11.8.2025

BrändiBox Oy konkurssipesä

1. Sopimus tekijänoikeuden luovutuksesta 14.5.2020
2. Kuvakaappaus verkkosivulla valco.fi 3.10.2019 julkaisusta artikkelista ”Uusi ilme, vanhat kujeet!”
3. Valokuva
4. Ote verkkosivulta kuvasto.fi ”Kuvasto ry:n lupahinnasto” 25.7.2024
5. Kuvakaappaus Waybackmachine -palvelusta sisältäen otteen verkkosivulta www.valco.fi 7.11.2020
6. Valco: User manual for dummies
7. Valokuvia Nordell Mk3 -kaiuttimen tuotepakkauksesta
8. Kuvakaappauksia Youtube -palvelusta käyttäjätililtä Valco, kuvakaappaukset Facebook-tilin Valco julkaisuista 22.9.2020 ja 27.7.2022, kuvakaappauksia verkkosivulta web.archive.org ja kuvakaappaus Waybackmachine -palvelusta sisältäen otteen verkkosivulta www.valco.fi 18.1.2021
9. A:n ja The Ruuti Oy:n vaatimuskirje Valco Oy:lle 20.8.2021

Valco Oy

1. Kuvakaappaus verkkosivulla valco.fi 3.10.2019 julkaisusta artikkelista ”Uusi ilme, vanhat kujeet!” (sama kuin BrändiBox Oy konkurssipesän asiakirjatodiste 2)

Brändibox Oy konkurssipesä

1. A, BrändiBox Oy:n hallituksen jäsen, todistelutarkoituksessa

Valco Oy

1. JR, Valco Oy:n hallituksen puheenjohtaja, todistelutarkoituksessa
2. HH, Valco Oy:n hallituksen jäsen, todistelutarkoituksessa

1 Aiempi käsittelyratkaisu

1. Markkinaoikeus on 25.3.2025 päättänyt asian valmistelun kuluessa, että se ratkaisee välituomiolla vaatimukset 1 — 3 ennen mahdollista muiden vaatimusten ratkaisemista.

2 Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

2. Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, ylittääkö Valco-liikemerkki niin sanotun teoskynnyksen. Mikäli näin on, asiassa on arvioitava, ketä tai keitä on pidettävä Valco-liikemerkin tekijänoikeuslaissa tarkoitettuna tekijänä. Mikäli A on Valco-liikemerkin tekijä, asiassa on arvioitava, onko tekijänoikeutta loukattu ja mitkä mahdollisen loukkauksen seuraukset ovat.

3. Tekijänoikeuslain 1 §:n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla.

4. Tekijänoikeuslain 2 §:n 1 momentin mukaan tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.

5. Tekijänoikeuslain 6 §:n mukaan, jos kaksi tai useammat ovat yhdessä luoneet teoksen heidän osuuksiensa muodostamatta itsenäisiä teoksia, on tekijänoikeus heillä yhteisesti. Kullakin heistä on kuitenkin valta vaatimusten esittämiseen oikeuden loukkauksen johdosta.

6. Tekijänoikeuslain 7 §:n 1 momentin mukaan tekijänä pidetään, jollei näytetä toisin olevan, sitä, jonka nimi taikka yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaistaan saatettaessa teos yleisön saataviin.

7. Tekijänoikeuslain 27 §:n 1 momentin mukaan tekijänoikeus voidaan, 3 §:n säännöksistä johtuvin rajoituksin, luovuttaa kokonaan tai osittain.

3 Teoskynnys

8. Tekijänoikeussuojan saamisen edellytyksenä on, että henkisen luomistyön tuote on itsenäinen ja omaperäinen, jolloin se ylittää teoskynnyksen eli yltää teostasoon. Omaperäisyydellä tarkoitetaan sitä, että kenenkään toisen kuin tekijän ei voitaisi olettaa päätyvän samankaltaiseen lopputulokseen, jos toinen ryhtyisi itsenäisesti vastaavaan luomistyöhön. Tekijänoikeuslain mukaisen suojan saamisen kannalta teoksen taiteellisella tai laadullisella arvioinnilla tai millään muillakaan vastaavilla seikoilla ei ole merkitystä. Merkitystä ei myöskään ole sillä, miten paljon henkistä luomistyötä tekijä on teokseensa käyttänyt. (Ks. esim. Harenko et al.: Tekijänoikeus, 2024, s. 21.)

9. Muun ohella logo tai liikemerkki voi saada tekijänoikeussuojaa, mikäli se on riittävän itsenäinen ja omaperäinen sekä ilmentää tekijänsä vapaita ja luovia valintoja.

10. Tekijänoikeuslain tulkinnassa huomioon otettavassa EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu, että teoksen käsite on unionin oikeuden itsenäinen käsite, jota on tulkittava ja sovellettava yhtenäisesti ja joka edellyttää kahden kumulatiivisen osatekijän täyttymistä: Yhtäältä kyseinen käsite merkitsee sitä, että on olemassa suojan kohde, joka on omaperäinen siinä mielessä, että se on tekijänsä luovan henkisen työn tulos. Toisaalta teokseksi voidaan luokitella vain elementtejä, joita voidaan pitää ilmauksena tällaisesta luovasta henkisestä työstä. Jotta suojan kohdetta voidaan pitää omaperäisenä, on samalla välttämätöntä ja riittävää, että se heijastaa tekijänsä yksilöllisyyttä ilmentämällä tämän vapaita luovia ratkaisuja (tuomio 12.9.2019, Cofemel, C‑683/17, EU:C:2019:721, 29 ja 30 kohdat).

11. Tekijänoikeusneuvoston lausuntokäytännöstä käy ilmi, että usein kuvasta tai kuvasta ja sanasta koostuvan liiketunnuksen tai yksinkertaisen geometrisen kuvion ei ole katsottu ylittävän teoskynnystä. Arvio on kuitenkin aina tehtävä tapauskohtaisesti (ks. esim. TN 2023:7 ja siinä viitatut lausunnot). Tekijänoikeusneuvosto on esimerkiksi lausunnossaan TN 2007:18 todennut, että logojen teoskynnystä voidaan pitää korkeana logojen ollessa normaalisti ilmaisultaan suppeita. Tekijänoikeusneuvosto katsoi tästä huolimatta kyseisessä tapauksessa arvioitavana olleen logon ”Röllin Sydän” olevan erityisesti koristeellisten elementtiensä vuoksi siinä määrin itsenäinen ja omaperäinen, että se nautti tekijänoikeussuojaa.

12. Markkinaoikeus toteaa, että Valco-liikemerkki on väritykseltään mustavalkoinen. Liikemerkkiin sisältyy ainakin kaksi V- tai U- kirjainta muistuttavaa valkotaustaista mustaa viivakuviota, jotka päättyvät yhtäällä pisteeseen ja toisaalla kyseistä pistettä suurempaan ympyrään, siten että päätepisteet ovat viivakuvioiden vastakkaisissa suunnissa. Nämä päätepisteet ja ympyrät on asetettu osin liikemerkkiä ympäröivän leveämmän mustan ellipsinmuotoisen kehyksen päälle siten, että toinen pääteympyröiden valkoisista taustoista katkaisee kehyksen kokonaan ja toinen osittain. Viivakuvioiden ja niiden päätepisteiden ja -ympyröiden valkoiset taustat on myös asetettu osittain mustaan kehyksen päälle. Lisäksi ylemmän viivakuvion vasempaan laitaan on asetettu ylimääräinen piste, ja alemman viivakuvion alaosasta jakautuu ylimääräinen lyhyempi viiva, joka päättyy pisteeseen.

13. Valco-liikemerkki sisältää sinänsä tiettyjä melko yksinkertaisia elementtejä. Kuitenkin siihen sisältyvien viivakuvioiden epäsymmetrisyys ja liikemerkin muiden osien vuorovaikutus niitä ympäröivään kehykseen muodostavat kokonaisuuden, jota ei voida pitää pelkästään geometrisena tai ylipäätään yksinkertaisena kuviona. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Valco‑liikemerkki on itsenäinen ja omaperäinen tekijänsä luovan henkisen työn tulos, joka ilmentää tekijänsä vapaita luovia ratkaisuja ja joka näin ollen on tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettu teos.

4 Oikeuksien määräytyminen

4.1 Kuka on Valco-liikemerkin tekijä?

14. Asiassa on seuraavaksi arvioitava sitä riitaista kysymystä, kuka tai ketkä ovat luoneet Valco-liikemerkin. Kanteessa on lähdetty siitä, että tekijänoikeus on syntynyt yksin A:lle. Valco Oy on puolestaan esittänyt, että kyse on yhteisteoksesta.

15. Oikeuskirjallisuudessa on luonnehdittu yhteisteosta siten, että siitä tulee erottaa yhteenliitetty teos, joka on useamman kuin yhden tekijän työn tuloksena syntynyt teos, mutta jossa eri tekijöiden panokset muodostavat itsenäisiä teoksia, toisin kuin yhteisteoksessa (em. Harenko et al., s. 119).

16. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa TN 2003:11 on todettu, että rajanveto yhteisteoksen ja yhteenliitetyn teoksen välillä ei aina ole täysin selvä. Yhteisteos ja yhteenliitetty teos voivat olla lähelläkin toisiaan riippuen siitä, millä tavalla teos on syntynyt eli mikä on ollut teoksen luomisprosessi ja millä tavalla teokseen luomiseen osallistuneet henkilöt ovat teosta luodessaan työskennelleet. Merkitystä tässä rajanvedossa on myös sillä, ovatko teoksen luomiseen osallistuneiden henkilöiden panokset erotettavissa lopputuloksena olevasta teoskokonaisuudesta siten, että joku tai jotkut henkilöt voidaan selvästi osoittaa teoksen jonkin osan tai osuuden tekijöiksi. Jos teos on syntynyt useiden henkilöiden tiiviin vuorovaikutuksen tuloksena, tämä puoltaa teoksen katsomista tekijänoikeuslain
6 §:ssä tarkoitetuksi yhteisteokseksi.

17. Riidatonta on, että A on Valco Oy:n perustajien eli HH:n ja JR:n pyynnöstä ryhtynyt suunnittelemaan Valco‑liikemerkkiä kesällä 2019. Riidatonta on myös, että Valco Oy:n avainhenkilöt ovat kommentoineet Valco-liikemerkin luonnoksia ja että Valco Oy:n perustajat ovat hyväksyneet Valco-liikemerkin lopullisen ulkoasun.

18. Todistelutarkoituksessa kuultujen A:n ja Valco Oy:n hallituksen jäsenten JR:n sekä HH:n yhdenmukaisten kertomusten perusteella asiassa on selvitetty, että A on keväällä 2018 otettu mukaan Valco Oy:n osakkaaksi ja yhtiön toimintaan tekemään graafista suunnittelutyötä.

19. Valco Oy:n asiakirjatodisteena 1 esitetyssä sen verkkosivuilla 3.10.2019 julkaistussa artikkelissa ”Uusi ilme, vanhat kujeet!” on kerrottu Valco-liikemerkin luomistyöstä. Artikkelista käy ilmi Valco Oy:n palkanneen A:n yritysilmeen suunnittelutehtävään. Artikkelissa on leikkimieliseen sävyyn kerrottu Valco Oy:n ohjeistaneen A:ta hyvin tarkasti toteamalla hänelle, että liikemerkin piti olla ”hieno” ja kuvastaa yhtiön toimintaa seuraavasti: ”Me myydään kaikenlaisia juttuja ja olisi hyvä, kun se liittyisi niihin”. Lisäksi A:ta on artikkelin mukaan ohjeistettu muun ohella toteamalla, että logon pitää olla ”selkeä mutta ei liian simppeli” ja ”siistin näköinen”.

20. Henkilötodistelu on ollut ristiriitaista sen suhteen, millaista ohjeistusta A:lle on annettu suunniteltavan liikemerkin ulkoasusta. A on kertonut tehneensä yksin kaiken liikemerkin aikaansaamisen edellyttämän luovan työn ilman, että hänelle olisi annettu minkäänlaista ohjeistusta. HH:n mukaan Valco Oy:llä on ollut käytössään Valco-teksti, joka on mukaillut entisen Valco-kuvaputkitehtaan logon ilmettä, ja jonka perusteella A on ryhtynyt tekemään päivitettyä logoa. HH ei kysyttäessä ole muistanut, miten A:ta on ohjeistettu liikemerkin tekemisessä. JR on puolestaan kertonut, että Valco Oy:llä on jo ollut käytössä V-muotoinen logo, jota on työstetty edelleen. Hänen mukaansa idea siitä, että liikemerkin tulisi näyttää piirisarjalta, on ollut JR:n. JR:n mukaan Valco-liikemerkin ideointi on tapahtunut yhteisesti suullisissa keskusteluissa ja WhatsApp -viestinnässä, ja A on toteuttanut teknisesti liikemerkin, koska hän on ollut ainoa henkilö, jolla on ollut siihen tarvittava tietokoneohjelma.

21. Esitetystä asiakirjatodistelusta käy ilmi, että A on 14.7.2019 lähettänyt luonnoksen Valco-liikemerkistä Valco Oy:n avainhenkilöiden WhatsApp -ryhmään (Valco Oy:n asiakirjatodiste 6). Asiakirjatodisteesta käy ilmi myös, että HH on samana päivänä muokannut liikemerkkiä lisäämällä siihen yhden pisteen. A on myöhemmin lähettänyt muokatun Valco-liikemerkin sekä Valco-tekstin sisältävän tunnuksen saatesanoin ”noniin! Tässä viimeisin uusin Valco logo liikemerkillä ja tagline! Tässä versiossa JR:n ja HH:n kanssa sovitut muutokset [ — — ]”. Markkinaoikeus toteaa, että kyseiset muokkaukset ovat kuitenkin liittyneet tunnuksen muihin osiin kuin Valco-liikemerkkiin.

22. Edellä mainitussa Valco Oy:n artikkelissa esitetyn perusteella A:n 14.7.2019 lähettämä luonnos Valco-liikemerkistä on ollut hänen alkuperäinen ehdotuksensa logoksi. Kyseisestä artikkelista ilmi käyvä lopullinen versio Valco-liikemerkistä on sisältänyt HH:n lisäämän pisteen hieman siirrettynä. Artikkelissa on tässä yhteydessä esitetty A:n saattaneen Valco-liikemerkin lopulliseen muotoonsa ja A:han on lopullisen Valco-liikemerkin esittämisen yhteydessä viitattu etunimeltä. Tämä puoltaa käsitystä, jonka mukaan liikemerkki on kyseistä pistettä lukuun ottamatta ollut A:n suunnittelema ja toteuttama.

23. On riidatonta, että HH ja JR ovat kommentoineet A:n tekemää luonnosta Valco-liikemerkistä, ja he ovat muiden Valco Oy:n avainhenkilöiden lisäksi hyväksyneet Valco-liikemerkin lopullisen ulkoasun. Markkinaoikeus katsoo, että pelkästään tällaisen kommentoinnin ja hyväksynnän perusteella Valco-liikemerkki ei ole syntynyt sellaisen tiiviin vuorovaikutuksen tuloksena, joka tarkoittaisi Valco-liikemerkin olevan yhteisteos. Vaikka A:lle olisikin annettu jotain esimerkiksi V-kirjaimeen, aiemmin käytettyyn logoon tai piirisarjaan viittaavaa ohjeistusta, tämänkaltaiset yleisluonteiset ohjeet eivät joka tapauksessa ole rajoittaneet merkittävästi suunnittelijan vapautta tehdä luovia ratkaisuja. Ohjeistus ei myöskään ole osoittanut Valco-liikemerkin syntyneen tekijänoikeuden syntymisen kannalta merkittävässä vuorovaikutuksessa.

24. Asiassa esitetyn näytön perusteella HH:n lisäämä piste A:n luonnokseen on ollut ainoa muiden henkilöiden kuin A:n lisäämä konkreettinen osa Valco-liikemerkkiin. Markkinaoikeus katsoo, että pisteen lisäämistä ei voida pitää tekijänoikeuslain kannalta merkityksellisenä luovana työnä eikä Valco-liikemerkin yhdessä luomisena. Muilta osin A on esitetyn näytön perusteella suunnitellut ja toteuttanut Valco-liikemerkin itse.

25. Kun lisäksi otetaan huomioon, että Valco Oy on saattaessaan liikemerkin yleisön saataviin ilmaissut A:n nimen merkin tekijänä, eikä tässä oikeudenkäynnissä ole näytetty muiden olleen Valco-liikemerkin tekijänä, markkinaoikeus katsoo, että tekijänä on tekijänoikeuslain 1 §:n ja 7 §:n 1 momentin perusteella pidettävä yksin A:ta.

4.2 Tekijänoikeuden tai käyttöoikeuden luovutuksen arviointi

26. Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko tekijänoikeus tai käyttöoikeus Valco-liikemerkkiin siirtynyt väitetysti Valco Oy:lle, jolla on tästä seikasta todistustaakka.

27. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä KKO 2005:92 (kohta 5) ilmi käyvällä tavalla tekijänoikeuslain esitöissä (Komiteanmietintö 1953:5, Ehdotus laiksi tekijänoikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin s. 63) on lähdetty siitä, että tekijänoikeuden luovutussopimusta on tulkittava ahtaasti eikä sopimuksen ole katsottava sisältävän muuta kuin mitä siitä selvästi käy ilmi. Ratkaisun mukaan yleisestikin voidaan katsoa, että tekijänoikeudellisten kysymysten tulkinnassa ja niitä ratkaistaessa tekijän näkökulmalla on keskeinen merkitys, sillä lähtökohtaisesti hänellä on yksinomainen oikeus määrätä teoksestaan.

28. Markkinaoikeus toteaa, että ennakkopäätöksessä esitetty lähtökohta tekijänoikeudellisten kirjallisten sopimusten sanamuodon mukaisesta tulkinnasta käytännössä edellyttää, että tekijänoikeuden luovuttamisesta on lähtökohtaisesti sovittava nimenomaisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että nimenomaisen sopimisen puuttuminen viittaa osaltaan siihen, ettei nyt riidanalaisista oikeuksista liikemerkkiin ole sovittu.

29. Oikeuskirjallisuudessa on toisaalta todettu, että tekijänoikeuden luovutukselle, olipa sitten kysymys kokonaisluovutuksesta tai ainoastaan käyttöluvan myöntämisestä, ei ole säädetty määrättyä muotoa. Luovutus voi näin ollen tapahtua vapaamuotoisesti eli suullisesti tai kirjallisesti ja joskus konkludenttisestikin. (Haarmann: Immateriaalioikeus, 2014, s. 140.)

30. Asiassa on riidatonta, että Valco-liikemerkin tekijänoikeuden luovutuksesta tai käyttöoikeuden luovutuksesta ei ole sovittu kirjallisesti. Riidatonta on myös, että A on ollut tietoinen Valco‑liikemerkin käyttöönotosta Valco Oy:n liiketoiminnassa.

31. A sekä HH ja JR ovat kertoneet yhdenmukaisesti, että A on tullut mukaan Valco Oy:n toimintaan yhtiön toiminnan käynnistysvaiheessa vuonna 2018, jolloin yhtiöllä ei ole ollut varoja maksaa osakkaiden yhtiön hyväksi tekemästä työstä. A on kertonut, että Valco-liikemerkin suunnittelusta on suullisesti sovittu maksettavan erillinen korvaus myöhemmässä vaiheessa, kun yhtiölle kertyisi varoja. HH:n ja JR:n mukaan yhtiön toimintatapana on tuolloin ollut, että tarvittavia kykyjä omaavia henkilöitä on otettu mukaan yhtiöön osakkaiksi ja heidän työpanoksensa yhtiön hyväksi on korvattu yksinomaan osakeomistuksella.

32. A on kertonut, että hän on luonut Valco-liikemerkin käytettäväksi nimenomaan Valco Oy:n liikemerkkinä ja myös yhtiön tavaramerkkinä. Myös asiakirjatodistelusta käy ilmi, että A on heinäkuussa 2019 itse ehdottanut Valco-liikemerkin hakemista Valco Oy:lle rekisteröidyksi tavaramerkiksi (Valco Oy:n asiakirjatodiste 6).

33. HH:n ja JR:n kertomuksista ei ole käynyt ilmi, että A ja Valco Oy olisivat sopineet Valco-liikemerkin luovutuksesta. HH ja JR ovat kuitenkin kertoneet yhdenmukaisesti, että A:n kanssa tehdyn yhteistyön ja osakastyön tarkoituksena on ollut, että Valco Oy saa käyttää Valco-liikemerkkiä ja sille rekisteröityä tavaramerkkiä.

34. Markkinaoikeus toteaa kokoavasti, että Valco Oy ei ole näyttänyt tekijänoikeuden Valco-liikemerkkiin siirtyneen sille. Sitä vastoin asiassa on näytetty, että A on toiminnallaan antanut oikeuden Valco Oy:lle Valco-liikemerkin pysyvään käyttämiseen sen omassa liiketoiminnassa sekä liikemerkin hakemiseksi tavaramerkiksi. Koska A on luovuttanut tekijänoikeuden sittemmin konkurssiin asetetulle BrändiBox Oy:lle, annettu käyttöoikeus sitoo myös BrändiBox Oy konkurssipesää. Ottaen huomioon A:n osakeomistuksensa perusteella riidattomasti saama vastike, jota ei voida pitää erityisen vähäisenä korvauksena Valco-liikemerkin luomisen sisältäneestä työpanoksesta, ei käyttöoikeuteen vetoamista ole pidettävä kunnianvastaisena ja arvottomana.

5 Johtopäätökset

35. Koska tekijänoikeus Valco-liikemerkkiin on syntynyt A:lle, joka on 14.5.2020 luovuttanut tekijänoikeuden BrändiBox Oy konkurssipesän asiakirjatodisteesta 1 ilmi käyvästi The Ruuti Oy:lle (sittemmin BrändiBox Oy), BrändiBox Oy konkurssipesän ensisijainen vaatimus 1 a) tekijänoikeuden vahvistamisesta on hyväksyttävä.

36. Koska Valco Oy:llä on käyttöoikeus Valco-liikemerkkiin, liikemerkin käyttö ei ole loukannut BrändiBox Oy konkurssipesän tekijänoikeutta eikä Valco-liikemerkin käyttäminen Valco-tavaramerkissä loukkaa aiempaa tekijänoikeutta tavaramerkkilain 13 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Edellä mainitun vuoksi BrändiBox Oy konkurssipesän esittämä vahvistusvaatimus 2 ja tavaramerkin mitätöintivaatimus ( vaatimus 3 ) on hylättävä. Tästä seuraa, että vahvistusvaatimukselle 2 alisteiset editiovaatimus ( vaatimus 4 ) ja korvausvaatimus ( vaatimus 5 ) on myös hylättävä.

6 Oikeudenkäyntikulut ja asianosaiskulut

37. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

38. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

39. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

40. Markkinaoikeus toteaa, että BrändiBox Oy konkurssipesän kanteessaan esittämä tekijänoikeuden vahvistamisvaatimus on tullut hyväksytyksi, mutta muilta osin kanne on hylätty. Näin ollen lähtökohtana asiassa on, että kumpikin asianosainen saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

41. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n soveltamista koskevassa oikeuskäytännössä on vakiintuneesti annettu merkitystä muun ohella sille, kuinka suurelta ja keskeisiltä osin asianosaiset ovat voittaneet ja hävinneet asian, mihin seikkoihin oikeudenkäynnissä on keskitytty ja minkä kysymysten käsittelystä oikeudenkäyntikulut ovat pääosin aiheutuneet. Huomiota on kiinnitetty myös asian laatuun ja asianosaisten asemaan oikeudenkäynnissä.

42. Oikeudenkäynnissä on ensisijaisesti keskitytty sen selvittämiseen, kenelle tekijänoikeus Valco-liikemerkkiin on syntynyt, mikä käy muun ohella ilmi asiassa esitetystä henkilötodistelusta. Tämän vuoksi tekijänoikeuden vahvistamisvaatimuksen merkitystä asiassa ei voida pitää oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vain vähäisenä siitä huolimatta, että muilla vaatimuksilla on voinut olla asiassa suurempi merkitys asianosaisille. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo asiassa olevan syytä velvoittaa BrändiBox Oy konkurssipesä korvaamaan osa Valco Oy:n oikeudenkäyntikuluista.

43. Valco Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut, jotka muodostuvat 11.687,50 euron palkkiosta ja 400 euron kuluista yhteensä 12.087,50 eurolla viivästyskorkoineen.

44. BrändiBox Oy konkurssipesä on kiistänyt Valco Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan, mutta hyväksynyt sen määrältään. Markkinaoikeus katsoo, että BrändiBox Oy konkurssipesä on velvoitettava korvaamaan puolet Valco Oy:n oikeudenkäyntikuluista eli yhteensä 6.043,75 euroa viivästyskorkoineen.

45. Valco Oy on lisäksi vaatinut asianosaiskulujen korvaamista 700 eurolla, jonka perusteeksi on ilmoitettu yhtiön hallituksen puheenjohtajan JR:n läsnäolo markkinaoikeuden valmisteluistunnossa ja pääkäsittelyssä sekä yhtiön hallituksen jäsenen HH:n läsnäolo pääkäsittelyssä.

46. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin esitöiden (HE 107/1998 vp s. 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Oikeudenkäynti vaatii asianosaiselta aina aikaa. Jos hän on siinä läsnä itse, voidaan aina puhua ajanhukasta. Jo pelkkä mielenkiinnosta johtuva osallistuminen oikeudenkäyntiin voi olla käsitteellisesti oikeudenkäynnistä johtuvaa ajanhukkaa, mutta ei ole hyväksyttävää, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus ulottuu tähän.

47. Edellä todettu huomioon ottaen Valco Oy:n hallituksen jäsenten läsnäolosta markkinaoikeuden istuntotilaisuuksissa johtuvat kustannukset eivät ole asianosaiskuluina korvattavia kustannuksia ja Valco Oy:n vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta on siten hylättävä.