18.2.1971

Suorituspalkat

14 §:n 4, 5 ja 7 kohta (kuten tuomiossa n:o 3/1971).

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että liittoon jäsenenä kuuluvan Pellos Oy:n Ristiinan kunnassa sijaitsevalla lastulevytehtaalla esitti Puutyöväenliiton paikallisen alaosaston, Ristiinasta olevan Puutyöväenliiton Ristiinan ammattiosasto r.y:n toimeensa hyväksymä pääluottamusmies Lauri Arijoutsi Purhonen työnantajalle syyskuun 11 päivänä 1970 kirjallisen vaatimuksen tehtaan tuotannollisessa työssä työskentelevien työntekijäin palkkojen korottamisesta 10 prosentilla. Kun työnantajan taholta oli saman syyskuun 17 päivänä ilmoitettu kielteinen kanta tuohon vaatimukseen, joka oli tarkoitettu korvaamaan työntekijäin taholta aikaisemmin esitetyn palkankorotusesityksen, tehtaan työntekijät lopettivat työskentelyn samana päivänä iltavuoron aikana kello 16-18 väliseksi ajaksi. Seuranneen yövuoron aikana työntekijät olivat istumalakossa kello 0-2 välisen ajan ja sitä seuranneen aamuvuoron aikana vielä kello 8-10 välisen ajan. Näihin työnseisauksiin osallistuivat myös ammattiosaston puheenjohtaja Esko Laurikainen ja sihteeri Aimo Valta. Tämän jälkeen jatkettiin paikallisia neuvotteluja palkkauskysymyksen ratkaisemiseksi sanotun syyskuun 21 ja 23 päivänä sekä seuranneen lokakuun 2 päivänä. Viimeksi mainitussa neuvottelutilaisuudessa, johon ottivat osaa myös asianosaisliittojen edustajat, oli päätetty, että neuvotteluja jatkettaisiin saman kuun 5 päivänä. Kohta mainittuna lokakuun 2 päivänä pidetyn neuvottelun päätyttyä työntekijät aloittivat istumalakon, joka kesti kello 17:stä 21:een. Töiden alettua pääluottamusmies Purhonen, puheenjohtaja Laurikainen ja ammattiosaston tehtäväänsä valitsema luottamusmies Tapani Liukkonen ilmoittivat työnantajalle, että tehdas pysäytettäisiin kello 23:sta alkaen neljäksi tunniksi. Samalla kävi ilmi, että seuraavan aamuvuoron aikana oli tarkoituksena pysäyttää tehdas jälleen neljän tunnin ajaksi. Mainitun lokakuun 2 päivänä kello 23 jälkeen työt tehtaalla keskeytyivät, kunnes työt aloitettiin jälleen saman kuun 8 päivänä kello 14. Lokakuun 2 päivänä 1970 alkaneisiin työtaistelutoimenpiteisiin ottivat osaa muiden ohella puheenjohtaja Laurikainen, sihteeri Valta sekä luottamusmiehet Liukkonen, Leo Minkkinen ja Teuvo Särkkä.

Ammattiosasto oli vastuussa edellä mainittujen toimihenkilöittensä ja luottamusmiestensä toimenpiteistä. Heidän viakseen oli katsottava jäävän, että he olivat, Purhosta lukuun ottamatta, joka oli saanut järjestyksen palauttamistoimenpiteitä varten luvan olla poissa töistä, ottaneet osaa työtaisteluun sekä että Laurikainen, Valta ja eräät luottamusmiehet olivat lisäksi esittäneet työehtosopimuksen vastaisia palkankorotusvaatimuksia. Purhosenkaan, muista luottamusmiehistä ja toimihenkilöistä puhumattakaan, ei voitu katsoa toimineen riittävän tehokkaasti työrauhan palauttamiseksi.

Vaikka Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto oli syyskuun 18 päivänä 1970 ja seuranneen lokakuun 5 päivänä päivätyillä kirjeillään kehottanut Puutyöväenliittoa ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelujen lopettamiseksi, Puutyöväenliitto ei ollut tehnyt voitavaansa lakkojen lopettamiseksi. Päinvastoin liiton toimitsija Edvin Kenraali oli useita kertoja, viimeksi lokakuun 2 päivänä pidetyssä neuvottelutilaisuudessa korostanut työntekijäin vaatimusten oikeellisuutta.

Esittämillään perusteilla Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Puutyöväenliitto ja Puutyöväenliiton Ristiinan ammattiosasto tuomittaisiin kumpainenkin työehtosopimuslain 9 §:n mukaisesti maksamaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitolle työtuomioistuimen kohtuulliseksi harkitsema hyvityssakko, jota määrättäessä Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton mielestä olisi otettava huomioon vastaajaliiton ja ammattiosaston velvollisuuksistaan piittaamaton suhtautumistapa ja lakosta koituneet suuret taloudelliset vahingot.

Kanteeseen vastatessaan Puutyöväenliitto on lausunut, että Pellos Oy:n lastulevytehtaalla työntekijäin ansiotaso oli alhaisempi kuin muilla maamme vastaavilla tehtailla. Pellos Oy:n lastulevytehtaan työntekijäin tuntipalkat olivat olleet keskimääräisesti 4,04 markkaa, kun vastaavat palkat muualla vaihtelivat 4,25 markasta 5 markkaan tunnilta. Kanteessa mainittu pääluottamusmies Purhosen tekemä palkankorotusesitys oli perustunut toisaalta palkkojen jälkeenjääneisyyteen ja toisaalta työehtosopimuksen 14 §:n 5 kohdan määräyksiin. Kun työnantajan taholta oli suhtauduttu jyrkän torjuvasti työntekijäin vaatimuksiin, oli tästä ollut seurauksena työntekijäin turvautuminen kanteessa tarkoitettuihin työtaistelutoimenpiteisiin.

Puutyöväenliitto oli jo työtaistelujen alkamisesta lähtien ryhtynyt toimenpiteisiin niiden lopettamiseksi. Niinpä liiton toimitsija Edvin Kenraali oli syyskuun 18 päivänä 1970 kehottanut puhelimitse pääluottamusmiestä huolehtimaan töiden aloittamisesta ja neuvottelujen jatkamisesta. Toimitsija Kenraali kävi saman kuun 22 päivänä tehtaalla tilannetta rauhoittamassa. Hän osallistui myös seuranneen lokakuun 2 päivänä pidettyihin paikallisiin neuvotteluihin. Kun työnantajapuolelta ei suostuttu neuvottelemaan toistamiseen sanottuna päivänä, istumalakko puhkesi uudelleen. Tällöin työnantajan taholta päätettiin seisauttaa tehdas. Ei Puutyöväenliiton eikä ammattiosaston voida katsoa olevan vastuussa sanotun ajankohdan jälkeen tapahtuneesta töiden keskeyttämisestä tai siitä yhtiölle koituneista vahingoista. Tästä huolimatta liitto ja osasto olivat pyrkineet kaikin käytettävissä olevin keinoin saamaan työt jälleen käyntiin. Toimitsija Kenraali oli saman lokakuun 3 päivänä puhelimitse kääntynyt pääluottamusmies Purhosen puoleen. Seuranneena päivänä pidetyssä työmaakokouksessa sovittujen ehdotusten mukaisesti toimitsija Kenraali ja ammattiosastojen edustajat tekivät vielä samana päivänä tehtaan johdolle esityksiä tilanteen selvittämiseksi. Tämän jälkeenkin toimitsija Kenraali liiton edustajana oli päivittäin pyrkinyt pääluottamusmies Purhosen kanssa puhelimitse käyminsä neuvotteluin saamaan työt käyntiin. Työt saatiinkin käyntiin sanotun lokakuun 8 päivänä.

Koska liitto ja ammattiosasto olivat tehneet kaikkensa saadakseen työt jälleen käyntiin, Puutyöväenliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä ja samalla huomauttanut, että ammattiosastoa ei työehtosopimuslain 9 §:n säännösten mukaan voida tuomita maksamaan hyvityssakkoa.

Jutussa on kuultu Puutyöväenliiton Ristiinan ammattiosastoa.

Asianosaisliitot ja ammattiosasto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo selvitetyksi, että Pellos Oy:n Ristiinan kunnassa sijaitsevan lastulevytehtaan työntekijät ovat kanteessa kerrotuin tavoin, painostaakseen työnantajaa suostumaan heidän vaatimuksiinsa tuotannollisessa työssä tehtaalla työskentelevien työntekijäin palkkojen korottamisesta, toimeenpanneet syyskuun 17 ja 18 päivänä 1970 eri työvuorojen aikana kaksi tuntia kerrallaan kestäneitä istumalakkoja sekä seuranneen lokakuun 2 päivänä kello 17:stä alkaen neljän tunnin mittaisen istumalakon ja sen jälkeen ryhtyneet samana päivänä kello 23:sta lähtien niinikään neljä tuntia kestäväksi ilmoitettuun istumalakkoon, minkä työnseisauksen alettua tehdas, jonka säännölliselle toiminnalle ei työnantajan mielestä enää ollut edellytyksiä, kun työntekijät eivät olleet suostuneet seuraavissakaan vuoroissa tekemään kahdeksaa tuntia työtä, on ollut pysähdyksissä aina saman kuun 8 päivään kello 14:ään saakka. Kerrottuihin työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin ovat muiden ohella osallistuneet Puutyöväenliiton Ristiinan ammattiosaston puheenjohtaja ja sihteeri sekä eräät osaston toimeensa hyväksymät luottamusmiehet. Koska ammattiosasto on vastuussa mainittujen toimihenkilöittensä ja luottamusmiestensä toimenpiteistä ja laiminlyönneistä eikä osasto ole muutoinkaan ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin lakkojen lopettamiseksi, ammattiosaston on katsottava laiminlyöneen sille työehtosopimukseen sidottuna yhdistyksenä työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluvat velvollisuudet. Sitä vastoin on jutussa jäänyt näyttämättä, että Puutyöväenliitto olisi, kun otetaan huomioon liiton toimitsijain toimista esitetty selvitys, jättänyt huolehtimatta edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetuista velvollisuuksistaan. Esittämillään perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen Puutyöväenliittoa vastaan, mutta työehtosopimuslain 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Puutyöväenliiton Ristiinan ammattiosaston maksamaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkona 2000 markkaa ja korvaamaan liiton juttukulut 450 markalla. Asian laatuun nähden Puutyöväenliitolle ei ole tuleva korvausta sillä jutussa olleista kuluista.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Holopainen, Järvenpää, Svartström, Aranto, Vihma. Hyppönen, Suominen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.