17.9.1976

12 §

1. Työ suoritetaan joko urakkapalkalla, tuntipalkalla tai tuntipalkalla tuotantopalkkioineen.

2. Rakennusalan työt ryhmitellään seuraavasti:

I a

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- Viralliset torninosturinkuljettajan vaatimukset täyttävän kuljettajan työt ja väh. 3 vuotta ammatissa työskennelleen kaivinkoneen käyttäjän työt

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V Työpalkkoja koskevat määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 §

I Ammattityöt a) b)

II Muut rakennustyöt a) b)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 §

VIII Erinäiset määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

33 §

Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välistä luottamusmiessopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. (Luottamusmiessopimus on sivulla 162).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Näiden suhteiden edellyttämän luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen muiden työnantajan ja työntekijän välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Näiden päämäärien toteuttamiseksi ovat Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennustyöläisten Liitto sekä Muurarien Liitto tänään tehneet luottamusmiesjärjestelmää ja luottamusmiestoimintaa koskevan sopimuksen, jolla toteutetaan keskusliittojen huhtikuun 2 päivänä 1969 solmimassa luottamusmiessopimuksessa hyväksytyt periaatteet rakennusalalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa rakennustyökohteen pääurakoitsijan työssä olevien työntekijöiden valitsemaa pääluottamusmiestä ja tämän sopimuksen 3 §:n 4 kappaleessa sanotun ammattiryhmän valitsemaa luottamusmiestä. Rakennustyökohteella tarkoitetaan tässä saman työnantajan sekä erillistä rakennustyömaata että ns. aluerakennustyömaata.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

1. Rakennustyökohteen pääurakoitsijan työssä olevat työntekijät valitsevat keskuudestaan pääluottamusmiehen. Niinikään valitsee tämän pykälän 4. kappaleessa sanottu ammattiryhmä keskuudestaan luottamusmiehen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä ja muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

Pääluottamusmiehenä toimivalle työntekijälle maksetaan kuitenkin aina vähintään perustuntipalkka täysine ammattitaitolisineen.

3. Mikäli pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista ja jos hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

4. Mikäli rakennustyökohteen taikka sen ammattiryhmän, johon pääluottamusmies kuuluu, työvoimaa vähennetään työn valmistumisen tai taloudellisten taikka tuotantoteknisten syiden vuoksi, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen paitsi mikäli työnantaja ei voi tarjota tässä rakennustyökohteessa pääluottamusmiehelle tämän ammattia vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Ammattiryhmän luottamusmieheen on ammattiryhmän puitteissa mahdollisuuksien mukaan sovellettava samoja sääntöjä. Muissa tapauksissa ei luottamusmiestä saa irtisanoa, ellei niiden työntekijäin enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, anna siihen suostumustaan.

Luottamusmiehen työsuhteen purkamisoikeus määräytyy työsopimuslain 43 §:stä ilmenevillä perusteilla.

5. Pääluottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus työsuhteen päättymisestä kahta viikkoa ennen ja luottamusmiehenä toimivalle viikkoa ennen. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy.

6. Pääluottamusmiehelle annetusta ennakkoilmoituksesta toimittakoon hän tiedon sille Rakennustyöläisten Liiton aluejärjestölle tai sille työntekijäliittojen ammattiosastolle, jonka myötävaikutuksella pääluottamusmies on valittu. Ennakkoilmoituksesta ammattiryhmän luottamusmiehelle annetaan tieto pääluottamusmiehelle. Edellämainitut ennakkoilmoitusmääräykset eivät kuitenkaan koske tapauksia, joissa työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen tai työt ylivoimaisen tapahtuman takia taikka rakennuttajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan on kokonaan tai osaksi keskeytettävä taikka rakennettava työntulos valmistuu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen liittojen kesken 16.6.1973 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa ja sen osana olevassa luottamusmiessopimuksessa on vuoden 1972 työehtosopimuksen edelle jäljennettyjä vastaavat määräykset, kuitenkin niin, että edellisen sopimuksen palkkaryhmiä I a ja b sekä II a ja b vastaavat uudessa sopimuksessa palkkaryhmät I-IV.

Sopimuksessa on sitä paitsi näin kuuluva määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII Sosiaaliset määräykset

24 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Lomapalkka ja lomakorvaus lasketaan siten kuin rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(Rakennusalan vuosilomia koskeva työehtosopimus sivulla 195).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Ns. käytännön palkkojen korotus

Aikapalkat

Työehtosopimuksen allekirjoittamista lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien korotetaan tuolloin voimassa olevaan työehtosopimukseen perustuvaa tuntipalkkaa 60 pennillä. Korotuksen tulee kuitenkin olla sellainen, että palkka korotuksen jälkeen vastaa asianomaisen palkkaryhmän uutta perustuntipalkkaa ja, jos työntekijälle on maksettu ammattitaitolisää, prosentuaalisesti yhtä suurta osaa siitä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä tarkoitetussa rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Työntekijän oikeus vuosilomaan ja loman pituus määräytyvät vuosilomalain mukaan. Vuosilomaa annettaessa luetaan työpäiviksi kaikki muut päivät, paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja vapunpäivä.

Lomapalkan ja lomakorvauksen määrä lomaltapaluurahoineen on 11 % lomanmääräytymisvuoden aikana työntekijälle työssäolon ajalta maksetusta taikka maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että liiton jäsen nosturinkuljettaja Jouko Jakonen oli mennyt vuoden 1972 loppupuolella solmitun suullisen ja toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen perusteella Rakennustoimisto Kiviniemi & Kumpp. Oy -nimisen rakennusliikkeen palvelukseen Porin kaupungissa olevalle uudisrakennustyömaalle. Jakosen ja työnantajan kesken oli sovittu siitä, että Jakosen tehtäviin kuului torninosturin kuljettaminen, mutta että hän voi tehdä muutakin työtä, niin kuin sitten tapahtuikin. Jakonen oli 21.12.1972 valittu rakennustyömaan pääluottamusmieheksi. Jakoselle oli maksettu henkilökohtaisena aikapalkkana 12 markkaa tunnissa, mikä täytti työehtosopimuksen I a palkkaryhmän perustuntipalkan lisättynä ammattitaitolisällä ja nosturinasennustaitoiselle torninosturinkuljettajalle tulevalla lisällä. Vuoden 1973 työehtosopimuksen nojalla palkkaa korotettiin 60 pennillä tunnissa. Jakonen oli torninosturin kuljettamisen ohella tehnyt myös muita sekalaisia töitä, kuten työturvallisuuteen liittyviä töitä. Nosturinkuljetustyö oli loppunut syyskuun lopussa 1973, ja nosturia oli alettu purkaa 1.10.1973. Jakonen oli lokakuun alussa tehnyt sekalaisia töitä. Näiden IV taikka III palkkaryhmään luettavien töiden tekeminen oli kestänyt 10.10.1973 saakka. Työnantajan edustaja oli yllättäen 11.10.1973 ilmoittanut, että Jakosen palkkaa alennettaisiin seuraavasta päivästä lukien 9 markkaan tunnissa. Jakonen ei ollut hyväksynyt palkan alentamista, jota hän oli pitänyt luottamusmiessopimuksen ansiotakuumääräyksen vastaisena. Jakonen oli 11.10.1973 jälkeen tehnyt vaihtelevia rakennustöitä. Hänen otettuaan yhteyttä Rakennustyöläisten Satakunnan Aluejärjestön aluesihteeriin oli tämä ottanut yhteyttä Suomen Rakennusteollisuusliiton paikalliseen asiamieheen, jota oli 25.10. ja 30.10. sekä 5.11.1973 pidetyssä neuvottelussa kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin työnantajan kerrotun menettelyn korjaamiseksi. Tämä asiamies oli kuitenkin kieltäytynyt ryhtymästä mihinkään toimenpiteisiin ja katsonut, että työnantaja voi alentaa pääluottamusmiehen palkkaa, kun tälle ei voitu osoittaa saman ammatin työtä. Rakennustyöläisten Liiton aluesihteeri oli käynyt työmaalla vielä 21.11.1973, työnantajan edustajan kanssa käydyn neuvottelun tuottamatta tulosta. Asiassa oli käännytty vastaajaliiton puoleen kirjeitse 21.12.1973. Liittojen välillä 22.1.1974 käydyssä neuvottelussa ei ollut päästy myöskään myönteiseen ratkaisuun, ja työnantajaliiton edustajat olivat yrittäneet löytää erilaisia väitteitä työnantajan menettelyn puolustelemiseksi. Jakosen työsuhdetta oli muun muassa väitetty määräaikaiseksi. Työsuhde olisi väitteen mukaan päättynyt, kun nosturin kuljettaminen päättyi. Jos työsuhde olisi ollut määräaikainen, olisi sen tullut päättyä lokakuun alussa 1973. Jakonen oli sitten tehnyt työmaalla erilaisia rakennustöitä työsuhteen päättymiseen 6.2.1974 saakka. Kun otettiin huomioon työtuomioistuimen tuomio 83/1973, joka oli neuvotteluvaiheessa myös työnantajapuolen tiedossa, on työnantajapuolen ja erityisesti työnantajaliiton luottamusmiessopimuksen vastaista menettelyä pidettävä erityisen piittaamattomana. Sanotuilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennustoimisto Kiviniemi & Kumpp. Oy on menetellyt luottamusmiessopimuksen ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n vastaisesti alentaessaan kerrotuin tavoin Jakosen palkan. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Jakosella on oikeus saada ajalta 12.10.19736.2.1974 saamatta jääneet 3,60 markkaa työtunnilta sekä lisäksi maksamatta jääneelle summalle vuosilomasopimuksen mukaiset vuosilomaedut eli 11 % maksamattomasta määrästä. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Rakennustoimisto Kiviniemi & Kumpp. Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Rakennusteollisuusliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kanteeseen vastatessaan Suomen Rakennusteollisuusliitto sekä Rakennustoimisto Kiviniemi & Kumpp. Oy ovat lausuneet, että keskusliittojen laatimien soveltamisohjeiden mukaan, joita työtuomioistuimen edellä mainitun tuomion mukaan voitiin ansiotakuusäännöstä koskevilta osiltaan soveltaa myös rakennusalalla, ansion vaihtelu voi tulla kysymykseen muun muassa silloin, kun luottamusmiehen työehtosopimuksen taikka työsopimuksen mukaan tuli suorittaa eripalkkaisia töitä. Määräaikaiset työsuhteet olivat rakennusalalla varsin yleisiä. Työsuhde päättyi määräajan kuluttua umpeen taikka työsopimuksen tarkoittaman työn päätyttyä. Työn jatkuminen edellytti uutta työsopimusta asianosaisten kesken myös pääluottamusmiehestä puheen ollen. Mitä kanteessa esitettyihin tosiseikkoihin tuli, niin Jakosen 7.12.1973 tehty työsopimus oli koskenut pelkästään torninosturin kuljettamista. 21.12.1973 tapahtunut Jakosen valinta pääluottamusmieheksi oli aiheuttanut sen, että Jakoselle oli jouduttu järjestämään torninosturin kuljettamisen ohella muuta työtä. Tämä ei kuitenkaan muuttanut sitä, että työsopimus oli koskenut vain torninosturinkuljetusta, mikä edelleen oli ollut Jakosen päätyönä. Työmaan valmistuessa oli tullut tarpeelliseksi purkaa nosturit. Jakoselle oli 1.10.1973 ilmoitettu, että työsopimuksen tarkoittamien töiden loppuessa hänen työsuhteensa päättyisi purkutöiden päättyessä. Purkutyöt olivat kuuluneet alkuperäiseen työsopimukseen, ja Jakonen oli osallistunut niihin. Jakosen työsuhde ei siis missään vaiheessa ollut muuttanut luonnettaan. Työnantajan edustaja oli kuitenkin ilmoittanut Jakoselle tarjottavan tämän luottamusmiesaseman tähden muuta työtä, mikä ei kuitenkaan vastaisi Jakosen ammattitaitoa. Tästä johtuen tarjottava palkkakin olisi alempi kuin aikaisemman työsuhteen palkka. Jakonen oli hyväksynyt tarjouksen, ja uutta palkkaa uudesta työsuhteesta oli alettu suorittaa 8.10.1973 lukien. Sanotuilla perusteilla vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä. Jutun käsittelyn aikana vastaajat ovat luopuneet aluksi esittämästään väitteestä, että Jakosen palkkaus ei olisi ollut puhdasta aikapalkkaa.

Rakennustyöläisten Liitto on vastineen johdosta lausunut muun ohella, että työsopimuslakikomitean mietintö (Komiteanmietintö 1969: A 25) osoitti, kuinka suppeasti työsopimuksen määräaikaisuus, erityisesti sopimuksen tarkoituksesta ilmenevä määräaikaisuus oli ymmärrettävä. Jakosen tullessa työhön ei ollut mitään puhetta määräajasta, tarkoin määrätystä työstä eikä sopimuksen tarkoituksesta, josta sopimuksen väitetty määräaikaisuus olisi käynyt ilmi. Määräaikaisuusväite oli myöhäsyntyinen. Jakoselle ei vastaajan esittämin tavoin ollut tehty mitään ilmoitusta palkan alentamisesta taikka työsuhteen päättymisestä 1.10.1973, vaan palkan alentamista koskeva ilmoitus oli tullut hänelle yllätyksenä 11.10.1973. Mitä Jakosen työskentelyyn lokakuun alussa 1973 tuli, niin Linden -merkkisen nosturin purku oli alkanut 1.10. ja päättynyt 2.10.1973. Jakonen ei ollut ottanut osaa tämän nosturin purkuun eikä myöskään sen radan purkuun. Potain -merkkisen nosturin purku oli alkanut 3.10.1973 kestäen sitten kaksi taikka kolme päivää. Jakonen oli osallistunut tuon nosturin radan purkuun vajaan päivän ajan. Radan purkaminen oli luonteeltaan sekatyötä. Jakonen ei siis ollut ottanut osaa kummankaan nosturin purkutyöhön.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville että torninosturinkuljettaja Jouko Jakonen on joulukuun 1972 alkupuolella tullut suullisesti tehdyn työsopimuksen nojalla Rakennustoimisto Kiviniemi & Kumpp. Oy:n palvelukseen. Työnantajaliitto on katsonut, että työsopimus tehtiin 7.12.1972 paikallisen työpäällikön kanssa, kun taas kantajaliitto lähtee Jakosen ilmoituksesta, että sopimus oli tehty paria päivää aikaisemmin työmaan vastaavan mestarin kanssa. Kun osapuolilla työsopimuksen sisällöstä joka tapauksessa on erilaiset käsitykset, ei sanotulla sopimuksen tekoaikaa koskevalla erimielisyydellä työtuomioistuimen mielestä ole merkitystä asian ratkaisun kannalta. Edelleen työnantajapuoli ilmoittaa sopimuksen koskeneen ainoastaan torninosturin kuljettamista, työntekijäpuolen ilmoittaessa sovitun, että nosturinkuljetuksen välillä Jakosen on tullut työsopimuksen nojalla tehdä työmaalla muuta työtä. Tosiasiassa Jakonen on työsuhteen alkuaikana tehnyt pääasiassa nosturinkuljetustyötä ja myöhemmin olennaisesti muuta työtä. Siirtyminen muihin tehtäviin on esitetystä selvityksestä päätellen aiheutunut siitä, että työmaan pääluottamusmieheksi 21.12.1972 valittu ja myös työsuojeluvaltuutettuna toiminut Jakonen oli käyttänyt näihin tehtäviin aikaa siinä määrin, ettei työnantaja ollut katsonut hänen voivan toimia nosturinkuljettajan tehtävässä aiheuttamatta haittaa työmaan töiden järjestelylle. Elo-syyskuussa 1973 Jakonen on taas määrätty tekemään pääasiassa torninosturinkuljetustyötä.

Lokakuun alussa 1973, kun nosturinkuljetustyö työmaalla oli päättynyt, on Jakosen palkka alennettu työnantajan toimesta 9 markaksi tunnissa. Työnantajapuolen mielestä kysymyksessä on ollut uuden työsopimuksen solmiminen, kun taas työntekijäpuoli katsoo, että kysymyksessä on ollut palkan alentaminen entiseen työsopimukseen perustuvan työsuhteen jatkuessa. Osapuolet ovat edelleen eri mieltä siitä, milloin tuo ilmoitus on annettu Jakoselle taikka hänen kanssaan tehty uusi työsopimus. Asian ratkaisulle ei työtuomioistuimen mielestä ole taaskaan merkitystä sillä, tehtiinkö asiasta ilmoitus jo 1.10., kun työmaan viimeisen nosturin purkutyö vielä oli suorittamatta, vaiko 11.10.1973. Noiden tapahtumien jälkeen Jakonen on ollut yhtiön palveluksessa 6.2.1974 saakka työmaan erilaisissa rakennustöissä.

Asiassa on työtuomioistuimen mielestä jäänyt näyttämättä, että Jakosen kanssa yhtiön väittämin tavoin olisi sovittu määräaikaisesta työsuhteesta, ja Jakosen tosiasialliset tehtävät työsuhteen kestäessä tukevat myös työntekijäpuolen käsitystä työsopimuksen sisällöstä. Näin ollen ei Jakosen työsuhteen päättymiselle lokakuun alussa 1973 ole näytetty perustetta, vaan työsuhde on edelleen jatkunut, joten Jakosen palkkaa ei luottamusmiessopimuksen 5 §:n mukaan ole saatu alentaa kesken työsuhteen niin kuin on tapahtunut. Vaikka yhtiö olisikin aluksi ollut siinä käsityksessä, että sopimus olisi katsottava määräaikaiseksi, olisi sen, saatuaan Rakennustyöläisten Liiton paikallisesta aluetoimistosta huomautuksen menettelyn työehtosopimuksenvastaisuudesta, tullut selvittää itselleen asia ja korjata virheensä. Yhtiö on kuitenkin, annettuaan työnantajaliiton piirijärjestölle ilmoituksen siitä, että sopimus oli määräaikainen, luottanut järjestön ilmoitukseen, jonka mukaan asiassa on voitu menetellä työnantajan käyttämällä tavalla. Tähän nähden ei yhtiön menettelyä voida työtuomioistuimen mielestä pitää työehtosopimuksen tietoisena rikkomisena, vaikka yhtiön olisikin tullut havaita, ettei sen piirijärjestölle antamalla ilmoituksella ollut riittäviä perusteita. Suomen Rakennusteollisuusliitto sitä vastoin on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden, kun se on käydyissä neuvotteluissa luottaen saamaansa määräaikaisuusilmoitukseen hyväksynyt työnantajan menettelyn ottamatta tarkemmin selkoa sen perusteista.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hyläten Rakennustoimisto Kiviniemi & Kumpp. Oy:tä vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen vahvistaa, että Rakennustoimisto Kiviniemi & Kumpp. Oy on menetellyt luottamusmiessopimuksen 5 §:n määräyksen vastaisesti alentaessaan torninosturinkuljettaja Jouko Jakosen palkan kesken Jakosen työsuhteen ja että Jakosella näin ollen on oikeus saada palkan alentamispäivästä lukien työsuhteen loppuun alun perin sovitun, työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti korotetun 12,60 markan tuntipalkan ja maksettujen 9 markan erotus tehdyiltä työtunneilta ja sanotulle summalle vuosilomakorvauksena 11 %. Lisäksi työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Suomen Rakennusteollisuusliiton maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa 2 500 markkaa sekä vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 900 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Peltola, Riski, Parkkinen, Hyppönen ja Kaski.

Tuomio oli yksimielinen.