6.2.2025

Asian tausta

Neste Oyj (jäljempänä myös ”Neste”) on 20.7.2018 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Purification of recycled and renewable organic material” (kierrätetyn ja uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistaminen). Patenttihakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20185650.

Patentti- ja rekisterihallitus on 15.3.2021 myöntänyt edellä mainitusta patenttihakemuksesta patentin numero FI 128911.

UPM-Kymmene Oyj (jäljempänä myös ”UPM”) on 15.12.2021 tehnyt väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut sen kumoamista kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 5.5.2023 tekemällään päätöksellä pysyttänyt patentin voimassa muutetussa muodossa.

UPM-Kymmene Oyj on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

UPM on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja kumoaa patentin numero FI 128911 kokonaisuudessaan.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, ettei väitekäsittelyssä hyväksyttäväksi todetun patenttivaatimusasetelman (jäljempänä myös ”ensisijaisen patenttivaatimusasetelman”) patenttivaatimus 1 käsittäisi sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta. Kyseistä patenttivaatimusta on perusasiakirjan patenttivaatimukseen 1 nähden muutettu määrittelemällä menetelmän raaka-aineeksi uusiutuva orgaaninen aine, raaka-aineen käsittelytavaksi lämpökäsittely alkalimetallihydroksidin läsnä ollessa ja lämpökäsittelyvaiheen paineen vaihteluväli. Nämä on valittu eri listoilta, eikä perusasiakirjassa ole esitetty sellaista, joka ohjaisi valitsemaan kyseisen patenttivaatimuksessa 1 esitetyn piirteiden yhdistelmän. Kyseinen patenttivaatimus käsittää siten sellaista, joka ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta.

Patentti- ja rekisterihallitus on myös virheellisesti katsonut, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän selitys olisi niin selvä, että alan ammattimies voisi selityksen perusteella käyttää kyseistä menetelmää. Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty esimerkkiä, jossa puhdistetaan uusiutuvaa orgaanista ainetta kloorista. Patenttivaatimus 1 myös edellyttää, että kloori on puhdistettavissa pelkällä lämpökäsittelyllä, eikä tällaista puhdistusta ole selostettu patentissa. Kyseinen patenttivaatimus ei myöskään edellytä, että lähtöaine sisältäisi klooria epäpuhtautena. Patentissa on esitetty esimerkki 4, joka ei puhdistettavan raaka-aineen osalta edusta patenttivaatimuksessa 1 esitettyä keksintöä. Tässä esimerkissä puhdistus edellyttää lämmitysvaiheen jälkeen tulevia lisävaiheita, kuten dekantointia ja sentrifugointia. Keksinnön tekninen teho tulisi saada aikaan patenttivaatimuksessa esitetyillä piirteillä. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän selitys ei näin ollen ole niin selvä, että alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää kyseistä menetelmää.

Patentti- ja rekisterihallitus on virheellisesti katsonut, ettei ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirre P8 (vetykäsitellään lämpökäsiteltyä kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa) kävisi ilmi viitejulkaisusta D4 ja että piirre P9 (jolloin saadaan puhdistettua vetykäsiteltyä uusiutuvaa orgaanista ainetta, jolloin uusiutuva orgaaninen aine (i) alle 20 %, edullisesti alle 10 %, edullisemmin alle 5 %, vaiheessa (a) hankitun uusiutuvan orgaanisen aineen alkuperäisestä piipitoisuudesta ja/tai (ii) alle 30 % vaiheessa (a) hankitun uusiutuvan orgaanisen aineen alkuperäisestä fosforipitoisuudesta ja/tai (iii) alle 50% vaiheessa (a) hankitun uusiutuvan orgaanisen aineen klooripitoisuudesta) tulisi ottaa huomioon uutuuden arvioinnissa.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteet P4 (mahdollisesti esilämpökäsitellään uusiutuvaa orgaanista ainetta 180 — 325 °C:ssa ja mahdollisesti lisätään happoa ennen esilämpökäsittelyprosessia tai sen jälkeen ja mahdollisesti suodatetaan esilämpökäsitelty uusiutuva orgaaninen aine esilämpökäsittelyn jälkeen), P6 (mahdollisesti haihdutetaan lämpökäsitellyn kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen yhdisteistä haihtuvia piiyhdisteitä siten pienentäen lämpökäsitellyn uusiutuvan orgaanisen aineen piipitoisuutta) ja P7 (mahdollisesti lämpökrakataan uusiutuvaa orgaanista ainetta siten pienentäen lämpökäsitellyn uusiutuvan orgaanisen aineen happi- tai fosforipitoisuutta ja mahdollisesti poistetaan lämpökrakatusta uusiutuvasta orgaanisesta aineesta haihtuvia aineita ja mahdollisesti poistetaan uusiutuvasta orgaanisesta aineesta kiintoaineita/sakkoja) ovat valinnaisia, joten ne eivät ole kyseisen patenttivaatimuksen mukaista menetelmää tunnetusta tekniikasta erottavia piirteitä.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirre P1 (menetelmä uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistamiseksi) käy ilmi viitejulkaisun D4 patenttivaatimuksesta 1 ja 14, piirre P2 (uusiutuva orgaaninen aine on valittu ryhmästä, joka koostuu kasvipohjaisista rasvoista ja öljyistä, eläinpohjaisista rasvoista ja öljyistä, leväöljyistä ja mikrobiöljyistä, ja joka käsittää yhtä tai useampaa epäpuhtautta, joka on valittu ryhmästä, joka koostuu piiyhdisteistä, fosforiyhdisteistä, klooriyhdisteistä, typpiyhdisteistä, rikkiyhdisteistä ja hydroksiaromaattisista yhdisteistä) sivun 4 riveiltä 11 — 12 ja riveiltä 17 — 23, piirre P3 (hankitaan uusiutuvaa orgaanista ainetta) patenttivaatimuksista 1, 2, 14 ja 15, piirre P5 (lämpökäsitellään uusiutuvaa orgaanista ainetta alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa lämpötilassa 100 — 450 °C:n ja 500 — 5000 kPa paineessa) patenttivaatimuksesta 1, 8, 9, 10, 21, 22 ja 23 sekä sivun 9 riveiltä 32 — 34 ja piirre P8 (vetykäsitellään lämpökäsiteltyä kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa) patenttivaatimuksesta 14. Piirteessä P5 esitetty paineen vaihteluväli sisältyy viitejulkaisusta D4 tunnettuun paineen vaihteluväliin eikä täytä valintakeksinnön kriteerejä. Viitejulkaisusta D4 käyvät ilmi patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kaikki uutuuden arvioinnissa huomioon otettavat piirteet, joten kyseinen menetelmä ei ole uusi viitejulkaisusta D4 tunnettuun menetelmään nähden.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 kaikki uutuuden arvioinnissa huomioon otettavat piirteet käyvät ilmi myös viitejulkaisusta D17, joten kyseisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä ei ole uusi viitejulkaisusta D17 tunnettuun menetelmään nähden. Piirre P1 käy ilmi kyseisen viitejulkaisun patenttivaatimuksesta 1, piirre P2 patenttivaatimuksesta 3, piirre P3 patenttivaatimuksesta 1, piirre P5 patenttivaatimuksesta 6 sekä 7 ja piirre P8 patenttivaatimuksesta 1. Viitejulkaisusta D17 tunnetun menetelmän lähtöaineet ovat samat kuin patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähtöaineet, joten ensin mainittujen on katsottava sisältävän samoja epäpuhtauksia kuin viimeksi mainittujen.

Viitejulkaisussa D18 on esitetty menetelmä kloorin ja typen poistamiseksi muovijätteestä lämpöhajoamisen avulla tuotetusta öljystä (WPPO), joka on tarkasteltavana olevassa patentissa tarkoitettu kierrätetty orgaaninen materiaali. Viitejulkaisun D18 sopii siten edustamaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisun D18 esimerkeistä tunnetusta menetelmästä piirteessä P2 esitettyjen lähtöaineiden ja piirteessä P8 esitetyn vetykäsittelyvaiheen osalta. Kyseisillä erottavilla piirteillä ei ole toiminnallista keskinäistä riippuvuutta, joten keksinnöllisyyttä voidaan tarkastella kyseisten piirteiden ratkaisemien osaongelmien perusteella.

Piirteessä P2 esitettyihin lähtöaineisiin ei liity mitään teknistä vaikutusta, joten kyseisen erottavan piirteen osalta muodostettava ensimmäinen objektiivinen tekninen osaongelma on vaihtoehtoisen syötteen löytäminen.

Tarkasteltavana olevan patentin esimerkistä 4 käy ilmi, että puhdistettavan orgaanisen aineen klooripitoisuuden väheneminen perustuu patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteessä P5 esitettyyn lämpökäsittelyyn alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Kyseisessä esimerkissä ei ole piirteen P8 mukaista vetykäsittelyvaihetta, joten kyseinen esimerkki ei myöskään osoita piirteellä P8 olevan mitään teknistä vaikutusta. Kyseisen erottavan piirteen osalta muodostettava toinen objektiivinen tekninen osaongelma on siten puhdistetun öljyn jatkokäsittelymenetelmän tarjoaminen.

Viitejulkaisusta D18 tunnetulle menetelmän syötteelle vaihtoehtoa etsivän alan ammattimiehen olisi ilmeistä valita syötteeksi tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteessä P2 esitetty uusiutuva orgaaninen aine, koska kierrätetyistä öljyistä epäpuhtauksia poistava menetelmä soveltuu poistamaan samoja epäpuhtauksia myös öljyistä, jotka eivät ole fossiilista alkuperää. Erityisesti kloorin poistoon pyrkivä alan ammattimies tutustuisi viitejulkaisuun D16, jossa on esitetty klooria öljytuotteista poistava puhdistusmenetelmä. Viitejulkaisussa D16 on esitetty, että puhdistettava öljy voi olla fossiilinen tai kasviperäinen öljy. Alan ammattimiehellä olisi siten viitejulkaisussa D16 esitetyn perusteella kannustin ainakin kokeilla viitejulkaisusta D18 tunnettua menetelmää myös kasviperäisten öljyjen puhdistuksessa ja päätyä siten ratkaisemaan ensimmäinen objektiivinen tekninen ongelma piirteessä P2 esitetyllä tavalla.

Viitejulkaisu D17 esitetyssä menetelmässä tuotetaan biomassasta pyrolyysiöljyä ja käsitellään saatu pyrolyysiöljy ei-katalyyttisesti korkeassa lämpötilassa ja paineessa (HTHP-käsittely). Kyseisestä viitejulkaisusta tunnetun menetelmän lähtöaine voi olla myös muovijäte. Viitejulkaisussa D17 on lisäksi esitetty HTHP-käsitellyn pyrolyysiöljyn vetykäsittely. Alan ammattimiehen olisi siten viitejulkaisussa D17 esitetyn perusteella ilmeistä suorittaa viitejulkaisussa D18 esitetyllä menetelmällä saatavalle puhdistetulle pyrolyysiöljylle katalyyttinen vetykäsittely ja ratkaista siten toinen objektiivinen tekninen osaongelma piirteen P8 mukaisella tavalla.

Koska alan ammattimiehen on viitejulkaisujen D16 ja D17 perusteella ilmeistä ratkaista ensimmäinen ja toinen objektiivinen tekninen osaongelma patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla, kyseisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä ei ole keksinnöllinen viitejulkaisusta D18 tunnettuun menetelmään nähden, kun lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisussa D16 tai D17 esitetty.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella valituksenalainen päätös olisi kumottava.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 perustuu perusasiakirjan patenttivaatimukseen 3 ja selitysosan sivun 8 rivillä 20 esitettyyn. Viimeksi mainittu liittyy yleisesti keksinnön kaikkiin suoritusmuotoihin. Patenttivaatimuksessa 1 esitetyt menetelmän lähtöaineet käyvät ilmi perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 35. Tarkasteltavana oleva patenttivaatimus 1 ei siten sisällä lisättyä materiaalia.

Tarkasteltavana olevassa patentissa on osoitettu patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toimivuus ja tekninen vaikutus, eli piitä, fosforia ja klooria sisältävien epäpuhtauksien poisto uusiutuvasta orgaanisesta aineesta. Selitys on siten niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseistä menetelmää.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetyt teknistä lopputulosta määrittelevät piirteet ovat patentissa esitettyjen koetulosten mukaisia, ja patenttivaatimuksessa 1 on esitetty kyseisten lopputulosten saavuttamisen edellyttämät fyysiset menetelmäaskeleet. Kyseinen patenttivaatimus ei siten sisällä toivomusluonteisia piirteitä, jotka olisi jätettävä ottamatta huomioon patentoitavuuden arvioinnissa.

Viitejulkaisusta D4 tunnettu menetelmä ei sisällä patenttivaatimuksen 1 piirteitä P8 ja P9. Kyseisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D4 tunnettuun nähden.

Viitejulkaisusta D17 tunnettu menetelmä ei sisällä piirrettä P5 siltä osin kuin tuloksena saadaan puhdistettua uusiutuvaa orgaanista ainetta, jonka klooripitoisuus on alle 50 % puhdistettavan orgaanisen aineen klooripitoisuudesta. Kyseinen menetelmä ei myöskään sisällä piirrettä P9 siltä osin kuin se liittyy piin tai kloorin poistoon uusiutuvasta orgaanisesta aineesta. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D17 tunnettuun nähden.

Viitejulkaisussa D16 esitetty menetelmä soveltuu sinänsä myös kasviperäisten öljyjen ja rasvojen puhdistamiseen, mutta kyseinen menetelmä eroaa niin paljon viitejulkaisusta D18 tunnetusta menetelmästä, ettei viimeksi mainitulle menetelmälle vaihtoehtoista syötettä etsivä alan ammattimies korvaisi ensin mainitussa viitejulkaisussa esitetyn perusteella muovijätettä kasviperäisillä öljyillä tai rasvoilla. Myöskään viitejulkaisusta D18 tunnetulla menetelmällä puhdistetulle öljylle jatkokäsittelymenetelmää etsivä alan ammattimies ei päätyisi viitejulkaisun D16 tai D17 perusteella patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään. Kyseinen menetelmä eroaa siten olennaisesti viitejulkaisujen D18 ja D16 tai D17 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Neste Oyj:n vastaus

Vaatimukset

Neste Oyj on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja pysyttää patentin voimassa siinä muodossa, jossa se Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen mukaan on hyväksyttävissä (ensisijainen patenttivaatimusasetelma, liite 2).

Toissijaisesti Neste Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja pysyttää patentin voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman
1 tai 2 (liitteet 3 ja 4) mukaisessa muodossa. Neste on toimittanut vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 markkinaoikeuteen 22.9.2023 antamansa vastauksen yhteydessä vaatimusasetelmana B ja uudelleen toisen lisälausumansa 30.5.2024 yhteydessä ensimmäisinä toissijaisina patenttivaatimuksina. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 Neste on toimittanut markkinaoikeuteen mainitun toisen lisälausumansa yhteydessä toisina toissijaisina patenttivaatimuksina.

Perusteet

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteet P5 ja P9 eivät ole toivomusluonteisia piirteitä vaan kyseisen patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän toiminnallisia piirteitä.

Tarkasteltavana oleva patenttivaatimus 1 perustuu perusasiakirjan patenttivaatimuksiin 1, 3 ja 36 sekä perusasiakirjan selityksen sivun 8 rivillä 20 lämpökäsittelystä yleisesti esitettyyn, joka koskee myös piirteen P5 mukaista lämpökäsittelyä alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Patenttivaatimus 1 ei siten käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.

Tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa on esitetty useita esimerkkejä orgaanisen aineen puhdistamisesta epäpuhtauksista. Asiassa ei ole esitetty sellaisia todennettavissa olevia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä vakavasti epäillä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän selityksen riittävyyttä.

Viitejulkaisussa D4 esitetty menetelmä ei ole tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteessä P1 määritelty puhdistusmenetelmä vaan menetelmä, jolla biologista alkuperää oleva raskas jäännös, esimerkiksi mäntypiki, pilkotaan hydrolysoimalla kevyiksi komponenteiksi, jotka voidaan ottaa talteen menetelmän mukaisesti käsitellystä raskaasta jäännöksestä. Hydrolyysi voidaan suorittaa vedessä tai vesiliuoksessa, joka sisältää metallihydroksidia ja alkoholia. Viitejulkaisusta D4 tunnettuun menetelmään ei siten sisälly pelkän alkalimetallihydroksidin vesiliuoksessa suoritettavaa lämpökäsittelyä eikä lämpökäsittelyn avulla puhdistetun orgaanisen aineen vetykäsittelyä.

Viitejulkaisussa D4 on esitetty vain yksi suoritusmuoto, jossa pikeä käsitellään lämpötilassa ja paineessa, jotka eivät ole tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen mukaisia. Mainittuun suoritusmuotoon ei sisälly vetykäsittelyä. Kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty yhtenä kokonaisuutena menetelmää, jossa hydrolyysi suoritetaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa ja näin saatu tuote vetykäsitellään vetykäsittelykatalyytin avulla. Koska patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D4 tunnetusta menetelmästä piirteiden P1, P5 ja P9 osalta, kyseinen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D4 tunnettuun nähden.

Viitejulkaisussa D17 ei ole esitetty patenttivaatimuksen 1 piirteessä P1 määriteltyä puhdistusmenetelmää vaan menetelmä, jolla tuotetaan biomassasta pyrolyysiöljyä. Kyseisen patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän lähtöaine ei ole pyrolyysiöljy, joka viitejulkaisussa D17 esitetyn perusteella voi käsittää hydroksiaromaattisia yhdisteitä sisältävää ligniiniä. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähtöaine on öljy tai rasva, joka ei sisällä ligniiniä. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että viitejulkaisun D17 menetelmällä tuotettava pyrolyysiöljy sisältäisi patenttivaatimuksessa 1 esitettyjä epäpuhtauksia.

Viitejulkaisussa D17 esitetyn HTHP-käsittelyn tarkoitus ei ole puhdistaa pyrolyysiöljyä vaan kemiallisesti muokata pyrolyysiöljyn koostumusta depolymerisoimalla ligniiniyhdisteitä. HTHP-käsittelyssä ei siten ole kysymys patenttivaatimuksen 1 piirteen P5 mukaisesta puhdistamisesta lämpökäsittelyn avulla. Viitejulkaisussa D17 esitetyt esimerkit eivät sisällä kaikkia patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteitä. Kyseinen menetelmän on siten uusi viitejulkaisusta D17 tunnettuun nähden.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tarkoituksena on puhdistaa uusiutuvaa orgaanista ainetta, kun taas viitejulkaisussa D18 esitetyn menetelmän tarkoituksena on puhdistaa muovijätteestä valmistettua pyrolyysiöljyä. Näin ollen viitejulkaisu D18 ei edusta patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa. Alan ammattimiehellä ei myöskään ole syytä olettaa, että viitejulkaisussa D18 esitetty menetelmä soveltuisi muiden lähtöaineiden puhdistamiseen, joten alan ammattimies ei etsisi kyseiselle menetelmälle vaihtoehtoisia lähtöaineita. Viitejulkaisussa D18 esitetty reaktiolämpötila ja -paine eivät myöskään vastaa tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyn keksinnön mukaista lämpötilaa ja painetta, vaan kyseinen viitejulkaisu ohjaa valitsemaan keksinnön mukaista reaktiopainetta korkeamman reaktiopaineen.

Vaikka alan ammattimies etsisi viitejulkaisusta D18 tunnetulle menetelmälle vaihtoehtoista lähtöainetta, hän ei viitejulkaisussa D16 esitetyn perusteella päätyisi siihen, että viitejulkaisusta D18 tunnetulla menetelmällä voitaisiin puhdistaa uusiutuvaa orgaanista ainetta. Viitejulkaisussa D16 ei ole esitetty, että klooria voidaan yleisesti poistaa fossiilisista ja kasviperäisistä öljyistä erilaisilla puhdistusmenetelmillä, vaan kyseisessä viitejulkaisussa on esitetty, että klooria voidaan poistaa mainituista lähtöaineista nimenomaisesti kyseisessä viitejulkaisussa esitetyllä menetelmällä. Viitejulkaisussa D16 esitetty menetelmä on erilainen kuin viitejulkaisussa D18 esitetty menetelmä. Viitejulkaisussa D16 esitetyn perusteella ei siten voida tehdä johtopäätöstä, että viitejulkaisussa D18 esitetty menetelmä soveltuisi kloorin poistoon kasviperäisistä öljyistä.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään sisältyvä vetykäsittely on puhdistusvaihe, jollaista ei ole esitetty viitejulkaisussa D17, vaan kyseisessä viitejulkaisussa vetykäsittely on esitetty lisäkäsittelyvaiheena. Puhdistetulle öljylle jatkokäsittelymenetelmää etsivä alan ammattimies ei siten edes tutustuisi viitejulkaisuun D17. Lisäksi kyseisessä viitejulkaisussa esitetty HTHP-käsittely suoritetaan korkeammassa paineessa kuin keksinnön mukainen lämpökäsittelyvaihe. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole alan ammattimiehelle ilmeinen viitejulkaisujen D18 ja D17 yhdistelmän perusteella.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D18 tunnetusta menetelmästä muun ohella piirteen P5 osalta. Tästä erottavasta piirteestä muodostettava objektiivinen tekninen ongelma on uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistus siten, että se käsittää alle 50 % lähtöaineen klooripitoisuudesta. Mikään viitejulkaisuista D16 — D18 ei esitä kyseisen objektiivisen teknisen ongelman ratkaisemista piirteen P5 mukaisesti. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa ainakin kyseisen piirteen osalta olennaisesti siitä, mikä on tunnettua viitejulkaisun D18 ja D16 tai D17 yhdistelmästä.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksessa 1 lämpökäsittelyvaihe on määritelty suoritettavaksi 500 — 2000 kPa:n paineessa. Mainittu muutos perustuu perusasiakirjan selitysosan sivun 8 riveillä 20 — 21 esitettyyn.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D4 tai D17 tunnettuun nähden samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Viitejulkaisusta D18 tunnetussa menetelmässä lämpökäsittely suoritetaan olennaisesti korkeammassa paineessa kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä. Viimeksi mainittu menetelmä on siten keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tunnettua viitejulkaisuista D16 — D18.

Valittajan lausuma 26.10.2023

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1. Lisäksi kyseisessä patenttivaatimuksessa esitetty paineen vaihteluväli on perusasiakirjassa esitetty edullisena vaihteluvälinä, kun taas menetelmän lähtöainetta tai lämpökäsittelyä alkalimetallihydroksidin läsnä ollessa ei sellaisina ole perusasiakirjassa esitetty. Myös mainittujen piirteiden osalta on kysymys yhdistelmästä, joka ei käy ilmi perusasiakirjasta.

Viitejulkaisun D4 mukaan kyseisessä julkaisussa esitetty biologista alkuperää olevien raskaiden jäännösten käsittelymenetelmä tuottaa puhdistettuja tuotteita tai komponentteja, joita voidaan käyttää kemiallisen käsittelyn lähtöaineina. Kyseisessä viitejulkaisussa on siten esitetty patenttivaatimuksen 1 piirteessä P1 tarkoitettu puhdistusmenetelmä. Patenttivaatimuksen 1 sanamuoto ei sulje pois sitä, että lämpökäsittelyssä on alkalimetallihydroksidin lisäksi läsnä myös muita aineita, esimerkiksi alkoholia. Piirteessä P5 esitetty lämpökäsittely käy siten ilmi viitejulkaisusta D4, joten myös kyseisellä lämpökäsittelyllä saavutettava lopputulos käy ilmi kyseisestä viitejulkaisusta.

Tarkasteltavana oleva patenttivaatimus 1 ei edellytä, että lämpökäsitelty uusiutuva orgaaninen aine syötettäisiin sellaisenaan vetykäsittelyyn. Kyseisessä patenttivaatimuksessa on esitetty mahdollisena ennen vetykäsittelyä suoritettavana lisävaiheena haihdutus, esimerkiksi tislaus, joka poistaa osan lämpökäsittelyn tuotteista. Mahdollinen lisävaihe on myös lämpökrakkaus, joka muuttaa lämpökäsitellyn tuotteen koostumusta. Näin ollen vetykäsittelyyn ei välttämättä syötetä samaa tuotetta, joka saadaan lämpökäsittelystä. Viitejulkaisussa D4 esitetyssä menetelmässä vetykäsittelyyn syötetään tuote, jota on aiemmin lämpökäsitelty. Näin ollen piirre P8 käy ilmi kyseisestä viitejulkaisusta.

Patenttivaatimuksen 1 piirteen P2 mukaan menetelmän lähtöaineena voi olla kasvipohjainen rasva tai öljy. Patentin selityksessä on esitetty esimerkkejä tällaisista rasvoista ja öljyistä. Yksi annetuista esimerkeistä on lignoselluloosapitoinen pyrolyysineste, joka sisältää yleensä erilaisia orgaanisia yhdisteitä, kuten bioöljyä, ja voi sisältää myös ligniiniä. Viitejulkaisun D17 esitetyn menetelmän lähtöaineena oleva, ligniiniä sisältävä pyrolysoitu biomassa on siten myös patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän mahdollinen lähtöaine.

Viitejulkaisuun D18 nähden muodostettavaksi objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi ei voi valita uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistusta, koska patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kyseisestä viitejulkaisusta tunnetusta menetelmästä erottavat piirteet eivät ratkaise kyseistä ongelmaa ja kyseinen muotoilu sisältää viittauksen patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn uusiutuvan orgaanisen aineen käyttöön syötteenä.

Viitejulkaisun D18 esimerkeissä käytetty lämpökäsittelyvaiheen lämpötilan vaihteluväli 250 — 325 °C on kokonaisuudessaan patenttivaatimuksessa 1 esitetyn vaihteluvälin 100 — 450 °C sisällä, ja kyseisessä viitejulkaisussa esimerkkinä mainittu paine 4500 kPa sisältyy patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn paineen vaihteluväliin 500 — 5000 kPa. Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty mitään patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn paineen vaihteluväliin liittyvää teknistä vaikutusta. Paineen valinta kuuluu prosessin optimointiin liittyviin alan ammattimiehen perustaitoihin.

Viitejulkaisuissa D18 ja D16 esitettyjen menetelmien erolla ei ole merkitystä asian arvioinnissa, koska viitejulkaisuun D18 nähden muodostettavana ensimmäisenä objektiivisena teknisenä osaongelmana on vaihtoehtoisen syötteen löytäminen. Viitejulkaisussa D16 esitetyn perusteella alan ammattimies oppii, että myös kasviperäisistä öljyistä on tarpeen poistaa klooria.

Patenttivaatimuksen 1 piirteessä P8 esitetty vetykäsittely ei välttämättä ole puhdistusvaihe, koska piirteessä P9 on esitetty vain piin tai fosforin poistuminen, eikä piirre P2 edellytä, että puhdistettava orgaaninen aine sisältäisi kumpaakaan mainituista epäpuhtauksista. Toisaalta tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa on esitetty, että vetykäsittelyllä voidaan poistaa käsiteltävässä syötteessä epäpuhtautena olevaa happea, rikkiä, typpeä, fosforia, piitä ja metalleja erityisesti osana öljyn jalostusta. Viitejulkaisussa D17 on esitetty vetykäsittelyn käyttö samojen epäpuhtauksien poistamiseen.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaisesta menetelmästä lämpökäsittelyvaiheen paineen ylärajan osalta. Myöskään näin muutetulle paineen vaihteluvälille ei tarkasteltavana olevassa patentissa ole esitetty mitään teknistä vaikutusta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä puuttuu siten uutuus ja keksinnöllisyys samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä.

Muut lausumat

Neste on esittänyt lausumassaan 15.12.2023, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää ei tule verrata viitejulkaisussa D18 yleisesti esitettyyn vaan kyseisessä viitejulkaisussa esitettyyn suoritusmuotoon, jossa puhdistettavana orgaanisena aineena on muovijätteestä saatu pyrolyysiöljy. Lisäksi kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty, että siitä tunnettu menetelmä soveltuisi yleisesti minkä tahansa öljyn puhdistukseen, vaan kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn perusteella siitä tunnettu menetelmä soveltuu erityisesti muovijätteestä saadun pyrolyysiöljyn puhdistukseen.

Viitejulkaisussa D16 ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella alan ammattimies pitäisi siinä esitettyjä syötteitä viitejulkaisussa D18 esitetyn menetelmän vaihtoehtoisina syötteinä.

Viitejulkaisussa D17 on sinänsä mainittu vetykäsittely (hydrotreatment) esimerkiksi halogeenien poistoa varten, mutta kyseinen viitejulkaisu kokonaisuudessaan liittyy vetyprosessointiin (hydroprocessing). Kyseisessä viitejulkaisussa on epäpuhtauksina mainittu klooriyhdisteet, mutta ei piiyhdisteitä. Viitejulkaisussa D17 ei siten ole esitetty tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettua vetykäsittelyä, joten kyseisen viitejulkaisun perusteella ei ole ilmeistä lisätä viitejulkaisusta D18 tunnettuun menetelmään vetykäsittelyvaihetta puhdistetun orgaanisen aineen jatkokäsittelyä varten.

UPM on esittänyt lisälausumassaan 8.1.2024, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaan uusiutuvasta orgaanisesta aineesta puhdistettavat epäpuhtaudet voivat olla muun ohella typpiyhdisteitä, rikkiyhdisteitä tai hydroksiaromaattisia yhdisteitä. Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty, miten kyseisten epäpuhtauksien poisto uusiutuvasta orgaanisesta aineesta toteutetaan patenttivaatimuksessa 1 esitetyillä menetelmävaiheilla.

Patenttivaatimuksessa 1 on esitetty viitejulkaisun D18 opetuksen ydin, joten keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi voidaan valita kyseisessä patenttivaatimuksessa esitetty piirteiden kokonaisuus. Kyseisen patenttivaatimuksen mukaan viitejulkaisussa D18 esitetty menetelmä soveltuu yleisesti öljyjen pudistamiseen.

Viitejulkaisussa D17 selostettu vetyprosessointi vastaa sisällöltään tarkasteltavana olevassa patentissa esitettyä vetykäsittelyä. Patenttivaatimuksessa 1 esitetty vetykäsittely on siten tunnettu viitejulkaisusta D17.

Neste on esittänyt lisälausumassaan 15.2.2024, että selityksen riittävyyden arvioinnissa on olennaista, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän eri menetelmävaihteita on kuvatta patentin selitysosan esimerkeissä. Alan ammattimies ei tulkitse patenttivaatimusta 1 siten, että sen mukaisessa menetelmässä kloori poistuisi pelkän lämpökäsittelyn vaikutuksesta. Alan ammattimies ymmärtää yleistietojensa perusteella, että ionisoitu kloori liukenee vesifaasiin, joka erotetaan orgaanisesta aineesta ennen viimeksi mainitun jatkokäsittelyä. Tämä on esitetty tarkasteltavana olevan patentin esimerkissä 4.

Lisäksi tarkasteltavana olevaa patenttivaatimusta 1 kokonaisuutena lukeva alan ammattimies tulkitsee kyseistä patenttivaatimusta siten, että menetelmän tarkoituksena on puhdistaa orgaanista ainetta, joka sisältää epäpuhtautena ainakin klooria ja piitä, klooria ja fosforia tai klooria, piitä ja fosforia. Alan ammattimiehellä ei ole vaikeuksia ymmärtää ja toisintaa patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää.

Viitejulkaisussa D4 on sinänsä esitetty myös puhdistusvaiheita, mutta asiassa vedotut hydrolysointi- ja vetyprosessointivaiheet eivät ole kyseisestä viitejulkaisusta tunnetun menetelmän puhdistusvaiheita.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteen P8 vaikutus on puhdistetun uusiutuvan orgaanisen aineen lisäpuhdistus. Kyseisen piirteen ratkaisema objektiivinen tekninen ongelma on siten, kuinka puhdistaa kloorista puhdistettua uusiutuvaa orgaanista ainetta muista epäpuhtauksista. Viitejulkaisussa D17 esitetty vetykäsittely ei ole puhdistusvaihe, vaan sen tarkoitus on konvertoida syötettä hiilivedyiksi.

UPM on esittänyt toisessa lisälausumassaan 12.4.2024, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirre P9 ei edellytä, että vetykäsittely pienentää lämpökäsitellyn uusiutuvan orgaanisen aineen klooripitoisuutta. Piirteen P8 mukainen menetelmävaihe ei siten ole lisäpuhdistusvaihe.

Neste on esittänyt toisessa lisälausumassaan 30.5.2024, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukaisesta menetelmästä siten, että ensin mainitun piirteessä P5 lämpökäsittelyvaiheen lämpötilana on 240 — 300 °C. Kyseinen muutos perustuu perusasiakirjan patenttivaatimukseen 11. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2 on hyväksyttävissä samoilla perusteilla kuin ensisijainen patenttivaatimusasetelma ja vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1.

UPM on esittänyt kolmannessa lisälausumassaan 24.6.2024, että viitejulkaisussa D18 esitetyn mukaan kyseisestä viitejulkaisusta tunnettua menetelmää voidaan käyttää kloorin ja typen samanaikaiseen poistoon mistä tahansa öljystä, joka sisältää klooria ja typpeä.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1, ja ensin mainitussa patenttivaatimusasetelmassa esitetyn keksinnön selitys on riittämätön samoilla perusteilla kuin viimeksi mainituissa patenttivaatimusasetelmissa esitetyn keksinnön. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksessa 1 esitetty lämpökäsittelyvaiheen lämpötila ja paine ovat tunnettuja viitejulkaisusta D4.

Neste on antanut kolmannen lisälausumansa 16.9.2024 ja täydentänyt sitä 20.9.2024.

UPM on antanut neljännen lisälausumansa 15.10.2024 ja toimittanut sen yhteydessä markkinaoikeuteen uudet viitejulkaisut D19 ja D20. UPM on esittänyt kyseisessä lisälausumassaan, että patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä puuttuu uutuus viitejulkaisusta D19 tai D20 tunnettuun nähden.

Neste on esittänyt lausumassaan 5.11.2024, että patenttivaatimuksen 1 piirre P5 edellyttää, että uusiutuva orgaaninen aine sisältää epäpuhtautena klooria, koska muussa tapauksessa orgaanisen aineen klooripitoisuus ei voisi vähentyä kyseisen piirteen mukaisesti suoritetussa lämpökäsittelyssä alle 50 %:iin orgaanisen aineen alkuperäisestä klooripitoisuudesta.

Viitejulkaisussa D19 ei ole esitetty syöttöä, joka sisältäisi klooria epäpuhtautena, eikä kloorin poistoa syötteestä. Kyseisessä viitejulkaisussa ei myöskään ole esitetty alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa suoritettavaa lämpökäsittelyä. Koska patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirre P5 ei näin ollen käy ilmi viitejulkaisusta D19, on kyseinen menetelmä uusi mainitusta viitejulkaisusta tunnettuun nähden.

Myöskään viitejulkaisussa D20 ei ole esitetty klooria epäpuhtautena sisältävää syöttöä, eikä kyseisessä viitejulkaisussa esitettyä lämpökäsittelyä suoriteta alkalimetallihydroksidin läsnä ollessa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi myös viitejulkaisusta D20 tunnettuun nähden.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on UPM:n valituksen ja Nesteen vastauksen johdosta kysymys siitä, käsittääkö markkinaoikeuden tarkasteltavina olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimus 1 sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä, onko markkinaoikeuden tarkasteltavana olevissa patenttivaatimusasetelmissa esitetyn keksinnön selitys niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseistä keksintöä, ja onko mainittu keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään mainitussa asetuksessa suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyvät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä tai patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

3 Patenttivaatimukset

Markkinaoikeuden tarkasteltavina olevissa ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa ja vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 1 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2 — 31. Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 2 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2 — 30.

4 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:

D4: FI 20135638

D5: US 9399836

D16: CN103571521

D16a: CN103571521:n englanninkielinen konekäännös

D17: WO2014001632

18: JP2003034794

D18a: JP2003034794:n englanninkielinen konekäännös

D19: US2011138680

D20: US8017819.

5 Asian arviointi

5.1 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako valituksessa esitetyn mukainen):

P1: Menetelmä uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistamiseksi,

P2: jolloin uusiutuva orgaaninen aine on valittu ryhmästä, joka koostuu kasvipohjaisista rasvoista ja öljyistä, eläinpohjaisista rasvoista ja öljyistä, leväöljyistä ja mikrobiöljyistä, ja joka käsittää yhtä tai useampaa epäpuhtautta, joka on valittu ryhmästä, joka koostuu piiyhdisteistä, fosforiyhdisteistä, klooriyhdisteistä, typpiyhdisteistä, rikkiyhdisteistä ja hydroksiaromaattisista yhdisteistä, joka menetelmä käsittää vaiheet:

P3: (a) hankitaan uusiutuvaa orgaanista ainetta;

P4: (b) mahdollisesti esilämpökäsitellään uusiutuvaa orgaanista ainetta 180 — 325 °C:ssa ja mahdollisesti lisätään happoa ennen esilämpökäsittelyprosessia tai sen jälkeen ja mahdollisesti suodatetaan esilämpökäsitelty uusiutuva orgaaninen aine esilämpökäsittelyn jälkeen;

P5: (c) lämpökäsitellään uusiutuvaa orgaanista ainetta alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa lämpötilassa 100 — 450 °C ja 500 — 5000 kPa paineessa, mahdollisesti adsorbentin läsnä ollessa, mahdollisesti lisätään vettä ennen lämpökäsittelyprosessia tai sen aikana ja mahdollisesti lisätään happoa ennen lämpökäsittelyprosessia tai sen jälkeen ja mahdollisesti suodatetaan lämpökäsitelty uusiutuva orgaaninen aine lämpökäsittelyn jälkeen, jolloin saadaan puhdistettua uusiutuvaa orgaanista ainetta, joka käsittää alle 50 % vaiheessa (a) hankitun uusiutuvan orgaanisen aineen klooripitoisuudesta;

P6: (d) mahdollisesti haihdutetaan lämpökäsitellyn uusiutuvan orgaanisen aineen yhdisteistä haihtuvia piiyhdisteitä siten pienentäen lämpökäsitellyn uusiutuvan orgaanisen aineen piipitoisuutta;

P7: (e) mahdollisesti lämpökrakataan uusiutuvaa orgaanista ainetta siten pienentäen lämpökäsitellyn uusiutuvan orgaanisen aineen happi- ja fosforipitoisuutta ja mahdollisesti poistetaan lämpökrakatusta uusiutuvasta orgaanisesta aineesta haihtuvia aineita ja mahdollisesti poistetaan uusiutuvasta orgaanisesta aineesta kiintoaineita/sakkoja ja

P8: (f) vetykäsitellään lämpökäsiteltyä uusiutuvaa orgaanista ainetta vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa,

P9: jolloin saadaan puhdistettua vetykäsiteltyä uusiutuvaa orgaanista ainetta, jolloin puhdistettu uusiutuva orgaaninen aine käsittää (i) alle 20 %, edullisesti alle 10 %, edullisemmin alle 5 %, vaiheessa (a) hankitun uusiutuvan orgaanisen aineen alkuperäisestä piipitoisuudesta ja/tai (ii) alle 30 % vaiheessa (a) hankitun uusiutuvan orgaanisen aineen alkuperäisestä fosforipitoisuudesta ja/tai (iii) alle 50 % vaiheessa (a) hankitun uusiutuvan orgaanisen aineen klooripitoisuudesta.

5.1.1 Lisätty materiaali

UPM on esittänyt, että patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia, koska menetelmän lähtöaine (uusiutuva orgaaninen aine), lähtöaineen käsittelytapa (lämpökäsittely alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa) ja lämpökäsittelyvaiheen paineen vaihteluväli on valittu eri listoilta eikä perusasiakirjassa esitetty ohjaa valitsemaan kyseisten piirteiden patenttivaatimuksessa 1 esitettyä yhdistelmää.

Neste on esittänyt, että patenttivaatimus 1 perustuu perusasiakirjan patenttivaatimuksiin 1, 3 ja 36 sekä perusasiakirjan selityksen sivun 8 rivillä 20 lämpökäsittelystä yleisesti esitettyyn, joka koskee myös piirteen P5 mukaista lämpökäsittelyä alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Patenttivaatimus 1 ei siten sisällä lisättyä materiaalia.

Markkinaoikeus toteaa, että tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtanut patenttihakemus numero FI 20185650 on tehty 20.7.2018, jolloin Patentti- ja rekisterihallitukselle on toimitettu englanninkielinen selitys, englanninkieliset patenttivaatimukset ja piirustus. Patenttihakemuksen perusasiakirjan muodostavat siten kyseinen englanninkielinen selitys piirustuksineen ja kyseiset englanninkieliset patenttivaatimukset.

Perusasiakirjan patenttivaatimukset 1, 2, 3 ja 36 ovat kuuluneet seuraavasti:

1. A method of purifying a recycled or renewable organic material, wherein the recycled or renewable organic material comprises one or more impurities selected from a group consisting of silicon compounds, phosphorous compounds, chlorine compounds, nitrogen compounds, sulfur compounds, and hydroxyaromatic compounds, comprising the steps of

a) providing the recycled or renewable organic material;

b) optionally pre heat treating the recycled or renewable organic material at 180 to 325°C, and optionally adding acid before or after the pre heat treatment process, and optionally filtering the pre heat treated recycled or renewable organic material after the pre heat treatment;

(c) heat treating the recycled or renewable organic material at 100 to 450°C, optionally in the presence of an adsorbent, optionally adding water before or during the heat treatment process, and optionally adding acid before or after the heat treatment process, and optionally filtering the heat treated recycled or renewable organic material after the heat treatment;

(d) optionally evaporating volatile silicon compounds from the heat treated recycled or renewable organic material compounds thereby reducing the silicon content of the heat treated recycled or renewable organic material;

(e) optionally thermally cracking the recycled or renewable organic material thereby reducing the oxygen and phosphorous content of the heat treated recycled or renewable organic material, and optionally removing volatiles from the thermally cracked recycled or renewable organic material, and optionally removing solids/precipitates from the recycled or renewable organic material; and

(f) hydrotreating the heat treated recycled or renewable organic material in a presence of a hydrotreating catalyst; to obtain purified hydrotreated recycled or renewable organic material.

2. A method as claimed in claim 1, wherein the purified hydrotreated recycled or renewable organic material comprises (i) less than 20%, preferably less than 10%, more preferably less than 5%, of the original silicon content of the recycled or renewable organic material provided in step (a) and/or (ii) less than 30% of the original phosphorous content of the recycled or renewable organic 35 material provided in step (a) and/or (hi) less than 50% of the chlorine content of the recycled or renewable organic material provided in step (a)renewable organic material.

3. A method as claimed in claim 1 or 2, wherein step (c) is accomplished by (cl) heating the recycled or renewable organic material in the presence of an aqueous solution of alkaline metal hydroxide at a temperature from 100 to 450°C to obtain the purified recycled or renewable organic material comprising less than 50% of the chlorine content of the recycled or renewable organic material provided in step (a).

36. A method as claimed in any one of claim 1 to 35, wherein the recycled or renewable organic material is selected from a group consisting of plant based fats and oils, animal based fats and oils, fossil waste-based oils, waste oils, algal oils and microbial oils.

Markkinaoikeus toteaa, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 perustuu pääasiassa perusasiakirjan itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sekä epäitsenäisiin patenttivaatimuksiin 2, 3 ja 36. Patenttivaatimus 2 on viitannut patenttivaatimukseen 1, patenttivaatimus 3 patenttivaatimukseen 1 tai 2 ja patenttivaatimus 36 mihin tahansa patenttivaatimuksista 1 — 35. Perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta käy siten selvästi ja yksiselitteisesti ilmi patenttivaatimusten 1, 2, 3 ja 36 yhdistelmä.

Tarkasteltavana oleva patenttivaatimus 1 eroaa perusasiakirjan patenttivaatimusten 1, 2, 3 ja 36 yhdistelmästä siten, että ensin mainitusta on poistettu vaihtoehto, jonka mukaan puhdistettava orgaaninen aine on kierrätettyä. Ensin mainitun piirteessä P2 olevalta orgaanisten aineiden listalta on myös poistettu perusasiakirjan patenttivaatimuksen 36 listalla olevat fossiiliset jätepohjaiset öljyt ja jäteöljyt. Ensin mainitun piirteeseen P5 on lisäksi lisätty lämpökäsittelyvaiheen paineen vaihteluväliksi 500 — 5000 kPa, joka on esitetty perusasiakirjan selitysosan sivun 8 rivillä 20.

Perusasiakirjan patenttivaatimusten 1, 2, 3 ja 36 yhdistelmän voidaan katsoa kohdistuneen puhdistusmenetelmän kahteen suoritusmuotoon, joista toisessa puhdistettava orgaaninen aine on kierrätettyä ja toisessa uusiutuvaa. Tarkasteltavana oleva patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on rajoitettu uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistusmenetelmään poistamalla kyseisestä patenttivaatimuksesta viittaus kierrätettyyn orgaaniseen aineeseen. Tällaisen muutoksen, jossa alkuperäisessä patenttivaatimuksessa esitetystä kahdesta suoritusmuodosta poistetaan toinen, ei voida katsoa tuottavan lisättyä materiaalia, koska molemmat suoritusmuodot ovat käyneet selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusten 1, 2, 3 ja 36 yhdistelmästä.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteessä P2 esitetty uusiutuvien orgaanisten aineiden lista on saatu poistamalla perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 36 olevalta listalta kierrätetyt orgaaniset aineet. Kyseinen poisto ei siten ole johtanut sellaisen yhdistelmän valintaan, joka ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta, vaan kyseinen poisto on yhdenmukainen sen kanssa, että tarkasteltavana oleva patenttivaatimus 1 on rajoitettu uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistusmenetelmään. Patenttivaatimus 1 ei siten sisällä lisättyä materiaalia myöskään sillä perusteella, että fossiiliset jätepohjaiset öljyt ja jäteöljyt on poistettu sen piirteen P2 sisältämältä orgaanisten aineiden listalta.

Patenttivaatimuksen 1 piirteeseen P5 lisätty paineen vaihteluväli 500 — 5000 kPa on esitetty perusasiakirjan selitysosan sivun 8 rivillä 20 selvästi ja yksiselitteisesti piirteessä P5 esitetyn lämpökäsittelyvaiheen (c) yhteydessä, joka on puolestaan esitetty sekä kierrätetyn että uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistuksen yhteydessä. Lisäksi kyseinen paineen vaihteluväli on mainitussa selitysosan kohdassa esitetty laajimpana paineen vaihteluvälinä. Piirteessä P5 esitetty lämpökäsittelyvaiheen lämpötilan vaihteluväli 100 — 450 °C on vastaavasti esitetty perusasiakirjan selitysosan sivun 8 rivillä 13 laajimpana lämpötilan vaihteluvälinä. Piirteessä P5 esitetyt paineen ja lämpötilan vaihteluvälit on siten esitetty perusasiakirjassa toisiaan vastaavina vaihteluväleinä. Patenttivaatimus 1 ei siten sisällä lisätty materiaalia myöskään sillä perusteella, että siihen on lisätty perusasiakirjan selitysosasta otettu lämpökäsittelyvaiheen paineen vaihteluväli 500 — 5000 kPa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei patenttivaatimus 1 käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei siten ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.1.2 Selityksen riittävyys

UPM on esittänyt, ettei tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän selitys ole niin selvä, että alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää kyseistä menetelmää. UPM:n mukaan tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty esimerkkiä, jossa puhdistetaan uusiutuvaa orgaanista ainetta kloorista. UPM on myös esittänyt, että patenttivaatimus 1 edellyttää, että kloori on puhdistettavissa pelkällä lämpökäsittelyllä, eikä tällaista puhdistusta ole selostettu patentissa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei sisällä esimerkiksi vesifaasin erotusta, joten kloorin poisto on voitava toteuttaa ilman kyseistä erotusta. UPM:n mukaan kyseinen patenttivaatimus ei myöskään edellytä, että lähtöaine sisältäisi klooria, piitä tai fosforia epäpuhtautena. Kyseisen patenttivaatimuksen mukaan uusiutuvasta orgaanisesta aineesta puhdistettavat epäpuhtaudet voivat olla muun ohella typpiyhdisteitä, rikkiyhdisteitä tai hydroksiaromaattisia yhdisteitä. UPM:n mukaan tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty, miten kyseisten epäpuhtauksien poisto uusiutuvasta orgaanisesta aineesta toteutetaan patenttivaatimuksessa 1 esitetyillä menetelmävaiheilla.

Neste on esittänyt, ettei asiassa ole esitetty sellaisia todennettavissa olevia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä vakavasti epäillä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän selityksen riittävyyttä. Nesteen mukaan tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa on esitetty useita esimerkkejä orgaanisen aineen puhdistamisesta epäpuhtauksista. Menetelmävaihteita on kuvatta patentin selitysosan esimerkeissä. Nesteen mukaan alan ammattimies ei tulkitse patenttivaatimusta 1 siten, että sen mukaisessa menetelmässä kloori poistuisi pelkän lämpökäsittelyn vaikutuksesta, vaan ymmärtää yleistietojensa perusteella, että ionisoitu kloori liukenee vesifaasiin, joka erotetaan orgaanisesta aineesta ennen viimeksi mainitun jatkokäsittelyä. Lisäksi Nesteen mukaan tarkasteltavana olevaa patenttivaatimusta 1 kokonaisuutena lukeva alan ammattimies tulkitsee kyseistä patenttivaatimusta siten, että menetelmän tarkoituksena on puhdistaa orgaanista ainetta, joka sisältää epäpuhtautena ainakin klooria ja piitä, klooria ja fosforia tai klooria, piitä ja fosforia. Alan ammattimiehellä ei ole vaikeuksia ymmärtää ja toisintaa kyseisen patenttivaatimuksen mukaista menetelmää.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan keksinnön selitys voidaan katsoa riittämättömäksi, jos asiassa esitettyjen todennettavissa olevien seikkojen perusteella on syytä vakavasti epäillä selityksen riittävyyttä. Selityksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos tarkasteltavana olevassa patentissa on selostettu ainakin yksi keksinnön toteutustapa. Selitys ei ole riittämätön pelkästään sillä perusteella, ettei patentissa ole esitetty patenttivaatimuksessa määriteltyä keksintöä edustavaa esimerkkiä (ks. esim. T 990/07).

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan alan ammattimies tulkitsee patenttivaatimusta teknisesti mielekkäällä tavalla ja ottaa tulkinnassa huomioon keksinnön selostuksen kokonaisuudessaan (ks. T 2456/12, perustelujen kohta 2.1.6).

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteen P2 mukaan uusiutuva orgaaninen aine sisältää ainakin yhtä seuraavista epäpuhtauksista: piiyhdisteet, fosforiyhdisteet, klooriyhdisteet, typpiyhdisteet, rikkiyhdisteet ja hydroksiaromaattiset yhdisteet. Piirteessä P5 esitetystä lämpökäsittelyvaiheesta saadaan puhdistettua orgaanista ainetta, joka käsittää alle 50 % puhdistettavan orgaanisen aineen klooripitoisuudesta. Kun piirteen P2 tulkinnassa otetaan huomioon piirre P5, uusiutuvan orgaanisen aineen on katsottava sisältävän epäpuhtautena ainakin klooria.

Patenttivaatimuksen 1 piirteen P9 mukaan piirteessä P8 esitetystä vetykäsittelystä saadaan orgaanista ainetta, jonka pii-, fosfori- tai klooripitoisuus on alhaisempi kuin puhdistettavan orgaanisen aineen. Mainitut epäpuhtaudet on piirteessä P9 yhdistetty ja/tai-konjunktioparilla, joten piirre P9 sisältää useita vaihtoehtoisia pii-, fosfori- ja klooripitoisuuden yhdistelmiä vetykäsitellylle orgaaniselle aineelle. Piirre P9 sisältää siten esimerkiksi vaihtoehdon, jossa vetykäsitelty orgaaninen aine sisältää alle 50 % puhdistettavan orgaanisen aineen klooripitoisuudesta eikä sisällä lainkaan piitä tai fosforia. Piirre P9 sisältää myös vaihtoehdon, jossa vetykäsitelty orgaaninen aine sisältää alle 20 % puhdistettavan orgaanisen aineen piipitoisuudesta, alle 30 % puhdistettavan orgaanisen aineen fosforipitoisuudesta ja alle 50 % puhdistettavan orgaanisen aineen klooripitoisuudesta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä käsittää useita suoritusmuotoja, joista jokaisessa uusiutuvasta orgaanisesta aineesta poistetaan klooria lämpökäsittelyn avulla. Patenttivaatimukseen 1 sisältyy myös suoritusmuotoja, joissa uusiutuvasta orgaanisesta aineesta poistetaan lisäksi piitä tai fosforia taikka molempia vetykäsittelyn avulla. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kaikissa suoritusmuodoissa puhdistettava uusiutuva orgaaninen aine sisältää siten epäpuhtautena ainakin klooria ja joissakin suoritusmuodoissa lisäksi myös piitä ja/tai fosforia.

Patenttivaatimuksen 1 piirteen P2 mukaan uusiutuva orgaaninen aine voi sinänsä sisältää epäpuhtauksina typpiyhdisteitä, rikkiyhdisteitä tai hydroksiaromaattisia yhdisteitä. Patenttivaatimuksen 1 sanamuoto ei kuitenkaan edellytä, että kyseisen patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän menetelmävaiheilla poistettaisiin jotakin mainituista epäpuhtauksista, vaan edellä todetulla tavalla kyseisen patenttivaatimuksen sanamuoto edellyttää, että menetelmän lämpökäsittelyvaiheessa poistetaan klooria ja vetykäsittelyvaiheessa mahdollisesti myös piitä ja fosforia. Selityksen ei siten voida katsoa olevan riittämätön sillä perusteella, ettei tarkasteltavana olevassa patentissa ole esitetty, kuinka typpiyhdisteitä, rikkiyhdisteitä tai hydroksiaromaattisia yhdisteitä poistetaan uusiutuvasta orgaanisesta aineesta patenttivaatimuksessa 1 esitetyillä menetelmävaiheilla, koska tällaista poistoa ei kyseisessä patenttivaatimuksessa ole edellytetty.

Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän käyttötarkoitukseksi on kyseisessä patenttivaatimuksessa esitetty uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistaminen. UPM:n asiassa esittämän perusteella patenttivaatimuksessa 1 ei ole esitetty fyysistä menetelmävaihetta, joka poistaisi kloorin prosessivirrasta. Näin ollen mainitun käyttötarkoituksen ei ole katsottava ilmaisevan patenttivaatimuksessa 1 esitetyillä fyysisillä menetelmäaskelilla välttämättä saatavaa teknistä vaikutusta, vaan sen on katsottava ilmaisevan menetelmän erityisen sovelluksen, joka edellyttää sellaisia lisäpiirteitä, jotka eivät käy epäsuorasti ilmi patenttivaatimuksen 1 muista menetelmäpiirteistä ja joita ilman patenttivaatimuksessa 1 ilmaistu menetelmän käyttötarkoitus ei toteudu (ks. Euroopan patenttiviraston teknisen valituslautakunnan ratkaisu T 1931/14). Mainitun käyttötarkoituksen on siten katsottava olevan patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää osaltaan määrittelevä toiminnallinen tekninen piirre, joka käsittää kloorin erotuksen ja poiston puhdistettavasta uusiutuvasta orgaanisesta aineesta. Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty, että vesifaasin erotus olisi keksinnön olennainen piirre. Patenttivaatimuksen 1 ei siten ole katsottava edellyttävän, että kloorin poisto on toteutettava ilman vesifaasin erotusta, eikä selityksen riittävyys näin ollen edellytä, että selitysosassa olisi kuvattu, kuinka kloori poistetaan prosessivirrasta ilman kyseistä erotusta.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän selityksen ei voida katsoa olevan riittämätön pelkästään sillä perusteella, ettei tarkasteltavana olevassa patentissa ole esitetty kyseistä menetelmää edustavaa esimerkkiä. Tarkasteltavana olevan patentin selitysosan sivuilla 5 — 17 on selostettu patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän menetelmävaiheita ja niiden toteutusta. Tarkasteltavana olevassa patentissa on siten esitetty ainakin yksi kyseisen menetelmän toteutustapa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei UPM ole esittänyt sellaisia todennettavissa olevien seikkoja, joiden perusteella olisi syytä vakavasti epäillä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän selityksen riittävyyttä. Patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän selitys on siten niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseistä menetelmää. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.1.3 Uutuus

5.1.3.1 Patenttivaatimuksen 1 tulkinta

Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 1 piirteet P4, P6 ja P7 kokonaisuudessaan ja piirre P5 osittain (adsorbentin läsnäolon, veden ja hapon lisäyksen sekä suodatuksen osalta) ovat mainitussa patenttivaatimuksessa esitetyn menetelmän valinnaisia piirteitä eivätkä siten voi olla kyseistä menetelmää tunnetusta tekniikasta erottavia piirteitä.

UPM on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 piirteissä P5 ja P9 on esitetty tietyn menetelmävaiheen haluttu lopputulos. Tällaiset toivomusluonteiset piirteet eivät UPM:n mukaan voi olla patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää tunnetusta tekniikasta erottavia piirteitä.

Neste on esittänyt, että piirteissä P5 ja P9 esitetyt lopputulokset eivät ole toivomusluonteisia piirteitä vaan patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää määritteleviä toiminnallisia piirteitä. Kyseiset piirteet on siten otettava huomioon patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan teknisen lopputuloksen määrittelevät toiminnalliset piirteet ovat tiettyjen ehtojen täyttyessä sallittuja patenttivaatimuksessa (ks. esim. T 68/85). Tällaisten piirteiden hyväksyttävyyden arvioinnissa on kysymys patenttivaatimuksen täsmällisyyden arvioinnista. UPM:n on siten katsottava patenttivaatimuksen 1 piirteiden P5 ja P9 toivomusluonteisuuteen vedotessaan esittäneen, että kyseiset piirteet ovat epätäsmällisiä. Koska tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteet P5 ja P9 ovat olleet sellaisinaan myös myönnetyssä patenttivaatimuksessa 1, kyseisten piirteiden täsmällisyys ei tule asiassa arvioitavaksi (ks. G 3/14).

Piirteessä P5 esitetty tekninen lopputulos perustuu samassa piirteessä fyysisenä menetelmävaiheena esitettyyn lämpökäsittelyyn, ja piirteen P9 mukainen tekninen lopputulos puolestaan piirteessä P8 fyysisenä menetelmävaiheena esitettyyn vetykäsittelyyn. Piirteissä P5 ja P9 esitetyt tekniset lopputulokset on siten otettava huomioon patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän patentoitavuuden arvioinnissa.

5.1.3.2 Uutuus viitejulkaisuun D4 nähden

UPM on esittänyt, että viitejulkaisusta D4 käyvät ilmi patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kaikki uutuuden arvioinnissa huomioon otettavat piirteet, joten kyseinen menetelmä ei ole uusi viitejulkaisusta D4 tunnettuun menetelmään nähden. UPM:n mukaan piirre P1 (menetelmä uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistamiseksi) käy ilmi viitejulkaisun D4 patenttivaatimuksesta 1 ja 14, piirre P2 (uusiutuva orgaaninen aine on valittu ryhmästä, joka koostuu kasvipohjaisista rasvoista ja öljyistä, eläinpohjaisista rasvoista ja öljyistä, leväöljyistä ja mikrobiöljyistä, ja joka käsittää yhtä tai useampaa epäpuhtautta, joka on valittu ryhmästä, joka koostuu piiyhdisteistä, fosforiyhdisteistä, klooriyhdisteistä, typpiyhdisteistä, rikkiyhdisteistä ja hydroksiaromaattisista yhdisteistä) sivun 4 riveiltä 11 — 12 ja riveiltä 17 — 23, piirre P3 (hankitaan uusiutuvaa orgaanista ainetta) patenttivaatimuksista 1, 2, 14 ja 15, piirre P5 (lämpökäsitellään uusiutuvaa orgaanista ainetta alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa lämpötilassa 100 — 450 °C:n ja 500 — 5000 kPa paineessa) patenttivaatimuksesta 1, 8, 9, 10, 21, 22 ja 23 sekä sivun 9 riveiltä 32 — 34 ja piirre P8 (vetykäsitellään lämpökäsiteltyä kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa) patenttivaatimuksesta 14. Piirteessä P5 esitetty paineen vaihteluväli sisältyy viitejulkaisusta D4 tunnettuun paineen vaihteluväliin eikä täytä valintakeksinnön kriteerejä.

Neste on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D4 tunnetusta menetelmästä piirteiden P1, P5 ja P9 osalta, joten kyseinen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D4 tunnettuun nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa esitetyltä keksinnöltä puuttuu uutuus, jos mainittu keksintö selvästi ja yksiselitteisesti kuuluu tekniikan tasoon. Uutuuden puuttumiselle ei ole riittävää, että mainittu keksintö mahdollisesti tai todennäköisesti käy ilmi jostakin viitejulkaisusta (ks. esim. T 450/89)

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D4 patenttivaatimuksessa 1 on esitetty biologista alkuperää olevasta materiaalista peräisin olevan raskaan jäännöksen eli uusiutuvan orgaanisen aineen käsittelymenetelmä. Kyseisessä käsittelymenetelmässä raskasta jaetta sisältävälle syötteelle suoritetaan hydrolyysi 10 — 280 °C:n lämpötilassa ja 0 — 70 barin paineessa. Patenttivaatimukseen 1 viittavan patenttivaatimuksen 8 mukaan hydrolyysi voidaan suorittaa alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Viitejulkaisun D4 selitysosan sivun 10 ensimmäisen kappaleen mukaan silloin, kun hydrolyysi suoritetaan patenttivaatimuksessa 8 esitetyn mukaisesti alkalimetallihydroksidin ja alkoholin vesiliuoksen läsnä ollessa, hydrolyysin toteutuslämpötilan vaihteluväli on edullisesti 100 — 200 °C, joka sisältyy kokonaisuudessaan patenttivaatimuksen 1 piirteessä P5 esitettyyn vaihteluväliin 100 — 450 °C. Tällöin hydrolyysin toteutuspaine on viitejulkaisun D4 sivun 10 ensimmäisen kappaleen mukaan edullisesti 1 — 3 baria, joka on piirteessä P5 esitetyn paineen vaihteluvälin 500 — 5000 kPa (5 — 50 bar) ulkopuolella.

Viitejulkaisun D4 patenttivaatimuksista tai muusta sisällöstä ei käy ilmi, että kyseisessä viitejulkaisussa esitetyllä menetelmällä käsitellyn raskaan jäännöksen klooripitoisuus olisi hydrolyysin jälkeen alle 50 % menetelmän raaka-aineen alkuperäisestä klooripitoisuudesta patenttivaatimuksen 1 piirteen P5 mukaisesti.

Viitejulkaisussa D4 esitetyllä menetelmällä käsiteltävä raskas jäännös on esimerkiksi mäntyöljystä peräisin oleva mäntypiki (D4 sivun 7 ensimmäinen kappale, patenttivaatimus 7). Kyseisen viitejulkaisun sivun 4 kolmannessa kappaleessa esitetyn mukaan mäntyöljy sisältää epäorgaanisina epäpuhtauksina alkalimetalli-, rikki-, pii-, fosfori-, kalsium- ja rautayhdisteitä. Klooriyhdisteitä ei kyseisessä viitejulkaisun D4 kohdassa ole mainittu mäntyöljyn mahdollisesti sisältämänä epäpuhtautena. Viitejulkaisusta D4 ei siten voida katsoa käyvän selvästi ja yksiselitteisesti ilmi patenttivaatimuksen 1 piirteessä P5 esitettyä klooripitoisuuden alentumista siinäkään tapauksessa, että kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn menetelmän syötteenä on mäntypiki.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, ettei patenttivaatimuksen 1 piirre P5 käy ilmi viitejulkaisusta D4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi kyseisestä viitejulkaisusta tunnettuun menetelmään nähden.

5.1.3.3 Uutuus viitejulkaisuun D17 nähden

UPM on esittänyt, ettei patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole uusi viitejulkaisusta D17 tunnettuun menetelmään nähden. UPM:n mukaan piirre P1 käy ilmi kyseisen viitejulkaisun patenttivaatimuksesta 1, piirre P2 patenttivaatimuksesta 3, piirre P3 patenttivaatimuksesta 1, piirre P5 patenttivaatimuksesta 6 sekä 7 ja piirre P8 patenttivaatimuksesta 1. Viitejulkaisusta D17 tunnetun menetelmän lähtöaineet ovat samat kuin patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähtöaineet, joten ensin mainittujen on katsottava sisältävän samoja epäpuhtauksia kuin viimeksi mainittujen.

Neste on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D17 tunnettuun nähden. Nesteen mukaan kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty patenttivaatimuksen 1 piirteessä P1 määriteltyä puhdistusmenetelmää vaan menetelmä, jolla tuotetaan biomassasta pyrolyysiöljyä. Nesteen mukaan asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että viitejulkaisun D17 menetelmällä tuotettava pyrolyysiöljy sisältäisi patenttivaatimuksessa 1 esitettyjä epäpuhtauksia. Nesteen mukaan kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn HTHP-käsittelyn tarkoitus ei ole puhdistaa pyrolyysiöljyä vaan kemiallisesti muokata pyrolyysiöljyn koostumusta depolymerisoimalla ligniiniyhdisteitä. HTHP-käsittelyssä ei siten Nesteen mukaan ole kysymys patenttivaatimuksen 1 piirteen P5 mukaisesta puhdistamisesta lämpökäsittelyn avulla. Viitejulkaisussa D17 esitetyt esimerkit eivät sisällä kaikkia patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteitä.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D17 patenttivaatimuksissa 1, 3, 6 ja 7 on esitetty menetelmä, jossa biomassasta tuotetaan pyrolyysin avulla pyrolyysiöljyä. Pyrolyysiöljylle suoritetaan HTHP-käsittely alkalimetallihydroksidin läsnä ollessa. HTHP-käsittelyn ensimmäinen vaihe toteutetaan 100 — 200 °C:n lämpötilassa ja 50 — 250 barin paineessa. Toisen vaiheen lämpötila on 200 — 400 °C, ja paine on sama kuin ensimmäisessä vaiheessa. HTHP-käsitelty pyrolyysiöljy vetykäsitellään, jolloin saadaan polttoainekäyttöön sopivia hiilivetyjä.

Viitejulkaisun D17 patenttivaatimuksista 1, 3, 6 ja 7 ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi, että pyrolyysiöljyn klooripitoisuus olisi HTHP-käsittelyn jälkeen alle 50 % pyrolyysiöljyn klooripitoisuudesta ennen mainittua käsittelyä. Tällaista klooripitoisuuden alentumista ei ole esitetty muuallakaan viitejulkaisussa D17. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 piirre P5 ei käy ilmi viitejulkaisusta D17, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi kyseisestä viitejulkaisusta tunnettuun nähden.

5.1.3.4 Uutuus viitejulkaisuun D19 nähden

UPM on esittänyt, ettei patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole uusi viitejulkaisusta D19 tunnettuun menetelmään nähden. UPM:n mukaan viimeksi mainitulla menetelmällä puhdistetaan epäpuhtauksia, kuten fosforia ja metalliyhdisteitä, uusiutuvista lähteistä peräisin olevista syötöistä.
UPM on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä käy ilmi kyseisen viitejulkaisun kappaleista 0023 — 0025 sekä esimerkeistä 2 ja 3.

Neste on esittänyt, ettei patenttivaatimuksen 1 piirre P5 käy ilmi viitejulkaisusta D19, joten kyseisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä on uusi mainitusta viitejulkaisusta tunnettuun nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D19 kappaleissa 0023 — 0025 on esitetty menetelmä, jolla valmistetaan keskitislekomponentteja kasvi- tai eläinperäisistä öljyistä. Menetelmä käsittää esikäsittely-, vetykäsittely- ja erotusvaiheen. Mainituissa kappaleissa ei ole esitetty, että menetelmän syöttö sisältäisi klooriyhdisteitä tai että öljyn klooripitoisuus olisi esikäsittelyvaiheen jälkeen alle 50 % öljyn alkuperäisestä klooripitoisuudesta.

Viitejulkaisun D19 esimerkin 2 selostuksen yhteydessä on esitetty taulukko, josta käy ilmi esikäsitellyn öljyn fosfori-, kalsium-, rauta- ja magnesiumpitoisuus esikäsittelyn jälkeen. Kyseisen esimerkin selostuksessa ei ole esitetty öljyn klooripitoisuutta ennen esikäsittelyä ja sen jälkeen. Esimerkki 3 koskee esimerkin 2 mukaisesti esikäsitellyn öljyn vetykäsittelyä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, ettei patenttivaatimuksen 1 piirre P5 käy ilmi viitejulkaisun D19 kappaleista 0023 — 0025 taikka esimerkistä 2 tai 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi siihen nähden, mitä UPM on esittänyt sen uutuuden esteeksi viitejulkaisusta D19.

5.1.3.5 Uutuus viitejulkaisuun D20 nähden

UPM on esittänyt, ettei patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole uusi viitejulkaisusta D20 tunnettuun menetelmään nähden. UPM:n mukaan viimeksi mainitulla menetelmällä käsitellään epäpuhtauksia, kuten metalli- ja fosforiyhdisteitä, sisältäviä kasviöljyjä. UPM on esittänyt, että kyseisen viitejulkaisun esimerkki 1 osoittaa, että korkeassa paineessa toteutettu lämpökäsittely mahdollistaa metalliepäpuhtauksien (kalium, kalsium ja magnesium) ja fosforin määrän merkittävän vähentämisen. UPM:n mukaan esimerkistä 2 käyvät ilmi patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vaiheet a), c) ja f) eli piirteet P3, P5 ja P8.

Neste on esittänyt, ettei patenttivaatimuksen 1 piirre P5 käy ilmi viitejulkaisusta D20, joten kyseisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä on uusi mainitusta viitejulkaisusta tunnettuun nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D20 esimerkissä 1 dieselpolttoaineeseen sekoitettua kasviöljyä on käsitelty 348 °C:n lämpötilassa 20 sekunnin ajan. Kyseisen esimerkin yhteydessä esitettyyn taulukkoon 1 on kirjattu kasviöljyn kalium-, kalsium-, magnesium- ja fosforipitoisuus ennen käsittelyä ja sen jälkeen. Kyseisestä taulukosta ei käy ilmi kasviöljyn klooripitoisuutta ennen käsittelyä tai sen jälkeen.

Viitejulkaisun D20 esimerkissä 2 dieselpolttoaineen ja soijaöljyn seosta on käsitelty noin 330 °C:n ja
700 psig:n (5 MPa:n) paineessa. Kyseisen esimerkin selostuksessa ei ole esitetty soijaöljyn sisältämiä epäpuhtauksia ennen mainittua käsittelyä tai sen jälkeen.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, ettei patenttivaatimuksen 1 piirre P5 käy ilmi viitejulkaisun D20 esimerkistä 1 tai 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi siihen nähden, mitä UPM on esittänyt sen uutuuden esteeksi viitejulkaisusta D20.

5.1.3.6 Uutuusarvioinnin lopputulos

Edellä kohdissa 5.1.3.1 — 5.1.3.5 esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä on uusi viitejulkaisusta D4, D17, D19 tai D20 tunnettuun nähden. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole uutuuden osalta patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.1.4 Keksinnöllisyys

5.1.4.1 Lähin tekniikan taso ja keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohta

UPM on esittänyt lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi vain viitejulkaisun D18 ja keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi joko kyseisen viitejulkaisun esimerkeissä tai sen patenttivaatimuksessa 1 esitettyä menetelmää.

Neste on esittänyt, ettei viitejulkaisu D18 sovi edustamaan patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän lähintä tekniikan tason, koska kyseisen menetelmän tarkoituksena on puhdistaa uusiutuvaa orgaanista ainetta, kun taas viitejulkaisussa D18 esitetyn menetelmän tarkoituksena on puhdistaa muovijätteestä valmistettua pyrolyysiöljyä. Neste on lisäksi esittänyt, ettei keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi tule valita viitejulkaisussa D18 yleisesti esitettyä vaan suoritusmuoto, jossa puhdistettavana orgaanisena aineena on muovijätteestä saatu pyrolyysiöljy.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksinnöllisyyden arvioinnissa käytettävää lähintä tekniikan tasoa edustaa tyypillisesti viitejulkaisu, josta käy ilmi tarkasteltavassa patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön nähden samaan tai samankaltaiseen tarkoitukseen kehitetty taikka samaan tai samankaltaiseen tavoitteeseen pyrkivä ratkaisu, jossa on eniten samoja olennaisia teknisiä piirteitä kuin patenttivaatimuksessa esitetyssä keksinnössä. Mainitun tarkoituksen tai tavoitteen tulisi mieluiten olla sellainen, että se on mainittu viitejulkaisussa saavuttamisen arvoisena tavoitteena. Lisäperusteena lähimmän tekniikan tason valinnalle on teknisen ongelman samankaltaisuus.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tarkoituksena on puhdistaa uusiutuvaa orgaanista ainetta erityisesti klooriyhdisteistä ja lisäksi mahdollisesti pii- ja fosforiyhdisteistä. Viimeksi mainittujen yhdisteiden poistamisen tarkoituksena on vähentää niiden haitallista vaikutusta vetykäsittelykatalyytteihin.

Viitejulkaisu D18 on japanilainen patenttijulkaisu ja viitejulkaisu D18a sen englanninkielinen konekäännös. Asiassa ei ole esitetty, että konekäännöksen sisältö poikkeaisi alkuperäisen japaninkielisen julkaisun sisällöstä. Näin ollen viitejulkaisussa D18 esitetyn osalta markkinaoikeus tarkastelee viitejulkaisua D18a.

Viitejulkaisussa D18a esitetyn menetelmän tarkoitus on kloorin ja typen samanaikainen poistaminen erityisesti muovijätteestä valmistetusta pyrolyysiöljystä. Kyseisen viitejulkaisun mukaan siinä esitetty menetelmä soveltuu minkä tahansa klooria ja typpeä sisältävän öljyn puhdistukseen.

Patenttivaatimuksen 1 piirteen P2 mukaan kyseisen patenttivaatimuksen mukaisella menetelmällä puhdistettava uusiutuva orgaaninen aine voi olla kasvi- tai eläinperäinen öljy, joka voi sisältää epäpuhtauksina kloori- ja typpiyhdisteitä. Viitejulkaisussa D18a on siten esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden vähintäänkin samankaltaiseen tarkoitukseen kehitetty menetelmä, joten kyseinen viitejulkaisu on sopiva edustamaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa.

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi valitaan lähintä tekniikan tasoa edustavassa viitejulkaisussa yhdistelmänä, esimerkiksi suoritusmuotona tai esimerkkinä, esitetty piirteiden joukko, josta lähtevällä kehitystyöllä on parhaat edellytykset päätyä ilmeisellä tavalla patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön. Jos viitejulkaisussa ei ole esitetty suoritusmuotoa tai esimerkkiä, keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi voidaan valita viitejulkaisun patenttivaatimuksissa esitetty ratkaisu (ks. esim. T 62/21, perustelujen kohta 2.1).

Viitejulkaisussa D18a on esitetty kaksi esimerkkiä kloori- ja typpiyhdisteiden poistamisesta muovijätteestä valmistetusta pyrolyysiöljystä lämpökäsittelemällä sitä alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Esimerkin 1 yhteydessä ei ole esitetty lämpökäsittelyn toteutuspainetta, joten esimerkin 2 mukainen menetelmä sisältää patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden enemmän yhteisiä piirteitä kuin esimerkin 1 mukainen menetelmä. Viitejulkaisun D18a esimerkki 2 on siten sopiva keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohta.

5.1.4.2 Objektiivinen tekninen ongelma

UPM on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisun D18a esimerkeistä tunnetusta menetelmästä piirteessä P2 esitettyjen syötteiden ja piirteessä P8 esitetyn vetykäsittelyvaiheen osalta. UPM:n mukaan mainituilla erottavilla piirteillä ei ole synergististä yhteisvaikutusta, joten keksinnöllisyys on arvioitava kummankin piirteen osalta erikseen osaongelmatarkastelun avulla. UPM on esittänyt, että piirteestä P2 muodostettava ensimmäinen objektiivinen tekninen osaongelma on vaihtoehtoisen syötteen löytäminen viitejulkaisussa D18a esitetylle puhdistusmenetelmälle ja piirteestä P8 muodostettava toinen objektiivinen tekninen osaongelma on puolestaan jatkokäsittelymenetelmän löytäminen puhdistetulle pyrolyysiöljylle.

Neste on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisun D18a esimerkeistä tunnetusta menetelmästä lisäksi piirteen P5 osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D18a taulukossa 9 on esitetty muun ohella pyrolyysiöljyn klooripitoisuuden arvoja sen jälkeen, kun pyrolyysiöljylle on suoritettu kyseisen viitejulkaisun esimerkin 2 mukainen lämpökäsittely natriumhydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa 250 °C:n lämpötilassa ja 4,5 MPa:n (4500 kPa:n) paineessa. Kolmella natriumhydroksidiliuoksen konsentraation ja reaktioajan yhdistelmällä pyrolyysiöljyn klooripitoisuuksiksi on saatu 10, 8 ja 7 ppm. Kaikki mainitut klooripitoisuudet ovat siten olleet alle 50 % pyrolyysiöljyn alkuperäisestä klooripitoisuudesta 62 ppm. Kyseisen esimerkin lämpötila, paine ja saavutettu klooripitoisuus sijoittuvat siten patenttivaatimuksen 1 piirteessä P5 esitetyille lämpötilan, paineen ja saavutetun klooripitoisuuden vaihteluväleille.

Edellä kohdassa 5.1.2 todetun mukaisesti patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kaikissa suoritusmuodoissa uusiutuvasta orgaanisesti aineesta poistetaan klooria ja uusiutuva orgaaninen aine sisältää epäpuhtautena ainakin klooriyhdisteitä. Piirteen P9 mukaan orgaanisen aineen klooripitoisuus on vetykäsittelyn jälkeen sama kuin piirteen P5 mukaisen lämpökäsittelyn, joten piirteen P8 mukainen vetykäsittely ei ole uusituvan orgaanisen aineen puhdistusvaihe sellaisessa suoritusmuodossa, jossa uusiutuva orgaaninen aine ei sisällä pii- tai fosforiyhdisteitä epäpuhtautena. Tällaisen suoritusmuodon on katsottava eroavan edellä selostetusta viitejulkaisun D18a esimerkin 2 mukaisesta suoritusmuodosta piirteessä P2 esitettyjen syötteiden ja piirteessä P8 esitetyn vetykäsittelyvaiheen osalta.

Tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen perusasiakirjassa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella piirteessä P2 esitettyjen uusiutuvien orgaanisten aineiden ja piirteessä P8 esitetyn vetykäsittelyn välillä olisi sellainen toiminnallinen riippuvuus, että kyseisten piirteiden yhteisvaikutuksen voitaisiin katsoa olevan suurempi kuin niiden erillisten vaikutusten summan. Keksinnöllisyys on siten arvioitava kyseisten piirteiden osalta erikseen osaongelmatarkastelun avulla.

Perusasiakirjassa ei ole myöskään esitetty sellaista, jonka perusteella piirteessä P2 esitetyillä uusiutuvilla orgaanisilla aineilla olisi syötteinä jokin tekninen vaikutus viitejulkaisun D18a esimerkin 2 mukaisessa menetelmässä syötteenä käytettävään muovijätteestä valmistettuun pyrolyysiöljyyn nähden. Piirteestä P2 muodostettava ensimmäinen objektiivinen tekninen osaongelma on siten vaihtoehtoisen syötteen löytäminen viitejulkaisun D18a esimerkin 2 mukaiselle puhdistusmenetelmälle.

Edellä todetulla tavalla nyt tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suoritusmuodossa piirteen P8 mukainen vetykäsittely ei ole lämpökäsitellyn uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistuskäsittely. Piirteestä P8 muodostettava toinen objektiivinen tekninen osaongelma on siten jatkokäsittelyvaiheen löytäminen viitejulkaisun D18a esimerkin 2 mukaisesti lämpökäsitellylle pyrolyysiöljylle.

5.1.4.3 Objektiivisten teknisten osaongelmien ratkaisujen ilmeisyys

UPM on esittänyt, että kloorin poistoon pyrkivä alan ammattimies tutustuisi viitejulkaisuun D16, jossa on esitetty klooria öljytuotteista poistava puhdistusmenetelmä. UPM:n mukaan viitejulkaisussa D16 on esitetty, että puhdistettava öljy voi olla fossiilinen tai kasviperäinen öljy. UPM on esittänyt, että alan ammattimiehellä olisi viitejulkaisusta D16 tunnetun perusteella kannustin ainakin kokeilla viitejulkaisusta D18 tunnettua menetelmää myös kasviperäisten öljyjen puhdistuksessa ja päätyä siten ratkaisemaan ensimmäinen objektiivinen tekninen osaongelma piirteessä P2 esitetyllä tavalla.

Neste on esittänyt, että viitejulkaisusta D18 tunnetulle menetelmälle vaihtoehtoista syötettä etsivä alan ammattimies ei viitejulkaisussa D16 esitetyn perusteella päätyisi siihen, että viitejulkaisusta D18 tunnetulla menetelmällä voitaisiin puhdistaa uusiutuvaa orgaanista ainetta. Nesteen mukaan viitejulkaisussa D16 ei ole esitetty, että klooria voidaan yleisesti poistaa fossiilisista ja kasviperäisistä öljyistä erilaisilla puhdistusmenetelmillä, vaan kyseisessä viitejulkaisussa on esitetty, että klooria voidaan poistaa mainituista lähtöaineista nimenomaisesti kyseisessä viitejulkaisussa esitetyllä menetelmällä. Neste on esittänyt, että viitejulkaisusta D16 tunnettu menetelmä on erilainen kuin viitejulkaisussa D18 esitetty menetelmä. Nesteen mukaan viitejulkaisussa D16 esitetyn perusteella ei siten voida tehdä johtopäätöstä, että viitejulkaisussa D18 esitetty menetelmä soveltuisi kloorin poistoon kasviperäisistä öljyistä. Alan ammattimiehen ei siten ole ilmeistä ratkaista ensimmäistä objektiivista teknistä osaongelmaa piirteessä P2 esitetyllä tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisu D16 on kiinalainen patenttijulkaisu ja viitejulkaisu D16a sen englanninkielinen konekäännös. Asiassa ei ole esitetty, että konekäännöksen sisältö poikkeaisi alkuperäisen kiinankielisen julkaisun sisällöstä. Näin ollen viitejulkaisussa D16 esitetyn osalta markkinaoikeus tarkastelee viitejulkaisua D16a.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan tunnetulle ratkaisulle vaihtoehtoa etsivä alan ammattimies ottaa huomioon kaikki sellaiset asianomaisella tekniikan alalla tunnetut vaihtoehdot, jotka eivät ole vastoin lähimmän tekniikan tason sisältämää opetusta (ks. esim. T 1179/16, perustelujen kohta 3.4.4).

Viitejulkaisun D18a mukaan kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn menetelmän syötteenä voidaan käyttää mitä tahansa öljyä, joka sisältää epäpuhtautena klooria ja typpeä. Näin ollen viitejulkaisu D18a ohjaa alan ammattimiestä etsimään sen esimerkin 2 mukaiselle menetelmälle vaihtoehtoista syötettä sellaisten öljyjen joukosta, jotka sisältävät molempia mainittuja epäpuhtauksia. Kyseisen viitejulkaisun on samalla katsottava ohjaavan alan ammattimiestä olemaan valitsematta syötteeksi sellaista öljyä, jonka ei ole esitetty sisältävän molempia mainittuja epäpuhtauksia.

Viitejulkaisussa D16a on esitetty menetelmä, jolla voidaan poistaa orgaanisia klooriyhdisteitä öljytuotteista, esimerkiksi kasviöljystä. Kyseisessä menetelmässä käytetään kloorinpoistoreagenssina natriumamidiyhdistettä, joka liuotetaan N,N-dimetyyliformamidiin, minkä jälkeen näin saatu liuos sekoitetaan öljyyn. Natriumamidiyhdiste reagoi öljyn sisältämien orgaanisten klooriyhdisteiden kanssa ja muodostaa vesiliukoisia klooriyhdisteitä, jotka voidaan erottaa öljystä seokseen lisättävän veden avulla.

Viitejulkaisussa D16a ei ole esitetty, että menetelmän syötteenä olevat öljyt sisältäisivät orgaanisten klooriyhdisteiden lisäksi myös typpiyhdisteitä, joten kyseisestä viitejulkaisusta ei käy ilmi, että menetelmän syötteenä käytettävät öljyt täyttäisivät edellä todetun viitejulkaisussa D18a esitetyn ehdon, jonka perusteella alan ammattimies valitsee sen esimerkin 2 mukaisen menetelmän vaihtoehtoiset öljysyötteet.

Viitejulkaisusta D16a tunnetussa menetelmässä patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteen P5 mukaista lämpökäsittelyvaihetta lähinnä vastaavassa vaiheessa öljyä käsitellään edellä todetulla tavalla N,N‑dimetyyliformamidiin liuenneen natriumamidiyhdisteen läsnä ollessa, kun taas viitejulkaisusta D18a esimerkin 2 mukaisen menetelmän vastaavassa vaiheessa pyrolyysiöljyä käsitellään alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Lisäksi viitejulkaisusta D16a tunnetun menetelmän ei ole esitetty poistavan syötteestä samalla käsittelyllä sekä kloori- että typpiyhdisteitä, vaan kyseisessä viitejulkaisussa on päinvastoin esitetty, että puhdistusreaktiossa ja sen jatkoreaktioissa syntyy typpiyhdisteitä, esimerkiksi tertiäärisiä amiineja. Viitejulkaisun D18a esimerkin 2 mukaisen menetelmän ja viitejulkaisussa D16a esitetyn menetelmän on siten katsottava eroavan siinä määrin toisistaan, ettei alan ammattimies pitäisi viimeksi mainitun menetelmän syötettä ensin mainitun menetelmän syötteen tunnettuna vaihtoehtona. Alan ammattimiehen ei siten ole viitejulkaisussa D16a esitetyn perusteella ilmeistä ratkaista ensimmäistä objektiivista teknistä osaongelmaa patenttivaatimuksen piirteen P2 mukaisella tavalla. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten piirteen P2 osalta olennaisesti viitejulkaisujen D18a ja D16 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Koska patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirre P2 eroaa olennaisesti sen keksinnöllisyyden esteeksi esitetystä tunnetusta tekniikasta, asiassa ei ole tarpeen arvioida, eroaako piirre P8 olennaisesti sen keksinnöllisyyden esteeksi esitetystä viitejulkaisujen D18a ja D17 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

5.1.4.4 Keksinnöllisyysarvioinnin lopputulos

Edellä kohdissa 5.1.4.1 — 5.1.4.3 esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa olennaisesti asiassa esitetystä tunnetusta tekniikasta. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole myöskään keksinnöllisyyden osalta patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.2. Johtopäätös

UPM-Kymmene Oyj ei ole markkinaoikeudessa esittänyt sellaista, jonka perusteella Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös olisi kumottava. Valitus on siten hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.