23.5.2025

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja pysyttää patentin numero FI 129193 voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 (liite 2) mukaisessa muodossa.

A on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja pysyttää patentin numero FI 129193 voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 (liite 3) mukaisessa muodossa.

Perusteet

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 1 nauttii etuoikeutta norjalaisesta patenttihakemuksesta numero NO20171547, jonka suomenkielinen perusasiakirja on asiassa esitetty etuoikeushakemuksena D2. Myönnetyn patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 lämmitystieto-termi on korvattu vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 termillä viikko-ohjelma. Termiä viikko‑ohjelma on käytetty myös edellä mainitussa etuoikeushakemuksessa D2. Tilalämmittimiä koskeva energiantehokkuusasetus 2015/1188 (Komission asetus (EU) 2015/1188, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta paikallisten tilalämmittimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta) määrittelee lämmönsäätötermostaatin laajimman asetuksen käsittämän ohjelmoitavuuden termillä ”sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja viikkoajastimella”. Teknisessä mielessä viikko-ohjelma ei rajoita ohjelmoitavaa termostaattia viikkoon, sillä esimerkiksi viikko-ohjelma, joka jokaisen päivän kohdalla on samanlainen, muodostaa päiväohjelman ja esimerkiksi 52 viikko-ohjelmaa muodostaa vuosiohjelman.

Vaatimukset

Legrand Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää tutkimatta A:n esittämät vaihtoehtoisiin patenttivaatimusasetelmiin 3 ja 4 perustuvat vaatimukset, ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Legrand Finland Oy on vielä pyytänyt, että markkinaoikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn.

Perusteet

Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3 tulee jättää tutkimatta, sillä se olisi tullut esittää jo väitekäsittelyn aikana. Valituksen käsittely on rajattava Patentti- ja rekisterihallituksen patentin numero FI 129193 kumoamista koskevan päätöksen oikeellisuuden arvioimiseen.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 6 on tapahtunut patentin suojapiirin laajennuksia patenttilain 19 §:n mukaisen ilmoituksen jälkeen. Myönnetyn patentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 termostaatti käsittää lämmitystiedon vastaanottavan antennin ja vastaanotetun lämmitystiedon tallennukseen järjestetyn digitaalijärjestelmän. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 termostatti käsittää viikko-ohjelman vastaanottavan antennin ja vastaanotetun viikko-ohjelman tallennukseen järjestetyn muistin. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksen 1 suojapiiri on laajentunut verrattuna myönnetyn patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiiriin, sillä termi viikko-ohjelma on laajempi kuin termi lämmitystieto. Itsenäisesti toimivalle ohjelmoitavalle termostaatille voidaan lähettää viikko-ohjelmia ilman, että mukaan sisällytettäisiin mitään lämpötilatietoa tai että ohjelmalla olisi tätä kautta lämmitysvaikutus, toisin kuin lähetettäessä lämmitystietoa.

Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3 käsittää lisättyä materiaalia, koska patentin perusasiakirjasta ei käy ilmi itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista toteutusta, jossa termostaatti käsittää vastaanotetun tiedon tallennukseen järjestetyn yleisen muistin ja tästä erillisen, käsittelyyn järjestetyn mikrokontrollerin. Patentin perusasiakirja ei sisällä myöskään piirrettä, jonka mukaan termostaatin sekä termostaatin ohjaaman lämmittimen laitekotelo on yhteinen. Myös itsenäinen patenttivaatimus 6 käsittää lisättyä materiaalia. Lisäksi patentin perusasiakirja ei esitä, että termostaatin laitekotelo on osa termostaattia, vaan perusasiakirja opettaa termostaatin ja sähkölämmittimen koteloimisen yhteisen, mutta erillisen kotelon sisään, joka ei ole osa termostaattia itseään. Patentin kuvassa 3 esitetty toteutusmuoto ei myöskään esitä patenttivaatimuksen 1 mukaista termostaattia, jossa termostaatin itsensä osana ja termostaatin laitekotelona olisi myös lämmittimen laitekotelo.

Patentti ei sisällä sellaista keksinnön kuvausta, jonka perusteella ammattimies pystyisi käyttämään keksintöä, koska alan ammattimies ei ymmärrä selityksen perusteella mistä tavoiteltu keksinnöllisellä tavalla aikaansaatu kustannussäästö syntyy ja pysty siten aikaansaamaan edullisempaa älytermostaattia. Patentissa esitetään kalliin älytermostaatin korvikkeeksi mahdollisesti vielä kalliimpaa älytermostaattia, ja sanotaan, että keksinnön ansiosta termostaatin konfigurointi voidaan suorittaa kokonaan tai ainakin pääosin mobiililaitteella, mutta ei kerrota, mitkä itsenäisissä patenttivaatimuksissa määritellyistä piirteistä tämän mahdollistaisivat keksinnöllisellä tavalla, jota tekniikan tason älytermostaatit eivät jo toteuttaisi.

Patentin myöntämiseen johtaneessa kansainvälisessä patenttihakemuksessa on pyydetty etuoikeutta norjalaisesta patenttihakemuksesta, jonka suomenkielinen perusasiakirja on asiassa esitetty etuoikeushakemuksena D2. Jos on olemassa yksikin toteutusmuoto, joka lukeutuu patenttivaatimuksen mukaiseen suojapiiriin mutta jota ei ole etuoikeushakemuksessa yksikäsitteisesti tuotu esille, ei etuoikeus ole tämän piirteen osalta pätevä. Patentissa tällaisia piirteitä ovat ainakin kaikki muut lämmitystiedon ilmentymät kuin lämmitystiedon viikko-ohjelmat ja kaikki muut digitaaliset järjestelmät kuin mikrokontrolleri.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 1 ja itsenäinen patenttivaatimus 6 eivät ole täsmällisiä, koska lämmitystieto on tietoa lämpimä(mmä)ksi tekemisestä, eikä itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kontekstissa voi lukea, että lämmitystieto-termin korvaava viikko-ohjelma-termi väistämättä käsittäisi tietoa lämpimä(mmä)ksi tekemisestä. Patentin perusasiakirjan selityksessä on esitetty, että lämmitystieto voi olla esimerkiksi viikkolämmitysohjelma.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei eroa olennaisesti viitejulkaisussa D1 esitetystä. Viitejulkaisu D1 kuuluu tunnetun tekniikan tasoon, koska vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäiseltä patenttivaatimukselta 1 puuttuu etuoikeus, sillä etuoikeushakemuksesta D2 ei käy ilmi piirrettä, jonka mukaan termostaatti käsittää vastaanotetun lämmitystiedon tallennukseen järjestetyn muistin. Etuoikeushakemuksessa D2 mainitaan vain mikrokontrollerin pysyväismuisti. Siitä ei myöskään käy ilmi patenttivaatimusten 1 ja 6 piirrettä, jonka mukaan ”termostaatti on säätöasteikolla varustettu…[kun] termostaatin sekä termostaatin ohjaaman lämmittimen laitekotelo on yhteinen”, sillä säätöasteikollinen termostaattitoteutus tulee siinä ainoastaan ilmi kuvasta 1, jossa ei ole minkäänlaista lämmitintä. Säätöasteikko ei ole millään tavoin välttämätön osa ohjelmoitavaa termostaattia, kuten käy ilmi esimerkiksi siitä, että viitejulkaisuissa D3, D7, D8 ja D12 esitetään ratkaisuja itsenäisesti ilman säätöasteikkoa toimiville ohjelmoitaville termostaateille. Ilmaisu ”itsenäisesti toimiva” viittaa nimenomaisesti siihen, että säätöasteikko ei ole välttämätön, koska säätöasteikko on nimenomaisesti tarkoitettu laitteen ulkopuolisen käyttäjän käyttöliittymärajapinnaksi. Termostaatin ja lämmittimen kotelointi on suorassa rakenteellisessa yhteydessä siihen, miten säätöasteikko voidaan ratkaisuun toteuttaa.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäiseltä patenttivaatimuksilta 1 ja 6 puuttuu etuoikeus myös perustavoitelämpötila-termin osalta, sillä sitä ei voi pitää suoraan ja yksikäsitteisesti samana terminä kuin etuoikeushakemuksessa D2 mainittua tavoitelämpötila-termiä. Itsenäiseltä menetelmään kohdistuvalta patenttivaatimukselta 6 puuttuu etuoikeus lisäksi siksi, koska etuoikeushakemuksessa D2 ei nimenomaisesti esitetä menetelmää ja ainoat menetelmänomaiset toimenpiteet esitetään osina kokonaisuuksia, joissa on paljon muitakin piirteitä kuin patenttivaatimuksissa mainitut.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 6 eivät ole keksinnöllisiä viitejulkaisuun D1 tai viitejulkaisuun D3 tai viitejulkaisuun D4 tai viitejulkaisuun D10 nähden.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 1 ei määrittele viikko-ohjelmaa, jota käytetään lämmönsäätöön, vaan ainoastaan viikko-ohjelman. Eurooppalainen tilalämmittimiä koskeva energiantehokkuusasetus 2015/1188 puhuu sähköisen huonelämpötilan säädöstä ja viikkoajastimesta, ja siinä viikkoajastin liittyy nimenomaisesti samassa määritteessä esitettyyn sähköisen huonelämpötilan säätöön ja erityisesti sen ajastukseen. Viikkoajastin-termiä ei ole määritelty erillään sähköisen huonelämpötilan säätö- ja viikkoajastin -käsitteestä, eikä sen ole määritelty sisältävän mitään itsenäistä lämmitysmerkitystä kyseisen käsitteen ulkopuolella. Viikkoajastin ei ole myöskään viikko-ohjelma, ja viikko-ohjelman yksikäsitteistä määritelmää ei käy ilmi edellä mainitusta energiatehokkuusasetuksesta.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 lisätty piirre, jonka mukaan termostaatin sekä termostaatin ohjaaman lämmittimen laitekotelo on yhteinen, on kielletty erityisen suoritusmuodon yleistys, koska itsenäinen patenttivaatimus 1 on rajattu koskemaan yleisen lämmittimen kanssa koteloitua termostaattia, vaikka patentin perusasiakirja opettaa ainoastaan termostaatin koteloinnin sähkölämmittimen kanssa.

1 Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 3 ja 4 tutkiminen

Legrand Finland Oy on vaatinut valituksen tekemisen jälkeen toimitettujen patenttivaatimusasetelmien 3 ja 4 tutkimatta jättämistä, koska sen näkemyksen mukaan uusien patenttivaatimusasetelmien toimittaminen vastaa uusien vaatimuksien esittämistä, joka ei sen näkemyksen mukaan ole sallittua, sillä tälle ei ole esitetty perusteita olosuhteiden muutoksesta tai valituksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen A:n tietoon tulleesta seikasta.

Markkinaoikeus toteaa, että Patentti- ja rekisterihallitus on 15.9.2021 myöntänyt A:lle tämän tekemästä hakemuksesta patentin numero FI 129193 keksintöön nimeltä ”Itsenäisesti ohjelmoitava termostaatti ja menetelmä lämmitystietojen siirtämiseksi termostaattiin”. Legrand Finland Oy:n (tuolloin vielä Ensto Building Systems Finland Oy) tekemän väitteen johdosta Patentti- ja rekisterihallitus on sittemmin 19.12.2022 antamallaan valituksenalaisella päätöksellä kumonnut patentin numero FI 129193 kokonaisuudessaan.

Markkinaoikeudessa A on vaatinut, että valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 19.12.2022 kumotaan ja että patentti numero FI 129193 pysytetään voimassa A:n markkinaoikeudelle toimittamien muutettujen patenttivaatimusten vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 3 tai 4 mukaisessa muodossa. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 osalta A on toimittanut muutetut patenttivaatimukset valitusajan umpeuduttua, ja vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 4 on toimitettu kokonaisuudessaan valitusajan umpeuduttua.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan siltä osin kuin mainitussa laissa taikka lain 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1 tai 5 — 14 kohdassa mainituissa laeissa ei toisin säädetä, valitusasian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain uusien vaatimusten esittämistä koskevan 41 §:n
1 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen uuden vaatimuksen saa esittää vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Markkinaoikeus toteaa, että Legrand Finland Oy on perustanut vaatimuksensa tähän oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain säädökseen.

Markkinaoikeus toteaa, että A on edellä selostetulla tavalla hakenut patenttia keksintöön nimeltä ”Itsenäisesti ohjelmoitava termostaatti ja menetelmä lämmitystietojen siirtämiseksi termostaattiin”. Patentti- ja rekisterihallituksen kumottua valituksenalaisella päätöksellään 19.12.2022 mainitun patentin numero FI 129193 kokonaisuudessaan A on markkinaoikeudessa vaatinut, että Patentti- ja rekisterihallituksen päätös kumotaan ja että patentti numero FI 129193 pysytetään voimassa A:n markkinaoikeudelle toimittamien muutettujen vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 3 tai 4 patenttivaatimusten mukaisessa muodossa.

A on markkinaoikeudessa vaatinut siten edelleen alun perin hakemansa patentin pysyttämistä voimassa. Asian käsittelyyn sovellettavien säännösten ja vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella valittaja voi esittää valituksensa yhteydessä kysymyksessä olevassa patenttihakemuksessa tarkoitetun keksinnön osalta uudet muutetut patenttivaatimukset (ks. esim. korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös KHO 2024:99, kohta 23 siinä viitattuine oikeustapauksineen, koskien uusien suojavaatimusten esittämistä). Näin ollen A:n esittämien vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 3 ja 4 tutkimiselle ei ole Legrand Finland Oy:n esittämin tavoin estettä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Legrand Finland Oy:n vaatimus vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 3 ja 4 tutkimatta jättämisestä on hylättävä.

2 Pyyntö suullisen käsittelyn toimittamisesta

Legrand Finland Oy on pyytänyt, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely.

A on vastustanut suullisen käsittelyn järjestämistä ja esittänyt, että sekä A:lla että Legrand Finland Oy:llä on ollut kattavat mahdollisuudet kirjallisesti lausua Legrand Finland Oy:n esittämistä suullisessa käsittelyssä käsiteltävistä asioista, ja suullinen käsittely aiheuttaisi ainoastaan ylimääräisiä kustannuksia.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan suullisen käsittelyn toimittamiseen valitusasiassa sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 luvussa säädetään.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 luvun 57 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Mainitun lain 57 §:n 1 momentin mukaan hallintotuomioistuimen on järjestettävä suullinen käsittely, jos tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena tai yksityinen asianosainen sitä vaatii. Pykälän 2 momentin 5 kohdan mukaan tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta huolimatta jättää suullisen käsittelyn järjestämättä, jos suullisen käsittelyn järjestäminen on muuten ilmeisen tarpeetonta, kun otetaan huomioon asian laatu ja merkitys asianosaiselle sekä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset.

Legrand Finland Oy on esittänyt, että suullisessa käsittelyssä esitettävä selvitys käsittäisi seuraavat asiat: valittajan toimittamat vaatimusasetelmat käsittävät sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä, valittajan toimittamat vaatimusasetelmat laajentavat suojapiiriä kumotun patentin suojapiirin ulkopuolelle, valittajan toimittamat vaatimusasetelmat eivät nauti etuoikeutta norjalaisesta patenttihakemuksesta numero NO20171547 ja valittajan toimittamien patenttivaatimusasetelmien kohde ei eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO 2018:101 mukaan tilanteessa, jossa asia on luonteeltaan tekninen, suullisen käsittelyn toimittaminen on ilmeisen tarpeetonta. Markkinaoikeus toteaa, että patenttioikeutta koskeva asia on lähtökohtaisesti luonteeltaan pääosin tekninen. Kaikki Legrand Finland Oy:n suullisessa käsittelyssä käsiteltäväksi esittämät seikat ovat luonteeltaan sillä tavalla teknisiä, että niiden käsitteleminen suullisessa käsittelyssä on ilmeisen tarpeetonta ja aiheuttaisivat vastapuolena olevalle yksityishenkilölle asian luonne huomioon ottaen tarpeettomia kustannuksia.

Edellä esitettyyn nähden ja kun otetaan huomioon, että A on vastustanut suullisen käsittelyn järjestämistä, markkinaoikeus katsoo, että suullisen käsittelyn toimittamista asian selvittämiseksi on pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Legrand Finland Oy:n pyyntö suullisen käsittelyn toimittamisesta on siten hylättävä.

3 Asian arvioinnin lähtökohdat

Asiassa on A:n valituksen ja Legrand Finland Oy:n vastauksen johdosta kysymys siitä, käsittävätkö markkinaoikeuden tarkasteltavina olevat vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 3 ja 4 lisättyä materiaalia, onko patenttisuojaa laajennettu sen jälkeen, kun patenttilain 19 §:n 1 momentin mukainen ilmoitus on annettu, onko keksinnön selitys niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseisissä patenttivaatimusasetelmissa esitettyä keksintöä, ja onko patenttivaatimusasetelmissa 3 ja 4 täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata. Tarvittaessa on otettava kantaa siihen, onko mainituissa patenttivaatimusasetelmissa esitetty keksintö keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen etuoikeuspäivää, mikäli etuoikeus todetaan päteväksi.

4 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä.

Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla. Myös ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tässä maassa tehdyn patenttihakemuksen sisältö katsotaan tunnetuksi, jos mainittu hakemus 22 §:n säännösten mukaisesti tulee julkiseksi. Samoin ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tässä maassa tehdyn hyödyllisyysmallihakemuksen sisältö katsotaan tunnetuksi, jos mainittu hakemus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain mukaisesti tulee julkiseksi. Edellä 1 momentissa olevaa säännöstä, jonka mukaan keksinnön tulee olennaisesti erota siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ei sovelleta tällaisen patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksen sisällön suhteen.

Patenttilain 6 §:n 1 momentin mukaan patenttihakemus, jonka tarkoittama keksintö on patenttihakemuksen tekemispäivää edeltävän kahdentoista kuukauden aikana esitetty Suomessa myönnettävää patenttia tai hyödyllisyysmallioikeutta koskevassa hakemuksessa taikka teollisoikeuden suojelemista koskevaan Pariisin yleissopimukseen (SopS 36/1970 ja SopS 43/1975) taikka Maailman kauppajärjestön perustamissopimukseen (SopS 5/1995) liittyneessä toisessa valtiossa tai toisella alueella tehdyssä patenttia, keksijäntodistusta tai hyödyllisyysmallisuojaa koskevassa hakemuksessa, on katsottava 2 §:n 1, 2, 4 ja 5 momenttia sekä 4 §:ää sovellettaessa tehdyksi samanaikaisesti aikaisemman hakemuksen kanssa, jos hakija sitä pyytää. Tällainen etuoikeus voidaan saada myös sellaisesta aikaisemmasta suojahakemuksesta, joka ei tarkoita edellä mainittuihin sopimuksiin liittynyttä valtiota tai aluetta, jos siellä, missä aikaisempi hakemus on tehty, myönnetään suomalaisesta hakemuksesta vastaava etuoikeus ja jos siellä voimassa oleva lainsäädäntö on pääosin yhdenmukainen edellä mainittujen sopimusten kanssa.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Keksinnön selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty. Patenttiasetuksen 19 §:n 1 momentin mukaan patenttivaatimusta ei saa muuttaa siten, että se tulee sisältämään sellaista, mikä ei ilmene asiakirjasta, joka 21 §:n 1 tai 2 momentin tahi 24 §:n 1 momentin mukaan on perusasiakirja.

Edellä mainittua vastaavasti Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan patenttisopimus tai EPC) 123 artiklan 2 kappaleen mukaan eurooppapatenttia koskevaa hakemusta tai eurooppapatenttia ei saa muuttaa siten, että hakemuksen kohde laajenee siitä, mikä on esitetty hakemuksessa sitä tehtäessä.

Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on EPC 123 artiklan 2 kappaleen tulkinnan osalta ratkaisussaan G 2/10 todennut, että EPC 123 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetusta kielletystä muutoksesta on kyse, jos kyseisen muutoksen lopputulos ei ole, suoraan tai epäsuorasti, selvästi ja yksiselitteisesti ilmennyt alan ammattimiehelle tämän yleistiedon valossa mainitussa säännöksessä viitatusta hakemusasiakirjasta.

Viimeksi mainitussa Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisussa on sinänsä ollut kysymys Euroopan patenttisopimuksen määräysten tulkinnasta. Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on kuitenkin korostettu, kuinka Euroopan patenttisopimuksen, johon Suomi on vuonna 1996 liittynyt, ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaista oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Sanottuun nähden Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisuille on annettavissa merkitystä myös tilanteessa, jossa on kyse Suomessa jatketusta kansainvälisestä patenttihakemuksesta, kuten nyt käsillä olevassa tilanteessa.

Patenttilain 19 §:n 2 momentin mukaan kun 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu patentinhakijalle, ei 11 §:ssä tarkoitettua vaatimusta saa tehdä eikä patenttivaatimuksia saa muuttaa siten, että patenttisuoja laajenee.

Patenttilain 24 §:n 4 momentin mukaan, kun patenttia vastaan on tehty väite, se on saatettava patentinhaltijan tietoon ja patentinhaltijalle on varattava tilaisuus antaa siitä lausumansa.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, tai patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä, tai patenttisuojaa on laajennettu sen jälkeen, kun 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu.

Patenttilain 27 a §:n 1 momentin mukaan, kun patentinhakija hakee muutosta englanniksi laadittua patenttihakemusta koskevaan lopulliseen patenttiviranomaisen päätökseen, hänen tulee toimittaa markkinaoikeudelle keksinnön selityksestä, tiivistelmästä ja patenttivaatimuksista käännös suomeksi tai ruotsiksi. Kyseisessä momentissa todetaan edelleen, että suomen tai ruotsin kielelle käännetyt asiakirjat ovat jatkokäsittelyn perustana.

Patenttilain 31 §:n 1 momentin mukaan jos hakija haluaa jatkaa kansainvälistä hakemusta Suomen osalta, hänen on 31 kuukauden kuluessa kansainvälisestä tekemispäivästä tai, jos etuoikeutta pyydetään, siitä päivästä, josta etuoikeutta on pyydetty, annettava patenttiviranomaiselle kansainvälisen hakemuksen suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös siinä laajuudessa kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään tai, jos hakemus on laadittu suomen-, ruotsin- tai englanninkielisenä, jäljennös hakemuksesta.

Patenttiasetuksen 21 §:n 2 momentin mukaan patenttilain 31 §:n mukaisesti jatketun kansainvälisen patenttihakemuksen perusasiakirjaksi katsotaan:

1) jos hakemuksen jatkamiseksi vaaditaan käännös, patenttilain 31 §:n mukaisesti annettu selityksen, piirustuksen ja patenttivaatimusten käännös niine muutoksineen, joita siihen on tehty 52 b §:ssä säädetyn määräajan kuluessa; tai

2) jos hakemus on laadittu suomen-, ruotsin- tai englanninkielisenä, patenttilain 31 §:n mukaisesti annettu selityksen, piirustuksen ja patenttivaatimusten jäljennös.

5 Patenttivaatimusasetelmat

A on 23.2.2023 toimittanut markkinaoikeuden käsiteltävänä olevan vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 ja 14.6.2023 vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4. A on lisäksi toimittanut muita patenttivaatimusasetelmia, joista on käsittelyn kuluessa luovuttu.

Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 3 on termostaattiin kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1, termostaattiin kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2 — 5, menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 6 ja menetelmään kohdistuva epäitsenäinen patenttivaatimus 7.

Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 4 on termostaattiin kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja termostaattiin kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2 — 5.

Patenttilain 27 a §:n 1 momentin mukaan, kun patentinhakija hakee muutosta englanniksi laadittua patenttihakemusta koskevaan lopulliseen patenttiviranomaisen päätökseen, hänen tulee toimittaa markkinaoikeudelle keksinnön selityksestä, tiivistelmästä ja patenttivaatimuksista käännös suomeksi tai ruotsiksi. Kyseisessä momentissa todetaan edelleen, että suomen tai ruotsin kielelle käännetyt asiakirjat ovat jatkokäsittelyn perustana. A on toimittanut käännökset suomeksi.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on arvioitavana suomenkielisten vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 3 ja 4 hyväksyttävyys.

6 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin julkaisuihin:

D1: Fl 11841 U
D2: etuoikeustodistuksen mukainen patenttihakemus NO 20171547
D3: DE 19511352
D4: US 2013/263034
D7: US 2015/148964
D8: US 2016/040903
D10: WO 2013/058820
D12: Danfoss Eco -kuvankaappaus
D14: Käyttöohje 2011 (Ensto)
D15: Kuvasto 2009 (Ensto)
D18: US 2521173

7 Asian arviointi

7.1 Perusasiakirja ja etuoikeushakemus

A on edellä kuvatusti 12.9.2018 tehnyt kansainvälisen patenttihakemuksen numero PCT/FI2018/050655 kansainvälisenä vastaanottavana viranomaisena toimineelle Patentti- ja rekisterihallitukselle. Nyt käsiteltävänä olevassa A:n patentissa numero FI 129193 on kysymys edellä mainitun englannin kielellä tehdyn, Suomessa 25.2.2020 jatketun kansainvälisen patenttihakemuksen perusteella myönnetystä patentista.

Patenttilain 31 §:n 1 momentin mukaan, jos hakija haluaa jatkaa kansainvälistä hakemusta Suomen osalta, hänen on annettava patenttiviranomaiselle englanninkielisen kansainvälisen hakemuksen jäljennös.

Patenttilain 31 §:n mukaisesti jatketun englanninkielisen kansainvälisen patenttihakemuksen perusasiakirjaksi katsotaan selityksen, piirustuksen ja patenttivaatimusten jäljennös. Patenttiasetuksen 21 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan, jos hakemus on laadittu englanninkielisenä, patenttilain 31 §:n mukaisesti jatketun kansainvälisen patenttihakemuksen perusasiakirjaksi katsotaan patenttilain 31 §:n mukaisesti annettu selityksen, piirustuksen ja patenttivaatimusten jäljennös.

Nyt käsiteltävänä olevan patentin kansainvälinen patenttihakemus on tehty englanninkielisenä. Patenttihakemuksen perusasiakirjana on näin ollen pidettävä 12.9.2018 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimitettuja englanninkielisen kansainvälisen patenttihakemuksen numero PCT/FI2018/050655 selitystä, piirustuksia ja patenttivaatimuksia.

Markkinaoikeus toteaa tässä yhteydessä selvyyden vuoksi, että A on pyytänyt kansainvälisessä patenttihakemuksessaan etuoikeutta muun ohella 27.9.2017 suomen kielellä tehdystä norjalaisesta patenttihakemuksesta numero NO20171547 (etuoikeushakemus D2). Kyseisen etuoikeuden hyväksyttävyys tulee arvioitavaksi tässä asiassa jäljempänä.

7.2 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3

7.2.1 Patenttivaatimukset

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 1 kohdistuu itsenäisesti toimivaan ohjelmoitavaan termostaattiin ja itsenäinen patenttivaatimus 6 kohdistuu menetelmään. Patenttivaatimusasetelmassa on lisäksi epäitsenäiset menetelmävaatimukset 2 — 5 ja menetelmään kohdistuvat epäitsenäinen patenttivaatimus 7.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako Patentti- ja rekisterihallituksen käyttämän mukainen):

A. Itsenäisesti toimiva ohjelmoitava termostaatti, joka käsittää

B. viikko-ohjelman (8a) vastaanottavan antennin (13),

C. vastaanotetun viikko-ohjelman (8a) tallennukseen järjestetyn muistin ja käsittelyyn järjestetyn mikrokontrollerin (11),

D. reaaliaikakellon (16) ja

E. perustavoitelämpötilan asettamiseen käytettävän nupin (2), tunnettu siitä, että

F. termostaatti (1) on säätöasteikolla (2a) varustettu

G. näytötön ohjelmoitava termostaatti ja

H. termostaatin sekä termostaatin ohjaaman lämmittimen (4,4a,4b) laitekotelo on yhteinen.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 6 kuuluu seuraavasti (piirrejako Patentti- ja rekisterihallituksen käyttämän mukainen):

I. Menetelmä viikko-ohjelman käyttämiseksi

J. itsenäisesti toimivassa ohjelmoitavassa termostaatissa ja

K. lähettämiseksi itsenäisesti toimivaan ohjelmoitavaan termostaattiin,

L. joka termostaatti (1) koostuu viikko-ohjelman (8a) vastaanottavasta antennista (13),

M. vastaanotetun viikko-ohjelman (8a) tallennukseen käytettävästä muistista ja käsittelyyn käytettävästä mikrokontrollerista (11),

N. reaaliaikakellosta (16) ja

O. perustavoitelämpötilan asettamiseen käytettävästä nupista (2)

P. missä termostaatti (1) ohjaa lämmitintä (4,4a,4b) ja

Q. mobiililaite (6) lähettää viikko-ohjelman (8a) termostaatille (1) joka

R. termostaatti (1) vastaanottaa antennilla viikko-ohjelman (8a) ja

S. tallettaa viikko-ohjelman (8a) ja

T. itsenäisesti alkaa säätämään lämmönsäädön tavoitelämpötilaa

U. reaaliaikakellon ajan ja talletetun viikko-ohjelman mukaisesti, tunnettu siitä, että

V. termostaatti (1) on säätöasteikolla (2a) varustettu

W. näytötön ohjelmoitava termostaatti ja että

X. termostaatti (1) ja sen ohjaama lämmitin (4,4a,4b) on asennettu yhteiseen laitekoteloon.

7.2.2 Patentin suojapiirin laajentuminen

Legrand Finland Oy on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 6 on tapahtunut patentin suojapiirin laajennuksia patenttilain 19 §:n
1 momentin mukaisen ilmoituksen jälkeen. Legrand Finland Oy:n mukaan myönnetyn patentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 termostaatti käsittää lämmitystiedon vastaanottavan antennin ja vastaanotetun lämmitystiedon tallennukseen järjestetyn digitaalijärjestelmän ja että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 termostatti käsittää viikko-ohjelman vastaanottavan antennin ja vastaanotetun viikko-ohjelman tallennukseen järjestetyn muistin. Legrand Finland Oy:n mukaan vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksen 1 suojapiiri on laajentunut verrattuna myönnetyn patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiiriin, koska termi lämmitystieto on korvattu termillä viikko-ohjelma. Sen mukaan termi viikko-ohjelma on osittain laajempi termi kuin lämmitystieto, sillä itsenäisesti toimivalle ohjelmoitavalle termostaatille voidaan lähettää viikko‑ohjelmia ilman, että mukaan sisällytettäisiin mitään lämpötilatietoa tai että ohjelmalla olisi tätä kautta lämmitysvaikutus, toisin kuin lähetettäessä lämmitystietoa.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että viikko-ohjelma-termi on patentissa esiintyvän heating data -termin aito supistus, jolloin vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3 ei laajenna patenttisuojaa myönnettyyn patenttiin nähden. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan viikko-ohjelma-termi asiayhteydessään alan ammattimiehen tulkitsemana sisältää nimenomaan lämmityksen ajoittamista koskevaa tietoa.

A on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 suojapiiriä ei ole laajennettu suhteessa myönnetyn patentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 määriteltyyn suojapiiriin, koska perusasiakirjan selityksen mukaan viikko-ohjelma on esimerkki lämmitykseen vaikuttavasta lämmitystiedosta.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttilain 19 §:n 2 momentin mukaan, kun mainitun pykälän
1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu, ei patenttivaatimuksia saa muuttaa siten, että patenttisuoja laajenee.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa myönnetyn patentin itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 muun ohella piirteiden B ja C osalta. Myönnetyn patentin mukainen piirteiden B ja C lämmitystieto-termi on korvattu viikko-ohjelma-termillä.

Itsenäinen patenttivaatimus 1 kohdistuu ohjelmoitavaan termostaattiin. Patenttivaatimusta tulkittaessa sanoille tulee lähtökohtaisesti antaa se tarkoitus ja laajuus, joka niillä yleisesti on kyseisellä tekniikan alalla, ja termostaatti tarkoittaa vakiintuneesti laitetta, joka pyrkii pitämään jonkin järjestelmän lämpötilan halutulla tasolla ohjaamalla energian kulkua järjestelmään tai järjestelmästä pois. Patentin selityksen mukaan lämmitystieto sisältää tyypillisesti vähintään yhden sarjan lämmitysohjeita, joita ohjeita ovat kohdetermostaatin tunnistetiedot, päivämäärätiedot, aloitusaikatiedot, lopetusaikatiedot ja tavoitelämpötilatieto.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä esitetyn perusteella itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 termostaatin yhteydessä viikko-ohjelma tarkoittaa nimenomaan termostaatin toimintaan liittyvää viikoittaista ohjelmaa, ja että viikko-ohjelma-termi on lämmitystieto-termin supistus.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 6 eroaa myönnetyn patentin itsenäisestä patenttivaatimuksesta 6 siten, että myönnetyn patentin lämmitystieto-termi on korvattu viikko-ohjelma-termillä.

Itsenäinen patenttivaatimus 6 kohdistuu menetelmään viikko-ohjelman käyttämiseksi ohjelmoitavassa termostaatissa. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että itsenäisessä patenttivaatimuksessa 6 termostaatin yhteydessä viikko-ohjelma tarkoittaa nimenomaan termostaatin toimintaan liittyvää viikoittaista ohjelmaa ja että viikko-ohjelma-termi on lämmitystieto-termin supistus.

Markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 ja itsenäiseen patenttivaatimukseen 6 tehdyt muutokset eivät johda patentin suojapiirin laajenemiseen.

7.2.3 Lisätty materiaali

Valittajan esittämien patenttivaatimusasetelmien hyväksymisen edellytyksenä on muun ohella, että patentti ei käsitä lisättyä materiaalia eli sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä (niin sanottua tukea muutoksille tarkoittava vaatimus). Lisättyä materiaalia arvioidaan suhteessa niin sanottuun perusasiakirjaan.

Legrand Finland Oy on esittänyt, että patentin perusasiakirjasta ei käy ilmi vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 eikä itsenäisen patenttivaatimuksen 6 mukaista toteutusta, jossa termostaatti käsittää vastaanotetun tiedon tallennukseen järjestetyn yleisen muistin ja tästä erillisen, käsittelyyn järjestetyn mikrokontrollerin (piirteet C ja M). Sen mukaan patentin perusasiakirjassa ei ole esitetty mitään komponenttien ”muisti” (memory) ja ”muisti tietojen tallennukseen” (data storage) keskinäisestä suhteesta, ja komponentti ”muisti tietojen tallennukseen” on esitetty ainoastaan toteutusmuodossa, jossa on mukana lukuisia muita komponentteja kuten rele ja potentiometri.

Legrand Finland Oy on lisäksi esittänyt, että patentin perusasiakirja ei esitä, että termostaatin laitekotelo on osa termostaattia, vaan perusasiakirja opettaa termostaatin ja sähkölämmittimen koteloimisen yhteisen, mutta erillisen kotelon sisään, joka ei ole osa termostaattia itseään. Sen mukaan kuvassa 3 esitetty toteutusmuoto ei myöskään esitä patenttivaatimuksen 1 mukaista termostaattia, jossa termostaatin itsensä osana ja termostaatin laitekotelona olisi myös lämmittimen laitekotelo.

Legrand Finland Oy on vielä esittänyt, että patentin perusasiakirja ei sisällä myöskään patenttivaatimuksen 1 piirrettä H, jonka mukaan ”termostaatin sekä termostaatin ohjaaman lämmittimen laitekotelo on yhteinen”. Sen mukaan piirre H on kielletty erityisen suoritusmuodon yleistys, koska patenttivaatimus 1 on yleistetty koskemaan yleisen lämmittimen kanssa koteloitua termostaattia, vaikka patentin perusasiakirja opettaa ainoastaan termostaatin koteloinnin sähkölämmittimen kanssa.

Patentti- ja rekisterihallitus on jo valituksenalaisessa päätöksessään esittänyt ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta, että perusasiakirjasta löytyy yksikäsitteisesti tuki yhteiselle koteloinnille, eikä patenttivaatimuksen 1 teknisen suojapiirin laajin järkevä tulkinta kata mitään sellaista, jota ei tältä osin olisi esitetty hakemuksen perusasiakirjassa. Sen mukaan myönnetyn patentin patenttivaatimuksen 1 piirrettä H vastaava piirre rajaa patenttivaatimuksen 1 suojapiiriin laitteisiin, jotka sisältävät säätöelementtinä toimivan termostaatin, lämmittimen ja näiden yhteisen kotelon, vaikka johdanto-osan piirre A itsessään viittaakin pelkkään termostaattiin. Markkinaoikeus toteaa, että lisätyn materiaalin osalta Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessään ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta lausuma pätee myös vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 osalta.

A on esittänyt, että itsenäinen patenttivaatimus 1 ei käsitä piirteen H osalta sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä. A:n mukaan patenttivaatimuksen 1 piirre H on perusteltu, kun otetaan huomioon perusasiakirjan kokonaisuus, sillä perusasiakirjassa on esitetty esimerkki sähkölämmityslaitteen yhteisestä laitekoteloinnista termostaatin kanssa, joka on yleistettävissä koskemaan muitakin lämmitysratkaisuja kuin sähkölämmittimiä.

Markkinaoikeus toteaa, että mikäli patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia minkään esitetyn piirteen osalta, niin vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3 ei ole hyväksyttävissä. Markkinaoikeus arvioi ensin, onko piirteen H lisäämisessä kyse sellaisesta erityisen suoritusmuodon yleistyksestä (intermediate generalisation), jota myös on kutsuttu suomen kielellä välivaiheen yleistykseksi, joka ei ole sallittu.

Markkinaoikeus toteaa, että kielletty erityisen suoritusmuodon yleistys on kyseessä silloin, kun muutoksen lopputuloksena on patenttivaatimus, jossa esitetty keksinnön määritelmä on suppeampi kuin perusasiakirjassa, esimerkiksi sen itsenäisessä patenttivaatimuksessa, esitetty keksinnön laajin yleinen määritelmä mutta laajempi kuin perusasiakirjassa esitetty keksinnön erityisen suoritusmuodon määritelmä (ks. esim. T 191/04). Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan mukaan muutos patenttihakemukseen voidaan tehdä vain niissä rajoissa, mitä alan ammattimies käyttäen yleistietämystään voi johtaa suoraan ja yksiselitteisesti patenttihakemuksesta, kun asiaa arvioidaan objektiivisesti tekemispäivän ajankohdan mukaan (ks. esim. Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisu G 2/10 kohta 4.3).

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen H mukaan termostaatin sekä termostaatin ohjaaman lämmittimen laitekotelo on yhteinen. Piirrettä H ei ole perusasiakirjan itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1, eikä sitä sellaisenaan ole myöskään perusasiakirjan epäitsenäisenä patenttivaatimuksena. Sen sijaan perusasiakirjan epäitsenäinen patenttivaatimus 9 kuuluu seuraavasti: ”Stand-alone programmable thermostat according to any of the claims above, characterized in that the thermostat is installed in the same housing with the electric heating device (4, 4a, 4b).” Kyseisessä epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 9 mainitaan siten vain sähköinen lämmitin.

Perusasiakirjan selityksessä on keksinnön pääasiallisen tarkoituksen yhteydessä esitetty, että keksinnön mukaisen termostaatin ohjaama lämmityslaite (a heating device) voi olla termostaatista erillinen tai termostatti voi olla sijoitettu yhdeksi kokonaisuudeksi sähkölämmityslaitteen (the electric heating device) kanssa. Selityksen mukaan kyseinen lämmityslaite (the heating device) voi olla esimerkiksi huone- tai tilalämmitin tai lattialämmitysjärjestely (s. 2, r. 1 — 12). Perusasiakirjan yksityiskohtaisessa kuvauksessa ei ole esitetty mitään sellaista keksinnön suoritusmuotoa, joka sisältäisi piirteen H, jonka mukaan termostaatin sekä termostaatin ohjaaman muun kuin sähkölämmittimen laitekotelo on yhteinen. Perusasiakirjan selitys esittää siten suoritusmuotoja, jossa termostaatin sekä termostaatin ohjaaman sähkölämmittimen laitekotelo on yhteinen, mutta ei anna tukea itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteelle H, jonka mukaan termostaatin sekä termostaatin ohjaaman muunkin kuin sähkölämmittimen laitekotelo on yhteinen.

Kyseessä on tilanne, jossa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimus 1 on sinänsä suppeampi kuin perusasiakirjan patenttivaatimus 1, koska siihen on lisätty piirteitä, mutta samalla se on laajempi kuin perusasiakirjan epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 9 ja perusasiakirjan selityksessä esitetyt suoritusmuodot, jotka edellyttävät laitekotelossa olevan lämmittimen olevan sähkölämmitin. Näin ollen kyseessä on kielletty erityisen suoritusmuodon yleistys (intermediate generalisation).

Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvatuin tavoin patentin selitys kuvaa ainoastaan sähkölämmitystä, jolloin alan ammattimies käyttäen yleistietämystään ei voi johtaa suoraan ja yksiselitteisesti perusasiakirjasta, kun asiaa arvioidaan objektiivisesti tekemispäivän ajankohdan mukaan, että termostaatin sekä termostaatin ohjaaman muunkin lämmittimen kuin sähkölämmittimen laitekotelo voi olla yhteinen.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksen 1 piirre H käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3 ei siten jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

7.3 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 4

Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 4 on toimitettu vasta markkinaoikeudelle ja vasta sen jälkeen, kun Patentti- ja rekisterihallitus on antanut lausumansa asiassa. Markkinaoikeus katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että markkinaoikeudella on käytettävissään riittävät tiedot jäljempänä tässä jaksossa arvioitujen väitteiden ratkaisemiseksi.

7.3.1 Patenttivaatimukset

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäinen patenttivaatimus 1 kohdistuu itsenäisesti toimivaan ohjelmoitavaan termostaattiin, ja se eroaa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisestä patenttivaatimuksesta piirteeseen H1 tehdyn muutoksen osalta. Piirteessä H1 lämmitin-termi on korvattu sähkölämmitin-termillä. Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 4 epäitsenäiset patenttivaatimukset 2 — 5 vastaavat vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 epäitsenäisiä patenttivaatimuksia 2 — 5. Menetelmään kohdistuvat patenttivaatimukset on poistettu.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti

A. Itsenäisesti toimiva ohjelmoitava termostaatti joka käsittää

B. viikko-ohjelman (8a) vastaanottavan antennin (13),

C. vastaanotetun viikko-ohjelman (8a) tallennukseen järjestetyn muistin ja käsittelyyn järjestetyn mikrokontrollerin (11),

D. reaaliaikakellon (16) ja

E. perustavoitelämpötilan asettamiseen käytettävän nupin (2), tunnettu

F. siitä, että termostaatti (1) on säätöasteikolla (2a) varustettu

G. näytötön ohjelmoitava termostaatti ja

H1. termostaatin sekä termostaatin ohjaaman sähkölämmittimen (4,4a,4b) laitekotelo on yhteinen.

7.3.2 Patentin suojapiirin laajentuminen

Legrand Finland Oy on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 on tapahtunut patentin suojapiirin laajennuksia patenttilain 19 §:n 1 momentin mukaisen ilmoituksen jälkeen. Sen mukaan vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimuksen 1 suojapiiri on laajentunut verrattuna myönnetyn patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiiriin, koska termi lämmitystieto on korvattu termillä viikko-ohjelma. Sen mukaan termi viikko-ohjelma on osittain laajempi termi kuin lämmitystieto, sillä itsenäisesti toimivalle ohjelmoitavalle termostaatille voidaan lähettää viikko-ohjelmia ilman, että mukaan sisällytettäisiin mitään lämpötilatietoa tai että ohjelmalla olisi tätä kautta lämmitysvaikutus, toisin kuin lähetettäessä lämmitystietoa.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä jaksossa 7.2.2 patenttilain 19 §:n edellytysten täyttymisestä esitetyn perusteella vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 tehdyt muutokset eivät johda patentin suojapiirin laajenemiseen.

7.3.3 Lisätty materiaali

Legrand Finland Oy on esittänyt, että vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 4 käsittää lisättyä materiaalia, sillä patentin perusasiakirjasta ei käy ilmi vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista toteutusta, jossa termostaatti käsittää vastaanotetun tiedon tallennukseen järjestetyn yleisen muistin ja tästä erillisen, käsittelyyn järjestetyn mikrokontrollerin, eli piirrettä C. Sen mukaan patentin perusasiakirjassa ei ole esitetty mitään komponenttien ”muisti” (memory) ja ”muisti tietojen tallennukseen” (data storage) keskinäisestä suhteesta, ja komponentti ”muisti tietojen tallennukseen” on esitetty ainoastaan toteutusmuodossa, jossa on mukana lukuisia muita komponentteja kuten rele ja potentiometri.

Legrand Finland Oy on lisäksi esittänyt piirteen H1 osalta, että patentin perusasiakirja ei esitä, että termostaatin laitekotelo on osa termostaattia, vaan perusasiakirja opettaa termostaatin ja sähkölämmittimen koteloimisen yhteisen, mutta erillisen kotelon sisään, joka ei ole osa termostaattia itseään. Sen mukaan kuvassa 3 esitetty toteutusmuoto ei myöskään esitä patenttivaatimuksen 1 mukaista termostaattia, jossa termostaatin itsensä osana ja termostaatin laitekotelona olisi myös lämmittimen laitekotelo.

Patentti- ja rekisterihallituksen osalta markkinaoikeus on kirjannut edelle kohtaan 7.2.3 sen valituksenalaisessa päätöksessä esittämän vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 osalta. Vastaava pätee myös vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 osalta, sillä vaihtoehtoiseen patenttivaatimusasetelmaan 4 on vain tehty muokkaus, jossa on kyse tietynlaisesta lämmittimestä.

A on esittänyt, että patentin perusasiakirjassa on tuki itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteelle C, jonka mukaan termostaatti käsittää vastaanotetun viikko-ohjelman tallennukseen järjestetyn muistin ja käsittelyyn järjestetyn mikrokontrollerin, koska perusasiakirjassa on esitetty, että mikrokontrolleri on järjestetty käsittelemään ja tallentamaan vastaanotettuja radioviestejä, jotka radioviestit ovat antennin vastaanottamia lämmitystietoja, joka lämmitystieto on esimerkiksi viikko-ohjelma. Hänen mukaansa perusasiakirjassa on esitetty lisäksi muisti, joka voi olla mikrokontrollerin sisäinen tai ulkoinen ominaisuus.

Markkinaoikeus toteaa, että patentin kuvassa 2 mikrokontrolleri on merkitty viitenumerolla 11 ja kuvaan ei ole erikseen merkitty tietojen tallennusmuistia (data storage) eikä mikrokontrollerin pysyvää muistia (permanent memory). Patentin selityksen mukaan alan ammattimiehelle on ilmeistä, että pysyvä muisti voi olla mikrokontrollerin sisäinen tai ulkoinen piirre. Tällöin kuvien 1 ja 2 mukaisessa suoritusmuodossa on tuki itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteelle C, jonka mukaan termostaatti käsittää tallennukseen järjestetyn muistin ja käsittelyyn järjestetyn mikrokontrollerin.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että itsenäinen patenttivaatimus 1 kohdistuu termostaattiin, joka ohjaa sähkölämmitintä. Patenttivaatimuksen 1 sanamuodon mukaan termostaatilla ja ohjattavalla sähkölämmittimellä on yhteinen laitekotelo. Perusasiakirjan epäitsenäinen patenttivaatimus 9 kuuluu seuraavasti: ”Stand-alone programmable thermostat according to any of the claims above, characterized in that the thermostat is installed in the same housing with the electric heating device (4, 4a, 4b).” Patenttivaatimuksen 1 piirre H1 perustuu siten perusasiakirjaan.

Markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimuksen 1 mukainen termostaatti ei käsitä sellaista, mikä ei ole ilmennyt patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

7.3.4 Selityksen riittävyys

Legrand Finland Oy on esittänyt, että patentti ei sisällä sellaista keksinnön kuvausta, jonka perusteella ammattimies pystyisi käyttämään keksintöä, koska alan ammattimies ei ymmärrä selityksen perusteella mistä tavoiteltu keksinnöllisellä tavalla aikaansaatu kustannussäästö syntyy ja pysty siten aikaansaamaan edullisempaa älytermostaattia. Patentissa esitetään kalliin älytermostaatin korvikkeeksi mahdollisesti vielä kalliimpaa älytermostaattia ja mainitaan, että keksinnön ansiosta termostaatin konfigurointi voidaan suorittaa kokonaan tai ainakin pääosin mobiililaitteella, mutta ei kerrota, mitkä itsenäisissä patenttivaatimuksissa määritellyistä piirteistä tämän mahdollistaisivat keksinnöllisellä tavalla, jota tekniikan tason älytermostaatit eivät jo toteuttaisi.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt patenttivaatimusasetelman 3 osalta, että keksintö on patentissa esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, sillä yksikään patenttivaatimus ei määrittele edullisempaa termostaattia tai kustannussäästöjä. Markkinaoikeus toteaa, että selityksen riittävyyden osalta Patentti- ja rekisterihallituksen patenttivaatimusasetelman 3 osalta lausuma pätee myös vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan keksinnön selitys voidaan katsoa riittämättömäksi, jos asiassa esitettyjen todennettavissa olevien seikkojen perusteella on syytä vakavasti epäillä selityksen riittävyyttä.

Asiassa esitetyn perusteella asiassa ei ole kysymys siitä, voiko alan ammattimies tarkasteltavana olevassa patentissa kokonaisuudessaan esitetyn perusteella toteuttaa patenttivaatimuksen 1 mukaisen termostaatin, kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot, sillä patenttivaatimuksessa 1 ei määritellä kustannussäästöä tai edullisempaa termostaattia.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei Legrand Finland Oy ole esittänyt sellaisia todennettavissa olevia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä vakavasti epäillä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn termostaatin selityksen riittävyyttä. Patenttivaatimuksessa 1 esitetyn termostaatin selitys on siten niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella toteuttaa kyseisen termostaatin. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 hyväksymiselle ei näin ollen ole patenttilain 25 §:n
1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua estettä.

7.3.5 Patenttivaatimusten täsmällisyys

Legrand Finland Oy on esittänyt, että itsenäinen patenttivaatimus 1 ei ole täsmällinen, koska lämmitystieto on tietoa lämpimäksi tai lämpimämmäksi tekemisestä, eikä itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kontekstissa voi lukea, että lämmitystieto-termin korvaava viikko-ohjelma-termi väistämättä käsittäisi tietoa lämpimäksi tai lämpimämmäksi tekemisestä.

A on esittänyt, että patenttivaatimuksessa 1 on täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata, sillä termostaatti ohjaa lämmitystä päälle tai pois perustuen esimerkiksi lämmitystietoon, joka ei aina ole tietoa lämpimäksi tekemisestä. Perusasiakirjan selityksessä on esitetty, että termostaatti kytkee lämmityslaitteen päälle, kun tila tai lattia on liian kylmä, ja sammuttaa lämmittimen, kun on liian lämmin.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttilain 8 §:n 1 momentissa säädettyä vaatimusta patenttivaatimusten täsmällisyydestä ei ole sisällytetty patenttilaissa sen paremmin niihin perusteisiin, jonka puuttumisen perusteella myönnettyä patenttia vastaan voitaisiin tehdä väite tai edelleen valitus tuomioistuimeen myönnetyn patentin kumoamiseksi.

Markkinaoikeus edelleen toteaa, että edellä mainitussa suhteessa patenttilain säännökset vastaavat Euroopan patenttisopimuksen (EPC) määräyksiä. Myöskään Euroopan patenttisopimuksen 84 artiklassa säädettyä vaatimusta patenttivaatimusten täsmällisyydestä ei ole sisällytetty Euroopan patenttisopimuksessa sen paremmin niihin perusteisiin, joiden puuttumisen perusteella myönnettyä eurooppapatenttia vastaan voitaisiin tehdä väite tai edelleen valitus Euroopan patenttiviraston valituslautakuntiin myönnetyn eurooppapatentin kumoamiseksi.

Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on päätöksessään G 3/14 katsonut eurooppapatentteihin liittyen, että muutettujen patenttivaatimusten osalta kysymys patenttivaatimusten täsmällisyydestä on mahdollista ottaa väitemenettelyssä tarkasteltavaksi, mutta vain tietyissä tilanteissa ja tietyin edellytyksin. Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on kyseisessä päätöksessään katsonut, että eurooppapatentin myöntämisen jälkeisissä väite- tai valitusmenettelyssä muutettujen patenttivaatimusten täsmällisyyttä ei tule arvioida, mikäli patenttivaatimuksia koskeva muutos sisältää ainoastaan sellaisia piirteitä, jotka kokonaisuutena ovat sisältyneet aikaisemmin myönnettyihin patenttivaatimuksiin. Muutettujen patenttivaatimusten täsmällisyyttä arvioidaan ainoastaan, mikäli selityksestä otetaan piirteitä muutettuihin patenttivaatimuksiin tai mikäli aikaisemmin myönnetyn epäitsenäisen patenttivaatimuksen piirteitä ei oteta kokonaisuudessaan muutettuun itsenäiseen patenttivaatimukseen ja mikäli viimeksi mainittuun patenttivaatimukseen tehty muutos siten saa siinä aikaan epätäsmällisyyden.

Viimeksi mainitussa Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisussa on sinänsä ollut kysymys Euroopan patenttisopimuksen määräysten tulkinnasta. Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on kuitenkin korostettu, että Euroopan patenttisopimuksen ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Suomi on liittynyt Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996. Lainsäätäjän tarkoituksena voidaan siten katsoa olleen, että patenttilakia pyrittäisiin tulkitsemaan mahdollisimman samalla tavalla kuin Euroopan patenttisopimusta.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttilain säännökset edellä mainitulta osin vastaavat asiallisesti täysin Euroopan patenttisopimuksen vastaavia määräyksiä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitulle Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisulle G 3/14 on annettavissa merkitystä arvioitaessa sitä, missä määrin kysymykseen patenttivaatimusten epätäsmällisyydestä on kiinnitettävissä huomiota patenttivaatimusten hyväksyttävyyttä arvioitaessa.

Edellä kuvatun ja asiassa sovellettavan Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön perusteella asiassa on siten arvioitava, voidaanko täsmällisyyttä tutkia markkinaoikeudessa ja, mikäli voidaan, onko patenttivaatimus tältä osin täsmällinen.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimukseen 1 muutettu piirre ”viikko-ohjelma” ei ole sisältynyt sellaisenaan myönnettyyn itsenäiseen patenttivaatimukseen 1. Muutettu piirre ”viikko-ohjelma” on sisältynyt epäitsenäisiin patenttivaatimuksiin 2 — 4, mutta minkään epäitsenäisen patenttivaatimuksen 2 — 4 piirteitä ei ole otettu kokonaisuudessaan muutettuun itsenäiseen patenttivaatimukseen 1.

Asiassa tulee siten arvioitavaksi, onko mainitussa piirteessä täsmällisesti esitetty se, mitä sillä halutaan suojata.

Myönnetyn patentin epäitsenäinen patenttivaatimuksen 2 mukaan itsenäisesti toimiva ohjelmoitava termostaatti käsittää radion ja siihen kytketyn antennin (13), joka antenni (13) on järjestetty vastaanottamaan viikko-ohjelman (8a) sisältävän radiosanoman (8), muistilla varustetun mikrokontrollerin (11), joka mikrokontrolleri (11) on järjestetty prosessoimaan ja tallentamaan vastaanotettu radiosanoma (8). Epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 2 on siten esitetty lämmitystiedon sijasta viikko-ohjelman sisältävän radiosanoman vastaanotto antennilla ja mikrokontrolleri sen prosessointiin ja tallennukseen.

Itsenäinen patenttivaatimus 1 kohdistuu ohjelmoitavaan termostaattiin. Patenttivaatimusta tulkittaessa sanoille tulee lähtökohtaisesti antaa se tarkoitus ja laajuus, joka niillä yleisesti on kyseisellä tekniikan alalla, ja termostaatti tarkoittaa vakiintuneesti laitetta, joka pyrkii pitämään jonkin järjestelmän lämpötilan halutulla tasolla ohjaamalla energian kulkua järjestelmään tai järjestelmästä pois. Patentin perusasiakirjan selityksen mukaan termostaatti kytkee lämmityslaitteen päälle, kun tila tai lattia on liian kylmä, ja sammuttaa lämmittimen, kun on liian lämmin, jolloin antennin vastaanottama lämmitystieto ei aina ole tietoa lämpimäksi tekemisestä. Termostaatin viikko-ohjelmalla termostaattia ohjataan toteuttamaan sen tehtävää lämmityslaitteen kytkemiseksi päälle tai pois.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä esitetyn perusteella itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 tehty muutos, jossa lämmitystieto-termi on korvattu viikko-ohjelma termillä, ei saa aikaan patenttivaatimuksen epätäsmällisyyttä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei Legrand Finland Oy:n esittämä patenttivaatimusten epätäsmällisyys muodosta estettä patentin pysyttämiselle voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 mukaisessa muodossa.

7.3.6 Keksinnöllisyys

Keksinnöllisyyden arvioimiseksi on ensin arvioitava, mikä on ollut tunnettua tekniikkaa, joka on otettava huomioon keksinnöllisyyden arvioimisessa. Valituksenalaisessa päätöksessä on katsottu, että patentissa esitetty vanhin etuoikeuspyyntö, eli etuoikeushakemukseen D2 perustunut etuoikeuspyyntö, ei ole ollut pätevä silloin käsiteltävänä olleen patenttivaatimusasetelman osalta, jolloin valituksenalaisessa päätöksessä keksinnöllisyyttä on arvioitu suhteessa viitejulkaisuun D1, joka on tullut julkiseksi etuoikeushakemuksen D2 etuoikeuspäivän jälkeen. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäistä patenttivaatimusta 1 on muutettu siten, että asiassa on ensin arvioitava, onko sillä katsottava olevan etuoikeus etuoikeushakemuksesta D2.

Legrand Finland Oy on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäiseltä patenttivaatimukselta 1 puuttuu etuoikeus etuoikeushakemuksesta D2, koska etuoikeushakemuksesta D2 ei käy ilmi itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista ratkaisua, jossa termostaatin sekä termostaatin ohjaaman sähkölämmittimen laitekotelo on yhteinen (piirre H1). Legrand Finland Oy:n mukaan koteloinnin osalta patenttihakemuksessa esitetään ainoastaan ratkaisu, jossa termostaatti on koteloitu lämmittimen kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin piirrettä H1 ei ole esitetty etuoikeushakemuksessa D2 suoraan ja yksiselitteisesti. Legrand Finland Oy on lisäksi esittänyt, että itsenäiseltä patenttivaatimukselta 1 puuttuu etuoikeus, koska piirteiden B ja C mukaiseen viikko-ohjelma-termiin liittyen etuoikeushakemuksessa D2 on esitetty lämpötilatieto eikä lämmitystieto, joka tarkoittaa termostaatin omien sensorien mittaamaa lämpötilaa, jolla ei ole yhteyttä viikko-ohjelmaan. Legrand Finland Oy on vielä esittänyt, että etuoikeushakemuksesta D2 ei myöskään käy ilmi patenttivaatimuksen 1 piirrettä E, sillä tavoitelämpötila-termiä ei voi pitää suoraan ja yksiselitteisesti samana terminä kuin etuoikeushakemuksessa D2 mainittua tavoitelämpötila-termiä, eikä piirrettä F, jonka mukaan ”termostaatti on säätöasteikolla varustettu…[kun] termostaatin sekä termostaatin ohjaaman lämmittimen laitekotelo on yhteinen”.

A on esittänyt, että norjalainen patenttihakemus, jonka perusasiakirja on asiassa esitetty asiakirja D2 ja josta on pyydetty etuoikeutta nyt käsiteltävänä olevan patentin myöntämiseen johtaneessa kansainvälisessä patenttihakemuksessa, on asiassa relevantti etuoikeushakemus nyt käsiteltävänä olevalle patentille. Kyseisestä etuoikeushakemuksesta D2 käy ilmi patenttivaatimuksen 1 piirteet B ja C, sillä siinä on esitetty termostaattia koskevat laitepiirteet antenni, pysyväismuisti, mikrokontrolleri, reaalikello ja nuppi sivulla 4. A:n mukaan etuoikeushakemuksessa D2 on esitetty myös piirre E, sillä etuoikeushakemuksessa D2 on esitetty, että mikrokontrolleri mittaa nupin asettamaa tavoitelämpötilaa potentiometrillä ja päättää tavoitelämpötilan, mittausten, viikko-ohjelman, reaalikellon ajan, lämmönsäätöalgoritmin ja muiden asetusten perusteella kytkeekö releen päälle vai pois. A on lisäksi esittänyt, että etuoikeushakemuksessa D2 on esitetty piirre F, jonka mukaan ”termostaatti on säätöasteikolla varustettu…[kun] termostaatin sekä termostaatin ohjaaman lämmittimen laitekotelo on yhteinen”, sillä etuoikeushakemuksessa D2 on esitetty potentiometrillä varustettu nuppi, ja kuviossa 1 on esitetty säätöasteikko nupin ympärillä sekä lämmitin, johon termostaatti on kytkettynä. A on vielä esittänyt, että etuoikeushakemuksessa D2 on lisäksi esitetty piirre H1 siten, että termostaatin ohjaama lämmitin saattaa olla termostaatista erillään tai termostaatti saattaa olla koteloitu lämmittimen kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 osalta, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 etuoikeus etuoikeushakemuksesta D2 on pätevä, koska patenttivaatimusasetelmassa heating data -termi ja digital means -termi ovat etuoikeushakemuksen D2 patenttivaatimusta 1 vastaavissa muodoissa. Markkinaoikeus toteaa, että vastaavat muokkaukset on tehty vaihtoehtoiseen patenttivaatimusasetelmaan 4, joten Patentti- ja rekisterihallituksen asiassa lausuma pätee tältä osin myös vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että A on 26.7.2016 tehnyt hyödyllisyysmallihakemuksen (viitejulkaisu D1), joka on rekisteröity ja tullut julkiseksi 27.10.2017. Hyödyllisyysmallihakemuksen D1 tekemispäivä on siten ennen A:n norjalaisen etuoikeushakemuksen D2 tekemispäivää 27.9.2017, eli tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneessa kansainvälisessä patenttihakemuksessa pyydettyä aikaisinta etuoikeuspäivää. Hyödyllisyysmallihakemus D1 on kuitenkin tullut julkiseksi vasta mainitun aikaisimman etuoikeuspäivän jälkeen, vaikkakin ennen patentille pyydettyä myöhempää eurooppapatenttihakemukseen perustuvaa etuoikeuspäivää. Patenttilain 6 §:n 1 momentin perusteella nyt käsiteltävänä olevan patentin patenttihakemus on katsottava tehdyn etuoikeushakemuksen D2 tekemispäivänä 29.7.2017, mikäli käsiteltävänä olevan patenttivaatimusasetelman 4 itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetty termostaatti on käynyt selvästi ja yksiselitteisesti ilmi etuoikeushakemuksesta D2.

Piirteestä B ”viikko-ohjelman vastaanottavan antennin” on etuoikeushakemuksessa D2 esitetty, että keksinnölle tunnusomaista on, että siinä on antenni ja radiopiirit suoran langattoman yhteyden muodostamiseen mobiililaitteeseen Bluetooth tai Wi-Fi standardin mukaisesti ja että tätä suoraa yhteyttä käytetään erityisesti viikko-ohjelman lähettämiseen termostaatille (s. 2, r. 31 — s. 3, r. 2). Piirre B on siten esitetty etuoikeushakemuksessa D2.

Piirteestä C ”vastaanotetun viikko-ohjelman tallennukseen järjestetyn muistin ja käsittelyyn järjestetyn mikrokontrollerin” on etuoikeushakemuksessa D2 esitetty keksinnön kuvauksessa, että käyttäjän lähettämä viikko-ohjelma talletetaan mikrokontrollerin pysyväismuistiin (s. 4, r. 6) ja että pysyväismuisti voi olla mikrokontrollerin sisäinen tai ulkoinen ominaisuus. Sen kuvassa 1 radion sisältävä mikrokontrolleri on merkitty viitenumerolla 2. Kuvaan 1 ei ole erikseen merkitty muistia. Sen selityksen mukaan pysyvä muisti voi olla mikrokontrollerin sisäinen tai ulkoinen piirre (s. 4, r. 21). Piirre C on siten esitetty etuoikeushakemuksessa D2.

Piirteestä E ”perustavoitelämpötilan asettamiseen käytettävän nupin” on etuoikeushakemuksen D2 selityksessä esitetty tavoitelämpötila-termi mutta ei perustavoitelämpötila-termiä. Sen selitysosassa esitetyn keksinnön kuvauksen mukaan ”mikrokontrolleri mittaa käyttäjän nupilla (13) asettaman tavoitelämpötilan potentiometrillä (14) ja päättää tavoitelämpötilan, mittausten, viikko-ohjelman, reaaliaikakellon ajan, lämmönsäätöalgortimin ja muiden asetusten perusteella kytkeekö releen päälle vai pois” (s. 4, r. 7 — 12).

Perusasiakirjan selityksessä on piirteestä E samassa yhteydessä esitetty, että ”potentiometrillä 14 mikrokontrolleri 11 mittaa käyttäjän kierrettävällä nupilla 2 asettaman perustavoitelämpötilan ja mitatun arvon perusteella mikrokontrolleri 11 päättää, kytkeekö releen 15 päälle vai pois päältä perustuen seuraaviin tekijöihin: perustavoitelämpötila, anturin 3c mittaukset, vastaanotetut lämmitystieto, esimerkiksi lämmityksen viikko- tai päiväohjelma, reaaliaikakellon 16 kellonaika, lämpötilan säätöalgoritmi ja muut asetukset” (”With the potentiometer 14 the microcontroller 11 measures the base target temperature set by the user with the rotatable knob 2 and based on the measured value the microcontroller 11 decides whether to switch the relay on or off based on the following: the base target temperature, measurements of the sensor 3c, received heating data, for example a week heating program or day heating program, time of real-time clock 16, temperature control algorithm and other settings (s. 10, r. 31 — s. 11, r. 5)”).

Tällöin perusasiakirjan selityksessä on samassa yhteydessä kuin etuoikeushakemuksen D2 selityksessä käytetty tavoitelämpötila-termistä termiä base target temperature, joka on perusasiakirjan suomennoksessa käännetty perustavoitelämpötilaksi. Markkinaoikeus toteaa, että termi on kielellisesti muuttunut mutta että teknisesti kyseessä on ollut sama asia eli käyttäjän nupilla asettama lämpötila. Piirre E on siten esitetty etuoikeushakemuksessa D2.

Piirteestä F ”termostaatti on säätöasteikolla varustettu” on etuoikeushakemuksessa D2 esitetty kuvan 1 vasemmassa ylälaidassa kuva termostaatista, jossa on numerolla 13 merkitty nuppi. Nupin yläpuolella lähellä sen ulkoreunaa on numerot 19, 21 ja 23. Nupin ulkopinnassa on poikkiviiva luvun 23 kohdalla. Kuvassa 1 on lisäksi esitetty ledi ja nappi. Etuoikeushakemuksen D2 selityksessä on edellä kuvatusti esitetty keksinnön kuvauksessa, että ”mikrokontrolleri mittaa käyttäjän nupilla (13) asettaman tavoitelämpötilan potentiometrillä (14)”. Alan ammattimies on ymmärtänyt etuoikeuspäivänä, että numerot 19, 21 ja 23 viittaavat sisätilassa olevan huoneen lämpötilaan, joka tyypillisesti on 19 — 23 Celcius-astetta. Näin ollen kuvassa 1 on selkeästi esitetty säätöasteikko. Piirre F on siten esitetty viitejulkaisussa D2.

Piirteen H1 osalta markkinaoikeus toteaa, että etuoikeushakemuksen D2 epäitsenäisen patenttivaatimuksen 6 mukaan ”näytötön nuppitermostaatti on tunnettu siitä, että nuppitermostaatti on asennettu samaan koteloon lämmittimen kanssa”. Etuoikeushakemuksen D2 sivulla 1 todetaan, että ”Keksinnön mukaista näytötöntä nuppitermostaattia käytetään huoneen lämmönsäätöön. Termostaatin ohjaama lämmitin saattaa olla termostaatista erillään tai sitten termostaatti saattaa olla koteloitu lämmittimen kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi”. Etuoikeushakemuksen D2 kuvassa 1 ainoana esimerkkinä termostaatti on järjestetty ohjaamaan releellä sähkölämmitintä. Koska epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 6 ja edellä mainitussa selityksen kohdassa mainittu lämmitin on kuvan 1 mukaan sähkölämmitin, niin termostaatin sekä termostaatin ohjaaman sähkölämmittimen laitekotelo on yhteinen. Näin ollen piirre H1 on tunnettu etuoikeushakemuksesta D2.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet A — H1 on esitetty etuoikeushakemuksessa D2. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että itsenäinen patenttivaatimus 1 nauttii etuoikeutta norjalaisesta patenttihakemuksesta numero NO20171547, jonka perusasiakirja on asiassa esitetty etuoikeushakemuksena D2.

Markkinaoikeus toteaa, että koska valituksenalaisessa päätöksessä tekniikan tason julkaisuna käytetty viitejulkaisu D1 on tullut julkiseksi vasta tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 pätevästi etuoikeushakemuksesta D2 nauttiman etuoikeuspäivän jälkeen, ei viitejulkaisu D1 ole patenttilain 2 §:n 2 momentin viimeisen virkkeen perusteella osa kyseisen momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettua keksinnöllisyyden arvioinnissa huomioon otettavaa tekniikan tasoa, eikä keksinnöllisyyttä näin ollen tule arvioida suhteessa viitejulkaisuun D1.

Legrand Finland Oy on esittänyt, että patenttivaatimusasetelman 4 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole keksinnöllinen viitejulkaisuihin D3, D4, D7, D8, D10 tai D12 nähden. Legrand Finland Oy on esittänyt lisäksi, että viitejulkaisu D3 ei esitä piirteitä F ja H1; viitejulkaisu D4 ei esitä piirteitä C, F, G ja H; viitejulkaisu D7 ei esitä piirteitä F ja H1; viitejulkaisu D8 ei esitä piirteitä F ja H1; viitejulkaisu D10 ei esitä piirrettä H1 ja viitejulkaisu D12 ei esitä piirrettä G. Legrand Finland Oy:n mukaan piirteen F mukainen säätöasteikko on epätekninen piirre eikä ratkaise mitään teknistä ongelmaa ja säätöasteikon käyttö nuppisäätimissä sen tavanomaisten visuaalisten vaikutusten aikaansaamiseksi on alan ammattimiehen yleistietoa, ja piirteen H1 mukainen termostaatin kotelointi lämmittimeen on alan ammattimiehen yleistietoa, joka on esitetty jo vuonna 1947 viitejulkaisun D18 kuvissa 1 ja 3. Viitejulkaisuissa D14 ja D15 on esitetty laitekoteloita nykyaikaisina ratkaisuina.

Patentti- ja rekisterihallitus on jo valituksenalaisessa päätöksessään esittänyt, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukaiset keksinnöt eroavat olennaisesti viitejulkaisuiden D3, D4, D7, D8, D10 tai D12 esittämästä tekniikasta. Sen mukaan itsenäisten patenttivaatimusten piirteiden A ja E — G yhdistelmä rajoittaa patentin suojapiirin ratkaisuihin, joissa tiettyä termostaatilla asetettua lämpötilaa vastaa tietty asteikon näyttämä säätönupin asento, ja alan ammattimiehelle ei olisi ilmeistä lisätä viitejulkaisuissa D3, D4, D7, D8 tai D10 esitettyyn ratkaisuun piirteen F mukaista säätöasteikkoa, eikä viitejulkaisun D12 perusteella säätöasteikollinen näytötön ratkaisu ole ilmeinen, koska viitejulkaisussa D12 on esitetty termostaatin näytön olevan välttämätön osa ratkaisua.

Markkinaoikeus toteaa, että keksinnöllisyyden arvioinnin osalta Patentti- ja rekisterihallituksen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta lausuma pätee myös vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 osalta.

A on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on keksinnöllinen viitejulkaisuihin D3, D4, D7, D8, D10 tai D12 nähden. A on esittänyt lisäksi, että viitejulkaisu D3 ei esitä piirteitä F ja H1.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D3 esitetty keksintö liittyy huonetermostaatilla ohjattavan nestekiertoisen lämmitysjärjestelmän ohjaukseen, joka käsittää lämpötilan asetusarvon määrittelyn ja todellisen lämpötilan tunnistuksen sekä säädön ja jossa poikkeama asetusarvon ja todellisen lämpötilan välillä johtaa asetteluohjaukseen, joka siirretään lämmityspiirin virtausta ohjaavalle lämmitysventtiilille ja/tai lämmityskattilan säätimelle. Viitejulkaisussa D3 esitetyssä keksinnössä lämmitykselle merkityksellinen tieto, kuten lämmityskäyrät, päiväprofiilit, alennusvaiheet ja viikko-ohjelmat, ovat asetettavissa huonetermostaatin kanssa kommunikoivalla käsin ohjatulla ohjauslaitteella ja siirrettävissä lämmitysjärjestelmään. Käsin ohjatulta ohjauslaitteelta termostaatille lähetetty tieto muunnetaan osin suoraan termostaatissa, tai tieto siirretään termostaatissa sen ohi ja tieto johdetaan lämmityskattilan säätimelle. Viitejulkaisun D3 kuvassa 1 on esitetty lämmitysjärjestelmä, jossa huonetermostaatti on liitetty rakennusautomaation väylään, jonka välityksellä huonetermostaatin asetteluohjaus viedään lämmitysventtiileille. Kuvan 1 huonetermostaatti käsittää kellokytkimen, käsin ohjatun ohjauslaitteen infrapunaohjauksen vastaanottavan pinnan, välineen lämpötilan asetusarvon syöttämiseksi ja todellisen lämpötilan mittausanturin. Viitejulkaisun D3 kuvissa 2 — 4 on esitetty huonetermostaatin kanssa kommunikoivan kuvassa 1 esitetyn käsin ohjatun ohjauslaitteen näyttö.

Legrand Finland Oy ja A ovat esittäneet, että viitejulkaisussa D3 ei ole esitetty itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä F eikä H1. Markkinaoikeudella ei ole syytä arvioida asiaa toisin. Patentin perusasiakirjassa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella piirteessä F esitetyn säätöasteikon ja piirteessä H1 esitetyn yhteisen laitekotelon välillä olisi sellainen toiminnallinen riippuvuus, että kyseisten piirteiden yhteisvaikutuksen voitaisiin katsoa olevan suurempi kuin niiden erillisten vaikutusten summan. Keksinnöllisyys on siten arvioitava kyseisten piirteiden osalta erikseen osaongelmatarkastelun avulla.

Piirteen F aikaansaama tekninen vaikutus on nupilla suoritettavan perustavoitelämpötilan tarkempi asettaminen ja asetetun perustavoitelämpötilan ilmaiseminen. Piirteestä F muodostettava ensimmäinen objektiivinen tekninen osaongelma on siten, miten asetetaan nupilla tarkemmin peruslämpötila ja ilmaistaan asetettu peruslämpötila. Alan ammattimiehen yleistietämykseen kuuluu säätöasteikolla varustettu nuppi. Alan ammattimies ei kuitenkaan varustaisi viitejulkaisun D3 keksinnön mukaista termostattia säätöasteikolla varustetulla nupilla, koska alan ammattimies ei muokkaisi viitejulkaisua D3 sen opetusta vastaan. Viitejulkaisun D3 mukainen keksintö on lämmitysjärjestelmään liitettävä käsin ohjattava ohjauslaite, jolla lähetetään myös lämpötilan asetusarvo termostaatille ja edelleen lämmityskattilan säätimelle, jolloin lämpötilansäätöasteikollinen nuppi ei pystyisi seuraamaan ohjauslaitteelta tulevaa lämpötilan asetusarvoa ja säätöasteikon näyttämä ei vastaisi todellista asetusarvoa.

Patentin selityksessä ei ole esitetty piirteen H1 aikaansaamaa teknistä vaikutusta, mutta keksinnön etuna on esitetty termostaatin yksinkertaisuus ja edullinen valmistus. Piirteestä H1 muodostettava toinen objektiivinen tekninen osaongelma on siten, miten valmistaa yksinkertainen ja edullinen termostaatin ja sähkölämmittimen muodostama kokonaisuus.

Markkinaoikeus katsoo, että alan ammattimies osaa sijoittaa termostaatin ja sen ohjaaman sähkölämmittimen samaan koteloon yleistietämyksensä perusteella.

Viitejulkaisussa D3 esitetyssä ratkaisussa huonetermostaatti vastaanottaa lämmitystietoa infrapunakaukosäädöltä ja lähettää asetusohjauksen kaapelilla toteutetun rakennusautomaation väylän kautta nestekiertoisen lämmityspiirin lämmitysventtiilille ja/tai lämmityskattilan säätimelle. Tilalämmittimenä toimii lämmityspiiriin kytketty nestekiertoinen radiaattori, jonka virtausta lämmitysventtiili säätää. Viitejulkaisun D3 selityksen mukaan lämmityspiirissä voi olla kytkettynä useampia radiaattoreita ja lämmitysventtiileitä, joita huonetermostaatilta lähtevä asetusohjaus ohjaa (palsta 2, r. 38 — 45). Alan ammattimies ei muokkaisi viitejulkaisun D3 mukaista ratkaisua siten, että huonetermostaatti sijoitettaisiin nestekiertoiseen radiaattorin kanssa samaan koteloon, sillä huonetermostaatin liittäminen kaapelilla toteutettuun rakennusautomaation väylään sen ollessa sijoitettuna radiaattorin pintaan on asennusteknisesti hankala. Lisäksi mikäli tilassa on viitejulkaisun D3 opetuksen mukaisesti useampia radiaattoreita, joita yksi huonetermostaatti ohjaa, huonetermostaatin sijoittaminen samaan koteloon yhden radiaattorin kanssa ei mahdollista huonetermostaatin sijoittamista huoneessa kohtaan, jossa sen toiminta olisi kaikkiin radiaattoreihin nähden edullisinta. Vaikka alan ammattimies varustaisikin nestekiertoisen radiaattorin huonetermostaatilla hän ei päätyisi itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen ratkaisuun, sillä patenttivaatimuksen 1 piirteen H1 mukaan termostaatti ja sen ohjaama sähkölämmitin sijoitetaan samaan koteloon.

Viitejulkaisussa D4 on esitetty vuorovaikutteinen ja graafinen menetelmä, jolla käyttäjä toimii termostaatin ohjaaman lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kanssa. Viitejulkaisun D4 kuvissa 5a — 5d on esitetty pyöreä termostaatti, jolle käyttäjä antaa tietoja kuten asetuslämpötilan pyörittämällä termostaatin ulkoreunalla olevaa kehää. Termostaatin etukansi on kirkas ja käsittää Fresnelin linssin, jonka takana on läsnäolon havaitseva infrapuna-anturi. Kaareva etukansi suurentaa käyttäjälle sen takana keskellä termostaattia olevan sähköisen näytön esittämää informaatiota ja kuvassa 5a näytössä on esitetty asetuslämpötila. Kuvissa 5a — 5d esitetty termostaatti on kytketty ohjaamaan kuvissa 1 — 4 esitettyä lämmitys- ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmää.

Kuten edellä todettu, arvioitaessa keksinnöllisyyttä suhteessa viitejulkaisuihin, on otettava huomioon, että alan ammattimiehen yleistietämykseen kuuluu säätöasteikolla varustettu nuppi, ja alan ammattimies osaa sijoittaa termostaatin ja sen ohjaaman sähkölämmittimen samaan koteloon yleistietämyksensä perusteella.

Alan ammattimies ei kuitenkaan lähtisi yleistietämyksensä perusteella muokkaamaan viitejulkaisussa D4 esitettyä termostaattia siten, että poistaisi siitä sähköisen näytön, koska viitejulkaisun D4 mukaan termostaatti on kytketty ohjaamaan kuvissa 1 — 4 esitettyä lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmää, jolloin siihen syötetään myös muita parametreja kuin lämpötila. Alan ammattimies ei lähtisi muokkaamaan viitejulkaisussa D4 esitettyä termostaattia siten, että poistaisi siitä sähköisen näytön, koska sähköinen näyttö on viitejulkaisun D4 selityksen mukaan tärkeä osa termostaatin käyttökokemusta. Alan ammattimies ei myöskään sijoittaisi viitejulkaisussa D4 esitettyä termostaattia samaan koteloon sähkölämmittimen kanssa, koska termostaatilla on tarkoitus ohjata sekä lämmitysjärjestelmää että ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmää.

Viitejulkaisussa D7 esitetty keksintö liittyy rakennuksen lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän ohjaimiin, jotka mahdollistavat etäohjauksen. Viitejulkaisun D7 selityksessä on esitetty erilaisia mahdollisia piirteitä rakennuksen lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän ohjaimelle mukaan lukien piirre, jonka mukaan ohjaimessa ei tarvitse välttämättä olla fyysistä käyttömahdollisuutta. Viitejulkaisun D7 kuva 4 ja sen kuvaus esittää suoritusmuodon, jossa ohjaimessa on fyysinen käyttömahdollisuus, jolloin kuvan 4 esittämä suoritusmuoto on itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen termostaatin lähin suoritusmuoto viitejulkaisussa D7.

Viitejulkaisun D7 kuvan ja sen selityksen mukaan lämmitys- ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän ohjaimen käyttöliittymässä kotelon sisällä on sähköinen näyttö, ja ohjaimelle voidaan antaa tietoja sen käyttöliittymässä olevan napin painalluksella, kosketusnäytön välityksellä tai pyörittämällä termostaatin ulkoreunalla olevaa kehää. Kosketusnäytölle muodostettu nappi voi sijaita näytön alueella.

Alan ammattimies ei kuitenkaan lähtisi yleistietämyksensä perusteella muokkaamaan viitejulkaisussa D7 esitettyä lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän ohjainta siten, että poistaisi siitä sähköisen näytön, koska viitejulkaisun D7 mukaan ohjaimella vastataan hälytyksiin ja annetaan tai vaihdetaan useita toimintaparametreja kuten esimerkiksi lämpötilan asetusarvo, ilmankosteuden asetusarvo, aloitusaika, lopetusaika, aikataulu tai valvontaa koskeva raja-arvo. Alan ammattimies ei myöskään sijoittaisi viitejulkaisussa D4 esitettyä lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän ohjainta samaan koteloon sähkölämmittimen kanssa, koska termostaatilla on tarkoitus ohjata sekä lämmitysjärjestelmää että ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmää.

Viitejulkaisussa D8 on esitetty järjestelmä ja lähestymistapa termostaatin etälukemiseksi, etäasettamiseksi ja etäohjaamiseksi. Viitejulkaisun D8 mukaan erittäin yksinkertainen ja kustannuksiltaan alhainen termostaatti käsittää vähän energiaa kuluttavan Bluetooth-radion (BLE) ja älypuhelimen sovelluksen. Termostatti käsittää lisäksi pienen näytön lämpötilan, asetusarvon, puhaltimen ohjauksen ja lämmitys-, jäähdytys- ja pois päältä -tilan esittämiseksi. Termostaatissa on vielä ylös/alas napit asetusarvon ohjaamiselle sekä termostaatin ja etäohjauslaitteen turvallisen toisiinsa liittämisen ohjaukselle.

Alan ammattimies ei kuitenkaan lähtisi yleistietämyksensä perusteella muokkaamaan viitejulkaisussa D8 esitettyä termostaattia siten, että poistaisi siitä sähköisen näytön, koska viitejulkaisun D8 mukaan termostaatti on kytketty ohjaamaan lämmitystä, jäähdytystä ja ilmanvaihtoa, jolloin tarvittavaa tietoa ei voi välittää pelkällä säätöasteikolla. Alan ammattimies ei myöskään sijoittaisi viitejulkaisussa D8 esitettyä termostaattia samaan koteloon sähkölämmittimen kanssa, koska termostaatilla on tarkoitus ohjata lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmää sekä ilmanvaihtojärjestelmää.

Viitejulkaisussa D10 on esitetty käyttäjäystävällinen, verkkoon liitettävä ja oppiva termostaatti. Termostaatti koostuu seinään kiinnitettävästä takaosasta, joka sisältää vähän tehoa kuluttavan mikroprosessorin, ja erillisestä pääyksiköstä, joka sisältää paljon tehoa kuluttavan mikroprosessorin, värillisen taustavalollisen LCD-näytön, käyttäjän syöttölaitteet ja langattoman viestinnän moduuleita. Termostaatilla ohjataan lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihto- ja ilmankäsittelyjärjestelmää.

Alan ammattimies ei kuitenkaan lähtisi yleistietämyksensä perusteella muokkaamaan viitejulkaisussa D10 esitettyä termostaattia siten, että poistaisi siitä sähköisen näytön, koska viitejulkaisun D8 mukaan termostaatti on kytketty ohjaamaan lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihto- ja ilmankäsittelyjärjestelmää, jolloin tarvittavaa tietoa ei voi välittää pelkällä säätöasteikolla. Alan ammattimies ei myöskään sijoittaisi viitejulkaisussa D10 esitettyä termostaattia samaan koteloon sähkölämmittimen kanssa, koska termostaatilla on tarkoitus ohjata lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihto- ja ilmankäsittelyjärjestelmää.

Viitejulkaisussa D12 on esitetty nestekiertoiseen ja sähköiseen radiaattoriin jälkiasennettavissa oleva termostaatti. Termostaatti on varustettu 180 astetta kiertyvällä näytöllä näytön luettavuuden parantamiseksi.

Alan ammattimies ei kuitenkaan lähtisi yleistietämyksensä perusteella muokkaamaan viitejulkaisussa D12 esitettyä termostaattia siten, että poistaisi siitä sähköisen näytön, koska viitejulkaisun D12 mukaan termostaatin etuna on sen 180 astetta kiertyvä näyttö, joka parantaa näytön luettavuutta. Alan ammattimies ei myöskään sijoittaisi viitejulkaisussa D12 esitettyä termostaattia samaan koteloon sähkölämmittimen kanssa, koska termostaatilla on suunniteltu jälkiasennettavaksi jo olemassa oleviin nestekiertoisiin ja sähköisiin radiaattoreihin.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarkasteltavana olevan vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

8 Johtopäätös

Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 4 on hyväksyttävissä. Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on siten kumottava, ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin pysyttämiseksi voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 mukaisessa muutetussa muodossa.