5.3.1982

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 13.3.1980 allekirjoitetussa vakinaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

---------------------------------------------------

7 § Työai- Työaikaan nähden noudatetaan voimassaolevan työaikamää- kalain säännöksiä sekä niitä periaatteita, jotka räyk- ilmenevät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen set Ammattiliittojen Keskusjärjestöjen välillä solmitusta työajan lyhentämistä koskevasta sopimuksesta.

Työajan lyhentämistä koskeva keskusjärjestöjen välinen sopimus on tämän työehtosopimuksen liitteenä. Työaikamuodot ovat seuraavat: - 2-vuorotyö - keskeytymätön 3-vuorotyö

---------------------------------------------------

Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 36 tuntia viikossa. Työajat ovat klo 06.00-14.00, 14.00-22.00 ja 22.00-06.00.

---------------------------------------------------

Keskeytymätttömän 3-vuorotyön järjestelystä liitteenä erillissopimus.

---------------------------------------------------

17 § Vuosi- Vakinaisen työntekijän vuosiloma määräytyy voimasloma saolevan vuosilomalain ja keskusjärjestöjen 6.3.1973 tekemän lomapalkkasopimuksen mukaan.

---------------------------------------------------

Vakinaiselle työntekijälle suoritetaan hänen palatessaan vuosilomalta lomaltapaluurahana 50% hänen tämän pykälän mukaan lasketusta lomapalkastaan. Var sinaisen lomakauden ulkopuolella annetusta lakisääteisestä lomasta maksetaan sen lisäksi, mitä lomaltapaluurahasta edellä on sovittu, lomaltapaluuraha, jonka suuruus on 25% asianomaisen loman osan vuosilomapalkasta.

---------------------------------------------------

Samojen asianosaisten kesken myös 13.3.1980 allekirjoitetussa keskeytymätöntä 3-vuorotyötä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

---------------------------------------------------

Siirryttäessä keskeytymättömässä 3-vuorotyössä 17.12.1979 alkaen ns. 5-vuorojärjestelmään, tämä ei saa vaikuttaa työntekijöiden vuosiansiotasoon, vaan palkka- ja palkkalaskentaperusteissa noudatetaan aikaisempaa käytäntöä seuraavin lisäyksin ja täsmennyksin:

5-vuorojärjestelmässä tulee kysymykseen - varsinainen työnsuoritusaika - vuorovapaat - vapaavuorot

1 § Työ- Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen aika työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 36 tuntia viikossa. 2 § 5-vuo- Keskimäärin 36 tunnin viikottainen työaika toteuterojär- taan 5-vuorojärjestelmällä. Työvuorojärjestelmä on jestel- seuraava: mä iiii-aaaa-yyyy-Lisäksi työvuorojärjestelmään sisältyy vaihtoehtoisesti 6 tai 14 ja kesällä 22 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaajakso, joka sijoittuu yövuoron ja iltavuoron väliin. Lyhyessä jaksossa 6 vuorokauden vapaa annetaan sellaisen jakson aikana, jonka kiertoaika on 20 vuorokautta. Keskipitkässä jaksossa jokaiselle vuorolle annetaan 14 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa sellaisen jakson aikana, jonka kiertoaika on 60 vuorokautta. Pitkässä jaksossa annetaan jokaiselle vuorolle 22 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa sellaisen jakson aikana, jonka kiertoaika on 100 vuorokautta.

Työvuorojärjestelmä laaditaan paikallisesti kalenterivuodeksi kerrallaan edellä olevien vaihtoehtoisten kiertoaikojen pohjalta kuitenkin siten, että toukokuun 26 päivän ja syyskuun 2 päivän välisenä aikana on 100 vuorokauden jakso, jolloin osa vuosilomasta annetaan. Loppuosa vuosilomasta annetaan kalenterivuoden loppuun mennessä 60 vuorokauden jakson aikana. Muuna aikana työvuorojärjestelmä sisältää yhden 60 vuorokauden jakson sekä loppuaika on 20 vuorokauden jaksoja.

---------------------------------------------------

13 § Vuosi- Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä sisältyy vuosiloma loma työvuorojärjestelmän vapaajaksoihin ja se annetaan kahdessa erillisessä jaksossa.

Toukokuun 26 päivän ja syyskuun 2 päivän välisenä 100 vuorokauden jakson aikana on jokaisella vuorolla 22 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa, johon sisältyvät päivät luetaan vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Loppuosa vuosilomasta annetaan kalenterivuoden loppuun mennessä olevan 60 vuorokauden jakson aikana. Mikäli työntekijän lomapäivien lukumäärä on vähemmän kuin vapaajaksoihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, on työntekijä velvollinen tekemään työtä em. erotuksen työnantajan määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana.

---------------------------------------------------

Vuosilomapalkka maksetaan vuosilomalain ja keskusjärjestöjen välillä solmitun lomapalkkasopimuksen mukaan siten kuin vakinaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 17 §:ssä on säädetty.

---------------------------------------------------

15 § 3-vuo- Mahdolliset täydennykset edellä olevaan suoritetaan rotyös- aikaisemman käytännön periaatetta noudattaen siten, sä nou- että siirtyminen 5-vuorojärjestelmään ei aiheuta datet- aikaisempaan ansiotasomuodostukseen muutosta. tavat ylei- Muilta kuin palkanmaksuperusteiden osalta noudateset pe- taan keskeytymättömässä 3-vuorotyössä niitä riaat- periaatteita, jotka ilmenevät paperi- ja puumassateet teollisuuden voimassa olevassa työehtosopimuksessa vuorotyöstä.

---------------------------------------------------

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että vakinaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentin ylimääräistä lomaltapaluurahaa koskevan säännöksen tulkinnasta oli kolmivuorotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen solmimisen jälkeen syntynyt erimielisyyttä työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä. Kolmivuorotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 13 §:n perusteella täyden 24 päivän niin sanotun kesäloman ansainneen kolmivuorotyöntekijän lomasta siirtyi kaksi päivää säännönmukaisesti pidettäväksi varsinaisen lomakauden ulkopuolella. Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto oli kuitenkin ohjannut jäsenyrityksiään siten, että tällaiselle kolmivuorotyöntekijälle ei tullut maksaa vakinaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentin mukaista ylimääräistä 25 %:n lomaltapaluurahaa. Työnantajaliiton ylimääräistä lomaltapaluurahaa koskeva tulkinta oli aiheuttanut muun muassa sen, että Kotkan ja Haminan satamissa kolmivuorotyötä tekevät työntekijät olivat menettäneet ylimääräisen lomaltapaluurahan.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton tulkinta ylimääräisen lomaltapaluurahan maksamisessa oli erimielisyyden syntymisestä lähtien ollut työehtosopimuksen selvän sanamuodon mukainen, ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto oli vaatinut 25 %:n lomaltapaluurahan maksamista kolmivuorotyöntekijöille siirretyn lomanosan osalta. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton käsityksen mukaan 5-vuorojärjestelmän aiheuttamat muutokset lomakauden aikana pidettävän loman pituudessa eivät olleet muuttaneet vakinaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentin määräystä, jota oli edelleen noudatettava kaikkiin vakinaisiin työntekijöihin, myös kolmivuorotyöntekijöihin. Kantansa tueksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton edustajat olivat viitanneet myös 3-vuorotyötä koskevan työehtosopimuksen 15 §:ään, jonka 1 momentin mukaan siirtyminen 5-vuorojärjestelmään ei saanut aiheuttaa muutosta aiempaan ansiotason muodostukseen. Aiempaan ansiotason muodostukseen oli kuulunut myös ylimääräisen lomaltapaluurahan maksaminen silloin, kun osa kesälomasta oli siirretty lomakauden ulkopuolelle.

Tulkintaerimielisyydestä oli neuvoteltu työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä 22.10 ja 24.11.1980. Jälkimmäisessä neuvottelussa työnantajaliiton edustajat olivat viitanneet siihen, että yhteisesti järjestetyssä informaatiotilaisuudessa, joka oli pidetty paperiteollisuuden molempien työmarkkinaosapuolten toimesta, Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton edustajat olivat todenneet, ettei korotettua lomaltapaluurahaa tullut suorittaa tässä tapauksessa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton tässä informaatiotilaisuudessa läsnä olleet edustajat eivät muistaneet tällaista Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton edustajien ilmoitusta, eikä asiasta ainakaan tuolloin ollut käyty laajempaa keskustelua. Vaikka tällainen ilmoitus olisi annettukin, ei se sinänsä voinut vapauttaa työnantajaliittoa noudattamasta työehtosopimuksen selvää määräystä ylimääräisestä lomaltapaluurahasta.

Edellä olevilla perusteilla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan oikeaksi työehtosopimuksen sellaisen tulkinnan, että vakinaisille työntekijöille tulee varsinaisen lomakauden ulkopuolella annetusta lakisääteisestä lomasta maksaa sen lisäksi, mitä lomaltapaluurahasta on muuten sovittu, ylimääräinen lomaltapaluuraha työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentin mukaan ja että tämä ylimääräinen lomaltapaluuraha maksetaan kolmivuorotyötä tekeville työntekijöille silloin, kun vuosiloma 3-vuorotyötä koskevan työehtosopimuksen 13 §:n mukaan annetaan kahdessa erillisessä jaksossa ja toinen jakso on vuosilomalain tarkoittaman lomakauden ulkopuolella, kuitenkin niin että vuosilomalain 4 §:n tarkoittamasta niin sanotusta talvilomasta ei makseta ylimääräistä lomaltapaluurahaa.

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kolmivuorotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 13 §:n ja vakinaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentin määräysten kirjaimellinen ja sanatarkka tulkinta johti siihen, mitä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto oli edellä vaatinut. Korotetun lomaltapaluurahan maksaminen kolmivuorotyöntekijälle, joka oli ansainnut täyden 24 päivän kesäloman, niiltä kahdelta lomapäivältä, jotka jouduttiin antamaan varsinaisen lomakauden ulkopuolella, ei kuitenkaan ollut ollut asianosaisten liittojen tarkoitus keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevasta työehtosopimuksesta sovittaessa. Tämän olivat työnantajaliiton edustajat myös selvästi todenneet yhteisesti järjestetyssä informaatiotilaisuudessa, joka oli pidetty paperiteollisuuden molempien työmarkkinaosapuolten toimesta.

Keskeytymätön kolmivuorotyö perustui niin sanotulle 5-vuorojärjestelmälle. Kunkin vuoron työvuorojärjestelmä laadittiin etukäteen vuosiksi eteenpäin. Järjestelmä oli jouduttu laatimaan siten, että 22 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa, johon sisältyvät päivät luettiin lomapäiviksi, annettiin varsinaisen lomakauden aikana. Loppuosa vuosilomasta annettin kalenterivuoden loppuun mennessä niin sanotun 60 vuorokauden jakson aikana. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä oli työaika lyhennetty keskimäärin 36 tuntiin viikossa. Työntekijöiden vapaa-aika oli siis huomattavasti lisääntynyt. Siirtymisellä 5-vuorojärjestelmään ei kuitenkaan ollut ollut tarkoitus aiheuttaa muutosta työntekijöiden aikaisempaan ansiotason muodostukseen. Tämä oli nimenomaan todettu kolmivuorotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 15 §:ssä. Mikäli 22 vuorokautta ylittäviltä lomapäiviltä maksettaisiin korotettua lomaltapaluurahaa, vaikuttaisi se pysyvänä korottavana tekijänä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden ansiotason muodostukseen. Työehtosopimuksen 15 §:n sanamuodosta kävi ilmi, että tätä ei ollut tarkoitettu. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ei ollut myöskään esittänyt asiassa vaatimuksia ennen kuin syksyllä 1980 liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa, että keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevan työehtosopimuksen 13 §:n mukaan on jokaisella vuorolla toukokuun 26 päivän ja syyskuun 2 päivän välisenä aikana 22 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa, johon sisältyvät päivät luetaan vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Tämän työehtosopimuskohdan mukaan loppuosa vuosilomasta annetaan kalenterivuoden loppuun mennessä olevan 60 vuorokauden jakson aikana. Samassa pykälässä todetaan edelleen, että vuosilomapalkka maksetaan vuosilomalain ja keskusjärjestöjen välillä solmitun lomapalkkasopimuksen mukaan siten kuin vakinaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 17 §:ssä on säädetty. Edellä tarkoitetun työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentin mukaan maksetaan varsinaisen lomakauden ulkopuolella annetusta lakisääteisestä lomasta sen lisäksi, mitä lomaltapaluurahasta on muuten sovittu, lomaltapaluuraha, jonka suuruus on 25 % asianomaisen loman osan vuosilomapalkasta. Edellä tarkoitettu ylimääräistä 25 %:n lomaltapaluurahaa koskeva määräys on sisältynyt asianosaisten välillä voimassa olleeseen vakinaisia työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen jo ennen kuin asianosaisten välillä on tehty keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskeva työehtosopimus.

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevan työehtosopimuksen mukainen 5-vuorojärjestelmään siirtyminen on johtanut siihen, että täyden 24 lomapäivän loman lomanmääräytymisvuoden aikana ansainneen työntekijän lomasta tulee vähintään kaksi lomapäivää pidettäväksi lomakauden ulkopuolella. Kun keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevan työehtosopimuksen 13 §:ssä on todettu, että vuosilomapalkka maksetaan siten kuin vakinaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 17 §:ssä on säädetty, merkitsee tämä työtuomioistuimen mielestä sitä, että myös lomakauden ulkopuolella annettavilta 22 vuorokautta ylittäviltä lomapäiviltä tulee suorittaa vakinaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu 25 %:n ylimääräinen lomaltapaluuraha. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevan työehtosopimuksen johdantokappaleessa todetaan, että siirryttäessä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 17.12.1979 alkaen 5-vuorojärjestelmään tämä ei saa vaikuttaa työntekijöiden ansiotasoon, vaan palkka- ja palkanlaskentaperusteissa noudatetaan aikaisempaa käytäntöä sopimuksessa mainituin lisäyksin. Mainitut lisäykset eivät koske lomapalkkaa eivätkä lomaltapaluurahaa. Kolmivuorotyötä koskevan työehtosopimuksen 15 §:ssä todetaan vastaavasti, että mahdolliset täydennykset sopimuksen määräyksiin suoritetaan aikaisemman käytännön periaatteita noudattaen siten, että siirtyminen viisivuorojärjestelmään ei aiheuta aikaisempaan ansiotasoon muutosta. Työntekijän joutuessa pitämään 5-vuorojärjestelmään siirtymisen johdosta aikaisempaa suuremmassa määrin lomapäiviä lomakauden ulkopuolella ei tällä perusteella maksettava ylimääräinen lomaltapaluuraha kuitenkaan työtuomioistuimen mielestä merkitse sopimusmääräyksissä tarkoitettua ansiotason muutosta. Näyttämättä on jäänyt, että sovittaessa asianosaisten välillä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevasta työehtosopimuksesta olisi työnantajapuolelta tuotu esille, että vakinaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentin määräyksiä ei sovellettaisi 5-vuorojärjestelmän mukaan työskenneltäessä niihin 22 päivää ylittäviin lomapäiviin, jotka työehtosopimuksen mukaan annetaan lomakauden ulkopuolella. Tällaista ei ole selvitetty tulleen esille myöskään vastineessa tarkoitetussa asianosaisten välillä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Liioin ei ylimääräisen lomaltapaluurahan menettämistä työtuomioistuimen mielestä aiheudu keskeytymätöntä 3-vuorotyötä koskevan sopimuksen 15 §:n 2 momentista, paperi- ja puumassateollisuudessa kun ei työehtosopimus tunne lainkaan vastaavaa ylimääräistä lomaltapaluurahaa.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että varsinaisen lomakauden ulkopuolella annetusta lomasta tulee sen lisäksi, mitä lomaltapaluurahasta on muuten sovittu, vakinaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentin mukainen ylimääräinen 25 %:n lomaltapaluuraha maksaa myös kolmivuorotyötä tekeville työntekijöille, kun vuosiloma keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevan työehtosopimuksen 13 §:n mukaan annetaan kahdessa erillisessä jaksossa ja toinen jakso on vuosilomalain tarkoittaman lomakauden ulkopuolella eikä kysymys ole vuosilomalain 4 §:ssä tarkoitetusta talvilomasta. Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto velvoitetaan korvaamaan Autoja Kuljetusalan Työntekijäliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella viidelläsadalla (1 500) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, Airaksinen, Sariola, Leivo, Olin, Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.