22.12.1987

Kanteen perustelut

Paperiliitto on lausunut kanteessaan, että Myllykoski Oy oli tehnyt 2.7.1985 Jari Pyötsiän kanssa määräaikaisen työsopimuksen. Työsuhde oli sovittu alkavaksi seuraavana päivänä ja päättyväksi, kun vuoden 1985 lomitus olisi suoritettu. Lomituksen päätyttyä Myllykoski Oy ja Pyötsiä olivat tehneet 26.8.1985 toisen määräaikaisen työsopimuksen, jossa työsuhteen alkamispäiväksi oli merkitty 3.7.1985 ja päättymispäiväksi 30.9.1986.

Myllykoski Oy oli siten solminut Pyötsiän kanssa toisen määräaikaisen työsopimuksen sopimatta asiasta työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla ammattiosaston kanssa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Myllykoski Oy on menetellyt vastoin työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohtaa solmiessaan Pyötsiän kanssa toisen määräaikaisen työsopimuksen sopimatta siitä ammattiosaston kanssa, ja tuomitsemaan Myllykoski Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Myllykoski Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Myllykoski Oy oli tehnyt Pyötsiän kanssa 2.7.1985 määräaikaisen työsopimuksen vuoden 1985 lomituksen ajaksi. Ennen määräaikaisen työsuhteen päättymistä Pyötsiälle oli tarjottu mahdollisuutta jatkaa määräaikaisessa työsuhteessa varusmiespalvelukseen astumiseensa 30.9.1986 saakka. Syynä työtarjouksen esittämiseen oli ollut eräiden paperikone 4:n työntekijöiden varusmiespalveluksen alkaminen syksyllä 1985, mistä oli aiheutunut tarve ottaa määräaikaiseen työsuhteeseen noin kymmenen työntekijää. Pyötsiä oli suostunut tarjoukseen, minkä johdosta oli laadittu uusi määräaikainen työsopimus. Järjestelystä oli sovittu yhteisesti. Pyötsiän työsuhdetta ei ollut syksyllä 1985 katkaistu eikä hänen tilalleen ollut otettu uutta työntekijää. Menettely oli näin ollen ollut Pyötsiän edun mukaista.

Pyötsiä oli ottanut Myllykoski Oy:hyn yhteyttä varusmiespalveluksensa päätyttyä ja pyytänyt, että hänet otettaisiin uudelleen työhön tehtaalle. Kun työnantajalla ei ollut ollut tarjota hänelle työtä, Pyötsiä oli kääntynyt pääluottamusmiehen puoleen. Pääluottamusmies oli esittänyt työnantajalle, että Pyötsiän työsuhde oli jo muuttunut toistaiseksi voimassa olevaksi, koska Pyötsiän kanssa oli tehty kaksi peräkkäistä työsopimusta. Ammattiosasto ei ollut riitauttanut Pyötsiän kanssa tehtyä uutta määräaikaista työsopimusta ennen kuin vasta kesällä 1987.

Kun Pyötsiän kanssa oli tehty uusi määräaikainen työsopimus, ei asiasta ollut oltu yhteydessä ammattiosastoon. Asiassa oli kuitenkin menetelty työntekijän edun mukaisesti. Mitään syytä ei ollut epäillä, että suostumus määräaikaisen työsopimuksen käyttöön olisi evätty. Määräaikaisella työsopimuksella ei ollut myöskään pyritty kiertämään työehtosopimuksen määräystä, jonka tarkoituksena oli estää tilapäisluontoisten työsuhteiden jatkettu käyttö.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Myllykoski Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Perustelut

Myllykoski Oy on kanteessa kerrotuin tavoin 2.7.1985 tehnyt Jari Pyötsiän kanssa määräaikaisen työsopimuksen. Työsuhde on sovittu alkavaksi seuraavana päivänä ja päättyväksi silloin, kun saman vuoden lomitukset olisi suoritettu. Lomakauden lopulla 26.8.1985 yhtiö on tehnyt Pyötsiän kanssa toisen määräaikaisen työsopimuksen. Työsuhde on sovittu olemaan voimassa 30.9.1986 saakka, jolloin Pyötsiä on ryhtynyt suorittamaan asevelvollisuuttaan.

Pyötsiän palattua varusmiespalvelusta suorittamasta kesäkuussa 1987 hän on tarjoutunut työhön yhtiön palvelukseen. Yhtiön puolelta on ilmoitettu, ettei työtä ollut tarjolla. Pääluottamusmies on tämän jälkeen ilmoittanut työnantajalle, että Pyötsiän kanssa solmittua jälkimmäistä työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana, kun hänen kanssaan on tehty kaksi määräaikaista työsopimusta.

Eräiden työntekijöiden asevelvollisuuden suorittamisen alkaminen syksyllä 1985 on aiheuttanut yhtiössä työvoiman tarvetta. Tästä syystä yhtiö tehdessään Pyötsiän kanssa toisen työsopimuksen on tarkoittanut itse asiassa jatkaa 3.7.1985 alkanutta työsuhdetta. Sitä osoittaa muun muassa se, että kummatkin työsuhteet on merkitty alkavaksi samasta päivästä.

Työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdan määräyksellä on pyritty ehkäisemään tilapäisluontoisten työsuhteiden toistuva solmiminen saman työntekijän kanssa. Kun Pyötsiän kanssa tehdyt työsopimukset ovat johtuneet eri syistä, ensiksi mainittu työsuhde kesälomasijaisten tarpeesta ja jälkimmäinen taas työvoiman vähenemisestä eräiden työntekijöiden asevelvollisuuden suorittamisen johdosta, työtuomioistuimen mielestä kysymys on kahdesta erillisestä työsopimuksesta. Jälkimmäisen työsopimuksen voimassaoloaika on myös pääasiassa sattunut ensiksi tehdyn työsopimuksen päättymisen jälkeiseen aikaan.

Yhtiö ei ole ottanut toista työsopimusta tehdessään yhteyttä ammattiosastoon - saati sitten, että asiasta olisi ammattiosaston kanssa sovittu. Myllykoski Oy on siten menettelyllään rikkonut työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohtaa. Kun yhtiön olisi pitänyt, huomioon ottaen määräyksessä ilmaistun tarkoituksen ja sen sinänsä riidattoman sisällön, käsittää menettelynsä työehtosopimuksen vastaisuus, sopimuksen rikkomista on pidettävä tieten tapahtuneena. Hyvityssakon määrään alentavasti vaikuttaa se seikka, että Pyötsiä itse on hyväksynyt työsuhteensa jatkamisen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Myllykoski Oy on menetellyt vastoin työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohtaa solmiessaan Pyötsiän kanssa toisen määräaikaisen työsopimuksen sopimatta siitä ammattiosaston kanssa.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Myllykoski Oy:n maksamaan hyvityssakkoa Paperiliitolle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 8 000 markkaa.

Myllykoski Oy velvoitetaan korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla kuudentoista prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Kontio, Virtanen, Pohja ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.