TT:1987-168
- Asiasanat
- Lausuntoasia, Tekstinkirjoittaja
- Tapausvuosi
- 1987
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:1987/L 3
Kysymys siitä, minkä työehtosopimuksen määräyksiä oli sovellettava tekstinkirjoittajan työsuhteessa. Kuultavat Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto r.y. Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Liikealan ammattiliitto r.y.
LAUSUNTO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto r.y:n välillä 21.3.1985 solmitussa kirjatyöntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
SOVELTAMISALA
1 §
1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa oleviin graafisella alalla työskenteleviin työntekijöihin. Graafisella alalla töskentelyyn rinnastetaan tuotannollinen työ Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten hallinnassa olevissa sähköisissä tiedonvälitysjärjestelmissä.
Sov. 2. Sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat mm. ohje valmiin tai puolivalmiin paperi- ja filmiaseNro 115 mointityön kirjapainollinen tekninen toteutus siten kuin siitä erikseen (Liite 7) on sovittu. Sikäli kun on kysymys toimituksellisesta tai konttorityöstä sovelletaan muita työehtosopimuksia.
3. Tätä sopimusta ei sovelleta sellaisiin osastonjohtajiin, työnjohtajiin, faktoreihin ja alifaktoreihin, joiden pääasiallisena tehtävänä on välittömästi johtaa työtä ja jotka eivät ota osaa tai vain tilapäisesti ottavat osaa johdettaviensa taikka valvottaviensa työntekijöiden työhön.
4. Sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät autonkuljettajat ja sanomalehtien jakajat. Sopimus ei myöskään koske toimituksellisissa tai konttoritehtävissä olevaa henkilöstöä eikä siten esim. toimitus-, layout- tai mainososastoa eikä ilmoituskonttoria.
-----------------------------------------------
Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y:n sekä Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto r.y:n/Graafiset Toimihenkilöt r.y:n välillä 22.3.1985 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
-----------------------------------------------
SOVELTAMISALA
1 §
1. Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat koulutuksestaan riippumatta Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevat toimihenkilöt, jotka työskentelevät kaupallishallinnollisissa konttori- ja toimistotehtävissä lukuunottamatta teknisiä ja välittömästi tuotantoon liittyviä tehtäviä tai toimituksellisia tehtäviä poikkeuksena kuitenkin kustannustoimittajat, jotka kuuluvat tämän sopimuksen piiriin.
2. Sopimus ei kuitenkaan koske: henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkkatai työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä.
Ylärajanvetoa ja soveltamisalaa määriteltäessä otetaan huomioon graafisen alan erilaiset yritysorganisaatiot ja toimet.
3. Osa-aikatyötä tekeviin toimihenkilöihin ja henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin.
-----------------------------------------------
Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y:n, Suomen Liikeväen Liitto r.y:n ja Handels- och Industritjänstemannaförbundet r.f:n välisessä 3.5.1984 tehdyssä työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:
-----------------------------------------------
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa konttoreissa työskentelevien Suomen Liikeväen Liittoon tai Handels- och industritjänstemannaförbundetiin kuuluvien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.
Pöytäkirjamerkintä:
___________________
Tämän työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, jotka työskentelevät tässä pykälässä tarkoitetuissa konttoreissa.
-----------------------------------------------
Samojen liittojen välisessä samana päivänä tehdyssä palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
-----------------------------------------------
1 §
Sopimuksen ulottuvuus
Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton jäsenliikkeiden palveluksessa olevien kauppaliikeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa konttoreissa työskentelevien Suomen Liikeväen Liittoon tai Handels- och industritjänstemannaförbundetiin kuuluvien täysien työkykyisten:
- konttorityöntekijäin ja -harjoittelijain, - tukkumyyjien, - siivoojien ja - lähettien palkkaehdot
-----------------------------------------------
KANNE RAASTUVANOIKEUDESSA
Kanteen perustelut
Tekstinkirjoittaja Sirpa Tiilikainen on Joensuun raastuvanoikeudessa liikkeenharjoittaja Sirpa Sahlmania vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että hän oli toiminut Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelu -nimisen toiminimen palveluksessa työsopimuslain 1 §:n mukaisessa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa 16.5.1985 - 5.6.1986 tekstinkirjoittajana. Tiilikaisen viimeinen kuukausipalkka oli ollut 3 920 markkaa ja alkupalkka 31.10.1985 asti 3 606 markkaa kuukaudessa.
Työnantaja oli purkanut työsopimuksen 5.6.1986 kesken työpäivän ilmoittaen syyksi työaikojen noudattamatta jättämisen, johon Tiilikainen ei ollut mielestään syyllistynyt.
Tiilikaisen työsuhteen vähimmäisehtoina olisi tullut noudattaa Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton välistä kirjatyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, joka oli alan yleiseksi katsottava, työsopimuslain 17 §:n 1 momentissa mainittu niin sanottu yleissitova työehtosopimus. Työnantaja oli kuitenkin ilmoittanut noudattavansa työsuhteen ehtoina liikealan työehtosopimusta. Muun muassa tästä johtuen Tiilikaiselle oli maksettu työsuhteen päättyessä liian vähän lomakorvausta.
Tiilikainen oli ollut lomautettuna viitenä eri ajanjaksona. Lomautuksista työnantaja oli ilmoittanut aina vasta edellisenä päivänä, tai milloin lomautus oli alkanut maanantaina, vasta edeltävänä perjantaina, vaikka työsopimuslain 30 §:n mukaan lomautukset olisi saanut toimeenpanna ainoastaan noudattamalla 14 päivän ennakkoilmoitusaikaa. Tiilikainen oli täten oikeutettu saamaan lainvastaisesti toimeenpantujen lomautuksien vuoksi palkkaa laiminlyödyiltä ennakkoilmoitusajoilta.
Työsuhteen päättyessä työnantajan olisi pitänyt maksaa koko työsuhteen ajalta kertynyttä lomakorvausta 11 kuukaudelta, mutta Tiilikaiselle oli maksettu ainoastaan osa siitä.
Koska Tiilikaisella oli työsuhteesta johtuvaa saatavaa ja se oli viivästynyt enemmän kuin kuusi päivää, oli Tiilikainen työsopimuslain 22 §:n 5 momentin nojalla oikeutettu saamaan odotusajan palkkaa kuudelta päivältä.
Koska työsopimusta ei Tiilikaisen mielestä olisi saanut purkaa eikä edes irtisanoa, oli kahden kuukauden irtisanomisajan lisäksi maksettava laittomasta irtisanomisesta korvausta.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Tiilikainen on vaatinut, että vastaaja velvoitettaisiin suorittamaan hänelle korvausta ilman ennakkoilmoitusaikaa toimeenpannuista lomautuksista, saamatta jäänyttä lomakorvausta, odotusajan palkkana palkka kuudelta päivältä, irtisanomisajan palkkana palkka kahdelta kuukaudelta ja työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain 19 ja 20 §:n nojalla korvausta työsopimuksen lainvastaisesta irtisanomisesta 12 kuukauden palkkaa vastaava määrä.
VASTINE
Vastineen perustelut
Sahlman on kanteeseen vastatessaan lausunut, että esitetyt tiedot työsuhteen kestosta, lomautuksista ja palkoista olivat oikeat.
Tiilikainen oli useita kertoja jättänyt noudattamatta työaikojaan lukuisista huomautuksista huolimatta.
Tiilikaisen työsuhteessa tuli noudattaa liikealan työehtosopimusta, jonka konttorityöntekijöiden palkkausta koskevasta osasta voitiin päätellä, että tosiasiassa Tiilikainen oli saanut palkkaa huomattavasti enemmän kuin mitä hänelle olisi vähimmäisehtoja noudattaen tullut maksaa.
Lomautuksista oli poikkeuksetta ilmoitettu hyvissä ajoin Tiilikaiselle. Tiilikaiselle oli maksettu lomakorvaus täysin oikean suuruisena.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Sahlman on vaatinut kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Tiilikainen on muun ohessa lausunut, että Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelu oli toiminut graafisella alalla. Toimialaan olivat kuuluneet erilaiset graafiset palvelut kuten tekstinvalmistus tekstinkäsittelylaitteilla ja ladontapalvelu. Tiilikainen oli suorittanut tekstinvalmistuksen lisäksi muun muassa oikolukua, sisäänpistoa ja sitomista. Yritys oli teettänyt paino- ja leikkauspalvelun muualla.
Tiilikainen ei ollut ollut toimistotyöntekijä tai konttoristi. Liikealan työehtosopimusta ei voitu soveltaa, koska sitä sovellettiin ainoastaan tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien liikkeiden myymälöissä, varastoissa tai toimistoissa työskenteleviin työntekijöihin. Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelu ei ollut työehtosopimuksen tarkoittama työpaikka.
Kirjatyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta sovellettiin graafisella alalla työskenteleviin työntekijöihin ja Tiilikaisen työsuhteessa tuli noudattaa tätä työehtosopimusta.
Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelu -toiminimen tuotannollinen toiminta oli käsittänyt graafiset palvelut, kuten puhtaaksikirjoituksen, oikoluvun ja niin edelleen. Kysymyksessä oli ollut niin sanotun painopinnan valmistus niin, että lukuun ottamatta varsinaista painotyötä toiminimi oli tuottanut kaikkia graafisia palveluita.
Nykyinen graafinen teollisuus oli pitkälti pelkkää sähköistä tietojenkäsittelyjärjestelmää. Kun aiemmin esimerkiksi tekstinvalmistus tapahtui niin, että ladontakoneella ladottiin metallikirjasimista tekstipinta, joka painokoneessa painettiin, valmistetaan nykyisin teksti tekstinkäsittelylaitteella ja valokuvaamisen jälkeen se siirretään painettavaksi.
Konttorialan työntekijäksi Tiilikainen voitaisiin katsoa siinä tapauksessa, että Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelun toimiala olisi ollut jokin muu kuin graafinen ala ja että Tiilikainen olisi yrityksen konttorissa suorittanut yrityksen omia tarpeita varten konttoritöitä. Kun tekstinvalmistus oli palvellut yhtiön päätoimialaa, ei sovellettavaksi voinut tulla kaupanalan työehtosopimus. Tämä edellyttäisi lisäksi, että kysymyksessä olisi tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavan liikkeen myymälä, varasto tai toimisto.
VASTAAJAN VASTASELITYS
Sahlman on lausunut, että 1.7.1986 saakka yrityksessä oli tehty vain konttoritöitä. Tiilikaisen työ oli käsittänyt pääasiassa vain tekstinkäsittelyä ja vähän postinhoitoa ynnä muuta. Tiilikaisen työssäoloaikana liiketoiminnan luonne oli kiistatta ollut sellainen, ettei Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelu -toiminimen toimintaan ollut kuulunut mitään graafisia palveluja. Tiilikaisen ollessa työssä ei Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelulla ollut edes graafiseen alaan liittyvää laitteistoa. Vasta kun toiminnan luonne syyskesällä 1986 oli muuttunut, liikkeessä oli otettu käyttöön palveluja, jotka liittyivät graafiseen alaan. Kesällä 1986, huomattavasti Tiilikaisen työstä lähdön jälkeen, toiminimen toimiala oli muuttunut. Sille oli tehty muuttuneita olosuhteita vastaava yhtiösopimus ja tuolloin oli lisätty yhtiön toiminimeen yrityskuvaan tullut graafinen puoli.
Tiilikaisen työsuhteessa oli noudatettava liikealan työehtosopimusta, sillä Tiilikaisen työtehtävät olivat olleet selviä toimistotöitä. Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelu oli kahden henkilön yrityksenä ollut toimintansa luonteen osalta sellainen, ettei yrityksellä ollut edes varaa järjestelyyn, jossa toinen olisi ollut pelkkä tekstintuottaja, vaan molemmat yrityksessä työskennelleet henkilöt olivat joutuneet huolehtimaan kaikista konttorirutiineista ja kirjoitustyöstä yhdessä. Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelun toiminnan aikana yrityksellä ei ollut ollut toimivaa laitteistoa, jolla se olisi voinut suorittaa graafiseen alaan liittyviä työtehtäviä ja toimeksiantoja. Keväällä 1986 hankitut laitteistot oli saatu toimimaan kunnolla vasta Tiilikaisen työsuhteen päätyttyä.
Sahlman on antanut raastuvanoikeudelle jäljennöksen 7.7.1986 tehdystä Joensuun Kirjoitus- ja Ladontapalvelu Ky -nimisen kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksesta, jossa yhtiön toimialaksi on mainittu tekstin tuotanto puhtaaksikirjoituksen sekä ladonnan muodossa ja palveluihin kuuluvan valokopioiden ja valmiiden painotöiden toimittaminen asiakkaille.
Joensuun Kirjoitus- ja Ladontapalvelu Ky on merkitty kaupparekisteriin 5.11.1986.
Elinkeinoilmoitus, jonka mukaan toiminimi Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelu jatkaa toimintaansa nimellä Joensuun Kirjoitus- ja Ladontapalvelu Ky, on jätetty Joensuun maistraatille 26.11.1986.
NÄYTTÖ
Asiassa on kuulusteltu todistajia. Heidän kertomuksensa ovat pääosin koskeneet muita kuin lausunnon kohteena olevia seikkoja. Todistajien kuulustelussa on Tiilikaisen suorittamasta työstä käynyt ilmi muun muassa seuraavaa:
Sahlmanin nimeämistä todistajista on toiminimen palveluksessa ollut työntekijä kertonut, että Tiilikaisen pääasiallinen työ oli ollut tekstinkäsittelykoneella kirjoittaminen.
Tiilikaisen nimeämistä todistajista on Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton työehtosopimussihteeri 20.3.1987 raastuvanoikeudessa lausunut, että Tiilikaisen tekemään työhön oli sovellettava Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton välistä työehtosopimusta. Osoituksena tästä oli yrityksen vähän aikaa aiemmin esittämä hakemus päästä Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton jäseneksi. Yritys ei ollut aiemmin ollut minkään työnantajaliiton jäsen. Yrityksen tuotteiden painopintojen valmistus osoitti myös sen olevan graafisen alan yritys.
Sahlmanin nimeämä todistaja, työsuhdeasioita hoitava konsultti on kertonut Tiilikaisen tekemän työn olleen tavanomaista kirjoitus- ja toimistotyötä. Todistajan käsityksen mukaan noudatettava sopimus oli kaupanalan sopimus. Toimiala oli hyvin nuori, eikä sillä ollut Tiilikaisen työsopimuksen irtisanomisaikana ollut yleissitovaa työehtosopimusta. Todistajan mukaan ladonta oli graafisen alan työtä ja raja tekstinkäsittelyn ja ladonnan välillä oli hyvin liukuva. Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelu -nimike viittasi tavanomaiseen toimistotyöhön, mutta yritys ei ollut kuitenkaan verrattavissa kaupanalan toimistoihin. Uudesta teknologiasta huolimatta ladonta -nimike viittasi selvästi graafisen alan työhön.
Sahlmanin nimeämä todistaja, vastaajan aviomies, on kertonut, että Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelulla oli ollut niin sanotut valoladontalaitteet helmi-maaliskuun vaihteesta 1986. Laitteissa oli ollut pientä huoltamista ja korjaamista pitkin kevättä ja varsinainen ladontatyö oli alkanut syksyllä 1986. Ennen syksyä oli Sirpa Sahlman tehnyt laitteilla jonkin työn kokeilumielessä. Tiilikainen ei ollut työskennellyt laitteilla todistajan nähden eikä tieten. Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelun toimitiloissa ei ollut suoritettu painotoimintaa, vaan sen oli tehnyt ulkopuolinen yritys. Toiminimen ja yhtiömuodon muutoksen jälkeen ladonta oli tullut mukaan toimialaan.
RAASTUVANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Raastuvanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, mitä työehtosopimusta Tiilikaisen työsuhteessa on noudatettava.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut alussa mainituille liitoille tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
Kaupan Työnantajaliitto KTL ja Liikealan ammattiliitto ovat yhteisesti lausuneet muun muassa seuraavaa:
-----------------------------------------------
Kaupan Työnantajaliiton ja Liikealan ammattiliiton välisiä konttorityöntekijöiden työ- ja palkkaehtoja koskevia työehtosopimuksia sovelletaan sanottujen sopimusten soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden palveluksessa olevien kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa konttoreissa työskentelevien täysin työkykyisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoihin.
Lausuntopyynnön liitteenä olevasta työtuomioistuimessa laaditusta kertoelmasta päätellen Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelu on ainakin Sirpa Tiilikaisen työsuhteen aikana ollut lähinnä tekstinkäsittelyyn liittyvien toimistopalvelujen myyntiä harjoittava yksityinen toiminimi. Kun yrityksen toimialana ei ole harjoittaa tukku- tai vähittäiskauppaa, ei se myöskään voisi liittyä jäseneksi Kaupan Työnantajaliittoon. Eri asia on kokonaan se, että joissain palveluyrityksissä on työsopimustasolla sovittu noudatettavaksi allekirjoittajajärjestöjen välisiä työehtosopimuksia.
Edellä olevan perusteella allekirjoittaneet Kaupan Työnantajaliitto ja Liikealan ammattiliitto katsovat, että Tiilikaisen työsuhteessa ei sovelleta kaupan konttorityöntekijöitä koskevia työehtosopimuksia.
-----------------------------------------------
Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto r.y. ovat lausuneet yhteisesti seuraavaa:
-----------------------------------------------
Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelu on kiistänyt, että sen toimintaan olisi Tiilikaisen työsuhteen kestäessä kuulunut mitään graafisen alan palveluja. Asiakirjoista käy kuitenkin ilmi, että ainakin Kontiolahden kunnan kuntasuunnitelma vuodelle 1986 sekä kunnalliskertomus vuodelta 1984, jotka on valmistettu vuonna 1985, ovat luonteeltaan graafisen teollisuuden ja sen solmimien työehtosopimusten piiriin kuuluvia töitä.
Kysymys siitä, miten suuri osa Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelun harjoittamasta yritystoiminnasta on suuntautunut graafisen teollisuuden alueelle on käsityksemme mukaan olennaista riitakysymystä ratkaistaessa.
Pelkkä tekstin puhtaaksikirjoitus ei luonteeltaan ole graafisen teollisuuden työtehtävä, jollei sen tarkoituksena ole tekstioriginaalin teko painatusta varten.
Mikäli Tiilikainen on työsuhteensa kestäessä käyttänyt yli puolet työajastaan tekstin kirjoittamiseen paino-originaaleiksi tai suorittanut vastaavasti muita kirjapainoteollisuuden työtehtäviä, olisi hänen työsuhteensa ehdot tullut määritellä kirjatyöntekijöitä koskevan Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton välisen työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.
Mikäli Tiilikainen on suorittanut muita tavanomaisia konttoritehtäviä ja Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelun toiminta on muuten ollut graafisen teollisuuden piiriin kuuluvaa (tekstin- ja kuvanvalmistusta, painamista tai sidontaa), olisi Tiilikaisen työsuhteessa tullut noudattaa alan toimihenkilösopimusta GTT-SKL/ Graafiset Toimihenkilöt r.y.
On ilmeistä, että yrityksen toiminta on sen perustamisen jälkeen kehittynyt graafisen teollisuuden suuntaan.
Asiakirjoista ei ole mahdollista ehdottomalla varmuudella päätellä, onko yrityksen toiminta Tiilikaisen siellä työskennellessä ollut valtaosin graafista teollisuutta.
-----------------------------------------------
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:
Raastuvanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, minkä työehtosopimuksen määräyksiä olisi ollut sovellettava jutussa tarkoitettuun tekstinkirjoittaja Sirpa Tiilikaisen työsuhteeseen. Juttua raastuvanoikeudessa käsiteltäessä on ollut esillä kirjatyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen sekä kaupan alan konttorityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltaminen. Näin ollen työtuomioistuin katsoo raastuvanoikeuden lausuntopyynnön tarkoittavan sitä, onko Tiilikaisen työsuhteessa ollut työsopimuslain 17 §:n nojalla noudatettava edellä mainittuja työehtosopimuksia.
Kaupan alalla on tehty erikseen työehtoja ja erikseen palkkoja koskevat työehtosopimukset. Työehtoja koskevan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikeiden, kauppaliikeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa konttoreissa työskentelevien sopimukseen osallisiin työntekijäliittoihin kuuluvien täysin työkykyisten työntekijöiden työehdot. Palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa määrätään sen 1 §:n mukaan Kaupan Työnantajaliiton jäsenliikkeiden palveluksessa olevien, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa konttoreissa työskentelevien sopimukseen osallisiin työntekijäliittoihin kuuluvien täysin työkykyisten konttorityöntekijäin ja -harjoittelijain, tukkumyyjien, siivoojien ja lähettien palkkaehdot.
Työtuomioistuimelle lausunnon antaneet Kaupan Työnantajaliitto ja Liikealan ammattiliitto ovat olleet yksimielisiä siitä, että koska Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelu -nimisen liikkeen toimialana ei ole tukku- tai vähittäiskaupan harjoittaminen eikä se niin ollen voisi liittyä jäseneksi Kaupan Työnantajaliittoon, Tiilikaisen työsuhteessa ei olisi ollut sovellettava kaupan alan konttorityöntekijöitä koskevia työehtosopimuksia. Työtuomioistuimella ei ole syytä poiketa tästä liittojen lausunnossa esitetystä käsityksestä.
Työtuomioistuimelle lausunnon antaneet Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto ovat myös olleet yksimielisiä siitä, että Tiilikaisen työsuhteessa olisi ollut noudatettava kirjatyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta edellyttäen, että hän olisi käyttänyt yli puolet työajastaan tekstin kirjoittamiseen paino-orginaaleiksi tai muiden kirjapainoteollisuuden työtehtävien suorittamiseen. Liitot ovat myös huomauttaneet, että mikäli Tiilikainen on suorittanut muita tavanomaisia konttoritehtäviä ja Joensuun Puhtaaksikirjoituspalvelun toimiala on ollut graafisen teollisuuden piiriin kuuluvaa kuten tekstin- ja kuvanvalmistusta, painamista tai sidontaa, Tiilikaisen työsuhteessa olisi tullut noudattaa graafisen alan toimihenkilösopimusta. Viimeksi mainitun työehtosopimuksen noudattamisesta Tiilikaisen työsuhteessa ei kanteessa kuitenkaan ole kysymys.
Työtuomioistuimella ei ole syytä poiketa myöskään Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton lausunnossa esitetystä käsityksestä.
Kysymys siitä, onko kirjatyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta työsopimuslain 17 §:n nojalla ollut sovellettava Tiilikaisen työsuhteessa, ja erityisesti jutussa esitetyn näytön arviointia koskeva kysymys siitä, onko Tiilikainen käyttänyt yli puolet työajastaan liittojen lausunnossa tarkoitettujen kirjapainoteollisuuden työtehtävien suorittamiseen, eivät kuitenkaan ole sellaisia erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta edellyttäviä seikkoja, joista työtuomioistuin siitä annetun lain 39 §:n nojalla voi antaa lausuntoja.
Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Kuivanen ja Sulkunen.
Lausunto oli yksimielinen.