3.11.1987

Soveltamisohje

Milloin tekninen toimihenkilö hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä tai hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä, maksetaan hänelle omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillinen sijaisuuskorvaus. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista. Määräys ei koske - alle 2 viikon vuosilomasijaisuuksia, - lyhytaikaisia sairaustapauksia ("flunssa"), eikä - tapauksia, jossa on kysymys toisen tehtävien hoitamisesta sillä aikaa, kun tämä on ollut kurssilla tai vastaavia poissaoloja.

Paikalliset olosuhteet

Yllä oleva aikaan sidottu pääsääntö ei aina riittävästi ota huomioon paikallisia olosuhteita. Tämän vuoksi saattaa sijaisuuskorvausta harkittaessa eräissä tapauksissa olla perusteltua kiinnittää huomiota myös toimihenkilön työmäärän olennaiseen lisääntymiseen ja hoidettavaan toimeen sisältyvään vastuuseen. Määräyksellä ei huononneta aikaisemmin vallinnutta käytäntöä.

-----------------------------------------------

Kanteen perustelut

Teknisten Liitto on lausunut, että Autoalan Työnantajaliiton jäsenyrityksessä Oy Scan-Auto Ab:ssa runkosopimuksen sijaisuuskorvausta koskevia määräyksiä oli täydennetty pääkonttorin henkilöstöosaston 11.2.1985 annetulla kiertokirjeellä. Sen mukaan tekniselle toimihenkilölle eräin poikkeuksin maksettiin 25 prosentin korvaus kuukausipalkkaan hänen hoidettuaan sijaisena toisen henkilön tehtäviä yli kaksi päivää.

Runkosopimuksen korvausmääräys ei ollut aikaisemmin koskenut sijaisuuskorvauksia vuosiloma-ajalta, ellei kysymys ollut ollut peräkkäisten kesälomasijaisuuksien hoitamisesta. Vuonna 1986 tätä ohjetta oli muutettu siten, että korvausmääräys ei koskenut alle kahden viikon pituisia vuosilomasijaisuuksia, mutta kylläkin pitempiä, jolloin korvaus maksettiin vuosiloman alusta lukien.

Oy Scan-Auto Ab:n Herttoniemen piirin korjaamolla oli neuvoteltu ennen vuoden 1986 vuosilomien alkua yrityksen sisäisen sijaisuuskorvausohjeen saattamisesta vastaamaan muutettua runkosopimuksen määräystä. Teknisten yhdysmies oli käydyissä neuvotteluissa jäänyt siihen käsitykseen, että runkosopimuksen muutos otettaisiin huomioon sijaisuuksia korvattaessa ja että työnjohtajien vuosilomasijaisuudet korvattaisiin. Sijaisuuskorvauskysymys koski yrityksen Herttoniemen piirin korjaamossa neljää työnjohtajaa. Kari Svanin vuosiloma oli ollut aikana 13.6. - 11.7., Pertti Hentusen 14.7. - 8.8., Tapio Prättälän 23.6. - 18.7. ja Harri Rantasen 21.7. - 15.8.1986. Hentunen ja Svan olivat toimineet toistensa vuosilomasijaisina. Vastaavasti Rantanen ja Prättälä olivat toimineet toistensa vuosilomasijaisina. Työnantaja ei kuitenkaan ollut suorittanut korvauksia sijaisuuksista kesäkautena. Yhdysmies oli ottanut asian uudelleen esille 8.9.1986. Liittotason neuvotteluissa oli päädytty erimielisyyteen 23.2.1987.

Herttoniemen korjaamon henkilökuntaan kuului korjaamopäällikkö, neljä työnjohtajaa, 20 asentajaa ja kaksi autonpesijää.

Korjaamon toiminnot voitiin jakaa kahdeksaan erilliseen ryhmään seuraavasti:

- yleisasennuksesta eli kulkuneuvojen alustaan liittyvistä asennuksista vastaava osasto - isommista moottoriin ja esimerkiksi vaihteistoon liittyvistä asennustöistä vastaava aggregaattiosasto - autosähköosasto - huolto-osasto - uusien autojen varustelusta, huollosta ja luovutuksesta vastaava osasto - vaihtoautojen kunnostuksesta vastaava osasto - autojen pesusta vastaava osasto - pikahuolto.

Sanottujen toimintojen lisäksi korjaamotöiden vastaanotto muodosti oman tehtäväkenttänsä. Työnjohtajien tehtävät ja vastuualueet oli jaettu seuraavasti:

Hentusen alaisuudessa oli työskennellyt kahdeksan asentajaa, joista kolme yleisasennuksessa, kaksi aggregaattipuolella ja kolme huollossa. Hentunen oli hoitanut työnjohtajan tehtävät eli suunnitellut ja jakanut työt sekä valvonut työn suorittamista vastaten työn laadusta niin korjaamon yleisasennus-, aggregaatti kuin huoltopuolellakin.

Svan oli hoitanut pikahuollon työnjohtotehtävät alaisinaan kaksi asentajaa. Pikahuollon lisäksi Svanin tehtäviin oli kuulunut korjaamon töiden vastaanotosta vastaaminen puoliksi Prättälän kanssa.

Svan ja Hentunen olivat toimineet toistensa vuosilomasijaisina. Svanin hoitaessa Hentusen vuosilomasijaisuutta hänen vastuualueeseensa ja tehtäviinsä olivat kuuluneet varsinaisten omien työtehtävien eli pikahuollon työnjohdon ja työn vastaanoton lisäksi Hentusen vastuualueeseen kuuluneet työnjohtotehtävät. Hentusen hoitaessa Svanin vuosilomasijaisuutta hänen vastuualueensa ja tehtävänsä olivat kasvaneet pikahuollon työnjohtotehtävillä ja korjaamon työn vastaanottoon liittyvillä tehtävillä.

Rantanen oli hoitanut työnjohtotehtävät uusien autojen varustelussa, huollossa ja luovutuksessa, autosähköosastolla ja osaksi yleisasennuspuolella ja huolto-osastolla. Rantasella oli ollut yhdeksän alaista, joista kaksi uusien autojen varustelussa, kaksi autosähköosastolla, kaksi yleisasennuksessa ja kolme huollossa. Lisäksi Rantanen oli toiminut korjaamopäällikön vuosilomasijaisena.

Prättälä oli hoitanut työnjohtotehtävät vaihtoautojen kunnostuksessa ja autojen pesussa. Hänellä oli ollut kolme alaista, joista yksi vaihtoautojen kunnostuksessa ja kaksi autojen pesussa. Lisäksi Prättälä oli Svanin ohella vastannut korjaamon töiden vastaanotosta.

Rantanen ja Prättälä olivat toimineet toistensa vuosilomasijaisina. Rantasen hoitaessa Prättälän vuosilomasijaisuutta hänelle oli kuulunut omien työtehtävien lisäksi työnjohto vaihtoautojen kunnostuksessa ja autojen pesussa sekä korjaamon töiden vastaanotosta huolehtiminen. Rantanen oli hoitanut samanaikaisesti sekä työnjohtaja Prättälän että korjaamopäällikön vuosilomasijaisuuksia. Prättälän hoitaessa Rantasen vuosilomasijaisuutta hänelle oli omien työtehtävien lisäksi kuulunut yleisasennuksen, autosähköosaston, huolto-osaston ja uusien autojen varustelusta, huollosta ja luovutuksesta vastaavan osaston työnjohto.

Teknisten toimihenkilöiden ja työnjohtajien työmäärää ei voitu mitata ainoastaan työssä olevien asentajien lukumäärää perusteena käyttäen. Asiakaspalvelu ja tekninen neuvonta sekä työnsuunnittelu lisääntyivät vuosiloma-aikana. Työnjohdossa aikana 5.5. - 8.8.1986 työskennellyt kesäharjoittelija ei ollut helpottanut työnjohtoon vuosiloma-aikana kohdistuneita paineita. Harjoittelijalta oli puuttunut kokonaan työnjohtokokemus ja hän oli joutunut kysymään neuvoa paikalla olleilta muilta työnjohtajilta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Teknisten Liitto on vaatinut Oy Scan-Auto Ab:n velvoittamista runkosopimuksen 3 §:n ja paikallisen ohjeen nojalla suorittamaan sijaisuuskorvausta kunkin työnjohtajan henkilökohtaisesta palkasta laskettuna seuraavasti: Hentuselle 1 910, 25 markkaa, Svanille 1 758, 25 markkaa, Rantaselle 1 934, 25 markkaa sekä Prättälälle 1 776, 76 markkaa 16 prosentin korkoineen Hentuselle ja Rantaselle 31.7.1986 lukien sekä Svanille ja Prättälälle 30.8.1986 lukien.

Lisäksi Teknisten Liitto on vaatinut Autoalan Työnantajaliiton velvoittamista maksamaan Teknisten Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Vastineen perustelut

Autoalan Työnantajaliitto, johon jutussa kuultu Oy Scan-Auto Ab osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että Herttoniemen korjaamon henkilöstövahvuus oli ennen vuosilomien alkua vuonna 1986 ollut korjaamopäällikkö, neljä työnjohtajaa ja 23 asentajaa. Asentajista kaksi oli toiminut korjaamosta erillisessä pikahuoltopisteessä ja kaksi autonpesijää erillisessä pesutilassa. Nämä neljä työntekijää eivät olleet tarvinneet työnjohtoa, eikä heidän työnsä ollut tullut töiden vastaanoton kautta.

Herttoniemen korjaamo oli tavanomainen korjaamo, jossa oli 20 korjauspaikkaa, kun pikahuoltoa ei otettu huomioon. Korjaamossa tehtiin autojen yleisasennusta, moottori- ja muuta teknistä korjausta, autosähkökorjauksia, määräaikais- ja muita huoltoja, uusien autojen varustelua ja luovutushuoltoa sekä autojen pesua. Korjaamoa ei ollut jaettu erillisiin osastoihin.

Työnjohto oli järjestetty siten, että kaikki neljä työnjohtajaa ottivat töitä vastaan ja vastasivat vastaanottamiensa töiden ja niitä suorittavien asentajien työnjohdosta. Työn organisointi ei tapahtunut kantajan esittämin tavoin siten, että olisi ollut erikseen työn vastaanottotehtävissä toimivia työnjohtajia ja erikseen korjaamotyönjohtajia, vaan kaikki neljä tekivät työtä edellä kuvatulla tavalla.

Korjaamolle vuonna 1984 vahvistettu työnjohtajia koskeva sijaisuusjärjestelmä koski normaaleja sijaisuustapauksia kuten sijaisuutta toisen työnjohtajan sairauden, kurssin tai muun sellaisen syyn vuoksi. Järjestelmän mukaan Hentunen ja Svan olivat toistensa sijaisia sekä Prättälä ja Rantanen toistensa sijaisia. Rantala toimi lisäksi korjaamopäällikön sijaisena.

Korjaamolle oli vuoden 1986 kesälomakautta varten palkattu työnjohdon vuosilomasijaiseksi autoinsinööri ajaksi 5.5. - 8.8.1986. Vuoden 1986 lomalistat olivat kiertäneet työnjohtajien keskuudessa ja jokainen oli merkinnyt haluamansa loma-ajan listaan. Korjaamopäällikkö oli määrännyt, että lomat tuli sopia siten, että paikalla oli aina vähintään kaksi työnjohtajaa.

Tavanomaisena aikana voimassa olevaa sijaisuusjärjestelmää ei noudatettu vuosilomien ajankohdista sovittaessa. Vuosiloma-aikana myös asentajat olivat lomalla ja kapasiteetti pieneni korjaamolla samoin kuin työnjohdossakin. Vuosilomajärjestelyihin oli liittynyt kaksi erikseen sovittua sijaisuutta. Oli nimittäin sovittu, että Svanin vuosiloman aikana hänen sijaisenaan toimi insinööri. Toinen sovittu sijaisuus oli Rantasen toimiminen korjaamopäällikön sijaisena. Asentajien vuosilomat oli järjestetty siten, että ne olivat sopusoinnussa työnjohdon lomien kanssa, pysyttämällä asentajien suhteellinen lukumäärä tavanomaisella tasolla. Asentajien lomat olivat alkaneet kesäkuun 16 päivänä, jolloin lukumäärä oli pudonnut 18:aan alentuen siitä heinäkuun puoliväliin 10 asentajaan ja nousten siitä asteittain siten, että elokuun loppupuolella oli saavutettu täysi kapasiteetti. Työnjohtoa oli koko ajan ollut paikalla vähintään kolme henkeä.

Autoalan Työnantajaliitto on lausunut vielä, että korjaamon normaalivahvuus merkitsi keskimäärin 5,8 asentajaa työnjohtajaa kohti. Lukumäärä oli sinänsä erittäin pieni ja kesti vaihteluita ilman, että työmäärän olisi voitu katsoa siitä lisääntyvän. Paikalla olleiden työnjohtajien ja asentajien lukumäärä kesäaikana osoitti, ettei työnjohtajien työmäärä ollut toisten työnjohtajien vuosiloman aikana voinut lisääntyä. Sijaisena toimineen insinöörin työpanos korjaamolla vaikutti työmäärään vähentävästi yhden työnjohtajan verran. Huomioon ottaen hänen tutkintonsa ja aikaisemman työskentelynsä moottoriasentajaharjoittelijana ja maansiirtokoneen kuljettajana sekä neljän kuukauden ajan työnjohtajana ja työn vastaanottajana raskaskonekorjaamolla oli kiistatonta, että hän oli pystynyt hoitamaan työnjohtajalle korjaamolla kuuluneet tehtävät hyvin.

Esillä olevassa tapauksessa alaisten lukumäärä oli ainoa järkevä mittausperuste määritettäessä työnjohtajan työmäärää. Perusteeton oli se kantajan väite, että työn suunnittelu lisääntyisi vuosiloman aikana. Väite asiakaspalvelun ja teknisen neuvonnan lisääntymisestä vuosilomakautena oli myös perusteeton.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Perustelut

Runkosopimuksen 3 §:n mukaan teknisen toimihenkilön hoitaessa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä maksetaan hänelle työmäärän lisäntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena 10 - 35 prosenttia hänen henkilökohtaisesta palkastaan. Korvaus sekä muut työeh

toihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.

Runkosopimuksen 3 §:n soveltamisohjeen mukaan sijaisuuskorvausta ei ennen vuotta 1986 suoritettu kesälomasijaisuuksista, ellei kysymys ollut perättäisten lomasijaisuuksien hoitamisesta. Siinä muodossa, jossa soveltamisohje on ollut voimassa 11.3.1986 alkaen, määräyksen soveltamista vuosilomasijaisuuksiin ei ole rajoitettu muulla tavoin kuin että määräys ei koske alle kahden viikon sijaisuuksia.

Oy Scan-Auto Ab:n pääkonttorin 11.2.1985 antama tiedote osoittaa, että runkosopimuksen sijaisuuskorvausmääräystä oli yhtiössä tulkittu niin, että jos sijaisuus oli jatkunut yli kaksi päivää, maksettiin tekniselle toimihenkilölle 25 prosentin korvaus kuukausipalkkaan.

Erimielisyys koskee Oy Scan-Auto Ab:n Herttoniemen korjaamon neljän työnjohtajan oikeutta sijaisuuskorvaukseen kesä-elokuussa 1986 pidettyjen kanteessa tarkoitettujen vuosilomajaksojen ajalta. Teknisten Liitto katsoo, että työnjohtajat ovat kesän 1986 vuosilomien aikana työskennelleet toistensa sijaisina korjaamolle 1984 vahvistetun sijaisuusjärjestelmän mukaisesti. Kanteessa on lähdetty siitä, että sijaisuuskorvauksen maksamisen yleinen edellytys eli se, että työt ovat lisääntyneet, on täyttynyt työnjohtajain vuosiloman aikana. Autoalan Työnantajaliitto puolestaan on lähtenyt siitä, ettei työnjohtajien sijaisuusjärjestelmä koskenut vuosiloma-aikaa ja ettei työnjohtajan työ toisten työnjohtajien vuosiloman aikana ollut lisääntynyt, kun otettiin huomioon huollettavien ja korjattavien autojen määrän lasku autoasentajien vuosilomien vuoksi. Lisäksi korjaamolle oli kesäkuukausiksi otettu työnjohtajien vuosilomasijaiseksi autoinsinöörin tutkinnon suorittanut henkilö.

Korjaamon sijaisuusjärjestelmän mukaan vastaajaliitonkin ilmoittamin tavoin Hentunen ja Svan toimivat toistensa sijaisina sekä Rantanen ja Prättälä toistensa sijaisina.

Mitä työnjohtajien työskentelyyn kesällä 1986 tulee, niin ei ole näytetty heille ennen vuosilomien alkamista annetun nimenomaisia määräyksiä tai heidän kanssaan sovitun siitä, miten töiden järjestelyt työnjohtajien vuosilomien aikana hoidetaan. Kuultujen todistajien kertomukset osoittavat, että työnjohtajat ovat tosiasiassa ymmärtäneet kesän 1986 vuosilomien sijaisuusjärjestelmän toteutuvan siten kuin järjestelmä on toiminut muulloin kuin kesälomakautena. On kiistatonta, että asentajien vuosilomat ovat merkinneet huolto- ja korjaustöiden vähentymistä vuosilomien ajaksi huollettavien ja korjattavien autojen määrän vähentymisen vuoksi. Harkittavaksi jää, ovatko työnjohtajien työt muusta syystä kuitenkin lisääntyneet vuosilomasijaisuuksien aikana sillä tavoin, että sijaisuuskorvauksen maksamisen edellytykset täyttyvät.

Töiden määrää ei voida arvostella pelkästään työssä olleiden autoasentajien määrällä ja vastaavasti huollettujen tai korjattujen autojen määrällä. Huomiota on kiinnitettävä muun muassa siihen, että kun Hentunen muulloin kuin vuosilomien aikana toimi pääasiassa korjaamohallin työnjohtajana, hän Svanin vuosiloman aikana tosiasiassa työskenteli myös töiden vastaanotossa enemmän kuin muuna aikana. Normaaliaikana nimittäin korjaamotyönjohtaja otti töitä vastaan pääasiassa vain aamulla ennen asentajien työn alkamista ja muutoin yleensä vain omilta vakioasiakkailtaan. Vastaavasti Svan joutui Hentusen vuosiloman aikana toimimaan myös korjaamohallin työnjohtajana, kun hän muutoin pääasiallisesti työskenteli vastaanotossa. Samalla tavoin joutui Rantanen pääasiassa vastaanotossa työskentelevän Prättälän vuosiloman aikana hoitamaan myös vastaanoton tehtäviä ja Prättälä puolestaan Rantasen vuosiloman aikana muita aikoja enemmän työskentelemään korjaamohallin työnjohtajana. Vuosilomasijaiseksi korjaamolle otettu autoinsinööri on työskennellyt pääasiassa töiden vastaanotossa. Hän ei aikaisemmin ole työskennellyt samanlaisissa tehtävissä, joten työssä olleet työnjohtajat ovat joutuneet opastamaan häntä.

Työtuomioistuimessa kuultu korjaamopäällikkö on kuvannut työnjohtajien työskentelyä siten, että he kaikki työskentelivät korjaamon kaikissa työnjohtotehtävissä, eikä kantajaliiton kuvaus sijaisuusjärjestelmästä hänen mukaansa pitänyt paikkaansa. Esitty selvitys osoittaa kuitenkin työnjohtajien ymmärtäneen tehtäväjaon toisin ja sijaisuusjärjestelmän toimineen kesän 1986 aikana muita sijaisuustilanteita varten tarkoitetun järjestelmän mukaisesti.

Kun Oy Scan-Auto Ab ei huolimatta siitä, että runkosopimukseen on vuonna 1986 otettu määräys vuosilomasijaisuuksista, ole ennen vuosilomien alkamista ottanut työnjohtajiensa kanssa esille kysymystä näiden tehtävien hoitamisesta kesän 1986 vuosilomien aikana, niin työnjohtajat ovat ymmärtäneet velvollisuudekseen noudattaa tehtäviensä hoidossa korjaamon aikaisempaa sijaisuusjärjestelmää. Se on merkinnyt tehtävien monipuolistumista ja myös tosiasiallista tehtävien lisääntymistä. Työtuomioistuin katsoo, että yhtiöllä on runkosopimuksen ja sen paikallisen sovellutuksen perusteella velvollisuus suorittaa työnjohtajille runkosopimuksen määräämää sijaisuuskorvausta. Kun sijaisuuskorvaukset korjaamolla on paikallisen sopimuksen perusteella aikaisemminkin suoritettu 25 prosentin suuruisina ja kun vain työmäärän lisääntymistä koskeva selvitys on jäänyt ristiriitaiseksi, niin työtuomioistuin pitää oikeana korvauksen suorittamista 25 prosentin määräisenä.

Kun korjaamo on kesäajaksi ottanut palvelukseensa työnjohtajaksi autoinsinöörin, joka on omannut riittävän koulutuksen työnjohtotehtäviin, ja kun työnjohtajien määrä on näin ollen koko kesäkauden ollut neljän sijasta kolme, ei Autoalan Työnantajaliiton sille tilanteesta toimitetut tiedot huomioon ottaen ole näytetty työnantajan menettelyn hyväksyessään laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Autoalan Työnantajaliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Työtuomioistuin velvoittaa Oy Scan-Auto Ab:n suorittamaan sijaisuuskorvauksina Pertti Hentuselle 1 910 markkaa 25 penniä, Kari Svanille 1 758 markkaa 25 penniä, Harri Rantaselle 1 934 markkaa 25 penniä ja Tapio Prättälälle 1 776 markkaa 76 penniä 16 prosentin korkoineen Hentuselle ja Rantaselle 31.7.1986 lukien sekä Svanille ja Prättälälle 30.8.1986 lukien.

Oy Scan-Auto Ab velvoitetaan korvaamaan Teknisten Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet:Huopaniemi, puheenjohtaja, Suhonen, Vihma, Suomalainen, Porttila ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.