5.5.2025

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on ratkaistavana se, onko hankintayksikkö menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta ja kun se on antanut voittaneen tarjoajan täydentää tarjoustaan tarjoajan aseman kannalta olennaisilla tiedoilla.

Asiassa on kuitenkin ensin ratkaistava, onko kysymys EU-kynnysarvon ylittävästä hankinnasta, johon sovelletaan EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä, vai EU-kynnysarvot alittavasta, mutta kansallisen kynnysarvon ylittävästä hankinnasta, johon sovelletaan puolestaan näitä hankintoja koskevia säännöksiä.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 3 momentin mukaan hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 26 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 3 momentin perusteella rakennusurakoita koskeva tarkistettu EU-kynnysarvo ilman arvonlisäveroa laskettuna on vuonna 2024 ollut 5.538.000 euroa.

Hankintalain 27 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Pykälän 2 momentin mukaan rakennusurakan ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon urakan arvo sekä sellaisten urakan toteuttamisessa tarpeellisten tavaroiden ennakoitu kokonaisarvo, jotka hankintayksikkö antaa urakoitsijan käyttöön, jos ne ovat välttämättömiä rakennusurakan toteuttamiseksi.

Saman pykälän 3 momentin mukaan, jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien osien ennakoitu arvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua kokonaisarvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo on vähintään kansallisen kynnysarvon tai EU-kynnysarvon suuruinen, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava kyseisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä.

Hankintalain 31 §:n mukaan hankintaa ei saa pilkkoa eriin tai laskea sen arvoa poikkeuksellisin menetelmin tämän lain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 121 — 122) mukaan hankinnan jakamisen osiin tulee perustua todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin, jotka hankintayksiköiden tulee pystyä näyttämään tarvittaessa toteen. Lähtökohtana arvioinnissa olisi luontevan hankintakokonaisuuden määrittely. Luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulisi katsoa kuuluvan samaan hankintakokonaisuuteen. Huomiota voidaan kiinnittää ajanjaksoihin, joiden aikana tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina suunnitelmallisessa hankintatoimessa. Ehdotetun pykälän vastaista olisi siten esimerkiksi pilkkoa samanlaisista tavaroista koostuva hankinta osissa kilpailutettavaksi lain säännösten välttämisen tarkoituksessa. Menettely ei olisi tässä pykälässä tarkoitetun pilkkomiskiellon vastaista, jos sen tavoitteena ei ole lain velvoitteiden kiertäminen. Sitä vastoin ilman kilpailuttamista samanaikaisesti tai lyhyehkön ajan kuluessa tilattavien samanlaisten tavaroiden, palvelujen tai rakennustöiden osalta kysymyksessä voitaisiin katsoa olevan pilkkomiskiellon vastainen menettely.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan mainitun lain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s.173 — 174) mukaan hankintayksikön ei tulisi sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei olisi pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä olisi olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei olisi sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon. Hankintayksikkö ei voisi myöskään pyytää tarjoajaa toimittamaan kokonaan puuttuvaa olennaista asiakirjaa, joka olisi tullut liittää tarjoukseen.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84 — 86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta tai varojen ja velkojen välisestä suhteesta.

Hankintalain 86 §n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 88 §:n 1 momentin mukaan ennen hankintasopimuksen tekemistä hankintayksikön on vaadittava valittua tarjoajaa toimittamaan ajantasaiset todistukset ja selvitykset sen tutkimiseksi, koskeeko sitä mainitun lain 80 §:ssä tarkoitettu pakollinen poissulkemisperuste ja täyttyvätkö hankintayksikön asettamat mainitun 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset. Pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi myös milloin tahansa hankintamenettelyn aikana pyytää ehdokkaita ja tarjoajia toimittamaan kaikki tai osan mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetuista selvityksistä, jos se on tarpeen menettelyn asianmukaisen kulun varmistamiseksi.

Saman pykälän 6 momentin mukaan näyttö ehdokkaan tai tarjoajan taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta voidaan antaa yhdellä tai useammalla liitteessä D luetellulla asiakirjalla. Jos ehdokas tai tarjoaja ei hyväksyttävästä syystä voi toimittaa hankintayksikölle sen pyytämiä asiakirjoja, se saa osoittaa taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteensa jollakin muulla hankintayksikön hyväksymällä asiakirjalla. Pykälän 7 momentin mukaan ehdokkaan tai tarjoajan teknisestä pätevyydestä voidaan antaa näyttö yhdellä tai useammalla liitteessä D luetelluista tavoista hankinnan kohteen luonteen, määrän tai laajuuden ja käyttötarkoituksen mukaan.

Tarjouspyyntö, hankintamenettely ja voittaneen tarjoajan tarjous

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Kytöpuiston koulun perusparannusta ja laajennusta koskevan rakennusurakan hankinnasta sisältäen rakennusurakan ja pääurakan työt.

Hankintayksikkö on julkaissut hankinnasta EU-hankintailmoituksen. Hankintailmoituksessa ei ole ilmoitettu hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa. Hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön kohdissa ”Hankinnan kuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankinta käsittää Kytöpuiston koulu, perusparannus ja laajennus -hankkeen rakennusurakan ja pääurakan työt urakkalaskenta-asiakirjojen mukaisesti. Työt tehdään tilaajan laadituttamien suunnitelmien mukaan.

Rakennusurakoitsija toimii pääurakoitsijana. Tilaaja hankkii pääurakkaan alistettavina sivu-urakoina: putki-, ilmanvaihto-, sähkö- ja rakennusautomaatiourakat. Rakennusurakoitsija toimii myös urakan ajan kohteen päätoteuttajana sekä työmaan johtovelvollisuuksista ja työmaapalveluista vastaavana urakoitsijana.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Muut ehdot” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjouspyynnön ESPD-lomakkeella on esitetty tarjoajien soveltuvuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Tarjoaja vakuuttaa vaatimusten täyttymisen valitsemalla alla olevasta taulukosta vaihtoehdon "kyllä" ja sitoutuu hankintayksikön pyynnöstä toimittamaan viivytyksettä vaatimuksen todentavat selvitykset hankintayksikölle. Selvitykset pyydetään lähtökohtaisesti vain tarjousvertailussa valituksi tulevilta tarjoajilta, pois lukien ne vaatimukset, joissa on erikseen mainittu, että selvitys on ladattava tarjoukseen.

[ — — ]

Mikäli tarjoaja on vastannut alla olevan taulukon kohtiin "kyllä" ja ESPD-lomakkeen kohtaan "kyllä", eikä kaikkien vaatimusten täyttymistä pystytä myöhemmin todentamaan, tarjoaja hylätään. Selvitykset tullaan pyytämään ja tiedot tarkistamaan viimeistään ennen hankintasopimuksen tekemistä ja myös määräajoin sopimuskauden kestäessä.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”TALOUDELLINEN TILANNE” on todettu muun ohella seuraava liikevaihtovaatimus:

”Tarjoajan liikevaihdon tulee olla viimeisen kolmen päättyneen tilikauden jokaisen vuoden osalta keskimäärin vähintään 4 milj. euroa / vuosi. Tarjoaja sitoutuu pyydettäessä toimittamaan tilaajalle tilinpäätöstiedot.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hylkäämisperusteet” on todettu muun ohella, että tarjouskilpailusta suljetaan pois sellaiset yritykset, joilla ei voida katsoa olevan hankintalain 85 §:n ja 86 §:n mukaisesti teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Samassa kohdassa on todettu myös, että tarjous hylätään, mikäli se ei vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia, sitä ei ole annettu määräajassa tai tarjoaja on antanut tarjouskilpailun yhteydessä vääriä tietoja.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vastannut liikevaihtovaatimusta koskevaan vaatimukseen ”Kyllä”. Voittanut tarjoaja on tarjoukseensa liitetyllä ESPD‑lomakkeella vastannut muiden yksiköiden voimavarojen käyttämistä koskevaan kysymykseen ”Ei.”

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä toimitetussa referenssiluettelossa on mainittu tarjoajan nimi seuraavasti:

”LKN Rakennus oy(entinen T.mi A)”.

Hankintayksikön asiassa esittämän mukaan se on 23.4.2024 pyytänyt voittaneelta tarjoajalta täsmentäviä tietoja puhelimitse. Voittanut tarjoaja on 23.4.2024 toimittanut hankintayksikölle tarjouksen täydennyksen, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Liikevaihtojen keskiarvoksi tulee n.4,5milj. ja vaatimuksena 4 milj.

Yhtiö muuttunut sukupolvenvaihdoksessa 2021-2022 Tmi.A:ta --> LKN Rakennus Oy:ksi, tästä apporttiselvitys liitteenä.”

Mainitun täydennyksen liitteenä olleesta 25.3.2022 päivätystä apporttiselvityksestä ilmenee muun ohella, että yksityinen elinkeinonharjoittaja A:n liiketoiminta on yhtiöitetty ja samalla kaikki yksityisen elinkeinonharjoittajan liiketoiminta varoineen ja velkoineen on siirtynyt apporttina voittaneelle tarjoajalle. Voittanut tarjoaja on mainitun täydennyksen yhteydessä toimittanut myös liikevaihtoa koskevat selvitykset. Yksityinen elinkeinonharjoittaja A:ta koskevasta tilikauden 1.1.2022 — 5.5.2022 tilinpäätöksestä ilmenee, että liikevaihto kyseisellä ajanjaksolla on ollut 877.166,31 euroa. Samasta tilinpäätöksestä ilmenee myös, että liikevaihto ajanjaksolla 1.1.2021 — 31.12.2021 on ollut 3.954.964,61 euroa. Voittaneen tarjoajan tilikauden 6.5.2022 — 31.3.2023 tilinpäätöksestä ilmenee, että liikevaihto kyseisellä ajanjaksolla on ollut 2.620.967,75 euroa ja tilikautta 1.4.2023 — 27.3.2024 koskevasta tuloslaskelmasta, että liikevaihto kyseisellä ajanjaksolla on ollut 7.009.145,49 euroa.

Esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on 31.5.2024 pyytänyt voittaneelta tarjoajalta lausumaa valittajan tekemästä oikaisuvaatimuksesta ja valituksesta.

Voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle 3.6.2024 selvityksen, josta ilmenee muun ohella, että yksityinen elinkeinonharjoittaja A on toimintamuodon muutoksella muuttunut osakeyhtiöksi 6.5.2022. Jatkavan yhtiön nimeksi on tullut LKN Rakennus Oy. Mainitun selvityksen mukaan liiketoimintakauppaa ei ole tapahtunut, vaan LKN Rakennus Oy on jatkanut yksityinen elinkeinonharjoittaja A:n toimintaa. Selvityksessä on todettu voittaneen tarjoajan liikevaihdosta muun ohella seuraavaa:

”Yhtiön tilikausien liikevaihtoja tulee mitata vuosilta 2021 — 2024, koska tässä välissä yhtiömuodon muutoksen takia on verotuksellisesti tehty toiminimen muutoksen johdosta toiminimen viimeinen tilinpäätös 1.1.2022-6.5.2022. Tästä JATKUI varojen ja velkojen osalta Osakeyhtiön kirjanpito, joka päättyi ensimmäisen kerran 31.03.2023”.

Mainitun selvityksen liitteenä on ollut muun ohella 24.3.2022 tehty sopimus toimintamuodon muutoksesta ja osakeyhtiön perustamisesta. Sopimuksesta ilmenee muun ohella, että sillä on perustettu yksityinen elinkeinonharjoittaja A:n liiketoimintaa toimintamuodon muutoksella jatkava osakeyhtiö, jonka toiminimi on Laukkanen Oy. Mainitusta selvityksestä ilmenee myös, että koska nimi Laukkanen Oy ei ollut rekisteröintikelpoinen kaupparekisteriin, on yhtiön nimeksi tullut LKN Rakennus Oy.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on julkaissut hankinnasta EU-hankintailmoituksen, mutta ilmoittanut markkinaoikeudessa, että hankinnan ennakoitu arvo on ollut 5.219.000 euroa ja kyse on ollut vain kansallisen kynnysarvon ylittävästä hankinnasta. Valittaja on esittänyt, että hankinta on ollut osa laajempaa Kytöpuiston koulun perusparannusta ja laajennusta koskevaa hankintakokonaisuutta, jonka kokonaisarvo on ylittänyt EU-kynnysarvon.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja sillä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset hankintamenettelyn avoimuudesta ja syrjimättömyydestä, hankinnan ennakoidun arvon laskemisesta sekä kiellosta pilkkoa hankinta osiin hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Hankintayksiköllä on edellä hankintalain 31 §:n esitöissä kuvatulla tavalla velvollisuus näyttää toteen, että hankinnan jakaminen osiin on perustunut todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin.

Ottaen huomioon sen, että rakennusurakka ja pääurakka sekä edellä mainitut sivu-urakat liittyvät Kytöpuiston koulun perusparannukseen ja laajennukseen, sivu-urakoiden alistaminen pääurakkaan sekä hankintailmoitusten julkaisemisen ajallinen lähekkäisyys, markkinaoikeus katsoo, että puheena olevat rakennusurakka ja pääurakka ja siihen alistetut sivu-urakat ovat muodostaneet luontevan hankintakokonaisuuden. Näin ollen valituksenalaista rakennusurakkaa ja pääurakkaa koskevan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa on tullut ottaa hankintalain 27 §:n 3 momentin mukaisesti huomioon samaan hankintakokonaisuuteen kuuluvien pääurakan ja siihen alistettujen sivu-urakoiden ennakoitu kokonaisarvo.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella edellä mainitun hankintakokonaisuuden arvo ylittää hankintalain 26 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 3 momentin perusteella rakennusurakoita koskevan tarkistetun EU-kynnysarvon. Valituksenalaiseen rakennusurakkaa ja pääurakkaa koskevaan hankintaan on siten tullut hankintalain 27 §:n 3 momentin mukaisesti soveltaa EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säädöksiä.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta. Voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt asetettuja referenssejä ja vähimmäisliikevaihtoa koskevia vähimmäisvaatimuksia, sillä yksityisen elinkeinonharjoittaja A:n referenssejä ja liikevaihtoa ei ole tullut ottaa huomioon. Lisäksi hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti antaessaan voittaneen tarjoajan täydentää tarjoustaan. Voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt liikevaihtovaatimusta siinäkään tapauksessa, että liikevaihtovaatimuksen täyttymiseksi huomioitaisiin mainitun yksityisen elinkeinonharjoittajan liikevaihto. Liikevaihdon arvioinnissa on tullut huomioida vain kolmen viimeisen tilikauden liikevaihdot, ja viimeisen kolmen tilikauden osalta voittaneen tarjoajan liikevaihto on ollut keskimäärin 3.502.426,52 euroa ja vain yhden tilikauden liikevaihto on ollut yli neljä miljoonaa euroa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on menetellyt hankintalain mukaisesti ja menettely on turvannut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Voittanut tarjoaja on hankintayksikölle toimittamassaan referenssiluettelossa ilmoittanut, että yksityinen elinkeinonharjoittaja A muodostaa osan voittaneen tarjoajan referensseistä. Asiassa ei ole ollut kyse kielletystä tarjouksen täydentämisestä, vaan soveltuvuusvaatimusten tarkistamisesta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Voittanut tarjoaja on myös täyttänyt liikevaihtovaatimuksen.

Edellä kuvatulla tavalla voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleesta referenssiluettelosta on käynyt ilmi, että voittanut tarjoaja on entinen yksityinen elinkeinonharjoittaja A. Esitetyn selvityksen perusteella yritysjärjestely, jonka myötä voittanut tarjoaja on jatkanut yksityinen elinkeinonharjoittaja A:n liiketoimintaa, on tapahtunut vuonna 2022. Koska voittanut tarjoaja on jatkanut yksityinen elinkeinonharjoittaja A:n toimintaa, markkinaoikeus katsoo, että voittanut tarjoaja on voinut tukeutua mainitun yksityisen elinkeinonharjoittajan referensseihin ja liikevaihtoon asetetut soveltuvuusvaatimukset täyttääkseen.

Liikevaihtoa koskevan vaatimuksen osalta tarjouspyyntöasiakirjoissa on todettu, että tarjoajan tulee sitoutua toimittamaan tilinpäätöstiedot pyydettäessä hankintayksikölle. Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt puheena olevilta osin riittävät tiedot ja hankintayksikkö on voinut pyytää ja ottaa huomioon voittaneen tarjoajan tarjouksen jättämiselle asetetun määräajan jälkeen toimittaman lisäselvityksen elinkeinon harjoittamisen oikeudellisen muodon muuttumisesta sekä soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä.

Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyyntöasiakirjoissa on asetettu vaatimus, jonka mukaan tarjoajan liikevaihdon tulee olla viimeisen kolmen päättyneen tilikauden jokaisen vuoden osalta keskimäärin vähintään neljä miljoonaa euroa vuodessa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Asetettavien soveltuvuusvaatimusten tulee olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja ehdottomia soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on jäänyt jossain määrin epäselväksi, miten liikevaihtoa on ollut tarkoitus arvioida tilanteessa, jossa osa tarjoajan viimeisistä kolmesta tilikaudesta on vuotta lyhyempiä. Lisäksi vaatimusta on pidettävä jossain määrin tulkinnanvaraisena siltä osin, että vaatimuksessa mainitaan sekä vuosittainen että keskimääräinen liikevaihto.

Ottaen kuitenkin huomioon liikevaihtovaatimuksessa käytetyn termin ”keskimäärin”, markkinaoikeus katsoo, että liikevaihtovaatimus on ymmärrettävä siten, että tarkoituksena on ollut arvioida keskimääräistä liikevaihtoa tarkastelujakson ajalta, eikä kunkin vuoden liikevaihtoa erikseen. Lisäksi ottaen huomioon, että liikevaihtovaatimuksessa on todettu liikevaihtoa arvioitavan viimeisen kolmen päättyneen tilikauden jokaisen vuoden osalta ja että liikevaihdon tarkastelu viimeisen kolmen päättyneen tilikauden osalta niiden pituuksista riippumatta asettaisi tarjoajat eri asemaan sen perusteella, minkä pituiset niiden kolme viimeistä tilikautta ovat olleet, ei liikevaihtovaatimusta ole tulkittava valittajan esittämällä tavalla kolmen viimeisen tilikauden perusteella.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa katsoa voittaneen tarjoajan täyttäneen asetetun vähimmäisliikevaihtoa koskevan vaatimuksen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.