MAO:213/2025
- Asiasanat
- OneMed Oy > Servica Oy, julkinen hankinta, tarjouspyynnön epäselvyys, tarjousten vertailu, hankintapäätöksen perusteleminen
- Tapausvuosi
- 2025
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 646/2024
Asian tausta
Servica Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 26.8.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta inkontinenssitarvikkeiden hankinnasta kahden vuoden ajalle, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.
Servica Oy:n toimitusjohtaja on 21.10.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Oy Essity Finland Ab:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 37.480.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
OneMed Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun taikka määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.684 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Laatuvertailu ei ole mahdollistanut tuotteiden tasapuolista vertailua. Tuotteiden koekäytön järjestäminen ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä. Tarjoajille ei ole annettu mahdollisuutta opastaa ja kouluttaa arviointiryhmän jäseniä tuotteiden oikeanlaisessa käytössä, tuoteominaisuuksissa ja koonvalinnassa.
Inkontinenssitarvikkeiden osalta oikealla tuotevalinnalla on ratkaiseva vaikutus tuotteiden käyttöön ja niiden ominaisuuksien toteutumiseen. Vaikka kyse on ollut inkontinenssituotteita säännöllisesti työssään hyödyntävistä terveydenhuollon ammattilaisista, eri valmistajien tuotteet sekä niiden oikeanlainen mitoitus ja käyttö eroavat toisistaan. Koekäytön perusteella toteutetulla laatuvertailulla on tosiasiallisesti arvioitu joissain yksiköissä vain tiettyä kokoa ja sen toimivuutta, vaikka laatuvertailun ja koekäytön tulisi painottaa tuotetta kokonaisuutena. Koekäytössä on käytännössä vertailtu totuttua ja oikean kokoiseksi hoivatyössä jo aiemmin todettua voittaneen tarjoajan tuotetta sekä toisaalta valittajan uutta tuotetta, josta on ollut testattavissa yksi tai parhaimmillaankin vain rajoitettu määrä kokoja. Valittaja on esittänyt jo markkinavuoropuhelussa, että mahdolliseen koekäyttöön laatuvertailun toteutuksena tulisi ottaa laajempi kokovalikoima.
Hankintayksikön menettely on ollut myös avoimuusperiaatteen vastaista, koska tarjoajilla ei ole ollut tiedossa koekäytön tarkempi toteuttaminen, kuten se, miten kauan koekäyttö kestää.
Vähimmäisvaatimukset ja laatuvertailukriteerit ovat olleet monelta osin päällekkäiset. Tarjoajan ei ole ollut tarjouspyyntöaineiston perusteella mahdollista päätellä, mikä on ollut se tuotteen ominaisuuksien vähimmäistaso, jonka on tullut täyttyä, jotta tarjoajan tuote hyväksytään tarjousvertailuun ja jonka ylittäviltä osin on mahdollista saada laatupisteitä. Esimerkiksi tuotteen testattua imukykyä on arvioitu ja laatuvertailtu koekäyttäjien toimesta subjektiivisin mittarein.
Hankintayksikkö on lisäksi perustellut hankintapäätöksen puutteellisesti. Hankintapäätöksestä ei ilmene, miten tehdyt noin 110 laatuvertailuarviointia ovat jakautuneet yksikkö- tai tuotekohtaisesti. Hankintapäätöksen perusteella ei myöskään selviä, kuinka moneen niin sanottuun tuotekokeiluun annetut arviot perustuvat, eli onko arvio annettu yhden vai useamman testatun tuotteen perusteella. Hankintapäätöksestä ei ilmene myöskään koekäytön kesto.
Vastine
Vaatimukset
Servica Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.849 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö on kohdellut hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankintayksikön menettely on ollut avointa ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottavaa. Vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja olleet syrjimättömiä. Asiassa on varmistettu todellisen kilpailun mahdollisuus. Laatuvertailussa on varmistettu tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.
Hankintayksikkö on suorittanut tarjousten laatuvertailun määrämuotoisena ennalta sovittujen, tarjouspyynnössä määriteltyjen laatuominaisuuksien selvittämiseksi. Laatuvertailun kriteerit on pyritty kuvaamaan mahdollisimman selkeinä kohteiden käytettävyyttä mittaavina väitteinä. Tarjoajille on tarjouspyynnön ja sen liitteiden perusteella käynyt selväksi, missä määrin tuotteita testataan kussakin yksikössä. Laatuvertailut on tehty arviointiryhmään nimettyjen terveydenhuollon ammattilaisten toimesta käyttöpaikoissa, joissa tällainen kokenut ammattilainen on valinnut tarjoajan tuotteista parhaiten käyttäjän vartalolle ja tämän tarpeisiin sopivan ja kooltaan oikean tuotteen. Yksilöidyt koot ja tuotteiden määrät ovat perustuneet yksiköiden asiakasprofiilien mukaisesti terveydenhuollon ammattilaisten arvioihin. Mikäli tarjoajan lähetyksessä ei ole ollut sopivaa kokoa, on hankintayksiköllä ollut oikeus pyytää muita kokoja. Laatuvertailua suorittaneiden ammattilaisten sanalliset arviot ovat osaltaan varmistaneet laatuvertailun objektiivisuuden sekä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.
Tarjoajille on tarjouspyynnössä annettu mahdollisuus toimittaa kirjallisia ohjeita tuotteiden käyttöön, ja heillä on siten ollut mahdollisuus opastaa arviointiryhmän jäseniä tuotteiden käytössä. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun vuoksi hankintayksiköllä ei ole ollut mahdollisuutta järjestää tuotteista koulutustilaisuuksia tarjoajille.
Hankintayksikkö ei ole käyttänyt samoja teknisiä tekijöitä vähimmäisvaatimuksena ja tarjousten vertailuperusteena. Tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksissa on tuotu esille tuotteiden teknisiin ratkaisuihin liittyviä vaatimuksia, kun laatuvertailussa on puolestaan ollut kyse toiminnallisuudesta ja käytettävyydestä. Tarjouspyyntö on ollut ammattimaiselle toimijalle selkeä. Valittaja on markkinavuoropuhelun kommentointimahdollisuudesta huolimatta kommentoinut tarjouspyynnössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia ja laatuvertailun perusteita ensimmäisen kerran vasta hankintayksikölle toimittamassaan oikaisuvaatimuksessa.
Kuultavan lausunto
Oy Essity Finland Ab on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.650 eurolla viivästyskorkoineen.
Tuotteiden käytettävyyttä ja laatua on ollut mahdotonta todentaa ilman koekäyttöä. Laatuvertailun kriteerit ovat koskeneet seikkoja, jotka ovat keskeisiä tuotteiden käytettävyyden kannalta ja joita on mahdollista vertailla koekäytössä eri tuotteiden välillä. Toimittajilta on markkinavuoropuhelussa myös pyydetty kommentteja laatuvertailun kriteereistä. Inkontinenssituotteiden välillä on tosiasiallisesti laatueroja. Ilman koekäyttömahdollisuutta nykyinen suurin toimittaja saattaisi olla lähtökohtaisesti etulyöntiasemassa. Laatukriteerit ovat liittyneet tuotteiden ominaisuuksiin ja olleet selkeästi määriteltyjä. Virheellisen testituloksen mahdollisuus on minimoitu testaamalla satoja näytekappaleita ammattitaitoisen henkilökunnan toimesta useassa eri toimintayksikössä. Pisteytystä on täydennetty sanallisilla kommenteilla, jotka ovat perustelleet testituloksen todenperäisyyden.
Tuotteen koon valinta on perustunut tuotteessa ja pakkauksessa oleviin kokomerkintöihin. Testikertoja on ollut koekäyttöön tilattujen tuotteiden määränkin perusteella useita, eikä koulutusmahdollisuuksien puuttuminen ole merkityksellistä. Vertailun kohteena olleet toiminnalliset ja laadulliset ominaisuudet ovat ilmenneet ilman, että kaikkia kokoja on ollut tarpeen testata. Lähes kaikkia tuotteita on testattu kaksi ja joitakin jopa kolme eri kokoa. Tuotteen koko ei vaikuta sen kestävyyteen tai imukykyyn.
Laatuvertailussa on tarkasteltu eri asioita kuin pakollisten vaatimusten täyttymistä. Vaikka tuotteet täyttäisivät pakolliset vähimmäisvaatimukset, voi niiden välillä siitä huolimatta olla laatueroja, jotka tulevat esiin vain koekäyttöön perustuvassa laatuvertailussa. Vaikka tuotteessa on esimerkiksi minimivaatimukset täyttävä reunavuotoja estävä vuotosuoja/kosteussulku/saumaus, voi sen toteutuksessa olla eroja, joista toiset toimivat käytännössä paremmin kuin toiset.
Tarjouspyynnön liitteessä 2 todettujen näytteiden toimitusohjeiden perusteella saa tarkan käsityksen siitä, mitä tuotteita missäkin yksikössä on testattu. Hankintapäätöksen liitteenä 1 olevassa perustelumuistiossa on yksityiskohtaisia kommentteja laatuvertailun tuloksista, ja myös niiden perusteella on selvää, että testaus on käsittänyt useita tuotteita.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että se on huomauttanut ongelmista jo markkinavuoropuhelussa ja tuonut esille huolensa siitä, ettei suunniteltu koekäyttö mahdollista tuotteiden tasapuolista vertailua. Potentiaalisille tarjoajille ei ole vielä markkinavuoropuhelussa esitetty tarkempia laatukriteereitä, eikä heitä ole pyydetty kommentoimaan niitä. Koulutuksella ja käytön opastuksella olisi kyetty takaamaan tarjoajien tasapuolinen kohtelu.
Oikean tuotevalinnan, koulutuksen ja käytön opastuksen merkitys on tunnistettu tarjouspyynnössä ja sopimusalueen aiemmassa hankinnassa. Laatuvertailun tarkoituksena on ollut vertailla tuotteiden käytettävyyttä, mutta hankintayksikkö ei ole pyrkinyt varmistumaan siitä, että arviointiryhmä osaa valita tarjousvalikoiman tuotteiden osalta potilaan tarpeisiin parhaiten soveltuvan tuotteen.
Aiemmassa hankintasopimuksessa edellytetty 3 — 4 tunnin vuosittainen koulutustilaisuus huomioon ottaen tarjoajien tasapuolista kohtelua ei ole voitu turvata antamalla tarjoajalle mahdollisuus toimittaa tuotteiden käyttöä koskeva kirjallinen ohje. Terveydenhuollon ammattilaisen ei ole ollut mahdollista valita käyttäjälle tarjoajan tuotteista parhaiten tämän vartalolle ja tarpeisiin sopivaa ja kooltaan oikeaa tuotetta sellaisten yksiköiden osalta, johon tuotteista ei ole toimitettu vierekkäisiä kokoja. Laatuvertailun ovat suorittaneet tahot, jotka ovat tottuneet käyttämään voittaneen tarjoajan tuotteita vuosia ja jotka on koulutettu käyttämään kyseisiä tuotteita ja valitsemaan niistä sopivan koon.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt, että laatuvertailua on käsitelty alustavasti markkinavuoropuhelussa, kun tarkkoja vertailuperusteita ei ole ollut tiedossa, ja lisäksi hankinnan teknisessä markkinavuoropuhelussa myöhemmin. Hankintayksikkö on ottanut huomioon hankinnan kilpailutuksessa markkinavuoropuhelussa esille tulleet seikat. Hankintayksikkö on järjestänyt tuotteiden koekäytön kaikilla hankintaan osallistuvilla hyvinvointialueilla ja pyrkinyt siten varmistumaan siitä, että laatuvertailuun osallistuu terveydenhuollon ammattilaisia, joilla on kokemusta eri valmistajien tuotteista. Valittaja on saanut laadullisella vertailussa pisteitä vastaavalla tasolla sekä kohteissa, joissa se on toiminut toimittajana, että kohteissa, joissa se ei ole ollut aikaisemmin toimittajana.
Kuultava on antanut lausuman.
Hankintayksikkö on antanut lausuman.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti tarjouspyyntöasiakirjat laatiessaan, laatuvertailussa ja hankintapäätöksen perustelemisessa.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot.
Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.
Hankintalain 93 §:n 4 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 202) mukaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa siinä, miten se ennakkoon ilmoittaa käyttämänsä vertailuperusteet. Hankintayksikön pitää vähintään ilmoittaa varsinaiset vertailuperusteet kuten esimerkiksi hinta ja tekniset ominaisuudet ja niiden painoarvot kuten esimerkiksi ”hinta 50 prosenttia” ja ”tekniset ominaisuudet 50 prosenttia”. Hankintayksikkö voi esittää käyttämiensä laadullisten vertailuperusteiden alakriteerit painoarvoineen, mutta mikäli ne ovat pikemminkin varsinaisten vertailuperusteiden kuvailua tai määrittelyä kuin itsenäisiä alakriteerejä, ei kuvailun tai määritelmien painoarvoja tarvitsisi ilmoittaa. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Hankintayksikkö ei saa kesken tarjouskilpailun tai tarjousten vertailuvaiheessa lisätä, poistaa tai muuttaa etukäteen asettamiaan vertailuperusteita, niiden osatekijöitä ja painotuksia.
Hankintalain 93 §:n 5 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 203) mukaan sallittua ei ole esimerkiksi käyttää vertailuperusteita, jotka suosivat tiettyjä tarjoajia, edellyttävät aiempaa sopimussuhdetta hankintayksikön kanssa tai suosivat paikallista toimittajaa. On riittävää, että hankintayksikön käyttämä vertailuperuste mahdollistaa tarjoajan kirjallisessa tarjouksessaan antamien tietojen tarkistamisen. Tarjoajalta on lisäksi mahdollista etenkin suurissa hankinnoissa pyytää lyhyt ”kyllä” tai ”ei” -vastaus sellaisen ominaisuuden olemassaolosta, jota ei arvioida vertailussa yksityiskohtaisesti tai syvällisesti. Lainkohdalla ei ole tarkoitettu sulkea pois subjektiivisen arvioinnin käyttämistä tarjousten vertailussa.
Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.
Hankintalain 123 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta kuten voittaneen tarjoajan nimi sekä tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta. Päätöksessä tulee edelleen esittää tarjousvertailua koskevat perustelut sillä tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen suhteessa muihin. Vertailuperusteiden soveltamisesta saatu pistemäärä tulee perustella ja vertailusta tulee ilmetä, miten kutakin tarjousta on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Hankintapäätöksen perusteluissa on riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintayksikön ei tarvitse esimerkiksi yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista. Hankintapäätöksen perustelujen tulee olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.
Asian arviointi
Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia inkontinenssitarvikkeista. Tarjouksen ovat jättäneet asetettuun määräaikaan mennessä valittaja ja kuultava. Molempien tarjoajien tarjoukset on hyväksytty mukaan tarjousvertailuun, ja tarjouskilpailun on voittanut kuultava.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteet on kuitenkin ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteiden on lisäksi sovelluttava sen toteamiseen, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin.
Subjektiivisten kokemusten käyttämistä tarjousten vertailuperusteena esimerkiksi arviointiryhmien kautta ei ole hankintasäännöksissä kielletty. Tällaisten vertailuperusteiden käyttäminen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että julkisia hankintoja koskevista keskeisistä periaatteista, kuten tasapuolisen tai syrjimättömän kohtelun tai avoimuuden periaatteesta, joustettaisiin.
Tarjouspyynnön mukaan kilpailutettavat inkontinenssitarvikkeet ovat olleet 1. terveysside/kuukautissuoja, 2. tippasuoja, 3. vaippa muotoiltu, 4. vaippa lasten, 5. vaippa suorakaide, 6. vaippahousut, 7. vaippa inkohousu, 8. vaippa vyö, 9. vaippa teippi ja 10. vuodesuojavaippa. Tarjouspyynnöllä on esitetty vähimmäisvaatimuksia liittyen muun ohella vuotovarmuuteen, hajuttomuuteen, mukavuuteen ja istuvuuteen, huomaamattomuuteen sekä neuvontaan ja ohjeistukseen. Myös laatuvertailussa käytettävien vertailukriteerien on ilmoitettu liittyvän osin samoihin teemoihin. Lisäksi tarjouspyynnöllä on esitetty vaatimuksia liittyen siirtymäajan koulutukseen ja sopimuskaudella järjestettävään koulutukseen. Kokonaishinnan maksimipisteet ovat olleet 70 ja laadun maksimipisteet 30. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tuotteiden laatuvertailu suoritetaan määrämuotoisena koekäyttönä.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu selkeästi, mitkä vaatimukset ovat vähimmäisvaatimuksia ja mitkä laatuvertailtavia kriteereitä jaotellen ne toisistaan eriäviin kohtiin. Tarjouskilpailuun on osallistunut kaksi tarjoajaa, joista kumpikin on kyennyt jättämään tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen. Vaikka vähimmäisvaatimukset ja laatuvertailtavat kriteerit ovat liittyneet osin samoihin teemoihin, on tarjoajien ollut riittävällä tavalla mahdollista ymmärtää se, minkälainen tuotteen on oltava, jotta se voi saada laatuvertailussa lisäpisteitä. Osittaiset päällekkäisyydet vähimmäisvaatimusten ja laatuvertailtavin kriteerien välillä eivät siten ole johtaneet tarjoajien syrjivään kohteluun.
Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen tarjoajien on ollut tarjouspyyntöaineiston perusteella mahdollista riittävällä tavalla arvioida sitä, millä sisällöllisillä ja laadullisilla seikoilla tulee olemaan merkitystä tarjousten vertailussa ja pisteyttämisessä. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että laadun vertailuperusteet on asetettu tarjouspyyntöasiakirjoissa hankintasäännöksissä tarkoitetulla tavalla riittävän selkeästi ja täsmällisesti siten, että tarjoajien on tarjouspyynnön perusteella ollut mahdollista laatia keskenään vertailukelpoisia tarjouksia ja tarjousten tasapuolinen arviointi on ollut mahdollista. Menettely on ollut myös julkisissa hankinnoissa noudatettavien avoimuus- ja tasapuolisuusvaatimusten mukaista.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikön arviointiryhmä on vertaillut tarjottujen tuotteiden käytettävyyttä käyttöpaikoissa. Laatuvertailua ovat tehneet terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat antaneet tuotteiden kohdekohtaiset (kohde on ollut esimerkiksi BC 11011 vaippa inkohousu vaikea inkontinenssi) laatuvertailuvastaukset sähköisille määrämuotoisille lomakkeille. Näistä ammattilaisten jokaiseen kriteeriin antamista pisteistä on laskettu kyseisen kohteen kriteerin keskiarvo. Laatupisteet on saatu laskemalla yhteen kriteerikohtaiset keskiarvot. Jokaiselle kohteelle on annettu omat laatupisteet. Jokaisesta vertailukriteeristä on voinut saada yhden pisteen, jos laatuvertailtava tuote on täyttänyt kaikki kriteerin vaateet. Tarjoajalle on annettu nolla pistettä, jos jokin kriteerin vaateista ei ole täyttynyt.
Valittaja on esittänyt muun ohella myös, että osaan kohteista on toimitettu laatuvertailtavista tuotteista vain yksi koko, mikä on osaltaan vaikuttanut laadullisten kriteerien toteutumiseen. Tarjouspyynnön liitteessä 2 on todettu laatuvertailun toteuttamisesta, että terveydenhuollon ammattilaiset valitsevat käyttäjille tarjoajan laatuvertailtavista tuotteista parhaiten käyttäjän vartalolle ja tarpeisiin sopivan oikeankokoisen tuotteen. Liitteessä on todettu myös muun ohella, että tarjoaja sitoutuu pyydettäessä toimittamaan tietyn ajan kuluessa pyydettävää kokoa, mikäli tuotetarve muuttuu kokoprofiilin osalta oleellisesti laatuvertailun aikana.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnöstä on käynyt selvästi ilmi se, miten koekäyttöä tullaan suorittamaan ja ketkä sitä suorittavat. Tarjoajat ovat toimittaneet hankintayksikölle pyydetyt tuotteet ja niitä on testattu ilmoitetun mukaisesti. Testausta ovat asiassa esitetyn selvityksen perusteella suorittaneet alan ammattilaiset, ja tarjoajien on ollut mahdollista ohjeistaa käyttäjiä kirjallisesti. Erillisen tuotteiden käyttöä koskevan koulutuksen järjestäminen ei siten ole ollut tässä tapauksessa tarpeen. Testiryhmään osallistuvat henkilöt on valittu mukaan nimenomaisesti, eikä tilanne ole siten verrattavissa sopimuskauden aikaiseen toimintaan ja siihen, minkälaista koulutusta tarjoajilta tuolloin vaaditaan. Myös tarjousten vertailu on edellä esitetyt seikat huomioon ottaen suoritettu hankintasäännösten mukaisesti.
Hankintapäätöksen liitteenä olleen perustelumuistion mukaan laatuvertailuarviointeja on tehty yhteensä yli 110 kappaletta ja vertailu on tehty tasapuolisesti kaikkien tarjoajien tuotteiden osalta. Kohdekohtaiset vertailukriteerin laatupisteet ovat muodostuneet laatuvertailussa annettujen pisteiden keskiarvosta. Kohteen laatupisteet on saatu laskemalla yhteen kohteen vertailukriteerien keskiarvot. Kohteen enimmäispistemäärä on ollut 5 pistettä. Kokonaislaatupisteet on saatu laskemalla yllä mainitut kohdekohtaiset laatupisteet yhteen ja vertailemalla ne muiden tarjoajien pisteisiin kaavalla: vertailtava pistemäärä / eniten pisteitä saanut pistemäärä x painoarvo. Laadun painoarvo on ollut 30 prosenttia. Perustelumuistion mukaan tarjottujen inkontinenssituotteiden käytettävyyttä on arvioitu tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti. Tarjouspyynnön mukaisen tarjousten vertailun jälkeen hinta-laatusuhteeltaan parhaaksi on valittu kuultavan tarjous. Valittaja on perustelumuistion perusteella saanut vertailupisteitä yhteensä 82,306 sijoittuen toiselle sijalle ja tarjouskilpailun voittanut kuultava 95,1889 pistettä.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin hankintayksikön ennalta hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ilmoittamiin vertailuperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten vertailuperusteita on sovellettu tarjouksia vertailtaessa. Hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus turvaa omalta osaltaan hankintalain 3 §:n 1 momentissa edellytettyä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden sekä avoimuuden vaatimusta. Hankintapäätöksen perustelemisella on erityistä merkitystä tarjoajille, jotta ne voivat päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu laissa asetettuja velvoitteita ja onko tarjoajalla aihetta muutoksenhakuun. Päätöksen perusteluvelvollisuus korostuu erityisesti tilanteessa, jossa laadun vertailuperusteet on määritelty tavalla, jonka perusteella niiden soveltaminen edellyttää harkintaa.
Markkinaoikeus toteaa, että laatupisteitä on ollut mahdollista saada tarjouskilpailussa kunkin testattavan ominaisuuden osalta pääasiallisesti yhden tai nolla. Tarjouspyynnöllä ja hankintapäätöksellä on perusteltu pisteiden osalta se, mitä kukin pistemäärä tarkoittaa. Hankintapäätöksen liitteenä olleelta perustelumuistiolta on lisäksi käynyt todetuin tavoin ilmi se, että arviointeja on tehty yli 110 kappaletta ja että niitä ovat tehneet terveydenhuollon ammattilaiset. Testauksia on edellä esitetyn perusteella tehty paljon ja testaajia on ollut useampia. Pisteytysvaihtoehdot ovat olleet yksiselitteiset. Hankintapäätöksen liitteenä olleelta perustelumuistiolta on käynyt ilmi selkeästi tarjoajien antamien tarjousten sijoittuminen suhteessa toisiinsa, minkä lisäksi vertailuperusteiden soveltamisesta saadut pistemäärät ja tarjousten arviointi niiden osalta on ilmennyt hankintapäätökseltä riittävällä tavalla. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätös on perusteltu hankintasäännösten mukaisesti.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määriltään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa OneMed Oy:n korvaamaan Servica Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.849 eurolla viivästyskorkoineen ja Oy Essity Finland Ab:n oikeudenkäyntikulut 6.650 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Riikka Pirttisalo.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.