12.11.1980

B. Urakkatyö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9. Urakkahinta, loppuselvittely

a) Urakkahinnan määräytymisen yleisperusteena on tämän työehtosopimuksen liitteenä olevan Sähköasennusalan työehtosopimukseen liittyvä urakkahinnoittelu.

b) Uudisrakennukset (asuin-, julkiset-, teollisuus-, omakoti-, maatalous- ja näihin verrattavat rakennukset) kuuluvat aina em. urakkahinnoittelun piiriin. Urakkahinnoittelua voidaan käyttää myös muihinkin kuin varsinaisiin uudisrakennuksiin, mutta tällöin on otettava huomioon urakkahinnoittelun soveltuvuus ko. työhön sekä työn laajuus ja luonne.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimukseen liittyvässä urakkahinnoittelussa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lisäselvityksiä

1) Tässä urakkahinnoittelussa käytetyt tarvikkeet ja laitteiden nimitykset vastaavat yleensä niitä nimityksiä, joita on käytetty Sähköturvallisuusmääräyksissä ja Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liiton tarvikeluettelossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Määritelmiä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5) Asennuksella putkeen (kaapelimaisten johtojen yhteydessä) tarkoitetaan sellaista asennustapaa, jossa johto koko pituudeltaan jää asennusputkeen tai onteloon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7) Asennuksella vapaasti hyllylle tai vedettynä maahan tai kanavaan tarkoitetaan sellaista asennustapaa, jossa urakkaan kuuluvat vetävät kaapelin hyllylle, maahan tai kanavaan yksin tai aputyövoimaa käyttäen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

E. Asennus putkella, nauhajohdolla tai putkilangalla, sekä Iyijy- tai muovivaippajohdolla

Taulukko E:1

F. Maakaapeleiden asennus ja päätteiden teko

Taulukko F:1

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sähköasentaja Matti Uhlbäck oli suorittanut Paikallis-Sähkö Oy:n työntekijänä Vartiuksessa sijaitsevan Teboil-jakeluaseman maakaapelien vedon suojaputkeen. Työnantaja ei ollut suostunut maksamaan tästä työstä sähköasennusalan työehtosopimukseen liittyvän urakkahinnoittelun F:1-taulukon mukaista korvausta vedettynä putkeen -sarakkeen mukaisesti eli 179 penniä metriltä, vaan korvauksen vapaasti hyllylle, vedettynä maahan tai kanavaan -sarakkeen mukaisesti eli 62 penniä metriltä. Maakaapeli oli vedetty 100 millimetrin muoviputkiin vetokaivojen kautta laitteille. Sähköasennusalan työehtosopimukseen liittyvän urakkahinnoittelun määritelmän 5 mukaan asennuksella putkeen tarkoitettiin sellaista asennustapaa, jossa johto koko pituudeltaan jää asennusputkeen tai onteloon. Urakkahinnoittelussa ei ollut rajoitettu asennusputkisanan käsitettä putken koon mukaan, sillä lisäselvitysten kohta 1 oli otettu hinnoitteluun vuonna 1960, kun urakkahinnoittelu ensi kerran tehtiin, kun taas taulukkoon E:1, jossa oli lueteltu erilaiset asennusputket, oli vuonna 1970 lisätty 70 millimetrin ja 100-150 millimetrin kokoiset putket. Täten osapuolet olivat yhteisesti ottamalla urakkahinnoitteluun yli 43 millimetrin putkia asennusputkiksi poikenneet urakkahinnoittelun lisäselvitysten kohdan 1 mukaisesta nimityskäytännöstä. Tämä oli urakkahinnoittelun mukaan ollut mahdollista, sillä mainitussa kohdassa todettiin, että urakkahinnoittelussa käytetyt tarvikkeet ja laitteiden nimitykset vastaavat yleensä niitä nimityksiä, joita käytetään sähköturvallisuusmääräyksissä ja Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liiton tarvikeluettelossa. Missään nimessä ne eivät siis vastanneet niitä ehdottomasti. Ontelon kokoa ei sitä paitsi ollut missään rajoitettu, ja koska urakkahinnoittelussa ontelo ja asennusputki olivat hintansa suhteen toisiinsa verrattavissa, olisi kohtuutonta, jos asennusputkella olisi kokorajoitus, mutta ontelolla ei, sillä kaapelin vedon suhteen molemmat olivat samanlaisia. Paikalliset sen enempää kuin liittojen välisetkään neuvottelut eivät olleet johtaneet tässä asiassa tulokseen.

Edellä esitetyillä perusteilla kantajaliitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi, että sanotussa urakkahinnoittelussa taulukossa F:1 maakaapeleiden asennuksella vedettynä putkeen tarkoitetaan myös asennusputkea, joka on yli 43 millimetrin kokoinen asennusputki tai ontelo, ja että sähköasentaja Matti Uhlbäck on sanotussa asennustyössä ollut oikeutettu urakkahinnoittelun F:1 -taulukon vedettynä putkeen -sarakkeen mukaiseen 179 pennin korvaukseen metriltä, sekä että vastaajaliitto velvoitettaisiin korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut.

Sähkötyönantajain Liitto on kanteeseen vastatessaan työtuomioistuimessa lausunut, että sähköasennusalan työehtosopimuksen liitteenä olevan urakkahinnoittelun määritelmän 5 mukaan asennuksella putkeen tarkoitettiin sellaista asennustapaa, jossa johto koko pituudeltaan jäi asennusputkeen tai onteloon. Urakkahinnoittelun lisäselvitysten mukaan urakkahinnoittelussa käytetyt tarvikkeet ja laitteiden nimitykset vastasivat yleensä niitä nimityksiä, joita oli käytetty sähköturvallisuusmääräyksissä ja Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liiton tarvikeluettelossa. Näissä oli käsite asennusputki määritelty tarkasti putken koon ja vielä tarkemmin putken sisähalkaisijan mukaan. Sähköturvallisuusmääräysten ohjeiden 1 ja 2 mukaan suurin asennusputkikoko, joka sisältyi käsitteeseen asennusputki, oli sisähalkaisijaltaan 43 mm. Mikäli putken sisähalkaisija oli tätä suurempi, ei kysymyksessä ollut mainittujen ohjeiden mukainen asennusputki eikä myöskään sähköasennusalan urakkahinnoittelun määritelmässä 5 tarkoitettu asennusputki, joka edellyttäisi käytettäväksi urakkahinnoittelun johdonvetomääräyksiä. Kantajan haastekirjelmässä esittämä väite, jonka mukaan 70 ja 100-150 mm:n putkien ottaminen vuonna 1970 urakkahinnoittelutaulukko E:1:een olisi merkinnyt sitä, että liitot olisivat yhteisesti poikenneet urakkahinnoittelun lisäselvitysten 1 kohdan määrittelyistä ja hyväksyneet myös yli 43 mm putket asennusputkiksi, ei pitänyt paikkaansa. Kun 70 ja 100-150 mm:n putket otettiin urakkahinnoittelun taulukkoon E:1, merkitsi se sitä, että ne hyväksyttiin putkiksi putkitusta koskevaan taulukkoon, mutta ei sitä, että ne olisi hyväksytty asennusputkiksi kaapeleita asennettaessa. Mainitut 70 ja 100-150 mm:n putket luokiteltiin valmistajan tarvikeluettelossa suojaputkiksi. Vuoden 1970 lisäyksellä urakkahinnoittelun taulukkoon E:1 ei siis ollut millään tavoin puututtu asennusputkikäsitteen määrittelyyn. Näillä perusteilla vastaajaliitto on katsonut, että työntekijäliiton vaatimus siitä, että tässä erimielisyystapauksessa tulisi maksaa urakkahinnoittelun taulukon E:8 sarakkeen "putkeen" mukaan, ei ollut urakkahinnoittelun mukainen. Sen vuoksi vastaajaliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä ja kantajan velvoittamista korvaamaan vastaajaliiton oikeudenkäyntikulut.

Paikallis-Sähkö Oy on ollut työtuomioistuimessa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo, ettei esillä olevaa kaapelin asentamista putkeen koskevaa kannetta voida hyväksyä yksin sillä perusteella, että putkien asentamista koskevaan urakkahinnoittelun taulukkoon E:1 on vuoden 1970 sopimusratkaisussa otettu 70 mm:n ja 100-150 mm:n putket, eikä liioin hylätä pelkästään sillä perusteella, ettei mainitunlaisia putkia ole nimitetty asennusputkiksi sähköturvallisuusmääräyksissä ja Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liiton tarvikeluettelossa, joissa käytettyjä tarvikkeiden ja laitteiden nimityksiä urakkahinnoittelussa käytetyt nimitykset hinnoittelun Lisäselvityksiä-kohdan mukaan yleensä vastaavat.

Ratkaisevampi merkitys on työtuomioistuimen mielestä sillä seikalla, että taulukossa F:1 on sarakkeessa "vedettynä putkeen" sovittu asennushinta myös niin paksuille kaapeleille, että niitä ei voida vetää niin ohuihin putkiin, mitä työnantajapuolen mukaan asennusputkilla vain on ymmärrettävä. Työnantajapuoli onkin jutun käsittelyn aikana myöntänyt, että taulukon F:1 sarakkeen "vedettynä putkeen" asennushintoja sovelletaan myös asennettaessa 70 tai 100-150 mm:n putkeen, mikäli putkeen vedetään vain yksi kaapeli. Työtuomioistuin katsoo työtuomioistuimessa tehdyn asennusnäytteen ja muun esitetyn selvityksen perusteella kuitenkin, ettei useamman kaapelin yhtaikainen asentaminen 70 tai 100-150 mm:n putkeen eroa yhden kaapelin asentamisesta sillä tavoin, että asennukseen olisi perusteltua soveltaa jotakin muuta F:1 taulukon saraketta kuin "vedettynä putkeen".

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että sähköasennusalan vuosien 1977 ja 1979 työehtosopimusten urakkahinnoitteluissa tarkoitetaan taulukossa F:1 maakaapeleiden asennuksella vedettynä putkeen myös asentamista 70 mm:n tai 100-150 mm:n putkeen ja että sähköasentaja Matti Uhlbäckillä, joka on suorittanut kanteessa mainitun maakaapelin vedon 100 mm:n muoviputkiin, on oikeus tästä työstä urakkahinnoittelun F:1-taulukon "vedettynä putkeen" -sarakkeen mukaiseen palkkaan. Asian laatuun nähden saa Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto kuitenkin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, Äimälä, Sariola, Leivo ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.