20.4.1972

1 § Soveltamisala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät mahdollisimman tunnontarkasti noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Muist. 1. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä.

2. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohta 2.

Paikallisesti sovitut kakonaistuntipalkkasopimukset todetaan voimassaoleviksi.

Kohta 3.

Ohjetuntipalkkojen poistaminen ei aiheuta muutoksia nyt voimassa oleviin palkkoihin, palkkaperusteisiin, neuvottelujärjestykseen eikä työrauhavelvollisuuteen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohta 5.

Liitot jatkavat toimenpiteitään sellaisen järjestelmän luomiseksi, jonka perusteella työolosuhteiden muutosten vaikutus palkkoihin ja ammattiryhmittelyyn voidaan mitata mahdollisimman oikeudenmukaisesti ennenkuin uusien järjestelyjen edellyttämät työt otetaan käyttöön.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohta 13

Liitot suosittelevat, että suurissa, vähintään 5 päivää kestävissä korjausseisokeissa, ei kuitenkaan TES-seisokeissa, esiintyvät kiireelliset peruskorjaustyöt, sovitaan kone-, sähkö- ja mittarikorjausosastojen ammattityöntekijöiden osalta paikallisesti suoritettavaksi suorituspalkkatyönä siellä, missä tarpeelliset työpaikkakohtaiset perusteet tällaiseen ovat olemassa. Tehtaissa, joissa tällaisia perusteita ei ole olemassa, pyritään ne luomaan sopimuskauden aikana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisliittojen hyväksymissä työehtosopimuksen soveltamisohjeissa on muun muassa seuraavat ohjeet:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Neljäntoista vuorokauden irtisanomisajan piiriin tulee työntekijä toistaiseksi tehdyn työsopimuksen nojalla työsuhteen kestettyä 6 kuukautta. Jos on tehty määräaikainen työsopimus tai sopimus määrätyn työn tekemisestä, ei irtisanomisaikaa koskevaa määräystä sovelleta lainkaan, koskei tällaista työsuhdetta voida irtisanoa kesken sopimuskauden. Jos työ jatkuu sovitun kauden jälkeenkin tai määrätyn työn päätyttyä, katsotaan työsopimuksen kuitenkin jatkuvan toistaiseksi tehtynä ja irtisanomisaikaa sovelletaan heti, kun työsuhteen alusta lukien on kulunut 6 kuukautta.

Määräajaksi tai määrättyä työtä varten tehty työsopimus voidaan solmia vain kerran. Jos työ jatkuu edelleen, on irtisanomisaikaa noudatettava tavanomaisin edellytyksin. Tarkoituksena on ollut estää tilapäisluontoisten työsuhteiden jatkettu käyttö.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkoista sopiminen työn järjestelyn yhteydessä

Erilaisista työn järjestelyistä paikallisesti syntyneiden erimielisyyksien välttämiseksi on työehtosopimuksen 11 §:n 2. kohdan 1. muistutuksessa sovittu yksityiskohtaisesta menettelystä, jota ko. tapauksissa on noudatettava. Muistutuksen mukaan tulee työnantajan suorittaessaan työn järjestelyjä jotka oleellisesti vaikuttavat työn määrään tai laatuun, antaa niistä ennakolta selostus asianomaisille luottamusmiehille ja työntekijöille sekä heitä kuultuaan tehdä esitys toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista muutoksista ammattiryhmittelyyn ja palkkoihin. Palkkamuutoksista sovittaessa otetaan huomioon työn määrän tai laadun muutos sekä sovittavan palkan oikeudenmukainen suhde muiden työntekijöiden palkkoihin.

Ammattiryhmittelyn ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen, mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi. Joko paikallisten osapuolten tai liittojen välillä niin sovittaessa, voidaan käyttää puolueetonta tutkimusta kiistanalaisten perusteiden selvittämiseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että liittoon jäsenenä kuuluvan Kajaani Oy:n paperitehtaalla oli vuoden vaihteen 1971-1972 aikoihin neuvoteltu suunnitellun paperikone 2:n korjausseisokin aikana työntekijöille maksettavista palkoista. Työnantaja oli tällöin esittänyt, että koneen korjaustöihin otettaville aputyöntekijöille maksettaisiin palkkaa liikenneosaston kausipalkkasopimuksen mukaisesti, kuten aina ennenkin oli tehty korjausseisokin aikana vastaavissa aputöissä. Yhtiön vakinaisille työntekijöille maksettaisiin seisokkitöistä heidän normaali kokonaistuntipalkkansa. Osa töistä voitaisiin lisäksi tehdä suorituspalkkatyönä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 13 kohdan mukaisesti. Työntekijäpuoli sen sijaan oli esittänyt kaikille seisokkitöihin osallistuville maksettavaksi kokonaistuntipalkan lisäksi yhden markan suuruista ahkeruusrahaa. Kun asiasta ei oltu päästy yksimielisyyteen, se oli alistettu liittojen ratkaistavaksi. Tämän jälkeen käydyissä neuvotteluissa olivat läsnä olleet asianosaisliittojen edustajat suositelleet seisokkiaikaisten korjaustöiden suorittamista kunnossapitotoimikunnan esittämää suorituspalkkausta käyttäen. Työntekijät eivät olleet suositusta hyväksyneet, vaan ilmoittaneet 12.1. pidetyssä neuvottelussa vaativansa 20 %:n urakkahyvitystakuuta taikka erillistä yhden markan lisää. Tässä neuvottelussa työnantajan taholta oli ilmoitettu noin kolme viikkoa kestävän seisokin alkavan 26.1.

Työehtosopimuksen mukaisen neuvottelumenettelyn ollessa kesken olivat työntekijät, jotka ovat Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51 r.y:n jäseniä, kuitenkin ryhtyneet seuraaviin työtaistelutoimenpiteisiin:

1 Paperitehtaalla oli 20.12.1971 alkanut lähes täydellinen ylitöistä kieltäytyminen. Muun muassa 12.1.1972 yövuoron aikana tapahtuneeseen viiranvaihtotyöhön olisi paperikone l:llä tarvittu ylityöhön muutama työntekijä. Useita työntekijöitä oli pyydetty tähän työhön, mutta kukaan ei ollut suostunut tulemaan. Viikonvaihteessa 15.1.-16.1. oli ollut tarkoitus paperikone 1:llä siirtyä offsetajoon, jonka aikana olisi tarvittu työhön tärkkelyksen liuottajaa. Luottamusmies Veikko Väänänen oli ilmoittanut työnantajan edustajalle, että kukaan työntekijöistä ei jää ylitöihin.

2. Työvoimaviranomaisten kehotuksesta oli 24.1. ja 25.1. ilmoittautunut noin 25 aputyöntekijää Kajaani Oy:n liikenneosastolle. He olivat kuitenkin kieltäytyneet työnteosta, mihin oli ilmeisesti vaikuttanut vastaajaliiton Kajaanin osasto n:o 51:n asettaman pääluottamusmiehen Paavo Karjalaisen sekä alueradiossa että sanomalehdissä esittämät kannanotot ja Karjalaisen tulijoille tehdasalueella pitämät puhuttelut.

3 Paperikone 2:n siltanosturin kuljettajat olivat 27.1. alkaen kieltäytyneet ajamasta nosturia muuten kuin vain noin 1/10 normaaliajonopeudesta olevalla ryömintänopeudella.

4. Paperitehtaan luottamusmies Pentti Artama oli 28.1. ilmoittanut työnantajan edustajille, että työntekijät olivat päättäneet laskea paperikone 3:n nopeuden 670 metriin minuutissa sen oltua sitä ennen noin 750 m/min.

5. Kone- ja sähköosaston työntekijät olivat kieltäytyneet 28.1. alkaen lähes kaikista paperikone 2:ta koskevista ylitöistä ilmoittamatta menettelylleen mitään pätevää syytä.

6. Paperikone 2:n konemiehistöön kuuluvat 9 työntekijää olivat kieltäytyneet 3.2. kello 16.00 heille osoitetusta työstä. Tämän jälkeen kaikki paperikone 2:n iltavuorossa olevat työntekijät, heidän joukossaan nosturinkuljettajat, olivat ryhtyneet lakkoon poistuen työpaikaltaan kesken säännöllisen työajan.

7. Paperikone 2:n kolme siltanosturinkuljettajaa olivat kieltäytyneet 4.2. kello 16.30 ajamasta nosturia normaalilla ajotavalla työnjohtajien kehotuksista huolimatta. Eräs heistä oli ilmoittanut asiasta päivällä äänestetyn ja heidän ajavan vain hitaalla. Pääluottamusmies Karjalainen oli kieltäytynyt ryhtymästä mihinkään toimenpiteisiin tämän menettelyn lopettamiseksi.

8. Kolme työntekijää, jotka oli määrätty siirtämään popen sylinteriä telahiomon nosturin ulottuville hiontaa varten, oli 4.2., otettuaan yhteyden luottamusmies Jouko Tiikkaiseen, ilmoittanut kieltäytyvänsä työstä. He olivat sitten kello 19.00 ryhtyneet lakkoon.

Näiden tapahtumien jälkeen oli vastaajaliiton Kajaanin osasto n:o 51:n puheenjohtajalle Aulis Heikkiselle lähetetty kirje, jossa oli todettu paperikone 3:n nopeuden pudotus ja paperitehtaan ylityökielto sekä kehotettu ammattiosastoa ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi.

9. Pituusleikkurilla oli tammikuun lopulla ryhdytty työnteon jarrutukseen, mistä oli ollut seurauksena, että paperikone 3 oli jouduttu 6.2. kello 15.45 pysäyttämään, koska tampuuriraudat olivat loppuneet. Pituusleikkurin normaaliajonopeuden oltua 1700-1800 m/min. työntekijät eivät työnjohdon kehotuksista huolimatta olleet pitkään aikaan suostuneet ajamaan yli 1300 m/min. Luottamusmies Tiikkainen oli ilmoittanut työnantajan edustajille työntekijäin ylityöhaluttomuuden kestävän vaikka 5 vuotta, jollei Matti Niskanen nimistä työntekijää otettu takaisin työhön. Kysymyksessä oleva Niskanen oli toiminut paperitehtaalla lomasijaisena ja lomituksen päätyttyä hänelle oli tarjottu työtä paperikone 2:n modernisointiin liittyvissä aputöissä, mihin hän kuitenkaan ei ollut halukas ryhtymään. Luottamusmies Tiikkainen oli myös ilmoittanut työntekijäin päättäneen pituusleikkurin nopeuden alentamisesta edellä sanotulla tavalla.

10. 6.2. oli muissa työkohteissa ilmaantunut työstä kieltäytymistä. Aamuvuorossa oli kahta työntekijää pyydetty siirtämään paperinohjausteloja purkausaukon viereen, mutta he olivat kieltäytyneet tästä ja poistuneet työmaalta. Iltavuorossa oli kahta työntekijää pyydetty ajamaan nostureita normaalisti, mutta he olivat kieltäytyneet ja poistuneet työmaalta. Muissakin työkohteissa oli tapahtunut samoihin aikoihin työstä kieltäytymistä ja oli ilmeistä, että työntekijät olivat ryhtyneet määrätietoisesti estämään paperikone 2:n modernisointitöiden suorittamisen. Pääluottamusmies Karjalainen ei kuitenkaan kehotuksista huolimatta ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työtaistelujen lopettamiseksi.

11. 7.2. olivat paperikone 2:n työntekijät ilmoittaneet lähtevänsä kello 11.00 alkavaan kokoukseen poistuenkin sitten ilmoituksensa mukaisesti työmaalta ilman työnjohdon lupaa. Samana päivänä oli jälleen esiintynyt työstä kieltäytymistä muun muassa eräiden liikenneosaston miesten kieltäytyessä siirtämästä huovanjohtoteloja autoon. Kun näille miehille oli ilmoitettu, ettei heille voitu järjestää muuta työtä, he olivat poistuneet työpaikalta joukossaan luottamusmies Tuomas Tiikkaja. Iltavuorosta samoin kuin yövuorosta olivat eräät työntekijät jääneet kokonaan pois. Työstä kieltäytymiset olivat jatkuneet edelleen seuraavana päivänäkin.

12. Kamyr-koneen työntekijät olivat ryhtyneet myöskin työnteon jarruttamiseen, mikä oli alkanut osittain jo marraskuussa 1971 ilmeten selvemmin paperikone 2:n modernisointiseisokin alkamisen jälkeen. Työntekijät olivat ilmoittaneet, että tuotantoa ei nosteta yli 34 tonnin vuorokaudessa, vaikka se olisi ollut mahdollista. Työntekijät olivat 7.2. ilmoittaneet jarrutuksen syyksi tyytymättömyyden palkkaukseensa. Työnjohtajan kehotusta tuotannon nostamiseen ei ollut noudatettu. Pääluottamusmies Karjalainen ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin jarrutuksen lopettamiseksi vaan ilmoittanut työntekijöille, että he voivat työskennellä sopivaksi katsomallaan vauhdilla.

13. Eräät liikenneosaston työntekijät heidän joukossaan luottamusmies Tiikkaja eivät olleet 9.2. saapuneet lainkaan työhön. Aikaisemmin työstä kieltäytyneet työntekijät eivät olleet tulleet enää ollenkaan töihin 10.2.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton puheenjohtaja Veikko Ahtola ja sihteeri Kalevi Aronen sekä Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton edustajat varatuomari Heikki Niinikoski ja insinööri Cornelius Borchers olivat 11.2. saapuneet Kajaaniin tutustumaan tilanteeseen. Puheenjohtaja Ahtola ja sihteeri Aronen olivat osallistuneet iltapäivällä paikallisen ammattiosaston toimikunnan kokoukseen, jonka jälkeen käydyssä keskustelussa Ahtola oli ilmoittanut työnantajan edustajille toimikunnan yksimielisesti päättäneen, että työtahti on saatava normaaliksi Pääluottamusmies oli velvoitettu kiertämään osastoilla ja panemaan työt järjestykseen. Siltanostureilla olikin jarrutus loppunut noin kello 18.30 ja kamyr-koneella sekä paperikone 3:lla noin kello 20. Kohta tämän jälkeen oli toinen siltanostureista kuitenkin rikkoontunut, koska sitä oli ajettu käyttöohjeiden vastaisesti työnjohdon kielloista huolimatta.

14. Seuraavana päivänä 12.2. oli jälleen esiintynyt työstä kieltäytymistä kahden konemiehistöön kuuluvan työntekijän kieltäytyessä siirtämästä luovutuspuristimen telaa hiontaan.

15. Kun liittojen edustajat olivat lähteneet Kajaanista 13.2. olivat työntekijät melkein välittömästi alkaneet jarrutuksen kamyr-koneella ja paperikone 3:lla. Työstä kieltäytymistä oli esiintynyt myös seuraavana päivänä eli 14.2. Ammattiosaston puheenjohtaja Heikkilä oli vastannut, kun häneltä ja pääluottamusmies Karjalaiselta oli tiedusteltu, takaako ammattiosasto, että koneita ajetaan työnjohdon ohjeiden mukaan, että ammattiosaston toimikunnan yksimielinen kanta oli, että työrauha palautetaan. Kello 15 jälkeen oli jarrutus paperikone 3:lla ja kamyr-koneella lopetettu.

16. Sen jälkeen kun työntekijät olivat 16.2. pitäneet kokouksen tehdasalueen ulkopuolella, oli pääluottamusmies Karjalainen ilmoittanut, että työstä poistuneet työntekijät palaavat normaaleihin työvuoroihinsa, ja kello 14 alkaen työntekijät olivat jälleen palanneet töihinsä. 17. Kuitenkin jälleen seuraavana päivänä eli 17.2. eräät nosturinkuljettajat olivat kieltäytyneet siirtämästä konekalanterin poikkipalkkia ja poistuneet työpaikalta noin kello 10.15. Noin tuntia myöhemmin olivat loputkin 11 paperikone 2:n työntekijää poistuneet työpaikalta mitään ilmoittamatta. Iltavuoron työntekijät eivät tämän jälkeen olleet tulleet ollenkaan työhön. Tähänkään ei ollut ilmoitettu syytä. Tämä paperikone 2:n työntekijöiden työnseisaus päättyi vasta 27.2. kello 14.

Kaikki ne työt, joista paperikone 2:n ja liikenneosaston työntekijät olivat kieltäytyneet, olivat olleet sellaisia, joita he olivat aikaisemminkin suorittaneet joko normaalin käynnin taikka seisokin aikana. Joukossa oli myös sellaisia töitä, joita he olivat suorittaneet aikaisemmin kysymyksessä olevan paperikone 2:n modernisointiseisokin aikana.

Kajaani Oy:n työntekijät olivat kerrotulla menettelyllään työehtosopimuksen vastaisesti työtaistelutoimenpiteillä yrittäneet painostaa työnantajaa suostumaan esittämiinsä palkkojen ja palkkatekijöiden korotusvaatimuksiin pääluottamusmiehen ja työosastojen luottamusmiesten osallistuessa itse työtaistelutoimenpiteisiin ja myötävaikuttaessa niiden toteutumiseen sen sijaan, että heidän olisi pitänyt ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi kysymyksessä olevilla osastoilla Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton toiminta työtaistelujen aikana oli ollut varsin muodollista eikä liitto ollut ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi työpaikalla.

Edellä olevan perusteella Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Kanteeseen vastatessaan Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on lausunut, että erimielisyydet Kajaani Oy:n paperitehtailla olivat syntyneet pääasiallisesti paperikone 2:n korjausseisokin aikaisen modernisointityön hinnoittelemisesta sekä paperikone 3:n nopeussopimuksen ja työaikajärjestelyjen uusimisesta sekä näihin liittyen työnantajan menettelystä ulkopuolisen työvoiman palkkaamisessa sekä eräiden yrityksen omien työntekijöiden irtisanomisessa. Yhtiön paperitehtaan osastonluottamusmies oli paperikoneita 2 ja 3 koskeneissa neuvotteluissa 24.11.1971, todettuaan paperikone 3:n nopeussopimuksen päättyvän 31.12., esittänyt uuden sopimuksen tekemistä ajoissa. Samassa neuvottelussa työnantaja oli ilmoittanut, että paperivaraston lastaus, joka oli suoritettu päivätyönä, muutetaan kaksivuorotyöksi 9.12. alkaen ja että tällöin trukkimiesten tuntipalkkaan lisätään 14 penniä sekä ylösottajien tuntipalkkaan 12 penniä. Luottamusmiehen ilmoitettua, että koska kysymykseen tuli myös työaikamuodon muutos, tuli palkat sopia uudelleen, eikä järjestely saanut aiheuttaa ansion alentumista, mitä työnantajan esittämä tarjous olisi merkinnyt, neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina. Pääluottamusmies Karjalainen oli 30.11. pyytänyt työaikajärjestelystä johtuen trukkimiesten palkkausta koskevia neuvotteluja. Samana päivänä oli kuitenkin tullut vuorotyöhön siirtymisestä kirjallinen määräys, joka muutenkaan ei ollut työehtosopimuksen määräysten mukainen. Vasta 13.12. oli työnantaja ollut valmis paperikoneiden 2 ja 3 trukkimiesten palkkausta koskeviin neuvotteluihin.

Paperikone 2:n korjausseisokista oli annettu informaatiota ensimmäisen kerran 12.11. Tällöin pääluottamusmies Karjalainen o]i ilmoittanut, että palkka- ja työehdoista olisi sovittava ennen työn aloittamista. Paperikone 3:n aputyövoiman sopimusajan umpeenmenosta ja siitä, että paperikone 2:n aputyövoiman tuntipalkaksi esitetään samaa tuntipalkkaa, mikä oli maksettu paperikone 3:n rakennustyön apumiehille, oli ilmoitettu työnantajan edustajalle 26.11.

Joulukuun 28 päivänä oli ryhmä työntekijöitä saanut lopputilin, vaikka työnantajan edustaja oli aikaisemmin ilmoittanut, että työaika- ja palkkajärjestelyjen vuoksi kenellekään ei anneta lopputiliä. Luottamusmiehen toimenpiteiden ansiosta oli työntekijät yhtä lukuunottamatta otettu takaisin.

Paperikone 2:n työntekijöiden seisokkiajan palkkausta koskevissa neuvotteluissa työnantaja oli tarjonnut aputyöntekijöille liikenneosaston palkkasopimusta ja vakanssityöntekijöille heidän normaalia vakanssipalkkaansa. Kuten paperikone 3:n rakentamistyössä oli tehty siinä tarvittujen noin 100 aputyöntekijän osalta eri palkkasopimus, olisi se ollut tehtävä myös paperikone 2:n modernisointityössä tarvittujen noin 80-90 aputyöntekijän osalta. Eri vaihtoehtojen pohjalta käydyissä neuvotteluissa ei päästy molempia osapuolia tyydyttävään tulokseen, ja työnantaja ei työntekijäin vaatimukset tuntien ollut pyrkinyt käytettävissään olevin keinoin saamaan uutta palkkaussopimusta aikaan, vaan pyrkinyt kiertämään tilannetta tekemällä työsopimuksia laittomasti ulkopuolisten työntekijöiden kanssa. Ulkopuoliset olivat sitten kuitenkin kieltäytyneet työstä neuvottelujen ollessa kesken. Työehtosopimuksen mukaan olisi siis palkkaneuvottelut ollut käytävä ennen työn aloittamista, sillä paperikone 2:n modernisointityö ei kuulunut korjausmiesten tavanomaiseen työhön.

Työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevien eri kannekohtien johdosta Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on lausunut seuraavaa:

1. Tehtaalla ei ollut vallinnut ylityölakkoa, mikä voitiin päätellä tehdyn ylityön tuntimäärästä. Ylitöiden tarve oli saattanut puheena olevana aikana lisääntyä siitä syystä, että osa työntekijöitä oli irtisanottu. On mahdollista, että tästä aiheutuen työntekijät ovat prosentuaalisesti jonkin verran tavallista enemmän kieltäytyneet saapumasta ylityöhön. Luottamusmies Väänänen ei ollut tehnyt kanteessa hänen tekemäkseen väitettyä ilmoitusta ylityökiellosta.

2. Pääluottamusmies Karjalainen ei ollut kieltänyt työvoimaviranomaisten välittämiä työntekijöitä tulemasta työhön, vaan vain ilmoittanut, että työehtosopimuksen edellyttämät palkkausjärjestelyt eivät olleet kunnossa.

3. Nosturinkuljettajat olivat ajaneet ryömintänopeudella syystä, että palkoista ei ollut neuvoteltu niin kuin työehtosopimus edellytti. Luottamusmies ei ollut voinut puhumalla vaikuttaa työntekijöihin.

4. Paperikone 3:n nopeudeksi oli todettu 680-690 m/min. Nopeusrinnastus paperikone 2:een oli loppunut vuoden vaihteessa eikä aikaisempi nopeus työehtosopimuksen perusteella enää sitonut työntekijöitä. Luottamusmies oli kehottanut työntekijöitä suorittamaan työnsä samalla tavalla kuin aikaisemminkin.

5. Kieltäytyminen oli johtunut siitä, että vuorotyöhön siirtyminen olisi ollut lain vastaista ja työntekijät olisivat joutuneet tekemään kolmen viikon ajan työtä ilman vapaata.

6. Kun kysymyksessä oli ollut hinnoittelematon työ, työntekijät olivat pyytäneet, että he saisivat tehdä heidän vakanssiinsa kuuluvia hinnoiteltuja töitä. Kun työnantaja ei ollut antanut muuta työtä, olivat työntekijät tästä painostuksen luonteisesta menettelystä johtuen suuttuneena poistuneet työpaikalta.

7. Väite, jonka mukaan pääluottamusmies Karjalainen olisi kieltäytynyt ryhtymästä toimenpiteisiin paperikone 2:n siltanosturinkuljettajien taivuttamiseksi ajamaan normaalilla nopeudella, ei pitänyt paikkaansa, sillä Karjalainen oli kertonut työnantajalle koettaneensa vaikuttaa työntekijöihin, mutta hänellä ei omasta mielestään ollut enää mahdollisuuksia vaikuttaa heihin puhumalla.

8. Kysymyksessä oli ollut jälleen hinnoittelematon työ.

9. Pituusleikkurin jarrutustoimenpide oli kohdistettu Niskasen irtisanomiseen, joka työntekijäin mielestä oli ollut työsopimuslain vastainen. Niskasen työhakemukseen annettu vastaus ja hänen työssäoloaikansa pituus jo todistivat, ettei hän ollut ollut vain lomasijainen.

10. Kysymyksessä oli samanlainen kieltäytyminen kuin aikaisemminkin.

11 Asioiden selvittämiseksi oli 6.2. järjestetty kokous kello 11, jolloin päivätyöntekijät saattoivat saapua tilaisuuteen omalla ruokatunnillaan. Kun kuitenkin kokouksessa oli käsitelty nimenomaan vuorotyöläisten palkkausta, nämä olivat katsoneet välttämättömäksi kokoukseen osallistumisen. Kun kokous oli ollut hyvin tärkeä, eivät työntekijät olleet osanneet arvata, että työnantaja kieltäisi kokouksen.

Työstä kieltäytymisen kohdalla oli käynyt kuten ennenkin eli työntekijät olivat pyytäneet, että he saisivat tehdä omia vakanssiinsa kuuluvia hinnoiteltuja töitä, joita työnantaja edelleen oli kieltäytynyt antamasta, siten osaksi ajaen työntekijät kieltäytymiseen. Työnantajan pyrkiessä menettelyllään painostamaan työntekijöitä työehtosopimuksen vastaiseen palkkaukseen, olivat mielialat työpaikalla erittäin kiihtyneet ja luottamusmiehen oli vaikeata pystyä vaikuttamaan kehenkään työntekijään.

12. Kamyr-koneen työntekijöillä oli suorituspalkkaus. Kun kysymyksessä oli vanha ja raskas kone, joka vaati työntekijöiltä suuria fyysisiä ponnistuksia, oli luottamusmies katsonut, ettei hän voinut pakottaa työntekijöitä suurempaan nopeuteen kuin minkä nämä itse katsoivat mahdolliseksi. Suorituspalkkauksessa on pyritty ottamaan huomioon juuri se, että työntekijä pystyy itse määräämään työtahtinsa.

13. Työntekijät olivat katsoneet, että työnantaja ärsyttääkseen työntekijöitä oli määrännyt nimenomaan liikenneosaston luottamusmies Tiikkajan niiden työntekijöiden joukkoon, joiden olisi tullut tehdä työehtosopimuksen vastaisesti hinnoittelemattomia töitä. Työstä kieltäytymisen perustelut olivat samat kuin edellä kohdassa 6.

14. Siirrettäväksi vaaditun telan siirto kestää noin 10-20 minuuttia. Luottamusmies ei ollut tiennyt kysymyksessä olevasta kieltäytymisestä, joten hän ei ollut voinut siihen vaikuttaa.

15. Kun työntekijät olivat saaneet tietää, ettei sopimuksia ollut syntynyt liittojen edustajienkaan neuvotteluissa, työvauhti oli pudonnut aikaisemmin sovitun palkan tasolle.

16. Pääluottamusmies oli pyrkinyt informoimaan työnantajaa parhaansa mukaan. Karjalaisen menettely ei ollut lakon johtamista vaan luottamusmiehen toimen hoitamista.

17. Kysymyksessä olevat työt olivat jälleen paperikone 2:n töitä, joiden palkkaus oli sopimatta.

Ammattiosasto oli jatkuvasti siis ollut työtaisteluja vastaan syntyneiden erimielisyyksien selvittämisessä. Kuitenkin luottamusmiehen ja ammattiosaston mahdollisuudet ovat erittäin pienet sellaisissa tapauksissa, joissa työnantaja pyrkii kiertämään työehtosopimuksen mukaisen menettelyn. Ammattiosasto oli päätöksillään ja luottamusmiesten toimenpitein pyrkinyt selvittämään asiaa ja lisäksi pyrkinyt hillitsemään työntekijöitä laittomilta toimenpiteiltä. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto oli sekä sähkeitse että paikalla olleiden edustajiensa välityksellä ilmoittanut ehdottomana kantanaan, että työntekijöiden on pysyttävä työehtosopimuksen mukaisessa menettelyssä. Vastaajaliitto oli tosin hyvin vaikeassa tilanteessa pyrkiessään taivuttamaan työntekijät alistumaan työnantajapuolen osittain työehtosopimuksen vastaiseen menettelyyn. Kaikesta huolimatta oli vastaajaliitto onnistunut rauhoittamaan työntekijät liiton edustajien ollessa Kajaanissa ja lopulta saamaan työntekijät tekemään korjausseisokkityöt työntekijäpuolen mielestä työehtosopimuksen vastaisella palkkauksella. Edellä sanotuilla perusteilla Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä omalta osaltaan näyttämättömänä ja ammattiosaston osalta sillä perusteella, että se vallinneissa olosuhteissa täytti sille kuuluvat velvollisuudet.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51 r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Kajaani Oy:n paperitehtaan työntekijät ovat painostaakseen työnantajaa suostumaan heidän vaatimuksiinsa paperikone 2:n 26.1.1972 alkaneen korjausseisokin aikaisten palkkojen järjestelystä ja osaksi myös paperikone 3:n työntekijäin palkkoja ja työaikajärjestelyjä koskevien vaatimustensa tukemiseksi ryhtyneet kanteessa selostetuin tavoin 20.12.1971 alkaen ylityökieltoon sekä tammikuun 1972 lopulla paperikoneilla 2 ja 3 toimeenpanneet työn hidastusta ja kieltäytyneet työstä eri työkohteissa ja sen jälkeen kanteessa selostetussa laajuudessa olleet lakossa, kunnes työtaistelu on päättynyt helmikuun 1972 lopulla paperikone 2:n korjausseisokin loppuessa. Paperitehtaan Kamyr-koneella on marraskuusta 1971 alkaen toimeenpantu työn jarrutusta, joka on selvemmin ilmennyt paperikone 2:n korjausseisokin aikana. Tämän toimenpiteen syyksi työntekijät ovat ilmoittaneet tyytymättömyyden palkkaansa. Tämän lisäksi on paperikone 3:n pituusleikkurilla tammikuun lopussa 1972 kanteessa kerrotuin tavoin toimeenpantu työn jarrutusta, jonka syyksi on ilmoitettu, että erästä työntekijää ei työsuhteen päätyttyä ollut otettu takaisin yhtiön palvelukseen Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51:n työpaikalle asettamat luottamusmiehet Pentti Artama ja Jouko Tiikkainen ovat ottaneet osaa paperikone 3:n työn jarrutukseen ja liikenneosaston luottamusmies Tuomas Tiikkaja osallistunut työstä kieltäytymiseen sen sijaan, että olisivat pyrkineet estämään työtaistelua. Pääluottamusmies Paavo Karjalaisen toimenpiteiden johdosta ovat myös paperikone 2:n aputyöhön työvoimaviranomaisten välityksellä ilmoittautuneet työntekijät kieltäytyneet työstä kanteessa selostetulla tavalla Yhtiön puolesta on pääluottamusmies Karjalaista eri yhteyksissä, joskaan ei aina asianmukaisella tavalla, kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin edellä kerrottujen työehtosopimuksen palkkausta sekä työsuhteen syntymistä ja lakkaamista koskeviin määräyksiin kohdistuneiden työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Samoin on työnantaja 4.2.1972 kirjallisesti pyytänyt ammattiosaston toimenpiteitä ylityökiellon ja paperikone 3:n hidastuksen lopettamiseksi. Näistä ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitolta saamistaan kehotuksista huolimatta ei ammattiosasto, joka vastaa luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun, eivätkä myöskään osaston toimihenkilöt ja sen toimeensa hyväksymät luottamusmiehet ole ryhtyneet ajoissa tarpeellisiin toimenpiteisiin huolehtiakseen siitä, että osastoon kuuluvat työntekijät olisivat luopuneet työtaistelutoimenpiteistään. Selvittämättä on kuitenkin jäänyt, että ammattiosaston tai sen edustajien toimenpiteet tai laiminlyönnit olisivat vaikuttaneet kanteen kohdassa 14 tarkoitettuun työstä kieltäytymiseen. Siihen selvitykseen nähden, mitä työtuomioistuimelle on esitetty Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton eri toimenpiteistä työrauhan palauttamiseksi, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että liitto olisi jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, jotka sille työehtosopimukseen osallisena yhdistyksenä työehtosopimuslaissa on säädetty.

Edellä olevan perusteella työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen Paperiteollisuuden Työntekijäin Liittoa vastaan, mutta työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkona 3500 markkaa ja korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut 500 markalla. Asian laatuun nähden saa Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Aranto, Vihma, Sierla. Hyppönen, Kaski ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.