30.8.1971

4 §

(Kuten tuomiossa n:o 29/1971)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Työpalkat

1. Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattinsa ja työn laadun perusteella ryhmiin, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä (Liite II).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Eri ryhmiin kuuluville työntekijöille maksetaan tämän sopimuksen ja sen liitteiden määräysten mukaiset palkat.

Muist. 1. Työn laadusta johtuen voidaan työntekijöiden palkkauksessa noudattaa joko kokonaistuntipalkka-, urakka- tai muuta palkkiojärjestelmää.

5. Mikäli jonkun teollisuuslaitoksen tai työosaston paikalliset olosuhteet ovat muuttuneet siten, että liitteessä mainittu ammattiryhmittely ei vastaa tarkoitustaan tai ko. muutoksista johtuen on syntynyt uusia ammattinimikkeitä sovitaan uusista ammattiryhmistä ja ammattiryhmien muutoksista paikallisen työnantajan ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton osaston pääluottamusmiehen välillä. Paikallisesti sovittu ammatti- ja palkkaryhmittely on lähetettäväliitoille tiedoksi.

Ellei paikallisesti päästä sopimukseen ammatti- ja palkkaryhmittelystä menetellään asiassa kuten tämän sopimuksen 25 §:ssä sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9. Sopimuskauden aikana huhtikuun ja lokakuun lopussa liitot kokoontuvat toteamaan säännöllisen työajan ja kokonaistyöajan (sunnuntai- ja ylityökorvauksineen) ansiotason kehityksen paperi- ja puumassateollisuudessa. Samalla tarkastellaan muidenkin tekijöiden mm. paperi- ja puumassateollisuuden tuotteiden hintojen kehitystä vastaavina ajankohtina.

11 § Kokonaistuntipalkkajärjestelmä

1. Kokonaistuntipalkkojen perusteena ovat liitteessä III olevat ohjetuntipalkat, joihin yhdistetään työehtosopimuksen edellyttämät tai paikalliseen sopimukseen perustuvat palkan muodostuksen perusteiksi sovitut palkkiot ja lisät.

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottaen huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä, sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta (kts. 14 § 3 kohta).

Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kokonaistuntipalkat ovat 2. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kokonaistuntipalkoista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ammattiryhmittelyn ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen, mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Työnantajan ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton paikallisen osaston valitseman pääluottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kokonaistuntipalkkasopimukset, jotka laaditaan liitteessä olevan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena, on lähetettävä liitoille tiedoksi.

Ellei paikallisissa kokonaistuntipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 25 §:ssä sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 §

(Kuten tuomiossa n:o 29/1971)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä 6.3.1970 vuodeksi 1970 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

4 § Työrauhavelvoite

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 §

(Kuten 25 § edellä)

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että liittoon jäsenenä kuuluvan Kajaani Oy:n selluloosatehtaan höyry-, kone-, instrumentti-, sähkö-, rakennus-, liikenne- ja sosiaaliosaston sekä päälaboratorion ja keskusvaraston luottamusmiehet olivat syys- ja lokakuun aikana vuonna 1970 esittäneet lähes kaikkia eli yhteensä yli 830 työntekijää koskevat työehtosopimukseen perustumattomat palkankorotusvaatimukset työnantajalle. Vaatimusten määrä oli keskimäärin 33 penniä tuntia kohden vaihdellen pennimäärien 10 ja 106 välillä. Asiassa oli käyty useita paikallisia neuvotteluja työnantajan ja työntekijäin välillä sekä lisäksi joitakin neuvotteluja asianomaisten liittojen edustajien läsnä ollessa.

Paperikone n:o 3:n (PK 3) apuasennusosaston työntekijä Pentti Rajatalo oli 12.10.1970 kieltäytynyt käyttämästä siltanosturia, ellei hänen tuntipalkkaansa nostettu 4,68 markasta 5,31 markkaan. Ennen palkankorotusvaatimuksen tekemistä Rajatalo oli toiminut nosturinkuljettajana noin 1 1/2 kuukautta ja hänelle maksettiin 9.3.1970 allekirjoitetun paikallisen ja koko osastoa koskevan palkkasopimuksen edellyttämää korkeinta palkkaa. Tässäkin asiassa oli käyty neuvotteluja, joissa työnantaja oli esittänyt positiivisia tarjouksia huolimatta siitä, että vaatimus ei perustunut voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiin. Työnantajan edustajan, pääluottamusmiehen ja osaston luottamusmiehen kesken 14.10.1970 käydyn neuvottelun jälkeen Rajatalo oli kieltäytynyt jälleen kuljettamasta nosturia. Tällöin Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51:n asettama pääluottamusmies Paavo Karjalainen oli asettunut Rajatalon vaatimusten taakse ja ilmoittanut, ettei kukaan muukaan työntekijä ryhdy ajamaan nosturia. Asia oli alistettu liittojen käsiteltäväksi erimielisyysmuistiolla. Seuraavana päivänä 15.10.1970 pääluottamusmies Karjalainen ja osaston luottamusmies Antero Sivonen olivat ilmoittaneet työnantajalle, että ellei Rajatalolle anneta muuta työtä tai ellei hänelle makseta palkkaa kaikilta tunneilta, kaikki apuasennusosaston työntekijät ryhtyvät lakkoon samana päivänä alkaen kello 12.00.

Sanottujen tapahtumien seurauksena oli Kajaani Oy:ssä lokamarraskuun aikana 1970 ollut seuraavat työtaistelutoimenpiteet työnantajan painostamiseksi suostumaan työntekijöiden työehtosopimukseen perustumattomiin palkankorotusesityksiin:

1. Maanantaina 12.10.1970 oli alkanut yleinen ylitöistä kieltäytyminen kaikilla edellä mainituilla osastoilla.

2. PK 3:n apuasennusosasto oli ollut lakossa 15.10.1970 ajan 12.00-16.00 ja lakkoon olivat osallistuneet osaston kaikki 84 työntekijää, näiden joukossa osaston luottamusmies Sivonen.

3. PK 3:n apuasennusosaston lakko, johon olivat osallistuneet jälleen osaston kaikki 84 työntekijää, näiden joukossa luottamusmies Sivonen, oli uusiutunut 16.10.1970 aikana 12.00-16.00.

4. Pääluottamusmies Karjalainen oli 20.10.1970 kutsunut melkein kaikki osastojen luottamusmiehet yhteiseen kokoukseen normaalina työaikana kello 12.00 alkaen. Pääluottamusmies ei ollut pyytänyt lupaa tämän kokouksen pitämiseen eikä myöskään suostunut työnantajan edustajan vaatimuksesta huolimatta siirtämään sitä aloitettavaksi työajan jälkeen. Työstä kieltäytyminen oli jatkunut noin kello 13.40 saakka. Tähän työtaistelutoimenpiteeseen olivat osallistuneet selluloosatehtaan, kone-, instrumentti-, sähkö-, rakennus-, liikenne- ja sosiaaliosaston sekä päälaboratorion ja keskusvaraston seuraavat luottamusmiehet: varapääluottamusmies Yrjö Kolehmainen, luottamusmiehet Veikko Kasurinen, Eino J. Karjalainen, Matti Leinonen, Aatto Mustonen, Antero Sivonen, Tuomo Puholainen, Pentti Mattila, Pauli Karjalainen, Aarne Korhonen, Rauno Reponen, Toivo Voutilainen, Oskari Tikkanen, Toivo Hukkanen, Veikko Perälä ja Olavi Koivisto. Lisäksi kokoukseen olivat osallistuneet osan ajasta ammattiosaston puheenjohtaja Aulis Heikkinen ja luottamusmies Kauko Immonen. Pääluottamusmies Karjalaisella oli kysymyksessä olevana iltapäivänä ollut työehtosopimuksen edellyttämä vapautus työnteosta pääluottamusmiestehtävien hoitoa varten.

5. Erään höyryosastolla iltavuorossa olleen lämmittäjän sairastuttua 20.10.1970 olivat työntekijät kieltäytyneet tekemästä ylityönä kysymyksessä olevaa työvuoroa, mistä johtuen tehtaan suurin kattila oli jouduttu ajamaan alas noin kello 16.00. Höyrynkehityksen pudottua arvosta 190 tonnia tunnissa arvoon 80 tonnia tunnissa oli suurin osa koko tehtaan tuotannosta jouduttu pysäyttämään. Tuotanto oli tästä johtuen ollut pysähdyksissä seuraavasti: paperitehtaan hiomo ajan 16.00-01.30, paperikone n:o 1 (PK 1) ajan 15.51-01.05 ja paperikone n:o 2 (PK 2) ajan 15.55-23.50, selluloosatehtaan kuivauskone n:o 1 seisoi 2 tuntia ja höyryosaston molemmat turbiinit ajan 15.45-24.00, ja haihduttamo toimi vain osalla tehostaan.

6. Valmet Oy:n ja Tampella Oy:n PK 3:n asennustöissä olevat asentajat oli 21.10.1970 estetty siirtämästä omia koneitaan siltanosturilla. Erään asentajista aiottua ryhtyä käyttämään siltanosturia oli suuri miesjoukko, johon oli kuulunut myös luottamusmies Sivonen, ympäröimällä asentajan estänyt tämän työnteon.

7. Koneosaston työntekijät olivat 21.10.1970 aloittaneet työnteon yleensä vasta noin kello 12.15 eli 15 minuuttia myöhässä. Omavaltainen 5-10 minuutin pituinen työstä poissaolo oli uusiutunut jälleen kahvitauon jälkeen. Vastaava luvaton poissaolo oli uusiutunut myöhemmin useina päivinä. Tähän työtaisteluun olivat osallistuneet osaston seuraavat luottamusmiehet: Pentti Marttila, Aarne Korhonen, Erkki Karppinen, Akseli Merikukka ja Pauli Karjalainen.

8. Kohdassa 4 mainitun luottamusmieskokouksen päätyttyä oli pääluottamusmies Karjalainen ilmoittanut työnantajalle, että ellei tämä 21.10.1970 kello 16 mennessä ilmoita suostuvansa neuvottelemaan eri osastojen palkankorotuksista työntekijäin tekemien esitysten pohjalta, työntekijät lähtevät pitämään yleistä kokousta tehdasalueen ulkopuolella Kajaanin kaupungissa sijaitsevalle Kansanpirtille 23.10.1970 aikana 12.00-18.00. Tämän seurauksena selluloosatehdas keittämöä lukuunottamatta, höyryosasto osittain, koneosasto, sähköosasto, instrumenttiosasto, rakennusosasto, liikenneosasto, keskusvarasto ja päälaboratorio olivat olleet lakossa 23.10.1970 ajan 12.00-18.00. Lakkoon olivat osallistuneet 834:stä työntekijästä kaikki mainittuna aikana työvuorossa olleet 565 työntekijää. Heistä olivat Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osaston n:o 51 asettamia luottamusmiehiä pääluottamusmies Karjalainen, varapääluottamusmies Yrjö Kolehmainen ja luottamusmiehet Pentti Mattila, Eino J. Karjalainen, Veikko Kasurinen, Mauno Salo, Toivo Hukkanen, Aarne Korhonen, Pauli Karjalainen, Veikko Perälä, Matti Leinonen, Aatto Mustonen, Paavo Kaartinen, Oskari Tikkanen, Toivo Voutilainen ja Rauno Reponen. Lakkoon olivat myös osallistuneet mainitun ammattiosaston puheenjohtaja Aulis Heikkinen ja Kainuun Sähkötyöntekijäin Ammattiosaston n:o 40 asettama luottamusmies Olavi Koivisto. Työtunteja oli menetetty 2.156 ja muun muassa selluloosan tuotantotappio oli noin 160 tonnia.

9. Pääluottamusmies Karjalainen oli 23.10.1970 aamupäivällä kello 9.30 kieltäytynyt eräästä hänen työsopimuksensa piiriin kuuluvasta kuljetustehtävästä.

10. Höyryosaston luottamusmies Oskari Repo oli 23.10.1970 noin kello 12.00 ilmoittanut työnjohtajalleen, että molemmat turbiinit ja haihduttamo pysäytetään. Hän oli maininnut syyksi sen, että työnantajan edustaja oli määrännyt pääluottamusmies Karjalaisen palkattomalle lomalle. Repo oli työnantajan tiedusteluun vastannut itse tehneensä päätöksen pysäyttämisestä. Turbiinit olivat käynnistyneet uudelleen kello 24.00.

11. Paperitehtaan kuorimon siltanosturin kuljettaja ja pinomies olivat 26.10.1970 kieltäytyneet siirtämästä puita hajoituspöydälle, mikäli puut otettaisiin uuden kuorimarummun koekäyttöön. Heidän työntekoonsa ei vaikuttanut se, minkä rummun kautta puut kulkivat. Työntekijöiden menettely esti uusien laitteiden koekäytön.

12. Sähköosaston 49:stä työntekijästä oli 47 ollut lakossa 24.11.1970 aikana 7.30-15.00, niin että osa ajasta oltiin täydellisesti lakossa ja välillä työskenneltiin. Työtunteja menetettiin 182.

13. Uusittujen laitteiden koekäyttöjä ei ollut suoritettu paperitehtaan kuorimossa eikä hiomossa lokakuun alun ja joulukuun puolivälin aikana vuonna 1970.

14. Lähes kaikilla ylläpito-osastoilla työnteko oli loka-joulukuussa 1970 tapahtunut hidastetulla vauhdilla.

15.1.11. ja 20.11.1970 oli selluloosatehtaan 1. kuivauskoneen välivaihdon hammaspyörä vaurioitunut, eikä korjaustyötä ollut suostuttu tekemään ylityönä, vaikka kysymyksessä oli ilmeinen hätätyö. PK 1:n pituusleikkurin jarrulaite oli 7.11.1971 vaurioitunut, eikä korjaustyötä suoritettu ylityönä, vaikka kysymyksessä oli ilmeinen hätätyö. PK 2:n kiillotuskalanterin alatela oli 22.11.1970 katkennut, mutta korjausta ei ollut suoritettu ylityönä eivätkä telahiojat olleet suostuneet tulemaan keskeytyvään 3-vuorotyöhön ennen kuin 30.11.1970, vaikka yhtiön työsäännöt olisivat sitä edellyttäneet ja vastaavasta korjaustyöstä oli ammattientarkastaja aikaisemmin antanut kirjallisen lausunnon, jossa hän oli katsonut kysymyksessä olevan korjaustyön olevan hätätyötä. Selluloosan kuivauskoneen imutelan korjausta ei 9.12.1970 ollut tehty ylityönä.

Erittäin suuria tuotantotappioita aiheuttanut selluloosatehtaan höyryosaston ja eri ylläpito-osastojen yleinen ylityöstä kieltäytyminen oli päättynyt 8.1.1971 lukuunottamatta sähköosastoa, jolla kieltäytyminen oli jatkunut huhtikuulle 1971 saakka. Sähköosaston työntekijät olivat kieltäytyneet korjaamasta myös paperitehtaan kuorimoon, hiomoon ja paperikoneelle sekä sahan uudistettuun kuorimoon asennettuja uusia sähkölaitteita.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51 ja Kainuun Sähkötyöntekijäin Ammattiosasto eivät olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin edellä mainittujen työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Päin vastoin niiden asettamat pääluottamusmies ja luottamusmiehet sekä ammattiosaston toimihenkilöt olivat itse tukeneet työtaistelutoimenpiteitä muun muassa osallistumalla niihin itsekin. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51 oli järjestänyt Kajaanissa yleisiä kokouksia, joista muun muassa 23.10.1970 järjestetyssä oli puheenjohtajana toiminut ammattiosaston puheenjohtaja Aulis Heikkinen ja sihteerinä ammattiosaston sihteeri Matti Hiekkalinna. Näissä kokouksissa oli tehty yhteiset päätökset työtaistelutoimenpiteistä Kajaani Oy:ssä työnantajan painostamiseksi suostumaan palkankorotusesityksiin. Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton taholta oli oltu yhteydessä Paperiteollisuuden Työntekijäin Liittoon ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoon, joiden yhteydenottojen johdosta mainitut liitot olivat vakavasti yrittäneet saada työtaistelutoimenpiteet loppumaan Kajaani Oy:ssä.

Esittämillään perusteilla Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51 sekä Kainuun Sähkötyöntekijäin Ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain 9 §:n nojalla edellä kerrotuista laiminlyönneistään maksamaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitolle työtuomioistuimen kohtuulliseksi harkitsema hyvityssakko.

Kanteeseen vastatessaan Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on lausunut, että ammattiosaston taholta syys-lokakuun vaihteessa 1970 tehty palkantarkistusesitys oli perustunut työehtosopimuksen mukaiseen kausittaiseen tarkistusmenettelyyn ja siihen, että Kajaani Oy oli rationalisoimistoimenpitein saattanut aikaan huomattavia työ- ja tuotantomenetelmien muutoksia. Tästä johtuen oli muun muassa 8.1.1971 tehdyn sopimuksen perusteella palkkoja korotettu 10-67 pennillä tunnissa. Kiistäen kanteen 1, 6 ja 7 kohdassa väitetyt työtaistelutoimenpiteet kokonaan Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on lausunut kanteen 3 kohdassa mainitun työntekijäin menettelyn aiheutuneen työnantajan nosturinkuljettaja Rajataloon kohdistuneesta epäoikeudenmukaisesta toiminnasta. Paperikone n:o 3:n apuasennusosaston palkoista sovittaessa ei työnantaja ollut ilmoittanut, että kysymyksessä olevan työosaston työntekijäin työhön tulisivat kuulumaan myös nosturinkuljettajan tehtävät. Näin ollen ei ollut voitu sopia myöskään nosturinkuljettajan tehtävistä maksettavasta palkasta. Kanteessa mainitulle Rajatalolle oli maksettu vain aputyöntekijän palkkaa. Uusien tehtävien antaminen ja tehtävien vaativuuden kasvaminen on kuitenkin alan työehtosopimuksen mukaan palkkaa määrättäessä otettava huomioon. Kysymyksessä olevan aputyöosaston työntekijät eivät olleet yhtiön vakinaisia työntekijöitä eivätkä niin ollen vastaajaliiton jäseniä. Syyt Rajatalon työstä kieltäytymiseen eivät olleet työehtosopimuspoliittisia vaan hänen henkilöstään riippuvia. Rajatalo oli otettu apuasennusosastolle haalaus- ja aputöihin. Varsinaiselta ammatiltaan metsätyömiehenä hän oli katsonut olevansa epäpätevä nosturinkuljettajaksi ja oli pyytänyt siirtoa aikaisempiin töihinsä. Näistä syistä Rajatalo oli 12.10.1970 kieltäytynyt nosturinkuljettajan tehtävistä. Paikallinen työnjohtaja ei myöskään ollut suostunut Rajatalon esitykseen, jonka mukaan hän olisi suostunut toimimaan nosturinkuljettajana 5 markan tuntipalkalla. Pääluottamusmiehen kehotuksesta Rajatalo oli jatkanut siltanosturin käyttäjän työtä toistaiseksi. 14.10.1970 oli hän ollut haalaus- ja aputöissä. 15.10.1970 oli työnjohto muuttanut mieltään eikä Rajatalolle enää sen jälkeen ollut tarjottu työtä. Mainittuna päivänä olivat työntekijät pitäneet kanteen 2 kohdassa tarkoitetun kokouksen, jossa oli käsitelty Rajatalon tapausta. Kukaan työntekijöistä ei ollut seurannut pääluottamusmiehen kehotusta palata työhön. Tämä oli johtunut lähinnä siitä, että työntekijät olivat järjestäytymättömiä ja että työ oli luonteeltaan tilapäistä. Työntekijöiden joukossa ei tiettävästi ollut yhtään Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton jäsentä. Työntekijät olivat pääluottamusmiehen välityksellä ilmoittaneet työnantajalle kantansa, jonka mukaan kukaan työntekijöistä ei suostunut ajamaan nosturia, ellei Rajatalolle järjestetty muuta työtä. 22.10. ja 23.10.1970 oli sitten sovittu siltanosturinkuljettajan ja traktorinkuljettajan palkkojen korottamisesta. Alkusyyt työtaistelujen puhkeamiseen paperikone n:o 3:n apuasennusosastolla ja työpaikalla olivat siis suureksi osaksi olleet työnantajan epäjohdonmukaisessa työsuhdepolitiikassa. Kun levottomuus oli alkanut levitä työpaikalle, luottamusmiehet oli saatava tietoiseksi asiasta. Tästä syystä oli pääluottamusmies kutsunut luottamusmiehet kokoon 20.10.1970 kello 12.00. Tämän kanteen 4 kohdassa tarkoitetun kokouksen tarkoituksena oli siis ollut tiedottaa paperikone n:o 3:n apuasennusosaston tapahtumista ja tehdystä sopimuksesta eikä suinkaan ryhtyä luottamusmieslakkoon. Kanteen kohdassa 8 tarkoitettu työstä poissaolo oli niin ikään aiheutunut informaatiotilaisuuteen osallistumisesta. Kanteen kohdassa 9 tarkoitettuna aikana tapahtui nosturinkuljettajien palkkasopimuksen allekirjoitus, missä tilaisuudessa pääluottamusmiehen oli oltava saapuvilla. Kohdassa 10 mainittu seisaus oli ollut suoraa seurausta siitä, että luottamusmiehen normaalin toiminnan estämisyrityksestä oli levinnyt tieto työntekijäin keskuuteen. Kerrottu kehitys oli johtanut siihen, että ammattiosastolla ei ollut mahdollisuuksia todella vaikuttaa tapahtumien kulkuun, vaan osaston ja sen johdon pyrkimyksistä huolimatta ajauduttiin vaikeaan tilanteeseen, joka oli purkautunut erilaisina kannanottoina ja haluttomuutena ylityön tekemiseen. Kuitenkin oli ylityötä samanaikaisesti tehty, vaikkakin kieltäytymiset eräiltä osin tuntuivat perusteettomilta. Eräitä työntekijöitä ei tosin puheena olevana aikana ollut ollenkaan kutsuttukaan ylityöhön. Edellä olevan perusteella ja kun oli ilmeistä, että työtaistelutoimien eräänä olennaisena aiheuttajana oli ollut Rajatalon työsuhteeseen liittyvien asioiden harkitsematon ja kömpelö hoito, josta sitten yleinen työnantajaan kohdistunut vastustamishenki oli lähtenyt liikkeelle, Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on pyytänyt, että mikäli liiton alaosasto tuomitaan hyvityssakkoon, liiton vastineessa lausutut seikat otettaisiin kohtuullisesti huomioon.

Kanteeseen vastatessaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto puolestaan on lausunut, että palkkoja on sovittu tarkistettaviksi puolivuosittain. Kajaani Oy:ssä on viime vuosina tapahtunut erittäin voimakas rationalisointi, joka on aiheuttanut tuotannon huomattavan lisääntymisen ja josta johtuen sähköosaston työntekijämäärä on vähentynyt lähes puoleen entisestä. Lisääntyneen työmäärän ja vähentyneen työntekijämäärän vuoksi esitetyt palkankorotusvaatimukset eivät voineet sinänsä olla työehtosopimuksen vastainen toimenpide, kun otetaan huomioon, että työpaikalla sovelletaan kokonaispalkkajärjestelmää. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton jäsenten osalta oli työtaistelu käsittänyt seuraavat toimenpiteet: Sähkömiesten luottamusmies Olavi Koivisto oli osallistunut pääluottamusmies Karjalaisen kutsumana luottamusmiesten kokoukseen 20.10.1970 ja sähkömiehet, joista liiton jäseniä oli 26, olivat osallistuneet 23.10.1970 tapahtuneeseen työnseisaukseen aikana 12.00-16.00. Lisäksi olivat sähkömiehet olleet mukana 24.11.1970 aikana 7.30-15.00 tapahtuneissa ajoittaisissa työnseisauksissa. Muut kuin nyt mainitut tapaukset eivät koskeneet sähkömiehiä vaan olivat johtuneet pääalan liikehtimisestä. Pääluottamusmies Koivisto oli kaikissa vaiheissa pyrkinyt työrauhan säilyttämiseen ja oli selvää, että työnantajalle syntyneeksi väitetty vahinko ja tuotannonmenetykset eivät olleet sähköosaston vaikutuksesta syntyneitä, etenkään kun ammattiosaston kokousta ei näin lyhytaikaisten, mielenosoitusluontoisten työnseisausten osalta ollut edes voitu kutsua kokoon. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on sanotuista syistä pyytänyt ammattiosastoa vastaan esitettyjen vaatimusten hylkäämistä.

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51:tä sekä Kainuun Sähkötyöntekijäin Ammattiosastoa on jutussa kuultu.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Kajaani Oy:n selluloosatehtaan kanteessa tarkoitetut työntekijät ovat tukeakseen työnantajalle esitettyjä palkankorotusvaatimuksiaan ryhtyneet kanteen kohdissa 1-3, 5-8 ja 10-15 mainittuihin lakkoihin ja muuhun niissä tarkoitettuun työtaisteluksi katsottavaan menettelyyn. Näihin työtaistelutoimenpiteisiin ovat kanteessa tarkoitetuin tavoin ottaneet osaa ja kohdassa 8 tarkoitetun kokouksen järjestäneet Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51:n toimeensa hyväksymät luottamusmiehet ja toimihenkilöt, joiden toiminnasta osasto on vastuussa, ottamatta kuitenkaan lukuun Antero Sivosta, joka ei ole kuulunut ammattiosastoon ja jonka luottamusmieheksi valitsemista osaston ei ole näytetty hyväksyneen. Ammattiosasto ei ole muutenkaan ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi. Kainuun Sähkötyöntekijäin Ammattiosaston toimeensa asettama luottamusmies on niin ikään kanteessa sanotuin tavoin ottanut osaa työtaistelutoimenpiteisiin, eikä ammattiosasto ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin sen jäsenten työtaistelukeinona käyttämän ylityöstä kieltäytymisen lopettamiseksi. Näyttämättä on sitä vastoin jäänyt, että kanteen kohdassa 4 tarkoitetun luottamusmieskokouksen järjestämistä työaikana tai kohdassa 9 mainittua pääluottamusmiehen työstä kieltäytymistä olisi pidettävä työehtosopimukseen kohdistuneena työtaistelutoimenpiteenä. Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen sen 4 ja 9 kohdan osalta, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51:n sekä Kainuun Sähkötyöntekijäin Ammattiosaston maksamaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51:n 5000 markkaa ja Kainuun Sähkötyöntekijäin Ammattiosaston 750 markkaa sekä ammattiosastot yhteisvastuullisesti korvaamaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 400 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Svartström, Aranto, Vihma, Kaski, Suominen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.