30.12.1970

9 § Tuntipalkat

Perustuntipalkat: Kalleusluokka I II III

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II Sekatyöt a) talonrakennusalan tottuneet sekatyöm.*) 4:10 mk 3:95 mk 3:81 mk b) vaativat sekatyöt 3:96 " 3:80 " 3:69 " c) muut sekatyöt 3:85 " 3:70 " 3:57 "

*) Tällaisiksi katsotaan vaativimpiinkin sekatöihin tottunut työntekijä, joka on ollut vähintään vuoden saman työnantajan palveluksessa, jolloin alle 2 kuukauden keskeytyksiä ei oteta huomioon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Erinäiset lisät

I Perustuntipalkasta lasketaan seuraavat lisät:

1. Aikaisemman käytännön mukaan maksetaan korkeintaan 15 % suuruinen ns. hyvänmiehenlisä.

2. Jos seka- ja aputyöntekijän työnopeus välittömästi määräytyy urakkaa suorittavan ammattityöntekijän työn perusteella tai seka- ja aputyöntekijä suorittaa hinnoiteltua urakkatyötä tuntityönä, maksetaan hänelle 10 % suuruinen lisä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Tästä sopimuksesta ja siihen liittyvistä hinnoitteluista tai niiden tulkinnasta ehkä aiheutuvat erimielisyydet jätetään työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Mikäli asia ei kuulu työtuomioistuimen käsiteltäviin, jätetään se välimieslautakunnan käsiteltäväksi ja noudatetaan siinä, mitä laki välimiesmenettelystä määrää. Kaikista erimielisyyksistä on kuitenkin ensiksi pyrittävä sopimaan liittojen välisissä neuvotteluissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Rakennusteollisuusliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että liittoon jäsenenä kuuluvan Rakennusliike M. Ylismäki Oy:n Paimion kunnassa sijaitsevalla työmaalla, jossa yhtiö rakensi Asunto Oy Peimarin Paimenen lukuun asuinrakennusta, oli syntynyt erimielisyyttä erään Arvi Hämäläinen nimisen sekatyöntekijän palkasta. Syyskuun 17 päivänä 1970 oli työmaan pääluottamusmies esittänyt työnantajalle vaatimuksen siitä, että Hämäläiselle oli maksettava työehtosopimuksen 9 §:ssä sekatöiden kohdalla olevan nimikkeen "talonrakennusalan tottuneet sekatyömiehet" mukainen tuntipalkka täysine hyvänmiehenlisineen. Kun Hämäläinen ei täyttänyt niitä edellytyksiä, jotka vaadittiin tuohon palkkaryhmään sijoittamiseksi, työnantaja oli kieltäytynyt suostumasta esitettyyn vaatimukseen. Tämän johdosta työmaan kaikki työntekijät ryhtyivät lakkoon vielä samana päivänä. Eräitä keskeytyksiä lukuun ottamatta työtaistelutoimenpiteet kestivät aina seuranneen lokakuun 12 päivään saakka, jolloin töitä oli ryhdytty jatkamaan.

Suomen Rakennusteollisuusliiton taholta oli otettu työtaistelun johdosta useita kertoja yhteyttä Rakennustyöläisten Liittoon ja kehotettu liittoa ryhtymään toimenpiteisiin kerrottujen työehtosopimuksen määräyksiin kohdistuneiden työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Rakennustyöläisten Liitto ei kehotuksista huolimatta ollut ryhtynyt sellaisiin toimiin, että jatkuva lakkoilu olisi estetty.

Esittämillään perusteilla Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut, että Rakennustyöläisten Liitto tuomittaisiin maksamaan sille työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluvien velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä työtuomioistuimen kohtuulliseksi harkitsema hyvityssakko. Suomen Rakennusteollisuusliitto on lisäksi vaatinut Rakennustyöläisten Liiton velvoittamista korvaamaan Suomen Rakennusteollisuusliiton oikeudenkäyntikulut jutussa.

Kanteeseen vastatessaan Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että kanteessa tarkoitettu lakko oli saanut alkunsa siitä, että Rakennusliike M. Ylismäki Oy oli työehtosopimuksen 9 §:n määräyksen vastaisesti sijoittanut Arvi Hämäläinen nimisen työntekijän nimikkeellä "muut sekatyöt" määriteltyyn palkkaryhmään. Koska Hämäläinen oli ollut yli puolitoista vuotta, vakinaisen asepalveluksen suorittamisesta johtuvaa keskeytystä lukuun ottamatta, yhtäjaksoisesti yhtiön palveluksessa ja tuona aikana tehnyt vaativia sekatöitä, kuten puutavaran ja raudan kantamista, betoni- ja tiilipintojen piikkausta, tiilien ja laastin kärräämistä ja muita vaativia betonitöitä, hänen palkkansa olisi pitänyt varsinkin, kun hän oli joutunut omatoimisesti suorittamaan vaativia sekatöitä työmaalla, määrätä talonrakennusalan tottuneita sekatyömiehiä koskevan palkkaryhmän mukaan. Työntekijöissä oli myös aiheuttanut suuttumusta työnantajataholta asian johdosta annettu, asiattomana pidettävä selitys.

Vaikka työntekijäin vaatimus Hämäläiselle maksettavan palkan perusteista oli työehtosopimuksen määräysten mukainen, Rakennustyöläisten Liitto oli työnseisauksista tiedon saatuaan käskenyt työntekijöitä palaamaan työhön ja ilmoittanut, ettei työtaistelua tällaisessakaan tapauksessa ollut pidettävä sallittuna. Liiton toimitsijat olivat käyneet työmaalla vaatimassa työhön palaamista. Liiton toimenpiteiden johdosta olivat ennen syyskuun 25 päivää 1970 puhjenneet työnseisaukset jääneet lyhytaikaisiksi. Kun asianosaisliittojen välillä käydyissä neuvotteluissa ei päästy ratkaisuun Hämäläiselle maksettavasta palkasta, Rakennustyöläisten Liiton sanotun ajankohdan jälkeen antamilla kehotuksilla ei ollut mahdollista saada työrauhaa palautetuksi. Rakennustyöläisten Liiton toimenpiteitä arvosteltaessa oli otettava huomioon, että lakossa olleet 14 työntekijää kuuluivat jäseninä paikalliseen ammattiosastoon, jonka jäsenmäärä oli noin 150. Työmaan luottamusmies oli toistuvasti kehottanut liiton ohjeiden mukaisesti työntekijöitä palaamaan töihin. Luottamusmiehellä ei ollut ollut mahdollisuutta yksinään osallistua työntekoon, vaikka hän olisi sitä halunnutkin. Rakennustyöläisten Liitto ei voinut olla vastuussa siitä, että luottamusmies oli olosuhteista johtuen joutunut olemaan poissa työstä.

Koska Rakennustyöläisten Liitto oli tehnyt voitavansa työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi, liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Sen varalta, että Rakennustyöläisten Liiton viaksi katsottaisiin velvollisuuksiensa laiminlyöminen joltain kohdin, oli hyvityssakon suuruutta määrättäessä liiton mielestä otettava huomioon työnantajan työehtosopimuksen vastainen menettely, jonka seurausta työtaistelutoimenpiteet olivat olleet.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo selvitetyksi, että Rakennusliike M. Ylismäki Oy:n kanteessa tarkoitetulla rakennustyömaalla Paimion kunnassa on syyskuussa 1970 syntynyt erimielisyyttä työnantajan ja työntekijäin välillä siitä, onko yhtiön palveluksessa pitkähkön ajan olleen, työmaalla pääasiassa muottien puhdistusta ja rasvaamista tehneen työntekijän perustuntipalkka määrättävä, kuten työntekijät ovat vaatineet, työehtosopimuksessa talonrakennusalan tottuneelle sekatyömiehelle sovitun perustuntipalkan mukaan, ja sen ohessa myös tuon työntekijän palkkaukseen liittyvistä lisistä. Kun työnantaja ei ollut hyväksynyt työntekijäin esittämiä vaatimuksia, työmaan työntekijät ovat saman syyskuun 17 päivänä ryhtyneet istumalakkoon ja jatkaneet työnseisauksia, eräitä keskeytyksiä lukuun ottamatta, aina seuranneen lokakuun 12 päivään saakka. Näihin työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin ovat osallistuneet muun muassa Rakennustyöläisten Liiton osaston toimeensa hyväksymät pääluottamusmies ja työmaan luottamusmies, joiden toimenpiteistä liitto on vastuussa. Sen vuoksi ja kun Rakennustyöläisten Liitto, joka tosin on paikallisen aluejärjestön toimitsijain toimenpitein pyrkinyt palauttamaan työrauhaa, ei ole mahdollisuuksiensa puitteissa huolehtinut riittävän tehokkaasti siitä, että kanteessa tarkoitetut työntekijät olisivat välttäneet kerrottuja työtaistelutoimenpiteitä, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Rakennustyöläisten Liiton maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Suomen Rakennusteollisuusliitolle hyvityssakkona 1500 markkaa ja korvaamaan liiton juttukulut 400 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Oinas, Hyppönen, Kaski ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.