TT:1981-78
- Asiasanat
- Työrauhavelvollisuuden rikkominen, ks., työtaistelutoimenpide, Työtaistelutoimenpide, / työehtosopimusmääräyksen tulkintaa koskeva väärä ohje, Kanteen tutkiminen, ks. työtuomioistuimen toimivalta, Työtuomioistuimen toimivalta, Odotusajan palkka Osoittaminen eri oikeudenkäyntiin, Tulkinta Talonmiehen työ, Kiipeilytelineiden maalaus Maalaustyö talonmiehen työnä, Valvontavelvollisuus, / työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi, Esimerkkiluettelo Pistepalkkainen talonmies
- Tapausvuosi
- 1981
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:1980/192
Pistepalkkaisen talonmiehen tehtäviä koskevan työehtosopimusmääräyksen johtolauseen sanamuotoa oli muutettu siten että määräys nyt käsitti esimerkkiluettelon eikä enää tyhjentävää luetteloa. Talonmiehen työnantajan määräyksestä suorittamaa kiipeilytelineiden maalaustyötä ei kuitenkaan katsottu sellaiseksi kiinteistön ylläpitoon, huoltoon ja korjaukseen liittyväksi tehtäväksi, joka talonmiehen olisi työehtosopimuksen mukaan tullut tehdä työaikanaan ilman eri korvausta.
Kun kysymyksessä olevan maalaustyön kuuluminen talonmiehen tehtäviin oli ollut tulkinnanvarainen, ei työnantajaliitto päinvastaisen ohjeen työnantajalle antaessaan eivätkä työnantajaliitto ja sen jäsenyhdistys työnantajan menettelyn hyväksyessään olleet laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan. Perustetta sille, että työnantajapuolella olisi ryhdytty asiassa työtaistelutoimenpiteeseen, ei ollut esitetty. Työnantajaliittoa ja sen jäsenyhdistystä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.
Esitetyn palkkavaatimuksen osalta osoitettu tarvittaessa nostamaan kanne toimivaltaisessa tuomioistuimessa.
Odotusajan palkkaa koskeva vaatimus, jota ei ollut perustettu työehtosopimuksen määräykseen, jätetty tutkimatta.
Asianosaiset: Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y. Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä 14.4.1980 allekirjoitetussa kiinteistöalan pistepalkkaisen talonmiehen työtä ja siivousta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
4 § Työsopimus
Tämän sopimuksen mukaista työsopimusta solmittaessa tai muutettaessa työnantaja määrää ne työt, jotka sisällytetään työsopimukseen ja jotka työntekijä sitoutuu suorittamaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5 § Palkanlaskenta ja mittaus
Palkanlaskennan pohjana olevan työkohteiden mitoituksen kullakin paikkakunnalla suorittavat joko paikallisen työnantajaja työntekijäjärjestöjen edustajat tai työnantaja ja työntekijä keskenään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 § Talonmiehen tehtävät
Talonmiehen tulee suorittaa työaikanaan pääasiallisesti ilman välitöntä työnjohtoa kiinteistön ylläpitoon, huoltoon, korjauksiin, lämmitykseen, puhtaanapitoon ja siivoukseen liittyvät tehtävät, luvanvaraisia töitä lukuunottamatta kuten esimerkiksi:
a) valvoa taloa yleensä. Hän on velvollinen heti ilmoittamaan työnantajalle epäkohdista ja vioista, jotka aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa haittaa tai vahinkoa, ja jota hän ei voi tai ole velvollinen itse korjaamaan.
b) vastaanottaa ja tarkastaa kiinteistön hoidossa tarpeellisten kulutustavarain toimitukset sekä vastaanottaa taloa koskevat ilmoitukset ja toimittaa ne isännöitsijälle.
c) jakaa talon asukkaille henkikirjoitus-, muutto- ym. lomakkeet, vastaanottaa ne täytettyinä sekä toimittaa ne tarkastettuina isännöitsijälle ja edelleen viranomaisille.
Isännöitsijän valvonnan alaisena pitää asukasluetteloa (talonkirjaa) huolellisesti ja käyttää sitä osoitetoimistossa. (Matkakustannukset suorittaa työnantaja.)
d) hoitaa yhteisessä käytössä olevien huoneiden (saunat, pesulat ym.) avaimet ja käyttövuorot.
e) avata aamuisin ja sulkea iltaisin portit ja porrasovet sovittuna aikana sekä valvoa, ettei portaissa ja pihalla oleskele asiaankuulumattomia henkilöitä.
f) hoitaa valot sekä vaihtaa särkyneiden lamppujen, lampunkupujen ja varokkeiden tilalle uudet.
g) rasvata talon yhteisessä käytössä olevien ovien lukot, saranat ja sulkijat sekä voidella talolle kuuluvat koneet ja muut koneelliset varusteet, lukuunottamatta hissejä, ilmastointi- ja jäähdytyslaitteita.
h) suorittaa talon vesihanojen tiivistys ja tiivisteiden vaihto sekä tukkeutuneiden hajulukkojen avaus, lukuunottamatta WC:n hajulukkoja.
Näiden töiden teettäminen ulkopuolisilla ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia työnantajalle.
i) suorittaa liputus yleisinä liputuspäivinä liputusohjeiden mukaisesti. Liputusohjeet seuraavat työehtosopimuksen liitteenä. Ylimääräisestä talokohtaisesta liputuksesta suoritetaan 1 tunnin palkka.
j) valvoa, että talon yleisiä järjestyssääntöjä noudatetaan. Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan, mikäli niistä ei tässä sopimuksessa ole muuta sovittu.
ULKOPUHTAANAPITO
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
LÄMMITYS
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
SIIVOUS TAI ERILLISEN PORRASSIIVOOJAN TEHTÄVÄT
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
PALKKAHINNOITTELUPERUSTEET
7 § TALON PERUSMAKSU
Talon perusmaksu on yhtä huoneistoa kohti 1,0-0,8 pistettä kuukaudessa huoneistojen lukumäärästä riippuen.
Perusmaksu suoritetaan seuraavasti: huoneist. lukum. 10-35 huoneist. kohden 1,0 pist./kk huoneist. lukum. 36-100 huoneist. kohden 0,9 pist./kk huoneist. lukum. 101 ja siitä yli 0,8 pist./kk yli 100 huoneistoa kuitenkin vähintään 80 pistettä/kk.
Huoneistoksi lasketaan varsinaiset asuin- ja liikehuoneistot. Milloin talonmies velvoitetaan hoitamaan kiinteistön muita yleisiä tiloja, joista ei suoriteta erillistä korvausta, otetaan tämä huomioon peruspisteitä laskettaessa ja milloin tällaisissa tiloissa vaaditaan siivousta, maksetaan siitä siivouskertojen perusteella vain siivouspistehinnoittelun mukaisesti.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 § ULKOPUHTAANAPITO
Työntekijälle, joka työnantajan määräyksestä suorittaa ulkoalueiden puhtaanapitotyötä, suoritetaan palkkaa seuraavan luokituksen mukaisesti:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 § NURMIKONHOITO
Milloin nurmikkoalueiden hoito on sisällytetty talonmiehen tehtäviin, maksetaan siitä korvauksena nurmikon suuruuden mukaan hoitokuukausilta seuraavasti:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 § LÄMMITYS JA SIIHEN LIITTYVÄT URAKKALUONTOISET TYÖT
Työehtosopimuksen 8 §:ssä mainituista töistä maksetaan yhtä käytössä olevan kattilan tulipintaneliömetriä kohden lämmitettäessä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 § JÄTEHUOLTO
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 § TALOPESULAN JA -SAUNAN HOITO
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
35 § TYÖRAUHAVELVOITE
Kaikki työtaistelutoimenpiteet tätä työehtosopimusta vastaan ovat kielletyt tämän sopimuksen voimassaoloaikana.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kiinteistötyöntekijäin Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että solmittaessa talonmiehen ja työnantajan välillä työsopimusta tuli työehtosopimuksen mukaan määrätä samalla työnantajan hyväksymät työtehtävät ja työkerrat. Näin oli meneteltävä sen vuoksi, että jokainen työtehtävä ja työkerta oli niin sanottua pistepalkkaista urakkatyötä. Oikea työehtosopimuksen mukainen minimipalkka määräytyi suoritetun mittauksen ja sen perusteella laaditun kuukausipalkkalaskelman mukaisesti. Työsopimukseen ei voitu sisällyttää mitään työehtosopimukseen sisältymättömiä hinnoittelemattomia töitä ilman, että samalla sovittiin myös näistä töistä maksettava palkka. 1.4.1980 voimaan tulleen työehtosopimuksen 6 §:ään oli otettu uusi alkukappale, jossa oli haluttu korostaen tuoda esille talonmiehen velvollisuus ilman välitöntä työnjohtoa suorittaa työehtosopimuksessa mainitut ja työsopimuksella tarkemmin sovitut työt. Tekstin uudistamisella ei ollut tarkoitettu sisällyttää talonmiehen tehtäviin uusia työehtosopimuksessa mainitsemattomia töitä, jotka talonmiehen olisi tullut suorittaa ilman työehtosopimuksen määrittelemää palkkaa. Työehtosopimuksen 6 §:ssä mainitut talonmiehen työt oli 20.2.1980 käydyssä työehtosopimusneuvottelussa sovittu säilytettäviksi edellisen työehtosopimuksen mukaisina.
Kiinteistötyöntekijäin Liiton jäsen Markku Kivenjuuri oli ollessaan Suomen Kiinteistötyönantajainliittoon ja sen jäsenyhdistykseen Kotkan Seudun Kiinteistöyhdistys r.y:een kuuluvan Asunto Oy Tehtaankallion palveluksessa Kotkassa saanut 16.5.1980 yhtiön isännöitsijältä kehotuksen maalata yhtiön pihamaalla olevat kiipeilytelineet. Kivenjuuri ei ollut aluksi ryhtynyt työhön, koska isännöitsijä ei ollut luvannut siitä palkkaa. Isännöitsijä oli uudistanut kehotuksen 27.5.1980. Tällöinkään ei talonmies ollut ryhtynyt työhön ennen kuin hän oli tiedustellut asiaa ammattiosastolta. Ammattiosaston taholta Kivenjuurelle oli ilmoitettu, että hän voi suorittaa pyydetyn työn, sillä tehdystä työstä oli maksettava palkka. Kivenjuuren jo aloitettua maalaustyöt oli isännöitsijä ilmeisesti saatuaan ohjeet työnantajaliitosta 29.5.1980 antanut Kivenjuurelle kirjallisen työmääräyksen, jossa oli edelleen kieltäydytty maksamasta kyseisestä ylimääräisestä työstä mitään palkkaa. Kun Kivenjuuren kesä- ja heinäkuun 1980 tileihin ei ollut sisältynyt palkkaa mainitusta työstä, oli Kivenjuuri antanut työnantajalle 28.7.1980 laskun, jossa hän oli vaatinut maalaustyöhön käytetyiltä 34,5 tunnilta palkkaa 517,50 markkaa. Yhtiön hallitus oli 4.8.1980 pitämässään kokouksessa kieltäytynyt laskun maksamisesta. Kieltäytymisen perusteena oli ollut Suomen Kiinteistötyönantajainliiton toimitusjohtajan antama ohje, jonka mukaan kyseinen maalaustyö oli työehtosopimuksen 6 §:n mukaista kiinteistön huolto- ja korjaustyöhön rinnastettavaa työtä, joka talonmiehen tuli suorittaa työaikanaan ilman eri korvausta. Kotkan Seudun Kiinteistöyhdistyksen kielteinen kanta palkka-asiassa oli tullut esille 27.8.1980 käydyssä paikallisessa neuvottelussa.
Suomen Kiinteistötyönantajainliiton ja sen jäsenyhdistyksen kanta asiassa oli selvästi työehtosopimuksen 6 §:n vastainen. 15.9.1980 käydyissä liittojen välisissä neuvotteluissa ei työnantajaliitto ollut suostunut antamaan jäsenyhdistykselleen ja jäsentyönantajalleen oikeaa ohjetta. Työnantajaliitto oli neuvotteluissa selittänyt, että ylimääräisistä töistä palkka talonmiehelle tuli työehtosopimuksen 7 §:n pisteyksikköarvojen korottamisen kautta, josta oli sovittu 20.2.1980 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa. Tämä perusmaksujen korotus 0,2:lla pisteellä oli kuitenkin sovittu kompensaatioksi ajoväylien osalta koituneiden ansionmenetysten johdosta. Kompensaatio oli aiheutunut ajoväylien uudesta luokituksesta, eikä tällä ollut mitään yhteyttä talonmiehen ylimääräisiin töihin. Ylimääräisiä töitä koskevan määräyksen poistamisella työehtosopimuksesta ei työnantajaliiton neuvotteluissa esittämin tavoin ollut tarkoitettu sitä, että nämä ylimääräiset työt nyt olisi sisällytetty talonmiehen tehtäviin. Tämän määräyksen poistamisesta oli sovittu, sillä määräys oli nähty tarpeettomaksi erillisenä työehtosopimusmääräyksenä, koska työsopimuslain 17 §:n mukaan työnantajat olivat velvollisia noudattamaan vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka muilla aloilla olivat voimassa. Tämän vuoksi ylimääräiset työt olivat aina liittojen välisissä työehtosopimuksissa olleet hinnoittelemattomia, sillä sopimusoikeus näiden töiden osalta oli muilla järjestöillä.
Edellä kerrotulla menettelyllään Suomen Kiinteistötyönantajainliitto ja Kotkan Seudun Kiinteistöyhdistys olivat rikkoneet työehtosopimuksen 6 §:n määräystä sekä työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n säännöksiä menettelemällä tahallisesti toisin kuin työehtosopimuksen kysymyksessä oleva kohta edellytti ja mihin työehtosopimuslain 8 ja 9 § velvoittivat. Suomen Kiinteistötyönantajainliiton osalta oli raskauttavana pidettävä sitä, että sen toimesta oli annettu väärä ohje alayhdistykselle ja työnantajalle työehtosopimuksen 6 §:n sisällöstä. Suomen Kiinteistötyönantajainliitto oli myös laiminlyönyt valvoa, etteivät sen alayhdistys ja jäsentyönantaja rikkoneet työehtosopimuksen määräyksiä. Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut Suomen Kiinteistötyönantajainliiton ja Kotkan Seudun Kiinteistöyhdistyksen tuomitsemista edellä mainituista rikkomuksista hyvityssakkoon. Lisäksi Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut Asunto Oy Tehtaankallion velvoittamista maksamaan talonmies Markku Kivenjuurelle tämän saamatta jääneen työpalkkasaatavan 517 markkaa 50 penniä sekä odotusajan palkkana kuudelta päivältä 600 markkaa 6 %:n korkoineen laskun esittämisestä 28.7.1980 lukien.
Suomen Kiinteistötyönantajainliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että talonmiehen tehtävät oli määritelty nykyisen työehtosopimuksen 6 §:ssä esimerkkiluettelona, mikä merkitsi sitä, että mainitut tehtävät ja niihin rinnastettavat työt oli suoritettava peruspalkalla siten kuin työehtosopimuksen mukainen pisteytys edellytti. Kun työehtosopimusta oli muutettu, oli tällöin ollut tarkoituksena nimenomaan sisällyttää peruspalkkaan sellaiset ylimääräiset työt, jotka aikaisemmin olivat kuuluneet talonmiehen tehtäviin, mutta joista oli maksettu eri korvaus. Nykyisen työehtosopimuksen mukaan ylimääräinen korvaus tuli kysymykseen ainoastaan silloin, kun työ suoritettiin työajan ulkopuolella taikka kysymyksessä oli luvanvarainen työ tai työ ei kuulunut 6 §:ssä mainittuihin tai niihin rinnastettaviin töihin. Tämän vuoksi työehtosopimuksesta oli poistettu ylimääräisiä töitä koskeva kohta ja osaksi muun muassa tämän vuoksi oli talon peruspisteitä korotettu. Työehtosopimus oli kokonaisratkaisu, joka myös hyväksyttiin kokonaisuutena. Näin ollen palkkaperusteiden muutokset, palkankorotukset ja tekstien muutokset olivat aina yhteydessä toisiinsa. Kysymyksessä olevassa tapauksessa mainitut maalaustyöt olivat kiinteistön korjauksiin liittyviä töitä, jotka sisältyivät pisteytyksen mukaiseen peruspalkkaan. Näin ollen mainittu työ oli hinnoiteltu työehtosopimuksessa. Työsopimuslain 17 §:llä ei ollut yhteyttä kiinteistöalan pistepalkkaisen talonmiehen työtä ja siivousta koskevaan työehtosopimukseen silloin, kun tehtävät työt olivat sen mukaisia.
Esitetty korvausmäärä kiistettiin paitsi edellä olevan perusteella perusteeltaan myös määrältään. Mainittuun maalaustyöhön kulunut aika oli korkeintaan 12 tuntia.
Suomen Kiinteistötyönantajainliitto ei ollut tässä asiassa syyllistynyt minkäänlaiseen työtaistelutoimenpiteeseen, työehtosopimuksen rikkomiseen tai väärään tulkintaan. Kanteessa ei ollut lainkaan perusteltu sitä, millä tavoin työnantajapuolen toimenpiteet olisivat muodostaneet työtaistelutoimenpiteen. Koska työnantajapuolen antamaan ohjeeseen ei ollut sisältynyt minkäänlaista työtaistelun tunnusmerkistöön olennaisesti kuuluvaa painostusvaikutusta, ei kyseessä voinut olla työtaistelutoimenpide. Työnantajaliiton antama ohje oli ollut työehtosopimuksen mukainen, minkä vuoksi liitto ei ollut syyllistynyt passiiviseen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Liitto ei myöskään ollut rikkonut aktiivista työrauhavelvollisuutta laiminlyömällä huolehtia siitä, etteivät työehtosopimukseen sidotut alayhdistys ja työnantaja rikkoneet työehtosopimuksen määräyksiä. Edellä olevilla perusteilla Suomen Kiinteistötyönantajainliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Kotkan Seudun Kiinteistöyhdistys ja Asunto Oy Tehtaankallio ovat olleet jutussa kuultavina.
Työtuomioistuin on käsitellyt jutun; ja kun kanteessa esitettyä odotusajan palkkaa koskevaa vaatimusta ei ole perustettu mihinkään työehtosopimuksen määräykseen, työtuomioistuin jättää sanotun vaatimuksen työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin nojalla toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta.
Jutun muutoin tutkiessaan työtuomioistuin katsoo siinä selvitetyksi, että Asunto Oy Tehtaankallion palveluksessa ollut talonmies Markku Kivenjuuri on työnantajan määräyksestä suorittanut taloyhtiön pihamaalla olevien kiipeilytelineiden maalauksen ja 28.7.1980 päivätyllä laskulla velkonut taloyhtiöltä 29.5. ja 10.7.1980 välisenä aikana suorittamastaan edellä mainitusta maalaustyöstä työhön kuluneiden 34,5 työtunnin ja 15 markan tuntipalkan mukaan yhteensä 517,50 markkaa. Työnantaja on Suomen Kiinteistötyönantajainliiton toimitusjohtajalta saamansa ohjeen mukaisesti kieltäytynyt maksamasta Kivenjuurelle tämän vaatimaa palkkaa, koska kysymyksessä oleva työ on työnantajapuolen käsityksen mukaan ollut sellainen työehtosopimuksen 6 §:n mukainen kiinteistön huoltoja korjaustyöhön rinnastettava työ, joka talonmiehen tulee suorittaa työaikanaan ilman eri korvausta.
Työnantajapuoli on kantansa tueksi vedonnut siihen, että kun 1.4.1980 voimaan tulleesta työehtosopimuksesta on sovittu poistettavaksi aiemman työehtosopimuksen 10 §:ään sisältynyt ylimääräisiä töitä koskeva määräys ja otettu 6 §:ään uusi johdantokappale, on näillä muutoksilla ollut tarkoituksena laajentaa talonmiehen tehtävänkuvausta siten, että talonmiehen tulee nyt suorittaa työaikanaan kaikki kiinteistön ylläpitoon, huoltoon, korjauksiin, lämmitykseen ja puhtaanapitoon liittyvät tehtävät luvanvaraisia töitä lukuunottamatta. Tästä tehtävänkuvauksen laajentamisesta on työnantajapuolen käsityksen mukaan sitten johtunut se, että neuvotteluissa on sovittu samalla huoneistokohtaisten peruspisteiden korottamisesta 0,2 pisteellä. Työntekijäpuoli taasen on ilmoittanut, että sovittaessa peruspisteiden korottamisesta on työntekijäpuolen tarkoituksena ollut tällöin sopia ainoastaan voimaan tulleen katurasituslain talonmiehille aiheuttamien ansionmenetysten korvaamisesta. Työntekijäliiton työehtosopimusneuvotteluihin osallistunut edustaja on edelleen kertonut, että johdantokappaleen ottamisella työehtosopimuksen 6 §:ään on ollut tarkoituksena estää sellaisten työnantajapuolen ilmoituksen mukaan käytännössä esiintyneiden tilanteiden syntyminen, että talonmiehet saattavat esimerkiksi kieltäytyä jonkin naulan lyömisestä tai irronneen listan kiinnittämisestä taikka muusta vastaavasta korjaustyöstä sillä perusteella, ettei aiemman työehtosopimuksen 6 §:ssä talonmiehelle kuuluvien tehtävien joukossa ollut nimenomaan mainittu tällaista työtä.
Työehtosopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että neuvotteluissa olisi osapuolten välillä tullut esille se, että edellä selostetuilla työehtosopimuksen muutoksilla olisi ollut tarkoitus laajentaa talonmiesten tehtävänkuvausta niin paljon kuin työnantajapuoli nyt on esittänyt. Kun verrataan nyt kysymyksessä olevaa maalaustyötä niihin töihin, jotka on lueteltu työehtosopimuksen 6 §:n johdantokappaleen jälkeisessä esimerkkiluettelossa, joka eräin lisäyksin on säilynyt työehtosopimuksessa muuttamattomana, voidaan työtuomioistuimen mielestä myös havaita, että tässä luettelossa mainitut työt eivät ole rinnastettavissa riidanalaiseen työhön, vaan luetteloon sisältyvät korjaus- ja huoltotyöt ovat pääasiassa riidanalaista työtä pienempiä ja vähemmän työaikaa vaativia korjaus- ynnä muita töitä. Työtuomioistuin katsookin, ettei Kivenjuuren suorittama kiipeilytelineiden maalaustyö ole ollut sellaista työehtosopimuksen 6 §:ssä tarkoitettua työtä, joka talonmiehen tulee suorittaa ilman eri korvausta.
Kivenjuuren palkkavaatimusta on työtuomioistuimessa kuitenkin vastustettu myös sillä perusteella, että hänen laskutuksensa perusteena oleva työaika ylittää työhön tarvittavan työn menekin ja että työn tuloskaan ei vastaa kohtuullisia vaatimuksia. Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 2 momentin nojalla työtuomioistuin katsoo, ettei se voi ratkaista Kivenjuuren suoritusvaatimusta.
Kun edellä mainitun kiipeilytelineiden maalaustyön kuuluminen talonmiehen tehtäviin on ollut tulkinnanvarainen, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Suomen Kiinteistötyönantajainliitto päinvastaisen ohjeen antaessaan taikka työnantajaliitto tai Kotkan Seudun Kiinteistöyhdistys Asunto Oy Tehtaankallion menettelyn hyväksyessään olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Kanteessa ei työtuomioistuimen mielestä ole liioin esitetty perustetta sille, että työnantajapuolella olisi asiassa ryhdytty työtaistelutoimenpiteeseen.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Suomen Kiinteistötyönantajainliittoa ja Kotkan Seudun Kiinteistöyhdistystä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hyläten, vahvistaa, ettei Markku Kivenjuuri ole ollut työehtosopimuksen perusteella velvollinen tekemään kanteessa tarkoitettua maalaustyötä ilman eri korvausta, minkä ohessa Kivenjuuri osoitetaan nostamaan tarvittaessa toimivaltaisessa tuomioistuimessa kanne korvauksen suuruudesta ja maksuvelvollisen velvoittamisesta sen suorittamiseen. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Peltola, Pyrhönen, Hurmalainen, Tiitola, Leivo, P. Virtanen ja Pennanen.
Tuomio oli yksimielinen.