MAO:74/2025
- Asiasanat
- Diversey Suomi Oy > Jyväskylän kaupunki, julkinen hankinta, oikeussuojan tarve, tarjouspyynnön epäselvyys, tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
- Tapausvuosi
- 2025
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 241/2024
Asian tausta
Jyväskylän kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.12.2023 julkaistulla ja 20.12.2023, 19.1.2024, 29.1.2024 ja 8.2.2024 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta puhtaanapidon tarvikkeiden hankinnasta 48 kuukauden ajaksi.
Jyväskylän kaupungin konsernihallinnon hankintapäällikkö on 11.3.2024 tekemällään hankintapäätöksellä numero 2/2024 sulkenut valittajan tarjouskilpailusta ja valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.500.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Diversey Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 650 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Voittanut tarjoaja ei ole tarjonnut tarjouspyynnössä edellytettyjä kemikaaliturvallisuudeltaan varmistettuja SafePack-turvapakkauksen tuotteita tuoteryhmän 4 positioihin 4.13, 4.14, 4.22, 4.23, 4.37 ja 4.38.
Vastine
Vaatimukset
Jyväskylän kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.037,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Valitus on hylättävä, koska valittajalla ei ole oikeussuojan tarvetta asiassa. Valittaja ei ole täyttänyt hankintayksikön asettamia soveltuvuusvaatimuksia eikä sen tarjous ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Valittaja ei ole esittänyt, millä perusteella sen tarjous voittaisi tarjouskilpailun, mikäli hankintayksikön mahdollinen virheellinen menettely korjattaisiin. Valittajan tarjous ei tulisi valituksi, vaikka hankintapäätös kumottaisiin ja tarjousvertailu suoritettaisiin uudelleen.
Voittanut tarjoaja on vakuuttanut tarjouksessaan tuotteidensa täyttävän tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset. Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteltua syytä epäillä muuta. Valituksen jälkeen hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä siitä, ovatko valituksessa mainitut tuotteet täyttäneet vähimmäisvaatimukset. Voittaneen tarjoajan selvityksestä on käynyt ilmi, että tarjotut tuotteet ovat täyttäneet hankintayksikön asettamat vähimmäisvaatimukset.
Tarjouspyynnössä käytetyllä termillä ”safepack” ei ole viitattu tiettyyn tuotenimeen vaan yleisesti turvapakkaukseen. Tarjouspyynnössä käytetty termi on alalla yleisesti käytetty termi turvapakkaukselle. Hankintayksikkö on hankintamenettelyn aikana esitettyyn kysymykseen antamassaan vastauksessa todennut, että tarjouspyynnössä käytetyt termit ”SAFEBACK”, ”safeback” ja ”Safeback” tarkoittavat SafeBack-turvapakkausta. Hankintayksikkö ei ole vastauksessaankaan viitannut tiettyyn tuotenimeen. Mikäli hankintayksikkö olisi vaatinut tarjoajia tarjoamaan jonkun tietyn tarjoajan tuotteita, olisi hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikkö on halunnut luoda aitoa ja avointa kilpailua kaikkien tuotteiden osalta.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että sillä on oikeussuojan tarve asiassa, vaikka se ei voisikaan voittaa tarjouskilpailua. Tämä johtuu tarjouspyynnön muodosta ja sen mahdollisista virheistä. Hankintayksikön tulee korjata virheellinen hankintapäätöksensä riippumatta siitä, onko valittaja sijoittunut sijalle kaksi tai kaksikymmentä. Valittaja on oikeutettu vaatimaan hankintapäätöksen kumoamista riippumatta siitä, kenet toimittajaksi valitaan.
Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole sisältänyt tarjouspyynnön ehdottomia vaatimuksia täyttäviä SafePack-tuotteita. Hankintayksikön menettely on saattanut tarjoajat epätasa-arvoiseen asemaan. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta esitetyt epäkohdat tulee selvittää, vaikka hankintayksiköllä onkin oikeuskäytännön perusteella katsottu olevan oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin.
SafePack ei ole yleinen ilmaus turvapakkaukselle, vaan valittajan erisnimi tuotepakkaukselle. Viittaamalla SafePack-tuotemerkkiin, hankintayksikkö on edellyttänyt tarjottavan valittajan SafePack-tuotteita. Hankintayksikön hankintamenettelyn aikana antama vastaus on vahvistanut tämän. Tarjouspyynnössä ei ole ollut mainintaa ”tai vastaava”. Hankintayksikön olisi tullut määritellä turvapakkaus yleisemmällä tasolla, jotta tarjouskilpailussa olisi ollut mahdollisuus tarjota muitakin turvapakkauksia. Muut tarjoajat ovat tarjonneet valittajan SafePack-turvapakkausta.
Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus on kohtuuton.
Kuultavan lausunto
Suomen MediTuote Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.140 eurolla viivästyskorkoineen.
Kuultava on esittänyt, että valittajalla ei ole oikeussuojan tarvetta asiassa. Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana. Valittaja ei ole edes väittänyt, että hankintayksikkö olisi tältä osin toiminut virheellisesti. Valittaja ei ole esittänyt valituksessaan perusteita, joiden nojalla se katsoisi tulevansa valituksi palveluntuottajaksi nyt esillä olevassa hankinnassa, mikäli valituksenalainen hankintapäätös kumottaisiin.
Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten mukaisesti valitessaan kuultavan palveluntuottajaksi nyt esillä olevassa hankinnassa. Kuultavan tarjoamat tuotteet ovat täyttäneet kaikki tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Hankintayksikkö on valittajan oikaisuvaatimuksen johdosta pyytänyt kuultavalta lisäselvitystä vaatimusten täyttymisestä. Kuultava on toimittanut hankintayksikön pyytämät selvitykset ja niiden perusteella hankintayksikkö on voinut varmistua siitä, että kuultavan tarjous on vastannut esitettyjä vaatimuksia.
Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty nimenomaan valittajan SafePack-tuotteiden tarjoamista. Tietyn nimetyn tuotteen tai tuotemerkin tarjoamista koskeva tarjouspyynnön vaatimus olisi hankintasäännösten vastainen. ”Safepack” on suora käännös suomenkielisestä sanasta ”turvapakkaus”, ja terminä se on tuotteen ominaisuuksia kuvaava. Siitä, että tuotteen valmistaja käyttää tuotteidensa yhteydessä englanninkielistä nimitystä ”safepack” ei voida tehdä johtopäätöstä, että muista markkinoilla olevista turvapakkauksista ei voisi käyttää vastaavaa nimitystä. Alan ammattimaisille toimijoille on täysin selvää, mitä turvapakkauksella tarkoitetaan, vaikka sitä ei ole erikseen määritelty tarjouspyynnössä.
Hankintayksikön hankintamenettelyn aikana antamasta vastauksesta ei ole voinut valittajan esittämällä tavalla päätellä, että hankintayksikkö olisi edellyttänyt tarjottavan nimenomaan valittajan SafePack-tuotteita.
Muut kirjelmät
Valittaja on esittänyt, että tarjouskilpailussa ei ole mahdollista olettaa jokaisen tietävän turvapakkauksen määritelmää, joten tulkinnanvaraiseksi on jäänyt se, millaisia tuotteita tarjouspyynnössä on tältä osin edellytetty.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Valittajan oikeussuojan tarve
Hankintayksikkö on ja kuultava ovat esittäneet, että valitus on hylättävä, koska valittajalla ei ole oikeussuojan tarvetta asiassa. Hankintayksikön ja kuultavan mukaan valittajan tarjous ei tulisi valituksi, vaikka hankintapäätös kumottaisiin ja tarjousvertailu suoritettaisiin uudelleen. Hankintayksikkö ja kuultava ovat lisäksi esittäneet, ettei valittaja ole täyttänyt hankintayksikön asettamia soveltuvuusvaatimuksia, eikä sen tarjous ole ollut tarjouspyynnön mukainen.
Valittaja on esittänyt, että sillä on oikeussuojan tarve asiassa, vaikka se ei voisikaan voittaa tarjouskilpailua. Valittajan mukaan tämä johtuu tarjouspyynnön muodosta ja sen mahdollisista virheistä.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.
Hankintalain 145 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa tuolloin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; vanha hankintalaki) 85 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 85 §:n 1 momentin esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58) mukaan säännös vastaa asianosaisen puhevallan osalta tuolloin voimassa olleen lain 78 §:n 1 momenttia, jota koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 121) asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Vanhan hankintalain esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä.
Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.
Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan (1 kohta) ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä (3 kohta).
Hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.
Hankintalain 154 §:n 4 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan seuraamusta määrätessään markkinaoikeuden on otettava huomioon, missä määrin menettelyvirhe on vaikuttanut asianosaisten tehokkaan oikeussuojan toteutumiseen. Hankintamenettelyn lopputulokseen vaikuttamaton virhe ei siten voi johtaa seuraamuksen määräämiseen.
Hankintayksikkö on saanut tarjouskilpailussa kuusi tarjousta. Hankintayksikkö on tekemällään hankintapäätöksellä valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen ja sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on perustellut hankintapäätöksessään valittajan poissulkemista sillä, ettei valittaja ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua referenssivaatimusta. Hankintapäätöksessä on lisäksi todettu, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska valittaja ei ole tarjonnut tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla kaikkia pyydettyjä tuotteita.
Valittaja on markkinaoikeudelle toimittamassaan valituksessa vaatinut muun ohella, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Ensisijaisena valitusperusteenaan valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta sen takia, että voittanut tarjoaja ei ole tarjonnut tuoteryhmän 4 positioihin 4.13, 4.14, 4.22, 4.23, 4.37 ja 4.38 valittajan SafePack-tuotetta. Valittajan mukaan tarjouspyyntöä on tullut tulkita siten, että tarjoajien on edellytetty tarjoavan valittajan SafePack-tuotetta. Hankintayksikön ja kuultavan mukaan tarjouspyynnössä käytetyllä termillä ”safepack” ei ole viitattu tiettyyn tuotenimeen vaan yleisesti turvapakkaukseen.
Valittaja on perustellut oikeussuojan tarvettaan tarjouspyynnön muodolla ja mahdollisilla virheillä. Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut määritellä turvapakkaus yleisemmällä tasolla, jotta tarjouskilpailussa olisi ollut mahdollisuus tarjota muitakin turvapakkauksia. Valittajan viittaamien tarjouspyynnön mahdollisten virheiden on siten katsottava koskeneen tarjouspyynnössä käytettyjä termejä ”SAFEPACK”, ”Safepack”, ”Safeback”, ”SafeBack” ja ”safepack”.
Valittajan esittämän perusteella asiassa on ensin tarkasteltava tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia ja sitä, miten tarjouspyynnössä käytetyt edellä mainitut termit on tullut ymmärtää. Siinä tapauksessa, että hankintayksikön katsottaisiin menetelleen tarjouspyyntöä laatiessaan hankintalain vastaisesti, hankintayksikön virheellinen menettely voitaisiin korjata hankintapäätöksen kumoamisella sekä uuden tarjouskilpailun järjestämisellä. Valittajalla on siten katsottava olevan mahdollisuus saada hankintamenettely uusituksi valituksen menestyessä. Edellä todetun perusteella valittajalla on katsottava olevan oikeussuojan tarve asiassa, eikä valitusta tule hankintayksikön ja kuultavan esittämällä tavalla hylätä tällä perusteella.
Pääasiaratkaisun perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on ensin arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut turvapakkausta koskevien vaatimusten osalta epäselvä. Asiassa on tämän jälkeen tarvittaessa arvioitava, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut valittajan esittämällä tavalla tarjouspyynnön vastainen.
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintalain 71 §:n 3 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavassa määritelmässä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita, eikä siinä myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään, joka on ominainen tietyn tarjoajan tavaroille, palveluille tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin. Viittaukseen on tällöin liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”.
Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.
Hankintamenettely
Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia puhtaanapidon tarvikkeista.
Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” tarjoajia on pyydetty liittämään tarjoukseensa tarjouspyynnön liite 2 ”Tuote ja hintalomake” ohjeiden mukaisesti täytettynä.
Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Hankinnan kohteen kuvaus” kohdan 3 ”Hankinnan kohdetta koskevat vaatimukset” alakohdassa 3.1 ”Tuotteita ja pakkauksia koskevat vaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Siivousaineiden tulee olla helposti annosteltavia, käyttöturvallisia, monikäyttöisiä, helposti liukenevia sekä huuhtoutuvia ja matalavaahtoisia. Käytettävien aineiden tulee olla sellaisia, että ne eivät aiheuta haittaa tai terveydellistä vaaraa käyttäjille eivätkä vaurioita pintamateriaaleja.
[ — — ]
Tarkemmat tuotekohtaiset vaatimukset on esitetty liitteessä 2 (Tuote- ja hintalomake).”
Edellä mainitun kohdan alakohdassa 3.2 ”Ympäristövaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Tuotteiden ja pakkausten tulee täyttää ympäristö- ja muut niille asetetut vaatimukset liitteen 1.1. (Vastuullisuusvaatimukset) mukaisesti.”
Tarjouspyynnön liitteen 1.1 ”Vastuullisuusvaatimukset” kohdan 1 ”Yleistä” alakohdassa 1.1 ”Tuotteita koskevat vaatimukset sekä tekniset määritelmät” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Pesuaineiden on oltava helppoja ja turvallisia annostella ja käyttää. Niiden pitää olla helposti liukenevia ja huuhtoutuvia.”
Tarjouspyynnön liitteessä 2 on lueteltu kuusi tuoteryhmää, joista tuoteryhmä 4 on koskenut suurkeittiötä. Mainittu tuoteryhmä on sisältänyt useita positioita eli tuotteita, kuten nyt arvioinnin kohteena olevat tuotteet 4.13 ”Nestemäinen konetiskiaine automaattiseen annosteluun, SAFEPACK”, 4.14 ”Nestemäinen alumiinille soveltuva konetiskiaine automaattiseen annosteluun, SAFEPACK”, 4.22 ”Nestemäinen huuhtelukirkaste koneelliseen astianpesuun automaattiseen annosteluun, tiiviste, Safepack”, 4.23 ”Nestemäinen huuhtelukirkaste koneelliseen astianpesuun automaattiseen annosteluun, tiiviste, 10 litran Safepack”, 4.37 ”Itsepesevän uunin nestemäinen uuninpesuaine” ja 4.38 ”Itsepesevän uunin nestemäinen huuhteluaine, hapan huuhtelukirkaste”.
Liitteessä 2 tuotteille on asetettu vaadittu pakkauskoko ja ehdottomat vaatimukset. Tuotteelle 4.13 ”Nestemäinen konetiskiaine automaattiseen annosteluun, SAFEPACK” on asetettu pakkauskooksi 10 litraa ja seuraavat ehdottomat vaatimukset:
”Soveltuu 1-tankkisiin ja tunneliastianpesukoneisiin. Tuote toimii erityisesti keskikovassa ja kovassa vedessä. Irrottaa tehokkaasti rasvan ja kiinni kuivuneen lian ja estää kalkkisaostumien muodostumisen. Tuote on pakattu Safeback turvapakkaukseen sisältäen tuotteeseen sopivan annostelijalaitteen asennettuna. Tuote täyttää liitteessä 1.1. (Vastuullisuusvaatimukset) esitetyt ympäristövaatimukset.”
Tuotteelle 4.14 ”Nestemäinen alumiinille soveltuva konetiskiaine automaattiseen annosteluun, SAFEPACK” on asetettu pakkauskooksi 10 litraa ja seuraavat ehdottomat vaatimukset:
”Soveltuu 1-tankkisiin ja tunneliastianpesukoneisiin. Tuote toimii erityisesti keskikovassa ja kovassa vedessä. Irrottaa tehokkaasti rasvan ja kiinni kuivuneen lian ja estää kalkkisaostumien muodostumisen. Tuote on pakattu Safepack turvapakkaukseen sisältäen tuotteeseen sopivan annostelijalaitteen asennettuna. Tuote täyttää liitteessä 1.1. (Vastuullisuusvaatimukset) esitetyt ympäristövaatimukset.”
Tuotteelle 4.23 ”Nestemäinen huuhtelukirkaste koneelliseen astianpesuun automaattiseen annosteluun, tiiviste, 10 litran Safepack” on asetettu pakkauskooksi ”10 l safepack”.
Tuotteelle 4.37 ”Itsepesevän uunin nestemäinen uuninpesuaine” on asetettu pakkauskooksi ”10 l safepack” ja seuraavat ehdottomat vaatimukset:
”Itsepeseviin uuneihin sekä automaattisiin annostelujärjestelmiin tarkoitettu tiivistetty uuninpuhdistusaine. Irrottaa erittäin tehokkaasti rasvalikaa. Kalkinpoistokykynsä ansiosta tuote toimii myös kovassa vedessä. Turvallinen käyttää”.
Tuotteelle 4.38 ”Itsepesevän uunin nestemäinen huuhteluaine, hapan huuhtelukirkaste” on asetettu pakkauskooksi ”10 l safepack”.
Hankintayksikölle on hankintamenettelyn aikana esitetty muun ohella seuraava kysymys:
”Positiot 4.13, 4.14, 4.22 ja 4.23. Pyydämme korjaamaan kirjoitusasun oikeaksi. Oikea kirjoitusasu on: SafePack turvapakkaus”.
Hankintayksikkö antanut kysymykseen seuraavan vastauksen:
”Mikäli tämä aiheuttanut epäselvyyttä, niin todetaan, että SAFEBACK, safeback ja Safeback tarkoittavat SafeBack turvapakkausta.”
Asian arviointi
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut muotoilla tarjouspyynnön vaatimukset turvapakkauksia koskien yleisemmällä tasolla, jos niissä olisi tarkoitettu muitakin kuin valittajan SafePack-turvapakkauksia. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska voittanut tarjoaja ei ole tarjonnut tuoteryhmän 4 tuotepositioihin 4.13, 4.14, 4.22, 4.23, 4.37 ja 4.38 valittajan SafePack-tuotetta.
Hankintayksikkö ja kuultava ovat esittäneet, ettei tarjouspyynnössä ole edellytetty valittajan SafePack-tuotteen tarjoamista, eikä voittaneen tarjoajan tarjous siten ole ollut tarjouspyynnön vastainen.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja siihen liittyvät vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.
Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankinnan kohteen teknisessä kuvaamisessa ei saa hankintalain
71 §:n 3 momentti huomioon ottaen mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tuotteita taikka viitata esimerkiksi tavaramerkkiin kuin vain poikkeuksellisesti, jos hankinnan kohdetta ei ole muutoin mahdollista kuvata riittävän täsmällisesti ja selvästi. Näin ollen muun ohella valmistajaan tai tavaramerkkiin viittaaminen on siten viimesijainen keino, kun mitään muuta tapaa hankinnan kohteen ominaisuuksien yksilöimiseksi ei ole käytettävissä.
Edellä kuvatulla tavalla hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia erilaisista puhtaanapidon tarvikkeista, kuten muun ohella suurkeittiöissä käytettävistä erilaisista puhdistus- ja pesuaineista. Tarjouspyynnön liitteessä 2 on määritelty tarjottavat tuotteet sekä asetettu vaatimuksia tuotteiden pakkauskoolle ja muita ehdottomia vaatimuksia.
Nyt arvioinnin kohteena olevien tuotteiden osalta tarjouspyynnön liitteessä 2 on käytetty tuotteiden nimen, pakkauskoon tai ehdottomien vaatimusten yhteydessä termejä ”SAFEPACK”, ”Safepack”, ”Safeback” tai ”safepack”. Asianosaiset ovat esittäneet markkinaoikeudessa eriäviä näkemyksiä siitä, miten alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat ovat ymmärtäneet kyseiset termit. Valittajan mukaan ”SafePack” ei ole yleinen ilmaus turvapakkaukselle, vaan valittajan erisnimi sen omalle tuotepakkaukselle. Hankintayksikkö ja kuultava ovat puolestaan esittäneet, että termillä ”safepack” ei ole viitattu tiettyyn tuotenimeen vaan yleisesti turvapakkaukseen. Hankintayksikön ja kuultavan mukaan termi on alalla yleisesti käytetty termi turvapakkaukselle.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteessä 2 ei ole käytetty valittajan tuotepakkauksen erisnimeä ”SafePack”. Hankintayksikkö ei ole myöskään hankintamenettelyn aikana antamassaan vastauksessa tai muutoinkaan viitannut valittajan yritykseen turvapakkausvaatimuksen mainitsemisen yhteydessä, tai muulla tavoin selvästi osoittanut tarkoittavansa, että tarjoajien olisi tullut tarjota nimenomaan valittajan tuotetta.
Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankinnan kohteen kuvauksessa on korostettu pesuaineiden turvallista annostelua ja käyttämistä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittanut tarjoaja ei myöskään ole ollut ainut tarjoaja, joka on ymmärtänyt tarjouspyynnön hankintayksikön ja kuultavan esittämällä tavalla ja tarjonnut valittajan viittaamiin tuotepositioihin jotain muuta tuotetta kuin valittajan SafePack-tuotetta. Hankintayksikkö on hyväksynyt kaikki tarjotut turvapakkaukset.
Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöä on tulkittava nyt esillä olevassa asiassa siten, että tarjoajien ei ole edellytetty tarjoavan nimenomaan valittajan SafePack-tuotetta, vaan alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää hankintayksikön ja kuultavan esittämällä tavalla, että tuotteille asetettujen vaatimusten yhteydessä käytetyillä termeillä ”SAFEPACK”, ”Safepack”, ”Safeback” ja ”safepack” on nyt esillä olevassa hankinnassa tarkoitettu sitä, että tuotteet on tullut pakata yleisesti turvapakkaukseen. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei siten ole ollut turvapakkausta koskevien vaatimusten osalta epäselvä.
Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut valittajan esittämällä tavalla tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta sen vuoksi, että voittanut tarjoaja ei ole tarjonnut valittajan SafePack-tuotetta tuotepositioihin 4.13, 4.14, 4.22, 4.23, 4.37 ja 4.38.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittajalla ei ole ollut huomauttamista kuultavan oikeudenkäyntikulujen määrästä. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Diversey Suomi Oy:n korvaamaan Jyväskylän kaupungin oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus velvoittaa Diversey Suomi Oy:n korvaamaan Suomen MediTuote Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.140 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Liisa Kauramäki ja Suvi Karlén-Savolainen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.