TT:1978-77
- Asiasanat
- Lakko, ks. työtaistelu, Työrauhavelvollisuuden rikkominen, ks. työtaistelu, Työtaistelu, kohteena, / palkkaus, / oikeus ottaa ja erottaa työntekijä, / työnjohto-oikeus
- Tapausvuosi
- 1978
- Antopäivä
Työntekijöiden toimeenpanemat lakot olivat ainakin osaksi kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin, ja sikäli kuin tästä ei ollut kysymys, työehtosopimuksen osana olevaan yleissopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Myös työaikana pidetyt kokoukset oli pidetty vastoin työehtosopimuksen määräyksiä ja ne olivat muodostaneet osan edellä mainituista työtaistelutoimenpiteistä.
Ammattiosasto vastasi luottamusmiestensä osallistumisesta lakkoihin. Vaikka lakkoihin osallistuneet olivat suurimmalta osalta kuuluneet kysymyksessä olevaan ammattiosastoon, ei ammattiosaston ollut edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi, rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.
Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 29.4.1978 solmitussa konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:
Yleissopimus 15.5.1946
Yleissopimus irtisanomissuojasta 22.2.1966
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rationalisointitoimintaa koskeva sopimus 18.3.1972
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Luottamusmiessopimus 2.4.1969
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Koulutustoimintaa koskeva sopimus pöytäkirjoineen ja liitteineen 12.2.1976
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
II TYÖPALKAT
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 § Suorituspalkka
Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.
Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).
Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.
Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
III TYÖNTUTKIMUKSET
12 § Työntutkimukset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
26 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta
Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Soveltamisohje:
Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
27 § Koulutustoiminta
Koulutustoiminnassa noudatetaan keskusjärjestöjen 12.2.1976 tekemää sopimusta pöytäkirjoineen ja liitteineen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
28 § Luottamusmiehet
Mom. 1. Luottamusmiesten osalta noudatetaan keskusjärjestöjen välistä luottamusmiessopimusta 2.4.1969.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksen osana noudatetussa keskusjärjestöjen välillä 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5. kohta:
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Valmet Oy:n Tampereen tehtailla oli syksystä 1977 alkaen neuvoteltu työntekijöiden ja työnantajain kesken töiden urakointiin liittyvistä kysymyksistä. Myös liitot olivat neuvotelleet samasta asiasta. Liittoneuvottelujen tuloksena osapuolet olivat 19.5.1978 laatineet yhteisen muistion niistä periaatteista, joiden perusteella urakkakysymykset ja paikalliseen neuvottelujärjestykseen liittyvät kysymykset ratkaistaan. Vastaajaliiton jäsenyhdistys Tampereen Lentokonetyöväen ammattiosasto r.y. oli ilmoittanut, ettei se hyväksynyt liittojen tekemää muistiota ja että urakkakysymykset ammattiosaston mielestä olivat vielä ratkaisematta. Painostaakseen työnantajaa hyväksymään haluamallaan tavalla yrityksessä esillä olleet useat urakkaerimielisyydet yrityksen työntekijät olivat ryhtyneet 22.5.1978 lakkoon siten, että rautatieosaston 14 työntekijää oli ollut sanottuna päivänä lakossa yhden tunnin sekä rautatie-, puu-, ohutlevy- ja maalaamo-osaston 107 työntekijää seuraavana päivänä kaksi tuntia. Tämän jälkeen oli yrityksen eri osastoilla jatkettu lakkoja ja pidetty työaikana luvattomia kokouksia yleensä muutamasta työntekijästä muutamiin kymmeniin työntekijöihin vaihtelevin osanottajamäärin töiden pysähtyessä 12.9.1978 koko tehtaalla työntekijäin pitämän kokouksen vuoksi. Vuosiloma-aikaa lukuunottamatta lakot olivat esiintyneet yleensä muutamasta päivästä runsaaseen viikkoon vaihtelevin väliajoin. Jutun pääkäsittelypäivänä 21.11.1978 oli vahvalevyosastolla vielä 100 työntekijää lakossa. Työnseisauksiin olivat ajoittain osallistuneet lähes kaikki eri osastojen luottamusmiehet, näiden joukossa ammattiosaston puheenjohtaja ja rahastonhoitaja. Tampereen Lentokonetyöväen ammattiosasto ei ollut näiden työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneiden työtaistelutoimenpiteiden aikana työntekijäliiton useista kehotuksista huolimatta ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Päinvastoin osaston toimihenkilöt olivat itse osallistuneet työtaisteluihin.
Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on, luovuttuaan kanteesta siltä osin kuin se koski 22.5. ja 19.6.1978 olleita lakkoja sekä 26.5.1978 ollutta siirtokone-, rautatie- ja sähköosastojen lakkoja, koska näihin lakkoihin osallistuneet työntekijät eivät kuuluneet Tampereen Lentokonetyöväen ammattiosastoon, vaatinut, että sanottu ammattiosasto tuomittaisiin työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon.
Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt ilmoitettujen työnseisausten ajankohtien ja niihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärien pitävän kuta kuinkin paikkansa. Syyskuun 22 päivän lakkoon osallistunut rautatieosaston luottamusmies kuului kuitenkin Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoon, eikä hänen toimintansa siten kuulunut ammattiosaston vastuulle. Huomattava osa kanteessa mainituista työnseisauksista oli ollut eri osastoilla toimeenpantuja tiedotustilaisuuksia, jotka oli pidetty työpaikkakohtaisen käytännön nojalla niiden olematta kuitenkaan muodollisesti tiedotussopimuksen mukaisia. Työnseisausten perimmäisenä syynä oli ollut se, että keväällä 1978 oli työmaalla toimeenpantu uudistus, jonka mukaan työnjohtajilta oli poistettu oikeus sopia urakoista työosastokohtaisesti. Tämän jälkeen kaikki urakka-asiat olivat kulkeneet kokonaisuudessaan urakkatoimiston kautta. Tässä toimistossa työskenteli vajaat kymmenen hinnoittelijaa, kun aikaisemmin vastaavaan työhön osallistuneita työnjohtajia oli ollut noin 70. Koska oli selvää, ettei kymmenen hinnoittelijaa voinut tehdä 70 miehen työtä, eikä asiantuntemuskaan tällaisessa keskitetyssä toimistossa voinut olla yhtä suuri kuin niillä henkilöillä, jotka työskentelivät itse työnjohtajina ja työntekijöinä, oli tämä aiheuttanut työntekijöiden keskuudessa voimakasta epäluuloa uutta järjestelmää kohtaan. Uudessa keskitetyssä järjestelmässä eivät osastojen luottamusmiehet voineet neuvotella urakkatoimiston edustajien kanssa, vaan asiat kulkivat pääluottamusmiehen kautta. Näin ollen työnseisaukset olivat syntyneet spontaanina mielenosoituksena työnantajan tekemää epätarkoituksenmukaista hallinnollista uudistusta kohtaan. Kun työnseisaukset eivät siten olleet kohdistuneet mihinkään työehtosopimuksen määräykseen tai siihen kokonaisuudessaan, ei ammattiosasto ollut syyllistynyt valvontavelvollisuutensa laiminlyömiseen.
Näillä syillä Metallityöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Tampereen Lentokonetyöväen ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuin on tutkinut jutun paitsi siltä osin kuin kanteesta on luovuttu ja katsoo siinä selvitetyksi, että Valmet Oy:n Tampereen tehtailla on ajalla 23.5.-21.11.1978 pantu toimeen kanteen tutkitussa osassa mainitut lakot, joiden tarkoituksena on ainakin osittain ollut painostaa työnantajaa urakoita koskevissa erimielisyyksissä ja, sikäli kuin tästä ei ole ollut kysymys, urakointijärjestelmää, neuvottelumenettelyä, koulutusta, lomautusta, työnjohtajan käyttäytymistä ynnä muita sellaisia yrityksen ja työn johtamiseen kuuluvia seikkoja koskevissa kysymyksissä. Lakot ovat siten ainakin osaksi kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja, sikäli kuin tästä ei ole ollut kysymys, työehtosopimuksen osana olevan yleissopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jutussa esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo sitä paitsi, että myös kanteessa tarkoitetut kokoukset on pidetty vastoin työehtosopimuksen määräyksiä ja ne ovat muodostaneet osan edellä mainituista työtaistelutoimenpiteistä.
Lakkoihin ovat osallistuneet kanteessa mainitut luottamusmiehet, joiden toiminnasta Tampereen Lentokonetyöväen ammattiosasto vastaa lukuun ottamatta yhtä, joka edustaa toista ammattiosastoa. Vaikka lakkoihin osallistuneet ovat suurimmalta osalta kuuluneet Tampereen Lentokonetyöväen ammattiosastoon, ei ammattiosaston ole edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi, rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.
Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Tampereen Lentokonetyöväen ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, Pyrhönen, Hyppönen ja Kaski.
Tuomio oli yksimielinen.