestä 2.1.1989 alkaen. Lisäksi sopimuksesta ilmeni, että entiselle liimausyksikönhoitajalle oli maksettu 13.12. - 16.12.1988 koneenhoitajan palkka. Kysymys oli ollut nimenomaan niistä päivistä, jolloin liimausyksikönhoitajan olisi aikaisemman käytännön mukaisesti tullut työskennellä koneenhoitajan sijaisena.

Vaikutti ilmeiseltä, että työnantaja oli itse mieltänyt toimineensa väärin, koska muutoin työnantajalla ei olisi ollut mitään tarvetta sopia varamies K4:n (uuden nimityksen mukaan varamies K5:n) käytöstä koneenhoitajan tehtävissä. Työnantaja oli siten omalla menettelyllään aiheuttanut työstä kieltäytymisen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on katsonut, että työnantajan omalla menettelyllä oli suuri merkitys arvioitaessa ammattiosastolle mahdollisesti tuomittavan hyvityssakon suuruutta.

Perustelut

Metsä-Serla Oy:n Tampereen aaltopahvitehtaan aaltopahvin valmistusosaston aamu-, päivä- ja iltavuoron työntekijät ovat 12.12.1988 olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa vastalauseena sille, että työnantaja on määrännyt varamiehenä toimineen työntekijän koneenhoitajan poissaollessa koneenhoitajaksi. Lakkoon on osallistunut myös osaston luottamusmies.

Työntekijät ovat katsoneet, että koneenhoitajan tehtävään olisi tehtaalla aikaisemmin vastaavanlaisissa poissaolotilanteissa noudatetun niin sanotun ketjutusjärjestelmän mukaan tullut määrätä liimausyksikönhoitaja. Työnantaja on ollut sitä mieltä, että liittojen välillä 22.4.1988 tehdyn muun muassa tehtaan miehitystä koskevan sopimuksen mukaan koneenhoitajan tehtävään on voitu sijoittaa varamiehen vakanssilla oleva työntekijä.

Liittojen välisessä sopimuksessa on varamiesten osalta todettu, että vanhat varamiessopimukset päättyvät ja että sopimuksen voimaantullessa toimitaan nykyisellä, siis aikaisemmin noudatetulla tavalla varamiehinä toimivien suhteen ja heitä koulutetaan laaja-alaisempaa käyttöä varten. Työntekijäpuolen kannan mukaan mainittu liittojen välinen sopimus merkitsi sitä, että sijaantulojärjestyksen olisi tullut edelleen määräytyä ketjutusjärjestelmän mukaisesti. Työnantajapuolen käsityksen mukaan liittojen tekemään sopimukseen sisältyvät varamiehiä koskevat määräykset on tarkoitettu koskemaan vain jalostusosaston eikä liimausosaston varamiehiä, joista nyt on ollut kysymys.

Työtuomioistuimessa todistajina kuullun tehtaan henkilöstöpäällikön ja pääluottamusmiehen kertoman mukaan aaltopahvikoneella on liittojen tekemän sopimuksen jälkeenkin sijaantulotilanteissa noudatettu ketjutusjärjestelmää. Epäselvyyttä on aiheutunut siitä, että varamiesten nimikkeitä on myös muutettu. Ennen kuin työnantajan edustaja on antanut varamiehelle määräyksen siirtyä koneenhoitajan tehtävään, on pääluottamusmiehen kertoman mukaan tehtaan tekninen johtaja asian johdosta käydyssä keskustelussa todennut, että kysymyksessä olevassa poissaolotilanteessa ei miehityksessä pitäisi olla ongelmia, koska vanha käytäntö on edelleen voimassa. Tämän pääluottamusmies on ymmärtänyt siten, että tilanteessa tultaisiin noudattamaan ketjutusjärjestelmää.

Riippumatta siitä työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaan selvitettävästä kysymyksestä, onko työnantajalla liittojen edellä tarkoitetun sopimuksen perusteella ollut oikeus varamiehen määräämiseen koneenhoitajan tehtävään vai olisiko tilanteessa tullut edelleen noudattaa aikaisempaa käytäntöä, on toimeenpantu lakko kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Lakon alkamisen jälkeen pääluottamusmies on työnantajan edustajan kehotuksesta kehottanut työntekijöitä aloittamaan työnteon. Iltapäivällä käydyissä työnantajan ja ammattiosaston edustajien välisessä keskustelussa työnantaja on ilmoittanut neuvottelevansa asiasta vasta sen jälkeen, kun ammattiosasto on huolehtinut töiden käynnistämisestä. Työt ovat käynnistyneet iltavuoron aikana. Ammattiosasto vastaa joka tapauksessa osaston luottamusmiehen osallistumisesta lakkoon.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Tampereen osaston n:o 4:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 10 000 markkaa. Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Nouro, Kuivanen ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.