23.1.1981

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 9.2.1979 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET JA NIIHIN PERUSTUVAT SOPIMUKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STK:n ja SAK:n välisen 2.4.1969 solmitun luottamusmiessopimuksen perusteella allekirjoittajaliittojen kesken 22.5.1971 solmittu luottamusmiessopimus siihen 16.6.1973 ja 10.5.1974 tehtyine muutoksineen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Putki- ja putkieristysalan sopimus työsuojelutyöstä työpaikoilla 2.5.1976.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § TYÖSUHDETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Putkijohtotyönantajainliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 9 päivänä helmikuuta 1979 solmittua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samansisältöiset määräykset sisältyvät asianosaisliittojen kesken 10.5.1980 allekirjoitettuun putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimukseen.

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa 22.5.1971 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tätä sopimusta noudatetaan Putkijohtotyönantajainliitto r.y:n jäsenyrityksissä. Jäsenyrityksellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa myöskin jäsenyrityksen piirikonttoria tai muuta siihen verrattavaa itsenäistä toimintayksikköä, ei kuitenkaan yksityistä työmaata.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § LUOTTAMUSMIEHEN TYÖSUHDE

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 22.2.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa asianosaisliittojen kesken 2.5.1976 tehdyssä sopimuksessa työsuojelutyöstä putki- ja putkieristysalan työpaikoilla on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen soveltamisala

Työnantajan ja työntekijäin työsuojelua koskeva yhteistoiminta tapahtuu työpaikalla.

Tämä sopimus koskee sellaista Putkijohtotyönantajainliitto ry:n jäsenyrityksen työpaikkaa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää.

Sen sijasta mitä 2 momentissa on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työpaikan työntekijöiden lukumäärä on 10.

2 § Työpaikan käsite

Työpaikalla putki- ja putkieristysalan työssä tarkoitetaan sellaista toiminnallista kokonaisuutta, jonka muodostaa yrityksen päätoimipaikka tai yrityksellä mahdollisesti oleva piirikonttori tai vastaava kiinteä sivutoimipaikka siellä olevine työpajoineen, varastoineen ja muine mahdollisine toimintoineen.

Työkohteessa, jossa työskentelee useamman työnantajan tai toimialan työntekijöitä ja johon on valittu työsuojeluvaltuutettu, kuuluvat tämän sopimuksen tarkoittamat työntekijät kyseessä olevaan työpaikkaan valitun työsuojeluvaltuutetun toimipiiriin.

Jos 2 mom. mukaisella työpaikalla työpaikan työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö yhdessä toteavat, että putki- ja putkieristysalan töihin liittyen jonkin erityisongelman selvittäminen vaatii tämän alan työsuojeluvaltuutetun käyntiä työpaikalla, on hänet työnantajansa toimesta kutsuttava paikalle mikäli mahdollista yhdessä putki- ja putkieristysalan työsuojelupäällikön kanssa.

3 § Yhteistoimintaelimet

Työsuojelutyötä varten putki- ja putkieristysalan työpaikalla on työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöitä ja toimihenkilöitä yhteistoiminnassa eduslava työsuojeluvaltuutettu tai milloin mainitut ryhmät ovat valinneet kumpikin oman valtuutettunsa, näitä ryhmiä edustavat työsuojeluvaltuutetut, yksi tai useampi työsuojeluasiamies sekä työsuojelutoimikunta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut

Työpaikalla valitaan työsuojeluvaltuutettu ja tälle kaksi varavaltuutettua.

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin ja valintaan nähden noudatetaan, mitä työsuojelun valvonnasta annetussa laissa ja asetuksessa on niistä säädetty.

Milloin työpaikalle on valittu allekirjoittaneiden järjestöjen luottamusmiessopimuksen tarkoittama pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä ainoastaan työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa.

Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia työpaikan työntekijöitä työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluvissa asioissa.

Varavaltuutettu hoitaa, työstä kokonaan vapautelun työsuojeluvaltuutetun oltua estynyt vähintään kolmen työpäivän ajan ja osittain vapautetun valtuutetun oltua estynyt pitempiaikaisesti, tälle kuuluvat sellaiset välttämättömät tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee antaa kirjallinen suostumuksensa tehtävään ryhtymisestä tiedoksi työnantajalle ja varavaltuutetulle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

18 § Yrityskohtaiset järjestelyt

Milloin työsuojeluyhteistoiminta on työpaikalla tämän sopimuksen tarkoittamien periaatteiden toteuttamiseksi järjestetty muulla tarkoituksenmukaisella tavalla, voi aikaisempi järjestely, jos siitä paikallisesti sovitaan, korvata tässä sopimuksessa tarkoitetun yhteistoimintaorganisaation.

Tämän sopimuksen organisaatiota koskevista määräyksistä voidaan paikallisesti sopimuksella poiketa ottaen huomioon työsuojelun valvonnasta annetun lain pakottavat säännökset ja edellyttäen, että työpaikan toiminnan laadusta tai laajuudesta tai muista vastaavista syistä johtuen on tarkoituksenmukaista järjestää yhteistoiminta muulla tavoin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä sanotun työsuojelutyötä koskevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § KORVAUS PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioonottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 6 kalenterikuukauden ajalta maksettavaa henkilökohtaisen keskituntiansion mukaan laskettua palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt 6 kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa henkilökohtaisen keskituntiansion mukaan laskettua 6 kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei tule kuitenkaan ylittää 12 kuukauden ajalta maksettavaa henkilökohtaisen keskituntiansion mukaan laskettua palkkaa. Keskituntiansio on työsuhteen päättymispäivänä voimassa ollut työehtosopimuksen 7 §:n 4 kohdan mukaan laskettu henkilökohtainen keskituntiansio.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että se oli työtuomioistuimessa ajanut Putkijohtotyönantajainliittoa ja muun muassa Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:tä vastaan kannetta, jossa oli ollut kysymys putkijohtoalan työnsuojelusopimuksen tulkinnasta. Tämä kanne oli ratkaistu työtuomioistuimen tuomiolla n:o 87/1979. Kanteessa oli ollut kysymys muun muassa yhtiön Jyväskylän konttorin alaisuudessa työskentelevien putkimiesten oikeudesta valita työsuojeluvaltuutettu. Tuomiossaan työtuomioistuin oli katsonut vastoin työnantajapuolen kantaa, että putkijohtoalan työntekijöillä, jotka työskentelivät sellaisessa toiminnallisessa kokonaisuudessa, jonka muodosti Putkijohtotyönantajainliiton jäsenyrityksen pää- tai sivutoimipaikka eri toimintoineen, oli myös eri rakennustyökohteissa työskennellessään ja kuuluessaan näiden rakennustyökohteiden työsuojeluvaltuutettujen toimipiiriin oikeus yhdessä muiden tämän toiminnallisen kokonaisuuden työntekijöiden kanssa, näihin kuitenkaan lukematta eri rakennustyökohteissa työskenteleviä talonrakennusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä, valita sanotun pää- tai sivutoimipaikan käsittämälle työpaikalle työsuojeluvaltuutettu. Tämän jälkeen Rakennustyöläisten Liiton kanteesta oli työtuomioistuimessa tullut vielä vireille uusi oikeudenkäynti, jossa oli ollut kysymys keskeisesti siitä, mitä työtuomioistuimen tuomio n:o 87/1979 merkitsi yhtiön Jyväskylän konttorin osalta. Tässä jutussa Rakennustyöläisten Liitto oli katsonut, että Putkijohtotyönantajainliitto tulkitsi väärin edellä mainittua työtuomioistuimen tuomiota väittäessään, etteivät yhtiön mainitun konttorin alaisuudessa työskentelevät putkimiehet voineet olla valitsemassa tuohon konttoriin työntekijäin työsuojeluvaltuutettua. Työtuomioistuimessa 19.2.1980 pidetyssä esivalmistelussa työtuomioistuimen presidentti oli ilmoittanut suullisesti Putkijohtotyönantajainliiton asiamiehelle, että työnantajaliiton väitteet, joihin työnantajapuolen kielteinen kanta oli nojautunut, olivat tulleet asialliselta sisällykseltään tuomiolla n:o 87/1979 hylätyiksi. Viimeistään tuolloin oli Putkijohtotyönantajainliitolle täytynyt tulla selväksi, että työnantajapuolen väitteet olivat perusteettomia ja että Jyväskylän konttorin putkiasentajilla oli oikeus yhdessä muiden Jyväskylän konttorin työntekijöiden kanssa valita konttoriin työntekijäin työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu. Rakennustyöläisten Liitto oli tämän esivalmisteluistunnon jälkeen luopunut kanteesta.

Sähköalan työntekijät olivat jo ennen 12.12.1979 tapahtunutta työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valintaa valinneet Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y:n solmiman työsuojelusopimuksen mukaisesti oman sähköalan työsuojeluvaltuutettunsa. Rakennustyöläisten Liitto ja Putkijohtotyönantajainliitto olivat jo tuomiolla n:o 87/1979 ratkaistussa oikeudenkäynnissä olleet yksimielisiä siitä, että sähköalan työntekijöillä oli oikeus heitä koskevan työsuojelusopimuksen nojalla valita pelkästään sähkömiehiä koskeva valtuutettu. Sähkömiehet eivät näin ollen olleet mukana muiden työntekijöiden suorittamassa työsuojeluvaltuutetun valinnassa, eivätkä muut työntekijät olisi voineet olla mukana heidän suorittamassaan valinnassa. Työtuomioistuimen edellä mainitusta tuomiosta puolestaan johtui, ettei mukaan luettu rakennustyökohteessa työskenteleviä talonrakennusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä.

Yhtiön sanottuun konttoriin oli 12.12.1979 asianmukaisesti valittu työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut. Valtuutetuiksi oli valittu putkiasentaja Teuvo Saarinen, ensimmäiseksi varavaltuutetuksi Pentti Venäläinen ja toiseksi varavaltuutetuksi Mauri Järvinen. Työnantaja oli kieltäytynyt kaikesta yhteistoiminnasta valtuutetun valinnan yhteydessä eikä ollut suostunut ottamaan vastaan ilmoitusta valinnasta, Työnantaja oli näin ollen edelleen kieltäytynyt tunnustamasta työntekijäin oikeutta valtuutetun valintaan samoin kuin edellä mainittujen työntekijöiden asemaa valtuutettuna ja varavaltuutettuina. Tämän kiistäminen, joka oli perustunut työnantajapuolen edellä kerrotuin tavoin viimeistään 19.2.1980 vääräksi todettuun kantaan, oli jatkunut myös sanotun päivän jälkeen, Työntekijöiden ja Rakennustyöläisten Liiton monista yhteydenotoista ja huomautuksista välittämättä työnantaja oli pakkolomauttanut työsuojeluvaltuutettu Teuvo Saarisen 3.3.1980 ja 12.5.1980 väliseksi ajaksi työsuojelusopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n ja luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdan vastaisesti. Tuotantolaitoksen toimintaa ei ollut keskeytetty kokonaan eikä ollut myöskään yhteisesti todettu, ettei työsuojeluvaltuutetulle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa työtä Putkityötä olisi ollut tarjolla. Saariselle oli syntynyt tästä työehtosopimuksen vastaisesta pakkolomautuksesta huomattava taloudellinen menetys. Työnantajan ilmoittama Saarisen lomapalkkasopimuksen mukainen keskituntiansio oli 29,88 markkaa tunnissa ja työstä estymispäiviä oli ollut 25. Yhtiö oli kieltäytynyt käymästä paikallisesti asiasta minkäänlaisia neuvotteluja. Rakennustyöläisten Liitto oli 29.5.1980 lähettänyt Putkijohtotyönantajainliitolle kirjeen, jossa liittoa oli kehotettu huolehtimaan siitä, että työnantaja korjaisi työehtosopimuksen vastaisen menettelynsä. Liittoneuvottelu asiasta oli käyty 13.6.1980. Putkijohtotyönantajainliitolla ei ollut työntekijäpuolen esityksen johdosta mitään konkreettista sanottavaa kielteisen kantansa perustelemiseksi.

Edellä olevilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että yhtiön Jyväskylän konttorin työntekijöillä oli ollut oikeus valita itselleen työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut, että Teuvo Saarisella oli 12.12.1979 tapahtuneen valinnan jälkeen ollut työsuojeluvaltuutetun, Pentti Venäläisellä ensimmäisen varavaltuutetun ja Mauri Järvisellä toisen varavaltuutetun asema ja että työnantaja oli toiminut työsuojelusopimuksen vastaisesti kieltäytyessään tunnustamasta edellä mainittujen työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun asemaa sekä pakkolomauttaessaan Saarisen 3.3.-12.5.1980 väliseksi ajaksi. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut yhtiön velvoittamista maksamaan Teuvo Saariselle vahingonkorvauksena työehtosopimuksen vastaisesta pakkolomautuksesta 7 500 markkaa 5 %:n vuotuisine korkoineen haasteen tiedoksi antamisesta lukien. Rakennustyöläisten Liitto on vielä vaatinut yhtiön tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon edellä esiintuomistaan työehtosopimuksen tieten rikkomisista ja Putkijohtotyönantajainliiton tuomitsemista niin ikään työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Putkijohtotyönantajainliitto ja Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että vuonna 1976 solmittujen työsuojelusopimusten tarkoituksena oli vaaran lähteiden poistaminen työpaikoilta. Työnantajan ja työntekijän työsuojelua koskeva yhteistoiminta tapahtui työpaikoittain putkijohtoalan sopimuksen asettaessa työpaikkojen koolle tiettyjä minimivaatimuksia. Työpaikkakohtaisesta yhteistoiminnasta oli erotettava esimerkiksi yrityskohtainen tai muu yrityksen hallinnolliseen jakoon perustuva yhteistyö. Tällaisia vaatimuksia oli toistuvasti esitetty, mutta työnantaja oli suhtautunut niihin kielteisesti sillä perusteella, että todellisia työsuojeluongelmia voitiin käsitellä ainoastaan siellä, missä ne ilmenivät eli työpaikoilla. Kysymys el toisin sanoen ollut mistään organisaatioiden rakentamisesta organisaatioiden itsensä vuoksi vaan työpaikkatasolta lähtevästä ongelman tarkastelusta. Konkreettisen ilmauksensa edellä esitetty oli saanut putkijohtoalan työsuojelusopimuksen 1 §:ssä, jonka mukaan yhteistoiminta tapahtui työpaikalla. Työpaikan käsitettä määriteltiin tarkemmin sopimuksen 2 §:ssä sen kuitenkaan muuttamatta 1 §:ssä tarkoitettua peruslähtökohtaa. Yhtiön Jyväskylän piirikonttori ei ollut kanteessa tarkoitettujen putkimiesten työpaikka. He eivät työskennelleet tällä työpaikalla eivätkä puheena olevan työpaikan työsuojeluongelmat millään lailla koskeneet heitä. Kanteessakaan ei tällaista ollut väitetty, vaan siinä oli todettu ainoastaan putkimiesten työskentelevän konttorin alaisuudessa. Kanne olisi näin ollen hylättävä, koska kyse ei ollut putkimiesten työpaikasta vaan päällekkäisorganisaation luomisesta rakennustyömaalle, joka oli kysymyksessä olevien putkimiesten ainoa työpaikka. Työsuojeluvaltuutetuksi valittu Teuvo Saarinen olikin tämän todellisen työpaikkansa perusteella aikanaan valittu rakennustyömaan varaluottamusmieheksi. Sopimukseen perustuvaa ei voinut olla se, että hän samaan aikaan saman työpaikan osalta voisi olla työsuojeluvaltuutettuna putkialan sopimuksen perusteella. Muuhun työpaikkaan kohdistuvia työsuojeluongelmia Saarisella tai muilla putkimiehillä ei ollut. Jutussa, joka oli ratkaistu työtuomioistuimen tuomiolla n:o 87/1979, Rakennustyöläisten Liitto oli tehnyt nyt esitettyjä vaatimuksia vastaavat vaatimukset, jotka tuomiolla kuitenkin oli hylätty. Nyt ajettava juttu rakentui pääasiassa sen käsityksen varaan, että työtuomioistuimen edellä mainitussa tuomiossa annetuille tulkinnoille ei jäisi varsinaista soveltamisalaa siinä tapauksessa, että kanne hylättäisiin. Tämä näkemys ei pitänyt paikkaansa. Työtuomioistuimen tuomion perusteella putkimiehillä olisi rakennuskohteissa työskennellessäänkin oikeus osallistua esimerkiksi kiinteän putkijohtoalan työpaikan työsuojeluvaltuutetun valintaan, mikäli heidän työpaikkanaan rakennustyökohteen rinnalla olisi todella tällainen työpaikka. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta voitiin mainita toiminta Oy Huber Ab:n ja Onninen Oy:n organisaatioiden puitteissa. Yrityksillä oli useita kiinteitä toimipaikkoja, joissa harjoitettiin uudisrakennustöiden lisäksi korjausja huoltotoimintaa sekä laajaa LVI-alan tukkukauppaa. Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n osalta näin ei kuitenkaan ollut asianlaita. Ainoa side, joka yhdisti putkimiehet Jyväskylän piirikonttoriin, oli hallinnollinen jaoittelu, joka oli milloin tahansa muutettavissa. Työsuojelusopimuksen perusteella ei tällaisia hallinnollisia jaoitteluja tullut kuitenkaan pitää työpaikkoina eikä työsuojeluorganisaatioita rakentaa niiden mukaisesti.

Edellä olevilla perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto ja Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa, että työtuomioistuin on tuomiollaan n:o 87/1979 vahvistanut, että putkijohtoalan työntekijöillä, jotka työskentelevät sellaisessa toiminnallisessa kokonaisuudessa, jonka muodostaa Putkijohtotyönantajainliiton jäsenyrityksen pää- tai sivutoimipaikka eri toimintoineen, on myös eri rakennustyökohteissa työskennellessään ja kuuluessaan näiden rakennustyökohteiden työsuojeluvaltuutettujen toimipiiriin oikeus yhdessä muiden tämän toiminnallisen kokonaisuuden työntekijöiden kanssa, näihin kuitenkaan lukematta eri rakennustyökohteissa työskenteleviä talonrakennusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä, valita sanotun pää- tai sivutoimipaikan käsittämälle työpaikalle työsuojeluvaltuutettu. Tuomiossa työtuomioistuin on hylännyt Rakennustyöläisten Liiton kanteen siltä osin kuin siinä oli vaadittu työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n Jyväskylän LVI-osaston alaisilla putkijohtoalan työntekijöillä on ollut oikeus valita itselleen keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja vaadittu vahvistettavaksi näin valitun työsuojeluvaltuutetun asema. Kieltäytyessään hyväksymästä putkijohtoalan työntekijöiden näin valitsemaa työsuojeluvaltuutettua työsuojeluvaltuutetuksi, ei työnantajan ollut katsottu tieten rikkoneen työehtosopimusta eikä Putkijohtotyönantajainliiton laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan edes tuottamuksellisesti.

Edellä mainitun tuomion antamisen jälkeen A. Puolimatka Oy:n Jyväskylän konttorin alaisuudessa työskentelevät putkijohtoalan työntekijät ovat valinneet 12.12.1979 konttorin työsuojeluvaltuutetuksi Teuvo Saarisen, ensimmäiseksi varavaltuutetuksi Pentti Venäläisen ja toiseksi varavaltuutetuksi Mauri Järvisen. Työnantaja on edelleen kieltäytynyt tunnustamasta putkijohtoalan työntekijöiden oikeutta valtuutetun valintaan samoin kuin mainittujen työntekijöiden asemaa työsuojeluvaltuutettuna ja varavaltuutettuina. Tuomion n:o 87/1979 antamisen jälkeen asiassa esitetyn selvityksen mukaan A. Puolimatka Oy:n Jyväskylän konttorin toimihenkilöt ovat työsuojelun valvonnasta annetun lain 10 §:n nojalla valinneet työpaikalle oman työsuojeluvaltuutetun. Niin ikään sähköalan työntekijät ovat valinneet oman työsuojelusopimuksensa perusteella työsuojeluvaltuutettunsa. Jyväskylän konttorin alaisuudessa ei ole näytetty 12.12.1979 olleen muita sellaisia työntekijöitä, joiden kanssa yhdessä putkijohtoalan työntekijöiden olisi tullut valita työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän konttorin käsittämälle työpaikalle.

Jutussa ei ole puolin eikä toisin esitetty selvitystä eikä tuotu esiin asiatietojakaan muuten kuin hyvin niukasti siitä, miten putkijohto- ja putkieristysalan työ on yhtiön Jyväskylän konttorin hoitamassa yhtiön toiminnassa järjestetty. Kun kuitenkin kanne on itse asiassa kiistetty vain sillä perusteella, että työsuojelusopimuksen mukainen yhteistoiminta tapahtui sen mukaan putkimiesten ainoana työpaikkana pidettävällä kulloinkin asianomaisella rakennustyömaalla, ettei sanottu piirikonttori, kun kanteessa tarkoitetut putkimiehet eivät tehneet siellä työtä, ollut heidän työpaikkansa ja että kanteessa oli kysymys päällekkäisorganisaation luomisesta, työtuomioistuin on tästä ja sanotuista vähäisistä asiatiedoista tullut siihen tulokseen, että sanotun piirikonttorin on katsottava joulukuussa 1979 muodostaneen putki- ja putkieristysalan työn kohdalta kysymyksessä olevan työsuojelusopimuksen 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun toiminnallisen kokonaisuuden eli siis työpaikan siinä merkityksessä kuin tuota sanaa on sanotussa sopimuskohdassa käytetty. Jutussa ei ole myöskään väitetty, etteikö työntekijäin lukumäärä olisi ollut niin suuri, että se on edellyttänyt työsuojeluvaltuutetun valitsemista. Ottaen huomioon sen, mitä tuomion n:o 87/1979 sisällöstä edellä on todettu, jää näin ollen valintaoikeuden edellytysten osalta ratkaistavaksi enää ainoastaan se, onko työsuojeluvaltuutetun ja hänen valamiestensä valinnalle muodostanut esteen se, ettei piirikonttorissa ole valintaa suoritettaessa ollut yhtiöön työsuhteessa sellaisia työntekijöitä, joilla olisi ollut oikeus osallistua putkijohtoalan työntekijöiden kanssa työsuojeluvaltuutetun valintaan. Perustetta sille, että sanottu seikka voisi olla esteenä työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinnalle, ei työtuomioistuimen mielestä ole jutun oikeudenkäyntiaineistosta saatavissa. Eroaahan sitäpaitsi nyt kysymyksessä oleva valintatoimenpide tuomiossa n:o 87/1979 tarkoitetusta toimenpiteestä. Tuolloin valittu työsuojeluvaltuutettu oli tarkoitettu yksinomaan putkijohtoalan työntekijöiden edustajaksi. Nyt valitut valtuutettu ja hänen varamiehensä ovat velvollisia edustamaan muitakin sellaisia heidän toimikautenaan piirikonttorin työhön ehkä otettavia työntekijöitä, jotka saattavat heidän toimipiiriinsä asemansa perusteella joutua.

Yhtiö on lomauttanut työsuojeluvaltuutetuksi valitun Teuvo Saarisen ajaksi 3.3.-12.5.1980. Yhtiö ei ole edes väittänyt, että Saarisen lomauttamiselle olisi ollut luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdassa tarkoitettu peruste tai että asiassa olisi menetelty tuossa kohdassa edellytetyin tavoin. Kanteessa ilmoitetulla perusteella on Saariselle aiheutunut lomauttamisesta vahinkoa työansion menettämisestä 25 päivältä eli 200 tunnilta 29,88 markan mukaan tunnilta 5 976 markkaa. Tätä suuremmalle ansion menetykselle tai muulle vahingolle ei kanteessa ole ilmoitettu perustetta.

Kieltäytyessään tunnustamasta Teuvo Saarista työsuojeluvaltuutetuksi, Pentti Venäläistä varavaltuutetuksi ja Mauri Järvistä toiseksi varavaltuutetuksi ja lomauttaessaan Saarisen työnantaja on edellä sanottu huomioon ottaen menetellyt työsuojelusopimuksen vastaisesti. Putkijohtotyönantajainliiton olisi tuomiosta 87/1979 pitänyt käsittää, että mainittu kieltäytyminen ja lomauttaminen olivat sanotun sopimuksen ja siis työehtosopimuksen vastaisia toimenpiteitä ja kehottaa työnantajaa oikaisemaan toimenpiteet. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ja siitä syystä, että työnantajaliitto on työnantajan menettelyn hyväksynyt, työtuomioistuin kuitenkin katsoo, ettei jutussa esiintuotu näyttö riitä osoittamaan työnantajan rikkoneen työehtosopimusta tietensä.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n Jyväskylän konttorin putkijohtoalan työntekijöillä on ollut sanotuin edellytyksin oikeus valita konttoriin työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut ja että 12.12.1979 tapahtuneen työsuojeluvaltuutettujen valinnan jälkeen Teuvo Saarisella on työsuojeluvaltuutetun, Pentti Venäläisellä ensimmäisen varavaltuutetun ja Mauri Järvisellä toisen varavaltuutetun asema. Edelleen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi korvausvaatimuksen enemmälti hyläten velvoittaa yhtiön suorittamaan Teuvo Saariselle luottamusmiessopimuksen vastaisesta lomautuksesta irtisanomissuojasopimuksen mukaisena korvauksena 5 976 markkaa viiden prosentin korkoineen 8.7.1980 lukien. Vielä työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, yhtiöön kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Putkijohtotyönantajainliiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa 3 000 markkaa. Putkijohtotyönantajainliitto ja yhtiö velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 900 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: V. Hämäläinen, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Äimälä, Parkkinen, Sariola, Kuivanen, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.