28.2.1983

4 §.

Työrauhavelvoite

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 §.

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa voimassaolevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa.

---------------------------------------------------

6 §.

A. Säännöllinen työaika

---------------------------------------------------

8. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan sitä ennen pääluottamusmiehen kanssa.

Pysyväisluontoisista työtuntijärjestelmän muutoksista on ilmoitettava pääluottamusmiehelle ja niille työntekijöille, joita muutos koskee, vähintään 2 viikkoa aikaisemmin.

---------------------------------------------------

B. Keskeytymätön 3-vuorotyö

1. Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 36 tuntia viikossa.

2. Niiden työntekijöiden vuotuinen työaika, joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan, on 1736 tuntia vuodessa. 30 arkipäivän pituiseen vuosilomaan oikeutettujen työntekijöiden vuotuinen työaika on 1700 tuntia. Yllä mainitut vuosityöajat edellyttävät, että vuosiloma pidetään kokonaisuudessaan kalenterivuoden aikana. Työaika tasoittuu edellä mainittuihin vuosityöaikoihin viidessä vuodessa.

3. Keskimäärin 36 tunnin viikottainen työaika suositellaan toteutettavaksi 5-vuorojärjestelmällä. Mikäli yritys- tai tehdaskohtaiset syyt vaativat muunlaisia järjestelmiä, tulee niitä koskevien määräysten mm. vuosityöajan suhteen vastata 5-vuorojärjestelmän määräyksiä.

4. Työtuntijärjestelmä on ennen sen käyttöön ottamista saatettava liittojen tietoon sen seikan varmistamiseksi, että liittojen välillä sovitut periaatteet työajan lyhentämisessä toteutuvat.

---------------------------------------------------

12. 5-vuorojärjestelmässä vuosiloma sisältyy työtuntijärjestelmän vapaajaksoihin. 4-vuorojärjestelmissä vuosiloma voidaan antaa työtuntijärjestelmän ulkopuolella.

---------------------------------------------------

Kemian Työntekijäin Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenyrityksen Kemira Oy:n Kokkolan tuotantolaitoksilla olivat vuorotyöntekijät aloittaneet lakon 12.1.1983 kello 15. Lakon syynä olivat olleet keskeytymättömän 3-vuorotyön työtuntijärjestelmää koskevat erimielisyydet. Maanantaina, 17.1.1983 kello 15.45-16 olivat työnantajan edustajat ilmoittaneet noin 115:lle päivätyöntekijälle, että heidän työntekonsa ja palkanmaksunsa keskeytettäisiin 18.1.1983 alkaen. Tälle työnantajan toimenpiteelle ei ollut ollut mitään järkevää tuotannollis-taloudellista tai muuta syytä. Esimerkiksi tuotantolaitosten kalsiumkloriditehtaalla oli ennen työnteon keskeytystä aloitettu 3-4 kertaa vuodessa huoltotyönä tehtävä esihaihduttimen sulatus. Työvuoron päättyessä 17.1.1983 oli sulatustyö ollut vielä kesken. Tästä huolimatta oli työtä tehneiden työntekijöiden työnteko keskeytetty. Kun vuorotyöntekijöiden lakko oli 19.1.1983 päättynyt, oli sulatustyö ollut edelleen keskeytyksissä. Työnteon keskeytyksen sattumanvaraisuutta kuvasi myös se, että kun sulatustyötä tehneet työntekijät olivat 20.1.1983 palanneet työhön, oli työnjohtaja tiedustellut työntekijöiltä, mihin vaiheeseen sulatus oli 17.1. jäänyt. Sulatustöiden keskeyttäminen oli viivyttänyt tehtaan ylösajoa noin yhdellä vuorokaudella. Samanlainen tilanne oli syntynyt myös kalsiumkloriditehtaan ylärännien liuostuloputkien aukaisun kohdalla. Saman tehtaan säkittämössä oli neljä työntekijää ollut vaihtamassa kumista kuljetusliinaa. Näistä kahden työntekijän työnteon työnantaja oli keskeyttänyt. Tuotantolaitosten rikkihappotehtaalla oli 17.1. ollut neljä betonimiestä samassa työkohteessa. Työnantaja oli keskeyttänyt näistä kahden työnteon ilman, että työnteon tarve olisi millään tavoin vähentynyt. Työnteon keskeytyksen vuoksi olivat työntekijät joutuneet ylitöihin 19.1.1983 alkaen. Natriumsulfaattitehtaalla olivat laitosmiehet avanneet uunin poltinpesän suuttimien puhdistusta varten. Työnantaja oli keskeyttänyt myös näiltä työntekijöiltä työnteon. Tästä johtuen uunin poltinpesä oli jäänyt auki, minkä vuoksi tehdasta ei ollut voitu käynnistää, ennen kuin töihin kutsutut laitosmiehet olivat ehtineet sulkea poltinpesän.

Kaikki työnantajan työstä sulkemat päivätyöntekijät olivat olleet työnhaluisia ja työnantajan käytettävissä.Työntekijäpuolen käsityksen mukaan työnantaja oli menettelyllään pyrkinyt painostamaan työntekijöitä vuorotyöntekijöiden lakon johdosta. Tällä menettelyllään työnantaja oli syyllistynyt työehtosopimuslaissa kiellettyyn vastatyötaistelutoimenpiteeseen, joka oli alkanut 17.1.1983 kello 15.45 ja päättynyt 20.1.1983 kello 7.

Edellä olevilla perusteilla Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut Kemira Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Kemira Oy:n Kokkolan tuotantolaitoksilla 12.1.1983 kello 14 alkaneen vuorotyöntekijöiden lakon jälkeen aloitettu tuotannon alasajo oli kestänyt muutamasta tunnista puoleentoista vuorokauteen prosessista riippuen. Jo tässä yhteydessä työnantaja oli ilmoittanut työntekijöiden edustajille, että lakon pitempään jatkuessa ei työnantajalla ollut mahdollisuutta tarjota työtä kaikille lakon ulkopuolella oleville työntekijöille prosessin alasajon ja tuotannon keskeytymisen vuoksi. Työn mahdollisesta riittävyydestä ja töiden järjestelyistä oli lakon alkuvaiheissa keskusteltu eri osastoilla ja töiden vähenemisestä lakon ulkopuolisilla osastoilla oli tiedotettu koko tehtaan henkilöstölle 14.1.1983. Tehtaan työsuhdeasiainhoitaja oli 17.1.1983 neuvotellut lakon ulkopuolella olevien työntekijöiden luottamusmiesten kanssa. Tällöin työntekijöiden edustajille oli ilmoitettu tiedossa ollut työtilanne sekä ne perusteet ja periaatteet, joiden mukaan työtä tehtäisiin lakon jatkuessa. Tässä yhteydessä oli ilmoitettu, että työnantaja joutuu keskeyttämään työnteon ja palkanmaksun osalta työntekijöistä 18.1.1983. Samalla työnantajapuolelta oli ilmoitettu, että osastokohtaiset ilmoitukset tästä annettaisiin 17.1.1983 kello 14-16. Työnteon ja palkanmaksun keskeytys ei näin ollen ollut tullut työntekijöille yllätyksenä.

Selvää oli, että prosessin pysähtyessä vuorotyöntekijöiden lakon johdosta, oli tämä aiheuttanut työn olennaisen vähenemisen tai loppumisen muiltakin tuotantolaitoksen työntekijöiltä. Kun työnantaja oli koko vuorotyöntekijöiden lakon ajan pitänyt työntekijät tilanteen tasalla ja selvittänyt työntekijöiden edustajille myös ne perusteet, joiden nojalla osalta työntekijöistä jouduttiin työnteko ja palkanmaksu keskeyttämään osan työntekijöistä voidessa edelleen jäädä työhön, ei voinut olla kysymys mistään vastatyötaistelutoimenpiteestä.

Kanteessa mainittu esihaihduttimien tuubien aukaisu oli tehty syksyllä 1982, jolloin noin 30-40 tuubia oli vielä jäänyt tukkoon. Lakon alettua oli nämä tuubit otettu höyrytykseen ja viimeiset niistä oli aukaistu 18.1.1983. Esihaihdutin oli näin ollen ollut tuotantokunnossa 21.1.1983, jolloin sitä taas oli tarvittu. Kalsiumkloriditehtaan ylärännien liuostuloputkien sulatusta ei lakon aikana ollut tehty, koska putkien jäähtymisen vuoksi ei niitä olisi edes kannattanut yrittää sulattaa. Ylärännien liuostuloputkien sulatus oli tehty vasta lakon päätyttyä ylösajon aikana, koska haihduttimia ylösajettaessa savukaasut lämmittivät putkia. Kenenkään työntekijän työntekoa ja palkanmaksua ei ollut tämän työn kohdalla keskeytetty, koska väitettyä työtä ei edes ollut oltu tekemässä. Kalsiumkloridisäkittämön kuljetusliinan asennuksessa tarvittiin normaalin työjärjestyksen mukaisesti hihnan päällevetovaiheessa neljä työntekijää ja yhteen liittämisessä kaksi työntekijää. Työnteon ja palkanmaksun keskeytyshetkellä hihna oli jo vedetty päälle ja jäljellä oli enää yhteenliittämiseen tarvittavan kahden työntekijän työ, joten mitään normaalista työjärjestyksestä poikkeavaa ei ollut tapahtunut. Rikkihappotehtaalla oli työkohteena ollut rikkihappotehdas 4:n esilämmitin, jota tarvittiin normaalisti vain tehtaan ylösajossa. Alkanut lakko olikin aiheuttanut esilämmittimen korjaamisen, koska esilämmitintä oli tarvittu lakon jälkeisessä ylösajossa. Alunperin esilämmittimen korjaus oli suunniteltu suoritettavaksi tammi-maaliskuun aikana. Lakon aikana oli rakennuososastolla ollut työssä yksi muurari, jonka työntekoa ei ollut keskeytetty. Muurari oli tehnyt esilämmittimen massauksen yhdessä apumiehen kanssa 19.-20.1.1983. Kanteessa mainittu natriumsulfaattitehtaan uunin suuttimen puhdistusta koskeva esimerkki oli sikäli väärä, että natriumsulfaattitehtaan laitosmiehen työntekoa ja palkanmaksua ei lakon johdosta ollut keskeytetty.

Kemira Oy:n Kokkolan tuotantolaitoksilla oli yhteensä 360 työntekijää, joista työnteon ja palkanmaksun keskeytyksen hetkellä lakossa oli ollut 80. Työhön oli edelleen jäänyt 165 työntekijää. Näin ollen ei voitu edes olettaa, että työnantaja joutuessaan tuotannon keskeytymisen vuoksi keskeyttämään työnteon ja palkanmaksun 115:ltä työntekijältä, olisi samalla ryhtynyt vastatyötaisteluun muutaman työntekijän osalta. Kantajan mainitsemissa esimerkkitapauksissa ei kysymyksessä ollutta työtä ollut lainkaan tehty tai sitten väitettyä työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä ei ollut tapahtunut. Tämän vuoksi Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Kemian Työntekijäin Liitto on vastineen johdosta lausunut, että työnantajan edustaja oli 12.1.1983 kello 13.30 alkaen pidetyssä kokouksessa, jossa muun muassa pääluottamusmies oli ollut läsnä, ilmoittanut, että lakosta riippumatta tultaisiin käynnissä olevat investointityöt teettämään loppuun ja että lakon ulkopuolella olevat työntekijät työllistettäisiin niin kauan kuin järkevää työtä oli. Tästä huolimatta työnantaja oli keskeyttänyt investointityötkin 17.1.1983 antamallaan ilmoituksella. Työnantajan tiedottamiseen oli liittynyt yksityiskohtia, jotka työntekijäpuolen mielestä osoittivat työnantajan haluavan käyttää työnteon ja palkanmaksun keskeytystä painostuskeinona. Tehtaan johto oli 14.1.1983 antanut kirjallisen lakkotilannetta koskevan tiedotteen, jossa oli muun muassa lausuttu seuraavaa: "Työnantaja pitää erittäin valitettavana sitä häikäilemättömyyttä, jolla on lähdetty ajamaan pienen aivanryhmän etuja täysin piittaamatta laeista ja sopimuksista sekä taloudellisista menetyksistä, jotka työtaistelu aiheuttaa." Työntekijät olivat käsittäneet tiedotteen työnantajan yritykseksi asettaa vuorotyöntekijät ja päivätyöntekijät toisiaan vastaan. Tätä samaa osoitti työnantajan edustajan ja pääluottamusmiehen välillä 17.1.1983 noin kello 14.45 käyty puhelinkeskustelu, jonka yhteydessä työnantajan edustaja oli tiedustellut pääluottamusmieheltä, että jos päivätyöntekijöille riittää töitä, niin loppuuko lakko lyhyeen. Tämä kysymys oli työntekijäpuolella ymmärretty painostustarkoituksessa esitetyksi, koska siinä päivätyöntekijöiden töiden jatkuminen oli sidottu välittömästi vain vuorotyöntekijöiden lakkoon eikä töiden riittävyyteen sinänsä.

Vastineessa oli väitetty, että esihaihduttimien tuubit oli avattu tammikuun 18 päivän kuluessa. Tosiasiassa viimeiset näistä oli avattu vasta 20.1.1983. Kalsiumkloriditehtaan ylärännien liuostuloputkien sulatusta oli tehty ainakin 13. ja 14.1.1983. Työtä tehneet laitosmiehet oli siirretty 17.1.1983 toisiin tehtäviin, vaikka sulatustyö oli jäänyt kesken ainakin siten, että lattialle oli jäänyt lietettä, joka oli täytynyt puhdistaa ennen ylösajoa. Vastineessa mainitut kalsiumkloridisäkittämön kuljetusliinan asennuksessa työskennelleet kaksi työntekijää, joilta työnteko oli keskeytetty, olivat heti keskeytyksen jälkeen palanneet työnantajan määräyksestä jatkamaan työtä samaan paikkaan. Työntekijäpuoli oli laatinut kirjallisen selvityksen noin 70:n korjaamolla, rakennusosastolla ja siivousosastolla työskennelleen työntekijän työtilanteesta työnteon ja palkanmaksun keskeytyksen alkaessa ja päätyttyä. Näistä selvityksistä voitiin todeta, että kahta työntekijää lukuun ottamatta työntekijät olivat joutuneet keskeyttämään tekemänsä työn täysin mielivaltaisessa vaiheessa ja että työntekijät olivat palanneet samoihin töihin työnteon keskeytyksen päätyttyä. Työnantaja ei ollut antanut mitään järkevää selitystä sille, miksi näiden työntekijöiden työ oli pitänyt keskeyttää juuri silloin, kun se oli tapahtunut. Osa työntekijöistä oli ollut investointitöissä, joiden tekeminen oli täysin riippumatonta vuorotyöntekijöiden lakosta. Osa investointitöistä olisi myös ollut hyvä tehdä seisokin aikana, mutta tästä huolimatta työt oli keskeytetty. Työnantajan toteuttama työnteon ja palkanmaksun keskeytys oli viivästyttänyt myös kalsiumkloriditehtaan ylösajoa 24:llä tunnilla, koska haihduttimia ei ollut pesty alasajon jälkeen. Haihduttimien pesu olisi ollut päivätyöntekijöiden työtä. Koska haihduttimia ei ollut puhdistettu, oli niiden pohjalle mudostunut jääkerros.Vuorotyöntekijät olivat joutuneet suorittamaan jääkerroksen sulattamisen ja haihduttimien puhdistamisen.

Ammattiosaston toimikunnan 17.1.1983 pidetyssä kokouksessa oli todettu työnantajan toimenpiteen perusteettomuus. Ammattiosaston puolesta oli seuraavana päivänä toimitettu työnantajalle tämä kokouksen kannanotto sekä ilmoitus työsulun kohteeksi joutuneiden työntekijöiden halukkuudesta jatkaa työtä.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vielä lausunut, että kantaja oli edellä esittänyt, että työntekijät olisivat olleet halukkaita jatkamaan työtään. Aamupäivällä 17.1.1983 pidetyssä neuvottelussa tehdaspalveluosastojen luottamusmiehet olivat tuoneet esiin sen, että mikäli osa työntekijöistä jäisi ilman työtä, jäisivät myös loput työntekijät mahdollisesti kotiin. Työnantaja oli tällöin todennut, että näiden työntekijöiden katsottaisiin tällaisessa tapauksessa ryhtyvän työtaisteluun. Minkäänlaisesta painostuksesta työnantajan puolelta ei voinut olla kysymys, koska esimerkiksi kalsiumkloridisäkittämössä oli lakon aikana säkitetty rikkoutuneet säkit uudelleen ja irroitettu siilojen seiniin tarttuneet lannoitteet "ampumalla" ja säkitetty näin saatu lannoite. Tämä osoitti, että työnantaja todella oli pyrkinyt järjestämään työntekijöille työtä niin kauan kuin sitä riitti. Kalsiumkloriditehtaan ylärännien liuostuloputkien sulatuksen yhteydessä ei kenenkään työntekijän työntekoa ollut jouduttu keskeyttämään. 13. ja 14.1.1983 laitosmiehet olivat olleet putkistotöissä, eikä heillä teetetty putkien sulatustyötä. Työnjohtaja oli 18.1.1983 käynyt päivätyöntekijöiden kanssa läpi keskeneräiset työt ja todennut tuolloin, että esihaihduttimen tuubit tulevat avatuiksi mainitun päivän kuluessa ja jäljelle jäävät työt eli niin sanottu loppusilaus kuten esimerkiksi höyrytysputkien purku ja pohjan kiinnilaitto tehtäisiin vasta ylösajovaiheessa. Haihduttimien pohjalle jäävän kiteytyvän liuoksen määrä johtui täysin haihduttimien alasajotavasta. Lakon kestettyä useita päiviä tiedettiin, että sulfaattitehtaan käynnistäminen kesti noin 48 tuntia ja kalsiumkloriditehtaan käynnistys suunnilleen saman ajan. Pakkasten johdosta kalsiumkloriditehdas oli jäähtynyt nopeasti, joten jäätymisvaaran vuoksi veden käyttöä haihduttimissa ei ollut voitu harkita. Tällöin haihduttimien ja ylärännien sulatus- ja puhdistustyöt oli ollut paras tehdä tehtaan ylösajon yhteydessä, jolloin työt voitiin tehdä yhtäjaksoisesti. Kuljetusliinan osalta voitiin todeta, että kantajan tarkoittamat kaksi työntekijää olivat työnteon keskeyttämisen jälkeen käyneet paikalla ainoastaan noutamassa työkalunsa, eivätkä he olleet jatkaneet työntekoa mainitussa paikassa. Rikkihappotehtaan muuraustyötä oli ollut tekemässä yksi muurari ja yksi betonimies, eikä heidän työntekoaan ja palkanmaksuaan ollut keskeytetty.

Se, että työnantaja oli joutunut keskeyttämään työnteon osalta korjaamon työntekijöistä, oli johtunut tuotantolaitoksen seisomisesta aiheutuneesta kunnossapito- ja korjaustöiden vähenemisestä. Varaosien ja varalaitteiden valmistusta varastoon ei ollut mielekästä tehdä, koska varastossa oli varaosia eikä tiedossa ollut, mitä varaosia tai laitteita tulisi tehdä. Korjausosastolla ei myöskään ollut ollut käynnissä investointitöitä. Töiden olennaisesti vähennyttyä ei korjaamon kaikkien työntekijöiden työntekoa ja palkanmaksua ollut keskeytetty, vaan eräisiin keskeneräisiin töihin sekä vaurioiden estämistä ja muita yllättäviä töitä varten oli osastolle jätetty yli 20 työntekijää. Rakennusosastolla ei hiekkapuhaltamossa ja maalaamossa ollut ollut työtä eikä sitä myöskään ollut ollut sinne tulossa. Työnantajapuolen laatimassa kirjallisessa selvityksessä mainittu toimiston maalaustyö oli valmistunut 17.1.1983. Lannoitetehtaan investointityö oli sellainen, että varsinainen investointityö teetettiin alihankkijalla. Investointityön aikataulun mukaan betonin valamista ei työnteon keskeyttämishetkellä olisi vielä tehty, koska tarvittava raudoitus oli tekemättä. Tehdaspalveluosaston työntekijät eivät olleet minkään vakanssin mukaisessa työssä, vaan normaalissa tapauksessa asianomaiset työntekijät olisi tällöin siirretty toisiin tehdaspalvelutehtäviin. Lakon johdosta tätä siirtoa ei kuitenkaan ollut voitu tehdä ja tämän vuoksi työntekijöiden työnteko oli jouduttu keskeyttämään. Myös ovien korjaus kuului tehdaspalveluosaston tehtäviin ja tavallisesti tässä työssä oli kaksi kirvesmiestä. Koska lakon johdosta oli muilta kirvesmiehiltä loppunut työ, oli heitä aluksi siirretty ovien korjaustehtäviin. Lakon päätyttyä ovien korjausta oli jatkanut kaksi kirvemiestä ja muut kirvesmiehet olivat siirtyneet toisiin tehtäviin. Työntekijäpuolen laatimassa selvityksessä mainittu savukaasukanaalien puhdistustyö tarkoitti sulfaattiuuni n:o 1:n tyhjentämistä, jonka mainitut työntekijät olivat saaneet valmiiksi. Ylösajon jälkeen työryhmä oli siirtynyt puhdistamaan uunia n:o 5 eli uuteen työkohteeseen. Siivousta oli lakosta huolimatta jatkettu 17.1.1983 kello 16.00 asti koko vahvuudella. Kaikille siivoojille ei ollut enää 18.1.1983 ollut osoitettavissa työtä, vaan tehtaalle oli jouduttu jättämään ainoastaan toimintaa vastaava määrä siivoojia. Työntekijämäärä oli vastannut siivousalueiden laajuutta. Peitekorjaamossa kunnostettiin ja puhdistettiin kalsiumkloriditehtaan suodattimien kankaita, joita oli varastossa valmiina ja tehtaan seisoessa ei näitäkään tarvittu.

Työntekijäpuolen esittämässä noin 70:ää työntekijää koskevassa selvityksessä oli työntekijäpuolelta ilmoitettu, että työnteon keskeyttämisen jälkeen työntekijät olivat palanneet samoihin töihin, joita he olivat olleet tekemässä ennen työnteon keskeyttämistä. Normaalin käytännön mukaan työntekijät kuitenkin tulivat aina edelliseen työhön, vaikka se olisi valmistunutkin, jolloin työnjohtaja määritteli työntekijälle uuden työn. Tämä saattoi olla selitys työntekijäpuolen virheelliseen käsitykseen töiden keskenjäämisestä. Paikkaansa ei pitänyt myöskään se väite, että tehtaan ylösajo olisi viivästynyt työnteon ja palkanmaksun keskeytyksen johdosta.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Kemira Oy on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että sen jälkeen kun Kemira Oy:n Kokkolan tuotantolaitoksilla oli 12.1.1983 työnantajan tietoon tullut, että keskeytymättömässä kolmivuorotyössä olevat tuotantotyöntekijät aloittaisivat työtuntijärjestelmästä aiheutuneen erimielisyyden johdosta lakon samana iltapäivänä, on työnantaja järjestänyt neuvottelutilaisuuden, jossa työnantajan edustaja on ilmoittanut pääluottamusmiehelle ja tuotanto-osastojen luottamusmiehille, että jos tuotantotyöntekijöiden lakko alkaa, ei päivätyöntekijöille tule töitä riittämään kovin pitkäksi aikaa. Työnantajan edustaja on ilmoittanut tuolloin, että järkevät työt teetetään ja ainakin investointitöitä tullaan jatkamaan. 14.1.1983 työnantajan puolelta on ilmoitettu eräille luottamusmiehille, että seuraavana maanantaina, 17.1.1983 saatetaan työnteko joutua keskeyttämään osalta päivätyöntekijöitä ja että työnantaja tulee päättämään asiasta 17.1. kello 13. Viimeksi mainittuna päivänä iltapäivällä on työnantajan edustaja ilmoittanut työntekijäpuolelle, keille työntekijöille ei enää seuraavana päivänä olisi työtä tarjolla. Työnteko ja palkanmaksu on sitten keskeytetty noin 100-115 päivätyöntekijältä, jotka ovat palanneet työhön vuorotyöntekijöiden lakon päättymisen jälkeen aamulla 20.1.1983.

Kantaja on esittänyt muun muassa korjaamon sekä rakennus- ja siivousosaston osalta luettelon työntekijöistä ja heidän työnteon keskeyttämisen alkaessa tekemistään töistä, joiden on tuolloin ilmoitettu jääneen kesken ja joihin työntekijöiden on ilmoitettu palanneen työnteon keskeyttämisen jälkeen. Ainakin osa näistä töistä on esitetyn selvityksen mukaan ollut sellaisia, joiden tekemistä olisi voitu vuorotyöntekijöiden lakosta huolimatta jatkaa. Työnteon ja palkanmaksun keskeyttäminen myös näiden työntekijöiden osalta on siten muodostunut painostustoimenpiteeksi katsottavaksi vastatoimenpiteeksi vuorotyöntekijöiden aloittamalle lakolle ja Kemira Oy on siihen ryhtyessään syyllistynyt työehtosopimuksen työaikaa ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Kemira Oy:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Kemian Työntekijäin Liitolle kaksituhatta viisisataa (2 500) markkaa ja korvaamaan mainitun liiton oikeudenkäyntikulut tuhannella (1 000) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Sarkko, puheenjohtaja, Lappalainen, Vihma, M. Virtanen, Leivo ja P. Virtanen.

Eri mieltä olevan jäsen M. Virtasen lausunto, johon jäsen Vihma yhtyi:

Katson, että kanteessa on esitetty esimerkkejä sellaisista töistä, jotka työnteon keskeyttämisen vuoksi ovat jääneet kesken ja joita olisi voitu jatkaa lakosta huolimatta. Kalsiumkloriditehtaalla tällaisina töinä on mainittu esihaihduttimien sulatus ja ylärännien liuostuloputkien aukaisu. Esitetyn selvityksen mukaan ensin mainittu työ on tullut tehdyksi tammikuun 18 päivän aikana ja tekemättä on tuolloin jäänyt vain sellaisia työvaiheita, jotka on ollut tarkoitus tehdä ylösajovaiheessa ja joiden tekeminen ei ollut kuulunut päivätyöntekijöille vaan laitosmiehille. Kalsiumkloriditehtan laitosmiesten työntekoa ei missään vaiheessa ollut keskeytetty. Jälkimmäistä työtä ei myöskään ole ollut tarkoituksenmukaista tehdä ennen kuin vasta ylösajon aikana, jolloin työn kannalta tarpeellista lämpöä on ollut saatavissa. Näyttämättä on myös jäänyt, että ne kaksi kalsiumkloridisäkittämön kuljetusliinan asennustyössä ollutta työntekijää, joilta työnteko on keskeytetty, olisivat jatkaneet tätä työtä työnteon keskeyttämisen jälkeen. Samoin on näyttämättä jäänyt, että rikkihappotehtaalla muuraustyössä olleiden muurarin ja betonimiehen työntekoa olisi kanteessa ilmoitetuin tavoin keskeytetty.

Työnantajapuolelta on esitetty, että tuotantotyöntekijöiden lakon johdosta päivätyöntekijöiden normaalit työt ovat loppuneet päivän kuluessa ja työntekijöille on jouduttu järjestämään sellaisia töitä, jotka ovat myöhemmin tuotannon jatkumisen kannalta olleet mielekkäitä. Korjaamon osalta on kantaja esittänyt luettelon työntekijöistä ja heidän työnteon keskeyttämisen alkaessa tekemistään töistä, joihin työntekijöiden on ilmoitettu palanneen työnteon keskeyttämisen jälkeen. Näiden esimerkkitapausten osalta ei ole tarkempaa selvitystä esitetty siitä, koska eri töiden teko on aloitettu ja kuinka kauan sitä mahdollisesti on jatkunut työnteon keskeyttämisen jälkeen. Kantajan luettelossa ensimmäisenä esittämän kalsiumkloriditehtaan esihaihduttimeen liittyvän työn osalta on työnantajapuolelta esitetty, että kyseessä on ollut sellainen työ, jonka tuotantopuoli normaalin käytännön mukaan tilaa korjaamolta. Tällaista tilausta ei työnteon keskeyttämisvaiheessa ollut vielä tehty.

Rakennusosaston työntekijöiden kohdalla on myös esitetty luettelo työntekijöistä ja heidän työnteon keskeyttämisen alkaessa tekemistään töistä, joihin työntekijöiden on ilmoitettu työnteon keskeyttämisen jälkeen palanneen. Luettelossa mainitun hiekkapuhallus- ja maalaustyön keskeyttäminen on työnantajan kertoman mukaan ollut tarkoituksenmukaista, koska konekorjaamolta, josta tehtävät työt yleensä tulevat, ei tuolloin ole ollut työtä tulossa. Luettelossa mainittua ovenkorjaustyötä on tehtaalla yleensä selvitetty tekevän kahden kirvesmiehen, mutta vuorotyöntekijöiden lakon alkamisen jälkeen on muun työn loppumisen vuoksi työn tekemiseen siirretty muitakin kirvesmiehiä, jotka lakon päättymisen jälkeen on siirretty toisiin tehtäviin. Rakennusosaston luottamusmiehen tehtäväksi on 17.1. kello 9 jälkeen annettu hiekkalaatikon tekeminen, jonka valmistumiseen on normaalisti ilmoitettu kuluvan yksi työpäivä. Siivousosastolla on varsinaisia siivoustöitä tekemään jätetty niin monta työntekijää, kuin senhetkinen tuotantolaitosten toimintatilanne on edellyttänyt, eli käytössä olleita tiloja varten on pidetty työntekijät. Tuotannon pysähtymisen vuoksi ei myöskään pressuvarastolle ole tullut uusia huollettavia suodatinkankaita, minkä vuoksi työ myös siellä on vähentynyt. Lannoitetehtaan investointityössä olleiden työntekijöiden työnteon keskeyttämisen on selvitetty johtuneen siitä, että ulkopuolinen koneentoimittaja ei ollut toimittanut tarvittavia osia paikalle. Lakon jälkeen työskentelyä tässä kohteessa on jatkettu siten, että paikalla olleet muotit on peitetty, jotta niiden täyttyminen lannoitteilla olisi estetty.

Vaikka joissakin esitetyissä esimerkkitapauksissa olisi työtä ehkä saattanut vielä riittää pidempäänkin, on työ kuitenkin vähentynyt tuotantotyöntekijöiden lakon johdosta. Työnteon keskeyttämiselle osalta päivätyöntekijöistä on näin ollen ollut asialliset perusteet. Tämän vuoksi katson näyttämättä jääneen, että työnteon keskeyttämisen tarkoituksena olisi ollut painostaa päivätyöntekijöitä ja että työnantaja olisi näin ollen ryhtynyt vuorotyöntekijöiden lakon johdosta vastatyötaistelutoimenpiteeseen, minkä vuoksi harkitsen oikeaksi hylätä kanteen. Lisäksi velvoitan Kemian Työntekijäin Liiton korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla.