MAO:217/2025
- Asiasanat
- MISMO OY > Väylävirasto, julkinen hankinta, syrjimätön kohtelu
- Tapausvuosi
- 2025
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 701/2024
Asian tausta
Väylävirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 2.9.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Keiteleen kanavan käyttö- ja kunnossapitotehtävien palveluhankinnasta vuosille 2025 — 2029.
Väylävirasto on 12.11.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Arctia Meritaito Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 900.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
MISMO OY on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.214 eurolla. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajalle oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän.
Perustelut
Hankintamenettely on ollut syrjivä ja epätasapuolinen, sillä se on suosinut taloudellisilta resursseiltaan suurinta tarjoajaa.
Hankinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste on ollut paras hinta‑laatusuhde. Hinnan painoarvo on ollut 70 prosenttia ja laadun 30 prosenttia. Laatupisteitä on saanut tarjouksessa ilmoitetun henkilöstön perusteella, mutta sopimusehtojen perusteella henkilöstöä on ollut mahdollista vaihtaa sopimuskauden aikana. Voittanut tarjoaja voi siten vaihtaa tarjouksessa ilmoitetun henkilöstön epäpätevämpään ja laadultaan heikompaan maksamalla ennalta määritellyn sopimussakon. Sopimusehtojen perusteella palveluntuottajan on mahdollista käyttää henkilöä, jota hankintayksikkö ei ole hyväksynyt, siten että palveluntuottaja maksaa 1.000 euroa kerralta. Ottaen huomioon hankinnan kokonaishinta kyseinen sopimussakko on liian pieni.
Asetetut laadulliset vertailuperusteet ovat johtaneet siihen, että valituksi on voinut tulla tarjoaja, jonka henkilöstön pätevyys hankintaa toteutettaessa ei vastaa tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia. Tämä yhdessä sopimusehtojen kanssa tarkoittaa, että valittavaksi on tullut tosiasiallisesti parhaat taloudelliset resurssit omaava tarjoaja, jolloin toiminta keskittyy alan isoimmalle toimijalle, jolla on maksuvaraa suoriutua asetetuista sopimussakoista. Voittanut tarjoaja saa valtiolta myös huomattavan rahallisen tuen vuosittain.
Vastine
Vaatimukset
Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.072,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö ei ole menetellyt syrjivästi tai epätasapuolisesti. Tarjousten laatuvertailussa on arvioitu henkilöstön laatua, sillä hankinnan toteuttamisen kannalta töitä tekevän henkilöstön koulutus ja osaaminen ovat olleet keskiössä. Monivuotisissa hankintasopimuksissa on välttämätöntä varautua sopimusaikana tapahtuviin henkilövaihdoksiin, mikä on asianmukaisesti otettu huomioon hankintasopimuksen ehdoissa.
Sopimuskohtaisten urakkaehtojen mukaan sähkö- ja koneteknisissä vika-, huolto-, korjaus- ja tarkastustehtävissä on lähtökohtaisesti sallittua käyttää vain tarjouksessa nimettyä henkilöstöä. Palveluntuottajan tulee tätä varten ylläpitää henkilöstöluetteloa, jotta hankintayksikkö pystyy varmistumaan sopimuksen mukaisen henkilöstön käytöstä. Tarjouksessa nimetyn henkilön vaihtaminen on sallittua vain hankintayksikön suostumuksella, ja sijaan tulevan henkilön tulee tällöin olla laatupisteytykseltään vähintään vaihdettavan henkilön tasoinen. Jos palveluntuottaja vaihtaa henkilön ilman hankintayksikön suostumusta tai jos uusi henkilö ei vastaa laatupisteytykseltään vaihdettavaa henkilöä, seurauksena on sopimussakkoja, jotka ovat huomattavia.
Jos palveluntuottaja käyttäisi sopimuksen ehtojen vastaista henkilöstöä edellä todetusta huolimatta, hankintayksiköllä olisi oikeus purkaa sopimus väylänhoidon yleisten ehtojen mukaisesti.
Henkilövaihdoksia koskevat sopimusehdot ovat tavanomaisia infrahankinnoissa, ja ne ovat rinnasteisia esimerkiksi viivästyssakkoihin.
Kuultavan lausunto
Arctia Meritaito Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.505 eurolla.
Hankintamenettely ei ole ollut syrjivä, epätasapuolinen tai muutoin hankintasäännösten vastainen. Hankintayksikkö on asianmukaisesti ottanut huomioon hankintasäännösten vaatimukset koskien henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen käyttämistä hinta-laatusuhteen vertailuperusteena. Palvelusopimusluonnos ja yleiset sekä urakkakohtaiset sopimusehdot ovat olleet alan tavanomaisen käytännön mukaisia, ja ne ovat rajoittaneet palveluntuottajan mahdollisuuksia vaihtaa tarjouksessaan ilmoittamaansa henkilöstöä. Hankinta-asiakirjojen mukaan henkilön vaihtamiseen tarvitaan hankintayksikön suostumus, ja uuden henkilön tulee olla laatupisteytykseltään vähintään vaihdettavan henkilön tasoinen. Henkilön vaihtaminen ilman hankintayksikön hyväksyntää on sopimusrikkomus, josta palveluntuottajalle seuraa sopimussakko, minkä lisäksi hankintayksikkö voi viime kädessä myös purkaa sopimuksen. Hankintayksikkö on siten asianmukaisin sopimusoikeudellisin keinoin varmistanut, ettei tarjouksessa nimettyä henkilöstöä vaihdeta ilman hankintayksikön suostumusta.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksikön ja kuultavan väitteet siitä, että henkilöstön vaihtaminen on mahdollista vain hankintayksikön suostumuksella, eivät pidä paikkaansa. Sopimusehdoissa on nimenomaisesti varattu mahdollisuus henkilöstövaihdoksiin, joille on asetettu hinta sopimussakon muodossa. Hankintayksiköllä ei ole keinoa estää henkilöstövaihdoksia, mikä johtaa siihen, ettei tarjouksen laadulla ole ollut tosiasiallisesti merkitystä, vaan ratkaisevaksi tekijäksi on muodostunut tarjoavan yrityksen koko ja varallisuustilanne. Voittava tarjous on ollut mahdollista laatia niin, että tarjoukseen on nimetty mahdollisimman korkeita laatupisteitä saavia henkilöitä, mutta jotka tarjouskilpailun ratkettua vaihdetaan toisiin henkilöihin sopimussakkoa vastaan.
Lisäksi koska voittanut tarjoaja on valtion omistajaohjauksen alaisuudessa ja siten osa julkishallintoon kuuluvaa kokonaisuutta, sopimussakosta muodostuu vain näennäinen eikä tosiasiallisesti sanktioluontoinen seuraamus. Voittaneen tarjoajan ja hankintayksikön välillä sopimussakossa olisi kyse rahan siirtämisestä valtion yhdeltä toimijalta toiselle.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 4.620 euron ylittäviltä osin.
Kuultava on esittänyt, että sopimusoikeuden lähtökohta on, että sopimusta tulee noudattaa. Vaikka sopimuksessa on määritelty sanktioita sopimusrikkomukselle, se ei tee sopimuksen rikkomisesta hyväksyttävää.
Valittaja on paljoksunut kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimusta.
Kuultava on antanut lausuman.
Valittaja on antanut lausuman.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on valituksen perusteella kyse siitä, onko tarjouspyyntö ollut syrjivä ja johtanut taloudellisilta resursseiltaan vahvimman tarjoajan tarjouksen valitsemiseen sen takia, että sopimuksen liian löyhät sanktioehdot mahdollistavat tarjotun ja laatupisteytyksessä arvioidun henkilöstön vaihtamisen sopimuskaudella vastoin hankintayksikön suostumusta.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksesta annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.
Saman pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka muun ohella liittyvät laadullisiin näkökohtiin. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.
Hankintalain 93 §:n 2 momenttia koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp, s. 201) todetaan hankintadirektiivin johdanto-osan 94 perustelukappaleeseen viitaten, että henkilöstön laadulla voi olla myös vaikutus tarjouksen taloudelliseen arvoon. Jos hankintayksikkö haluaa käyttää tätä mahdollisuutta, tulee sen varmistaa asianmukaisilla sopimusoikeuden keinoilla, että tarjouksessa hankintasopimuksen toteuttamiseen osoitettu henkilöstö tosiasiallisesti täyttää määritellyt laatuvaatimukset ja että kyseinen henkilöstö voidaan korvata vain hankintaviranomaisen suostumuksella. Tässä tapauksessa hankintayksikön pitää voida tarkistaa, että korvaava henkilöstö on laatutasoltaan vastaavaa.
Hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin
Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Keiteleen kanavan käyttö- ja kunnossapitotehtävien palvelusta. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi on ilmoitettu paras hinta-laatusuhde, jossa hinnan painoarvo on ollut 70 prosenttia ja laadun 30 prosenttia.
Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Urakan henkilöstöresurssien laadullinen vertailu. Sopimuksen aikaiset henkilövaihdokset ja lisähenkilöiden lisääminen sekä henkilöstön vaadittu osallistuminen - tarjottuun henkilöstöön nähden on esitetty SKU:ssa. Ennen hankintapäätöksen tekoa, edullisimman tarjouksen tehneen tarjoajan tulee toimittaa tämän kohdan vastauksia tukevat tiedot urakan henkilöstön koulutustaustasta ja/tai työkokemuksesta. Tarjouksessa pisteytetyn henkilön työkokemus huomioidaan viimeisen 20 vuoden ajalta. [ — — ] Urakan vastuuhenkilö, vastuunalaiset työnjohtajat ja muut vastuuhenkilöt tulee nimetä tarjouksessa. Muun henkilöstön nimeäminen tarjoukseen ei ole pakollista. Laatupisteitä saava henkilöstö tulee kuitenkin nimetä ennen sopimuksen allekirjoittamista. Tarjoajan tulee pyydettäessä toimittaa koko henkilöstön työ- ja tutkintotodistukset ennen urakan alkua.”
Tarjoajien on tullut nimetä tarjouksessaan urakan vastuuhenkilö, sähkötöiden vastuuhenkilö ja koneteknisten töiden vastuuhenkilö. Edellä mainittuja henkilöitä ei ole pisteytetty laatuvertailussa, mutta heille on asetettu vähimmäisvaatimuksia. Tarjoajien on lisäksi tullut ilmoittaa sähköhuolto- ja viankorjaushenkilöstön, konehuolto- ja viankorjaushenkilöstön sekä käyttöhenkilöiden eli yhteensä seitsemän henkilön koulutus ja työkokemukset, joiden pituuksien perusteella on annettu laatupisteitä.
Tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelusopimusluonnoksen kohdassa 6.1 ”Töiden viivästyminen ja laiminlyönti” on todettu seuraavaa:
”Toimittajan huolto- ja muiden töiden viivästymiseen sovelletaan Sopimuskohtaisten urakkaehtojen (SKU) kohtaa 1.3.
Toimittajan velvollisuuksien laiminlyöntiin sovelletaan Väylänhoitourakan yleisten sopimusehtojen 67 §.”
Tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimuskohtaisten urakkaehtojen kohdassa 1.3 ”Urakoitsijan töiden laiminlyönti ja viivästyminen” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Tarjouksessa pisteytetyn henkilön vaihtaminen vähemmän pisteitä saavaan henkilöön:
1. urakkavuosi 50 000 e
2. urakkavuosi 40 000 e
3. urakkavuosi 30 000 e
4. urakkavuosi 20 000 e
5. urakkavuosi 10 000 e
Henkilön tulee täyttää ko. kohdan minimivaatimus, muuten tilanne tulkitaan tilaajan hyväksymättömän henkilön käyttämiseksi.
Tilaajan hyväksymättömän henkilön käyttäminen käyttö-, huolto‑, vika-, tarkastus- tai korjaustöissä 1000 e / kerta.”
Saman liitteen kohdassa 4.2 ”Henkilöstön ammattitaito, pätevyydet ja perehdyttäminen” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Sähköteknisissä vika-, huolto-, korjaus- ja tarkastustehtävissä käytetään lähtökohtaisesti tarjouksessa esitettyä henkilöstöä. Lisähenkilöiden (lisäresurssi) käyttämiseen tai henkilöiden vaihtamiseen sovelletaan SKU 4.2 kohdan muita ehtoja.
Koneteknisissä vika-, huolto-, korjaus- ja tarkastustehtävissä käytetään lähtökohtaisesti tarjouksessa esitettyä henkilöstöä. Lisähenkilöiden (lisäresurssi) käyttämiseen tai henkilöiden vaihtamiseen sovelletaan SKU 4.2 kohdan muita ehtoja.
[ — — ]
Urakoitsijan tulee ylläpitää luetteloa urakan hoitoon osallistuvasta henkilöstöstä. Luettelossa tulee olla nimi, veronumero, tehtävä, koulutus- ja työkokemustiedot sekä vaadittujen pätevyys / ensiapukoulutuksien voimassaoloajat. Urakoitsijan tulee hyväksyttää tilaajalla kaikki luettelon henkilöt ja henkilöstömuutokset. Urakoitsijan tulee urakan aikana pyydettäessä osoittaa tarjotun henkilöstön osallistuminen urakan hoitoon.
Tarjouksessa pisteytetyn henkilöresurssin lisäksi urakkaan osallistuvien henkilöiden (lisäresurssi), tulee ylittää kyseiseen kategoriaan (sähkö, kone, käyttö) tarjotun henkilöstön laadullinen keskiarvo.
Urakan aikana urakoitsija voi vaihtaa tarjouksessa esitetyn henkilön tilaajan suostumuksella, jos uusi tehtävään nimetty henkilö on laatupisteytykseltään vähintään vaihdettavan henkilön tasoinen.
Jos urakoitsija vaihtaa ilman tilaajan hyväksyntää tarjouksessa esitetyn henkilön tai esitetty henkilö ei ole osallistunut urakan hoitoon säännöllisesti tehtävän vaatimassa laajuudessa, tilaajalla on oikeus periä urakoitsijalta sopimussakkoa SKU kohdan 1.3 mukaisesti.”
Tarjouspyynnön liitteenä olleen Väylänhoitourakan yleisten sopimusehtojen VYSE 2004 17 §:n (”Vastuun sisältö”) kohdissa 1 — 3 on todettu seuraavaa:
”1. Ellei urakkasopimuksessa tai näissä yleisissä sopimusehdoissa muuta määrätä sopijapuolen vastuu käsittää velvollisuuden korvata toiselle sopijapuolelle kaikki ne välittömät vahingot, jotka aiheutuvat siitä, että urakkasopimuksen mukaiset velvollisuudet jäävät jossain suhteessa täyttämättä, tai jotka sopijapuoli muutoin aiheuttaa toiselle sopijapuolelle. Ellei muissa sopimusasiakirjoissa ole toisin sanottu, välillisiä vahinkoja ei korvata.
2. Sopijapuoli ei kuitenkaan vastaa vahingoista, joita tämä ei ole voinut kaikkea mahdollista huolellisuutta noudattamallakaan välttää.
3. Sellaisten laiminlyöntien tai laadunalitusten osalta, joista on asiakirjoissa määrätty erillinen sakko, arvonvähennys tai vastaava, noudatetaan kuitenkin ensisijaisesti näitä määräyksiä. Jos tällainen laiminlyönti tai laadunalitus aiheuttaa tilaajalle vahinkoa, on tilaajalla oikeus saada erikseen määrätyn sakon, arvonvähennyksen tai vastaavan ylittävältä osalta urakoitsijalta korvaus 1 momentin mukaisesti.”
Saman liitteen 54 §:n (”Urakoitsijan sopimusrikkomus”)1 a kohdassa on todettu muun ohella seuraavaa:
”Tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, jos urakoitsija ei noudata tehtävän/työn alkamisajankohtaa tai jos työtä tehdään siten, että se muodostuu sopimuksen vastaiseksi, eikä tilaajan kirjallisesta huomautuksesta huolimatta korjausta kohtuullisessa ajassa tapahdu.”
Saman liitteen 67 §:n (”Oikeus urakoitsijan laiminlyönnin korjaamiseen”) 1 kohdassa on todettu seuraavaa:
”Jos urakoitsija laiminlyö jonkin hänelle sopimuksen mukaan kuuluvan velvollisuutensa täyttämisen, tilaajalla on oikeus huolehtia velvoitteen täyttämisestä urakoitsijan kustannuksella, ellei urakoitsija ole tilaajan kehotuksesta korjannut laiminlyöntiä tai parantanut toimintaansa. Toimenpideaikoja edellyttävien tehtävien osalta tilaajalla on oikeus ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin ja muiden tehtävien osalta asetetun kohtuullisen määräajan umpeuduttua. Näin syntyneet kulut tilaaja saa periä urakoitsijalta. Syntyneiden kulujen lisäksi tilaaja on oikeutettu perimään sakkoa muissa sopimusasiakirjoissa esitetyin ehdoin.”
Asian arviointi
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti siten, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja ettei hankintayksikölle anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintasopimuksissa lähtökohtana on sopimuksen sitovuus. Jos hankinnan kohteen toteuttava henkilöstö on tullut nimetä tarjouksessa siten että nimetty henkilöstö arvioidaan osana tarjouksen laatua, hankintayksikön tulee varautua myös mahdollisiin henkilöstövaihdoksiin sopimuskauden aikana.
Tässä asiassa tarjouksessa nimetyllä henkilöstöllä on ollut vaikutusta tarjousten laatupisteytykseen. Hankintayksikkö on asettanut henkilöstövaihdoksen ehdoksi, että tarjouksessa nimetty henkilö voidaan vaihtaa toiseen vain hankintayksikön suostumuksella ja tällöin uuden henkilön tulee olla laatupisteytykseltään vähintään vaihdettavan henkilön tasoinen. Hankintayksikkö on siten pyrkinyt varmistamaan, että hankinnan kohdetta toteuttavan henkilöstön laatu ei heikkene hankintasopimuksen aikana, vaikka henkilöstössä tapahtuisikin muutoksia.
Siltä varalta, että uusi henkilö ei ole laatupisteytykseltään vaihdettavan henkilön tasoinen, sopimusehdoissa on asetettu sopimussakko, jonka suuruus riippuu siitä, missä vaiheessa hankintasopimuskautta kyseinen henkilöstövaihdos tehdään. Sopimussakon suuruus on ollut 50.000 euroa, jos nimetty henkilö vaihdetaan laatupisteitä vähemmän saavaan henkilöön sopimuskauden ensimmäisen vuoden aikana, ja sopimussakon suuruus on alentunut 10.000 eurolla kutakin sopimuskauden vuotta kohden. Markkinaoikeus toteaa ottaen huomioon hankinnan ennakoidun arvon, että jo yhdenkin henkilön vaihtaminen laatupisteytykseltään tarjouksessa ilmoitettua heikompaan aiheuttaa palveluntuottajalle sopimussakon, jota ei voida pitää vähäisenä.
Edelleen sopimusehtojen mukaan jos hankinnan toteuttamisessa käytetään tarjouksessa nimetyn henkilön sijaan toista henkilöä ilman hankintayksikön hyväksyntää, sopimussakko on 1.000 euroa kerralta. Lisäksi väylänhoitourakan yleisten sopimusehtojen nojalla hankintayksikkö voi tällaisessa tilanteessa purkaa hankintasopimuksen, jos palveluntuottaja ei korjaa sopimuksen vastaista menettelyään kirjallisesta huomautuksesta huolimatta. Markkinaoikeus katsoo, että myöskään mainittuja seuraamuksia ei voida pitää vähäisinä.
Markkinaoikeus toteaa, että hankinta-asiakirjoissa asetetut sopimusehdot ovat koskeneet kaikkia tarjoajia tasapuolisesti. Se, että tarjoajien taloudellinen kantokyky on vaihdellut tarjoajasta toiseen, ei ole tehnyt tarjouspyynnöstä tai sen liitteissä esitetyistä sopimusehdoista syrjiviä. Ottaen huomioon sen, että palveluntuottajan sopimuksenvastaisesta toiminnasta on seurauksena mahdollisesti hyvinkin huomattava sopimussakko tai hankintasopimuksen purkaminen, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön asettamat sopimusoikeudelliset seuraukset ovat olleet omiaan tehokkaasti estämään sekä ilman hankintayksikön lupaa että sen luvalla laatupisteytykseltään heikompaan henkilöstöön tehtävät henkilöstövaihdokset.
Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on asianmukaisin ja syrjimättömin sopimusoikeudellisin keinoin varmistanut sen, että joko ennen hankintasopimuksen tekoa nimetyt henkilöt tai laatutasoltaan vastaavat korvaavat henkilöt tosiasiallisesti toteuttavat hankinnan kohteena olevan palvelun riippumatta voittaneen tarjoajan omistuspohjasta.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa MISMO OY:n korvaamaan Väyläviraston oikeudenkäyntikulut 1.072,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus velvoittaa MISMO OY:n korvaamaan Arctia Meritaito Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Tobias von Schantz ja Suvi Karlén-Savolainen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.